*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Onko TARGET2 riski vai ei?

  • TARGET-balanssi ei ole mennyt kuten Strömsössä.
    TARGET-balanssi ei ole mennyt kuten Strömsössä.
  • Italian ja Espanjan piikki 400 miljardia
    Italian ja Espanjan piikki 400 miljardia

Kirjoitin viime viikolla otsikolla Eurokriisin kolme akuuttia ja tauti ja nimesin LTRO:n, TARGET2:n ja PIIGS-saatavat akuuteiksi vaivoiksi. Suomen Pankki pitää torstaina tiedotustilaisuuden rahapolitiikasta ja Euroopan taloustilanteesta EKP:n kuukausiraportin julkaisun yhteydessä. Riskejä ei ole, julkaistu 1% worst-case skenaario on 2.4 miljardia euroa.

Tässä hieman perspektiiviä maailmalta TARGET2-riskeihin - oikeaa tunnelmaa lukuhetkiin voi hakea vaikka Giorgio Moroderin kappaleesta Push it to the limit / Scarface OST – youtube. Suomen Pankin taseen voi katsoa täältä. Päivittäistä turinaa lisää myös englanninkielellä blogissani MoreLiver’s Daily

 

Mutta millään muilla mailla
Kuin Suomella se ei oo riskiä vailla

 

Intra-eurosystem debts 30.3.2011 – Lancaster University (pdf)

Intolerable choices for the eurozone 31.5.2011 – Martin Wolf / FT

Government insolvencies would now also threaten the solvency of debtor country central banks. This would then impose large losses on creditor country central banks, which national taxpayers would have to make good. This would be a fiscal transfer by the back door.

The Euro Living Dangerously 1.6.2011 – Krugman / NYT

If you ask me, the water level has now dropped so far that the fuel rods are exposed. We really are in meltdown territory.

Suomalaisten pankkien lisääntynyt maksuvalmius on kasvattanut Suomen Pankin tasetta 13.10.2011 – Suomen Pankki

Mika Pösö: Kun eurojärjestelmän keskuspankkien taseet lasketaan yhteen, nämä sisäiset saamiset ja velat kumoavat toisensa. Juridisesti eurojärjestelmän sisäiset saamiset ovat saamisia EKP:ltä. Siten näihin saataviin ei liity luottoriskiä.

The wonkiest web debate ever – Germany’s ‘stealth bailout’ 8.6.2011 – alphaville / FT

Näin velkasotku kaatuu lopulta EKP:n syliin 6.11.2011 – Talous-Sanomat

Jan Hurri: EKP:n Target2-järjestelmä on syöttänyt kriisimaihin pääomapaon verran korvaava rahaa, joka on peräisin yhä harvemmiksi käyneiden ylijäämämaiden keskuspankeilta. Muuten kriisimaiden pankkijärjestelmät olisivat jo saattaneet luhistua. Ylijäämäisiä ovat enää Saksan, Luxemburgin, Hollannin ja Suomen keskuspankit, joiden saatavat ovat kasvaneet poikkeuksellisen suuriksi, yhteensä 630 miljardiin euroon. Varsinaisten kriisimaiden keskuspankkien alijäämä on 475 miljardia.

Central Bank Imbalances in the Euro Area 21.12.2011 – Federal Reserve Bank of New York

The risk to the Eurosystem from cross-border imbalances is limited by the collateral posted in refinancing operations. In accordance with Eurosystem rules, central banks book collateral at current market value, with local commercial banks subject to margin calls to offset drops in market value. In addition, substantial haircuts are applied to lower-rated securities. Any losses would be shared by the Eurosystem as a whole rather than by creditor central banks. The Bundesbank, for example, would bear roughly 27 percent of any losses, in line with its share in the Eurosystem.

How Germany is paying for the Eurozone crisis anyway 6.12.2011 – alphaville / FT
One particular NCB — the Bundesbank — has become the key provider of funds to the whole eurosystem… However, if a critical mass of agents were to engage in such capital flight away from fiscally weak countries, the TARGET system would be overwhelmed.

Drakma ja devalvaatio yhä mahdollisia 21.2.2012 – Talouden Tulkki

EKP ei kerro vastuistaan ja toiminnastaan avoimesti, vaikka viime kädessä kaikista riskeistä vastaa veronmaksaja.

Why Does The ECB Not Put Its Mouth Where Its Money Is? The ECB As Lender Of Last Resort For Euro Area Sovereigns And Banks 27.2.2012 – Citigroup (pdf)

Despite its repeated denials, the ECB has effectively been acting as a lender of last resort (LOLR) for EA sovereigns… EA policymakers prefer support to fiscally weak EA sovereigns under attack by markets to be provided through the ECB, since that support is off-budget and off-balance sheet, unlike the contributions to the EFSF, EFSM or ESM.

EEAG (2012), The EEAG Report on the European Economy, "The European Balance-of-Payments Problem", CESifo, Munich 2012, pp. 57–81. 27.2.2012 Cesifo Group (pdf)

erityisesti sivu 70 (pdf 14/25) Target-taseet ovat vaihtotasevajeiden paikkaamista julkisella pääomalla, kun yksityinen pääoma ei halua tai pysty sitä tekemään. Riskit kantavat lopulta veronmaksajat, aiemmin tämän kokoluokan vaihtotasebalanssien heitot ovat johtaneet kiinteiden valuuttakurssijärjestelmien hajoamiseen. Koko raportti täällä

Zyskowicz vastaa target-kyselyyn 28.2.2012 – Aamulehti blogit

” Kiitos lähettämästänne viestistä ja siinä esittämistänne näkemyksistä. Saamani selvitys asiaan on seuraava.”

Bundesbank Fears Risks in European Central Bank Lending Policy 1.3.2012 – New York Times

Jens Weidmann, president of the Bundesbank, warned Mario Draghi, president of the European Central Bank, about the risk that some national central banks have accumulated from struggling countries in the euro zone.

Now that’s what I call a Target 2.3.2012 – alphaville / FT

One of the mysteries, to me, of the Greek crisis has been why there should be any deposits left in the local banks…The Bundesbank has recycled the euros through Target2, but its ambitious new chairman is now grumbling publicly about whether he will ever see its money back

TARGET imbalances: Financing the capital-account reversal in Europe 7.3.2012 – voxeu.org

IMF:n kahden seniorin artikkeli: While the fall in Germany’s current-account surplus may have alleviated the Eurozone’s imbalances, another problem has arisen. This column argues that German exporters and banks are no longer Europe’s financiers but Germany is instead now filling this financing gap through so-called TARGET claims – the system for central bank settlements within the Eurosystem. At stake is not just academic curiosity but the financial architecture of the Eurozone.

Saksaa jo hirvittää, Suomi maksaa mukisematta 7.3.2012 – Talous-Sanomat

Jan Hurri: Rahan pumppaaminen kriisimaiden pohjattomaan kaivoon hirvittää jo Saksan keskuspankkia, joka on kriisimaiden alijäämien suurin rahoittaja. Meillä on toisin: Suomen Pankki veisaa yhä virallista virttä, jonka mukaan sen 50 miljardin euron saatavat eivät ole kriisirahoitusta eivätkä varsinkaan sisällä riskejä.

Suomen Pankki ei tue salaa kriisimaita 9.3.2012 – Suomen Pankki

Tuomas Saarenheimo: ...keskuspankkien Target-positioiden ruotiminen on hedelmätöntä ja niiden tulkitseminen aktiivisiksi tukipäätöksiksi virheellistä. Niihin ei itsessään kohdistu mitään päätöksentekoa, vaan ne ovat luonteeltaan heijastuma taseen muihin osiin kohdistuvista päätöksistä.

Fed versus ECB: How Target debts can be repaid 10.3.2012 – voxeu.org  

Hans-Werner Sinn:  While TARGET balances directly measure the net amount of money that flows across borders, they also indirectly measure a public credit flow between the national central banks of the Eurozone, as I first explained about a year ago. TARGET balances resemble the public loans granted via the European Financial Stability Facility and are primarily of a fiscal nature.

Soaring Target2 Imbalances Stoke German Risk Angst 13.3.2012 Bloomberg

Suomen Pankin pääjohtajan tiedotustilaisuus rahapolitiikasta ja kansainvälisestä taloustilanteesta 15.3.2012 – Suomen Pankki

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minun mielestäni Target2-järjestelmässä esiintyvät hurjatkin summat eivät ole samalla tavalla riskejä kuin esimerkiksi valtionvelat yksityisille kansainvälisille suuryrityksille. Kysymyksessä on enemmänkin kaksinkertaiseen kirjanpitoon perustuva automaattinen järjestelmä. Jos joku maa eroaa euroalueesta, se hoitaa oman Target2-alijäämänsä pois uudessa valuutassaan päivän eurokurssin mukaan ja muu Target2-järjestelmä jatkaa siihen jääneillä euroilla toimintaansa. Tämä mekanismi ensinnäkin poistaa eroavaa maata vastaavan osuuden euroja rahoitusmarkkinoilta ja toiseksi nopeuttaa uuden valuutan oikean kurssin löytämistä euroon nähden.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jos joku maa eroaa euroalueesta, eikä pysty tai kieltäytyy hoitamasta omaa alijäämäänsä, kuka sen paikkaa? Prosenttiosuuksien mukaisesti muut jäsenmaat. Jos joukossa on maita, jotka eivät pysty tai halua, loput jäsenmaat. Käytännössä lasku jää sille, joka sen pystyy ja haluaa hoitaa. Tämä on se todellinen worst case-skenaario.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos eroava maa ei paikkaa vajetta omalla uudella valuutallaan, jota sillä on lupa keskuspankkinsa luvalla painaa, sen mahdolliset uudetkin omassa valuutassaan tarjoamat lainat ovat heti default-tilassa eikä niitä osta kukaan. Jos taas uuteen valuuttaan siirtyminen tapahtuu siistimmin, on edes joku mahdollisuus non-investment gradeen.

Kovimman kolauksen joutuvat joka tapauksessa ottamaan vastaan eurosta eronneet heikot maat. Muutaman miljardin "oppirahat" Suomellekin olisivat pieniä verrattuna niihin hyötyihin, mitä tulisi siitä, että euroalueella olisi nykyistä vakaampi maakokoonpano.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Oppirahojen maksamisessa on muutama vaara. 90-luvun alun kokemuksistakaan ei opittu, opittaisiinko nyt? Mikäli esim. Kreikka pudotetaan tai se päättää lähteä, opitaanko siitä? Ovatko Portugali ja jopa Espanja seuraavana jonossa ja opitaanko siitä? Entä kahdenkymmenen vuoden päästä, yritetäänkö kerran vielä revanssia todellisuuden kanssa puhtaasti poliittisista syistä? Katsotaanko tämä loppuun asti, mitä se loppu tarkoittaa? Kuten Ålandsbankenin Törngvist totesi eilen:

Peli olisi pitänyt viheltää poikki kaksi vuotta sitten. Myöhäistä ei olisi vieläkään. ”Kun ratkaisua lykätään aina tuonnemmaksi, ongelmat pahenevat koko ajan”.
http://www.talouselama.fi/uutiset/stefan+tornqvist...

Käyttäjän kone70 kuva
mika tiihonen

"Mutta millään muilla mailla
Kuin Suomella se ei oo riskiä vailla"

Ei koske Suomea. Ydinvoimalat kannattaa rakentaa mannerlaattojen päälle. Onneksi sähkö tulee töpselistä ja rahaa saa tietokoneruudulta.

20 vuotta kurjuutta – ei käy kreikkalaisille, eli olisikohan tämä Kreikka ensimmäinen lähtijä eurosta ja sitten voidaan alkaa potkimaan muita sikoja pois, portugali, irlanti, espanja ja sitten Suomi tai Saksa.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/03/14/20...

Tuula Hölttä

Juhani H :"Mutta millään muilla mailla, Kuin Suomella se ei oo riskiä vailla"

:) Olen tottavieköön hyvilläni sinun ja Henri M:n ilmestymisestä Usarin blogistaniaan.

90-luvun laman seurauksena meidät rahatalouden palveluksessa olleet leimattiin pääsyyllisiksi valtion keskuspankkinsa kautta toteuttamien pankeille pakollisten "interventioiden" aikaansaamaan kansalaisten ahdinkoon, jonka seurauksena n. 60 000 elinkelpoista yritystä "teurastettiin" ja n. 500 000 ihmisestä tuli pitkäaikaistyöttömiä. Erkki Aho kertoo tilannetta kuvaavassa blogissaan, että Stakesin mukaan n. 14 500 ihmistä teki itsemurhan ja kysyy, että voidaanko puhua kansanmurhasta.

Muistan loppuikäni mm. vt.konttorinjohtajana palvelemani asiakkaan, joka kiroili "naama punaisena", että me olemme liian kallispalkkaisia naisia tälle yhteiskunnalle ja senkin asiakkaan, joka haukkui minut henkilökohtaisesti samasta syystä, kun menin kriisitunnelmista kärsiviin töihin, vaikka äitini oli kuollut edellisenä iltana, jonka vuoksi en varmaankaan ollut "terävimmilläni" ja asiakas sanoi epäilevänsä "aivojeni älyllistä toimintakykyä".

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kreikkaa tietysti koitetaan sitouttaa eurofirmaan, kun nämä uudet hienot bonditkin on brittilakien alla niin takaovesta pujahtaminen ei käykään ihan niin helpolla. Varjotaloudesta voi hyvinkin ponnistaa Kreikalle uusi maksuväline ja eurot (virallisesti) jäävät Venizeloksen henkilökohtaiseksi tilivaluutaksi.

Mutta siinä kohtaa haluankin nähdä, miten Targetti käyttäytyy. Onko enää muita vaihtoehtoja kuin EKP:n täyttää tätä kassavajetta ties minkälaisin "vakuuksin"? Muussa tapauksessahan Kreikan lähtö voisi vain kiihdyttää muidenkin lähtöä?

Petri Ronkainen

Tässä on CEPS:n näkemys TARGET2-järjestelmän toiminnasta. Siitä voi jokainen lontoon murteella tavata miten homma toimii, ja kuinka ollaan ”riskiä vailla”. Suomen kielellä kyseistä artikkelia on kommentoitu täällä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Usko tai älä, meinasin juuri linkata saman: englanninkielisiä kommentteja samasta paperista Sober Look-blogissa (seuraamisen arvoinen): http://soberlook.com/2012/03/another-good-paper-an...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Huomennahan tuo taas kuullaan suoraan Ekin suusta, että only in Finland on riskiä vailla. EDIT: lisäsin uuden kuvan. Italian ja Espanjan piikki on nyt 400 miljardia.

Toimituksen poiminnat