jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Myytti 1: Mitä kuvassa?

  • Three Amigos
    Three Amigos
  • Myytti 1: Mitä kuvassa?
  • Myytti 1: Mitä kuvassa?
  • Keittiöremontti (lähde: Creative Commons http://www.flickr.com/photos/qmnonic/
    Keittiöremontti (lähde: Creative Commons http://www.flickr.com/photos/qmnonic/

Rahapolitiikkaan olennaisena osana liittyvä valuuttakurssi on ollut viime viikkoina tavallista enemmän keskustelun aiheena. Ajattelin, että voisi olla hyvä katsoa, mitä ne paljonpuhutut valuuttakurssit ovat ihan aikuisten oikeasti tehneet. Harjoitetta helpottamaan merkkasin mustilla pystyviivoilla muutamat keskeiset tapahtumat. Rohkeasti kommentoimaan, vääriä vastauksia ei ole. Seuraavan kerran, kun joku puhuu omituisuuksia, voimme toivottavasti viitata vaikka tähän keskusteluketjuun.

Ohessa kuvaaja kolmen valuuttakurssin kehityksestä vuodesta 1998 tähän päivään asti. Musta viiva on EURUSD, eli kertoo, kuinka monta Yhdysvaltain dollaria yksi euro maksaa. Kun musta viiva nousee, euro kallistuu US-dollariin nähtynä ja kun musta viiva laskee, euro halpenee dollariin nähtynä.

Oranssi viiva on EURGBP, eli kuinka monta Englannin puntaa yksi euro maksaa. Kun viiva nousee, euro kallistuu puntaan nähtynä ja kun viiva laskee, euro halpenee puntaan nähtynä.

Sininen viiva on EURSEK, eli kuinka monta Ruotsin kruunua yksi euro maksaa. Kun viiva nousee, euro kallistuu kruunun nähtynä ja kun viiva laskee, euro halpenee kruunuun nähtynä.

 

EDIT: lisäsin kuvaajasta version, jossa y-akseli on prosentuaalinen kurssimuutos. Tämän pitäisi helpottaa suhteellisten muutosten silmämääräistä vertailua.

EDIT2: lisäsin kuvaajan Suomen viennin määrästä sekä vienti/bruttokansantuote-suhdeluvusta.

EDIT3: lisäsin keittiöremonttikuvan Kimmo Sainiolle ja Arto Granlundille silmäniskun kera.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (129 kommenttia)

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

Kysymys kuvaan liittyen (juu, varmastikin tyhmä kysymys, mutta kysyn silti):

Miltä akselilta EURSEK on tarkoitus lukea? (Eli oikeastaan se varsinainen kysymys on että miten EURSEK-käppyrä on graafiin sovitettu?)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Validi kyssärihän tuo on. Ruåtsin kruunu ei esiinny y-akselilla, koska ohjelmisto tukee vain kahta akselia samanaikaisesti. Sovitus on siis tapahtunut automaattisesti niin, että kruunu peittää koko tilan.

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

"Sovitus on siis tapahtunut automaattisesti niin, että kruunu peittää koko tilan."

Hmm. Eli siis toisin sanoen sovitus on karkeasti ottaen muotoa
f(EURSEK) = f(EURSEK) * x ?

Ei muotoa f(EURSEK) = f(EURSEK) + x ?

Ei asialla sinänsä ole sen suurempaa väliä, mietin vaan, että eikö tuo jälkimmäinen sovitusmuoto (f(EURSEK) = f(EURSEK) + x) olisi oikeastaan ollut järkevämpi? (Ko. sovitusmuoto olisi antanut oikeamman kuvan tuon EURSEK-käppyrän "ees-taas -heilahtelun" suuruudesta suhteessa EURUSD- ja EURGBP-käppyröiden "ees-taas -heilahtelujen" suuruuteen.)

Eli in other words: eikö olisi ollut järkevämpää muuttaa ns. baselinea (vertikaalista nollatasoa) EURSEK-käppyrän osalta sen sijaan, että EURSEK-käppyrä levitetään peittämään koko tila?

(Joo, tämä nyt oli vähän tälläistä off-topic -pohdintaa ja ääneen ajattelua; sori. Ei tarvitse sen kummemmin vastata.)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #47

samaa mieltä, toinen vaihtoehto olisi ollut laittaa kaikki aikasarjat alkamaan vaikka arvosta 100, jolloin suhteellinen kehitys olisi ollut helpompaa seurata. Skaalaus kuten kuvassa on tehty plussaa: EURSEK:n "resoluutio" on korkein mahdollinen, eli ees-taas-liikkeet näkyvät paremmin. Huono puoli: suhteellisten muutosten vertailu on vaikeaa.

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola Vastaus kommenttiin #49

"Skaalaus kuten kuvassa on tehty plussaa: EURSEK:n "resoluutio" on korkein mahdollinen, eli ees-taas-liikkeet näkyvät paremmin."

Juu, ajattelin kyllä tätä, ja kyseessä on täysin validi pointti (ilmeisistä syistä) - oman pointtini (http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154659-...) kannalta vaan olisi ollut edullista, jos sovitus olisi tehty toisin ;).

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #50

Lisäsin toisen version samasta graafista, nyt y-akselilla on prosentuaalinen kurssimuutos, tehkää hyvin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #53

Suurkiitos Juhani!

Ruotsin valuutta on ollut melkoisen vakaa.

Julkisuudessa olleissa käppyröissä on muiden valuuttojen suhde euroon, kun pitäisi olla muiden valuuttojen suhde dollariin saadakseen oikean kuvan.

Käyrien mukaan Suomen vientiteollisuus oli vain euron käyttöönoton jälkeen heikolla eurolla Ruotsia kilpailukykyisempi.

Juuri Suomen talouden kannalta olen heittänyt ne off-topicit.
Koska en sattuneista syistä ole euro-kriittinen, ajattelen ensiksi Suomen parasta.

Omalla valuutallaan Suomi olisi Ruotsin kanssa samalla viivalla.
Pieni valuutta ei olekaan lastu laineilla, kuten on väitetty.
Kun raha- ja talouspolitiikka on omissa käsissä oikein hoidettuna, on oma valuutta paras.
Mauno Koiviston taustamääräyksillä näin ei markka-aina ollut, koska oli harjoitettava tarkoitushakuista väärää politiikkaa.

Terveisin
Jorma Jaakkola
http://jormajaakkola.fi

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola Vastaus kommenttiin #53

Thanks. Tuosta toisesta graafiversiosta minun pointtini on selkeämmin myös visuaalisesti havaittavissa.

(Juu, itse osaan kyllä tulkita graafia myös alkuperäisellä skaalauksella (kuten ao. kommentistani - ketjun kommentista #46 - toivoakseni käy ilmi), mutta empiirinen kokemus on osoittanut, että kaikilta ihmisiltä tälläinen kuvaajan lukeminen ja ymmärtäminen ei oikein tahdo luonnistua -> Huopaisen toinen graafiversio toivoakseni helpottaa esiintuomani tosiasian (eli pienen valuutan suhteellisen hyvän vakauden) havaitsemista.)

Edit: siis ao. kommenttini (#46) b-kohdan pointti on selkeämmin havaittavissa.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Juhani yrittää kertoa, että jokaisella maalla tulisi olla om raha niin ko. Politiikkakin maa voisi harjoittaa. Pienen maan valuutalla ei ole yleensä uskottavuutta, markkinavoimat ja pelurit käyttävät sitä hyväksi. Yritykset ja kansalaiset kärsivät rahan epävakaudesta ja aiheuttavat näin ollen lisäkustannuksia, jotka viimekädessä kansalaiset maksavat.
Ps! Devalvaatioissa pääsääntöisesti häviää köyhä kansa yleensä aina eniten. Pelkkä tosiasia :-)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomen markkaa syyllistettiin devalvaatioista.

Tosiasissa ne olivat Mauno Koiviston pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toiminnan tulosta.

Koivisto aloitti kyseisen toiminnan käytännössä jo maaliskuussa 1966 tekemässään muistiossa. 27.5.1996 Koivisto nimitettiin Paasion hallituksen valtiovarainministeriksi.

Kesällä 1967 Suomen Pankin pääjohtaja Klaus Waris halusi erota, koska tuleva devalvaatio oli häpeällinen.

Samassa kokouksessa, jossa 32 %:n devalvaatiosta päätettiin, valittiin Koivisto Suomen Pankin pääjohtajaksi.

Kekkosta vedätettiin Koiviston valinnassa. Kekkonen nimittäin luuli, että tulopoliittiset ratkaisut voidaan tehdä paremmin, jos Koivisto on SP:n pääjohtaja.

Kun Koivisto valittiin presidentiksi, ei Koivisto malttanut henkisesti luopua Suomen Pankin pääjohtajan tehtävästä, vaan nimitti Kullbergin marionetikseen.

Kullbergillä oli paha olla.
Kesäkuun alussa 1991 tehdyssä ecu-kytkemmässä Kullberg oli ollut devalvaation kannalla, mutta Suomen Pankin vähemmistö (Markku Puntila ja Kalevi Sorsa) voitti enemmistön.

Loppu on historiaa devalvaatioineen, kellutuksineen ja lamoineen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #10

Anteeksi Juhani!

Kommentoin Seppo Vartiaisen #2 tekstiä:

"Devalvaatioissa pääsääntöisesti häviää köyhä kansa yleensä aina eniten."

Suomen kansa ei tiedä vaiettuja taustoja. Seppovartiaiset kirjoittelevat musta-tuntuu-juttuja.

Mauno Koiviston sormenjälki löytyy 8.9.1992 aloitetusta laittomasta kellutuksesta ja kellutuksen "laillistamiseen" liittyvästä rahalaista. Koivisto otti etukäteen oikeuskansleriin yhteyttä...

Oikeuskanslerin tehtävähän on valvoa presidentin ja hallituksen toimien lainmukaisuutta, mutta Koivisto otti oikeuskanslerin peukalonsa alle.

Koiviston toimet olivat etukäteen valmistautumista tulevaa euron kellutusta varten, Suomen Pankin päätösvallan etukäteistä karsimista.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Korjaus näppäinvirheeseeni:

Paasion hallitusta ei tietenkään nimitetty 27.5.1996, vaan 27.5.1966.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

#2 Off-topic, muutama paikkansa pitämätön pointti, kolme kertaa aiemmin olet ohittanut argumenttipohjaisen keskustelun ja silti toistat samaa kommenttia. Kannattaisikohan sinun kirjoittaa oma puheenvuoro pikemminkin?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Esitän yhden kysymyksen johon toivon suoraa vastausta. Kun valuutta kelluu niin miten sitä vastaan voidaan käyttää hyväksi?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

a) Keneltä kysyit, ja miksi koet tarpeelliseksi erikseen pyytää suoraa vastausta?

b) Kieliasu on huono, tarkoitatko suunnilleen, että miten kelluvasta valuutasta voisi joku vihamielinen taho yrittää hyötyä (esim spekkarit) kyseisen valuutan kotimaan kustannuksella?

c) Tämäkin kysymys on off-topic. Pyysin ja toivoin nimenomaan oheistamieni graafien sisällön osalta havaintoja.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #66

a) Vartiaiselta kysyin mutta jos sinä vastaat olen enemmän kuin tyytyväinen.

b) Pahoittelen huonoa kieliasua. Äidinkieli ei kuulu vahvuuksiini.

c) Pahoittelen tätäkin. Blogistina ymmärrät kuitenkin että kommentointi poikii kommentteja kommentteihin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #78

Kaikki ok, mutta menikö siis tuo kysymyksesi suunnilleen niin, kuten yllä arvasin?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #80
Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #81

Viime toukokuussa tein aiheesta hyvin tyhjentävän vastauksen. Keskusteluketjun aloitus tästä:
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139745-...

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Ihmisiä saattaisi auttaa vielä pitemmän historian näyttäminen lisänä. On esimerkiksi hauska katsoa kuinka markka ja moni muukin valuutta lensi pois putkesta kohti vapautta:
https://drive.google.com/file/d/104fUM2PxnAiF8ykTw...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Mikko-Ville linkistä!

Tuo kuva kertoo Mauno Koiviston vahvan markan politiikan tapahtumista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Asioista harvinaisen hyvin perillä olevalta MVM:ltä odottaisin kuvan sisältöön vielä kommenttia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Näyttää lentämiseltä, koska kurssisuhteet on noin päin.

Vaan kyllä, tuo on ihan oleellinen muutos. Ja mitä siitä opittiin? Kuka oppi ja kuka ei?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tavasin Määtän graafia 1990-2000 ja tulkitsin, että Saksa olisi ainut suhteessa dollariin, joka säilytti tuon alkutilanteen 0,00% tason eli selvisi kuivilla 1990-luvun. Kaikille muille (Suomi mukana) on käynyt niin, että valuutta on kallistunut - jopa yli 20%? Sitäkö tuo "putkesta ulos" lento tarkoittaa?

Tuo Myytti I kuvio on siitä kiintoisa, että noin v. 2002 kaikki olivat aika hyvin kimppuna, mutta kiisin käänteet ja ECB:n lupaukset näyttävät todella heiluttelevan po. suhteita. Kyllähän € on puntaan ja taalaan nähden kärsinyt eli kallistunut. Sen sijaan SEK on liikkunut ikään kuin omia ratojaan ja etenkin viimeisen vuoden aikana kruunu on heikentynyt ja ottanee siksi nyt lievää vientietua aikana, jolloin euroalueen talouskasvu on ollut negatiivista.

Kysyisin: Eikö Ruotsi olekin näillä perusteilla pelannut kruunukorttinsa omalta kannaltaan fiksusti?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Huomaa, että kurssikäppyrät mittaavat Yhdysvaltain dollarin vahvuutta vertailuvaluuttoihin.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Valitsin kuvan, missä näkyy valuuttakytkösten välinen aika. ITL, ESP, PTE ja FIM näyttävät iloisilta päästessään vapaiksi putken kahleista. Suhteen valitsin noin, jotta näyttäisi kuin ne lentäisivät vapaiksi. Markan kohdalla halpeneminen dollariin nähden on kaikkein rajuinta. Sama paine kuitenkin koski kaikkia valikoituja valuuttoja, paitsi yhtä.

Näyttää kuin DEM jatkaisi edelleen putkessa, kuin se olisi ECU. DEM jatkaa synkeää puurtamistaan ja kuten Seppo totesi, säilyttäen lopussa arvonsa dollariin nähden. Myönnän että alkutilanteen valinta oli tässä suhteessa osittain tarkoituksellinen, jotta tarinalla olisi selkeä opetus. ECU oli utopiaa, fantasia sellaisesta jota ei voi olla.

Euro on tragedia, koska se on jo toinen kerta. Tarina siitä mitä tapahtuu, kun päivänsäteet päättävät kuitenkin mennä peikon luolaan. Voimme vain toivoa, ettei päivänsäteemme kuole. Ja ettei sitä kolmatta kertaa ainakaan tule.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kolmas kerta toden sanoo, kuten olen aiemmin ääneen pelännyt.

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola Vastaus kommenttiin #69

"Kolmas kerta toden sanoo, kuten olen aiemmin ääneen pelännyt."

Meinaatko Huopainen, että kolmas kerta todella riittää? Siehän positiivisella tuulella olet...:)

(Tjooh, vakavasti puhuen: tokihan minäkin toivon, että aiemmista kokemuksista voitaisiin joskus oppiakin jotain, mutta tähän astisen evidenssin perusteella ei oikein hyvältä näytä. Valitettavasti.)

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

Nämä Määtän kommentit (#3 & #63) ovat muuten ylivoimaisesti tämän kommenttiketjun parasta antia. Todella tiukkaa asiaa.

(Ja todettakoon näin sivumennen - off-topicia pahoitellen! - että noiden Määtän kommenttien ilmaisutyyli on suuresti ainakin minun makuuni. Mm. nämä kohdat "ITL, ESP, PTE ja FIM näyttävät iloisilta päästessään vapaiksi putken kahleista." ja "Euro on tragedia, koska se on jo toinen kerta. Tarina siitä mitä tapahtuu [...]" tuovat elävästi mieleeni lukioaikaisen kemianopettajani tavan selittää asioita. Ja tämä on siis ehdottomasti ja nimenomaan kohteliaisuus; arvostin kovasti ko. opettajan opetustyyliä.)

Jos tuo yo. kappale meni liikaa aiheen ohi, niin en pahastu, jos blogi-isäntä sen poistaa.

Pekka Heliste

Tuossa näkyvät 1991 ja 1992 markan alentumisena, mutta sen jälkeen markka ampaisee taivaisiin kunnes laskee 1996 ja alkaa taas kivuta

Merkittävää on kun rinnalle pistetään vienti niin vienti kasvaa oli markan arvo mikä tahansa ja oli D-markan tai dollarin kurssi mikä tahansa.

Eli Suomen vienti ei ollut mitenkään sidoksissa markan arvoon

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

1) Off-topic, nyt en pyytänyt Ace of Base / Dr. Alban-ajasta kommenteja, vaan tuoreemmasta ajasta.

2) Lisäsin kirjoitukseen kolmannen graafin, ettei menisi ihan mikä tahansa lööperi läpi. Haluatko täsmentää lausuntoasi, ennenkuin vastaan sinulle?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Juhani käppyröistä!

Tiesitkö, että 8.9.1992 alkanut kellutus oli laiton?

Sen tarkoitus oli Markan ulkoisen arvon päätösvallan karsiminen Suomen Pankilta.
Kotisivuni on tältä osin vielä päivittämätön.

Mauno Koivisto oli tehnyt vuosikymmenten varrella suurilla devalvaatioilla ja 1980-luvun tapahtumilla esivalmistelut, joilla homma onnistui.

Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen kertoo asiaan viittaavaa kirjassa "Pitkä linja Mauno Koivisto, Valtiomies ja vaikuttaja,”
Kirjayhtymä 1993

Sitaatti sivulta 158:

"Koiviston talouspoliittisessa ajattelussa – ja erityisesti sen kansainvälisessä ja rakennepoliittisessa ulottuvuudessa – olivat jo 1970-luvulla sisällä kaikki ne piirteet, joille itse asiassa EY-integraatio ja Maastrichtin sopimus rahaunionin osalta pitkälti rakentuvat. Näin ei ole ollut mitenkään hämmästyttävää, että hän on nyttemmin suhtautunut positiivisesti EY-jäsenyyteen ja ymmärtänyt siihen liittyvät ehdot."

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ei ole off-topic, koska Ruotsi on mukana alustuksesi käppyrässä.

Asioita pitää tarkastella myös Suomen talouden kannalta verrattuna Ruotsiin.

Suomen betonointi euro-käyrään kuuluu vaiettuun ja salattuuun Suomen lähihistoriaan.

Mikä olisi Suomen käppyrä ilman Mauno Koiviston tahdon toteutumista?

Miten Ruotsin ja Suomen EMU-varaumat erosivat eli miksi Ruotsi sai pitää käppyränsä?

Lisätty:
Ruotsin käyrä ennen eurokriisin alkamista kuvaa Suomelle tuhoisaa aikaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #26

90-luku ei ole käppyrässä, joten siitä keskustelu on (tällä kertaa) off-topic.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Huopaisen kuvio näyttää, että euro on vahvistunut sekä dollariin että puntaan nähden, mutta halventunut suhteessa Ruotsin kruunuun. Ruotsilla siis pitäisi mennä taloudellisesti paremmin kuin muilla EU-mailla. Meneekö todella ja jos menee, onko suunta yleistettävissä kaikkia itsenäisiä valuuttoja koskevaksi?

Tuossa edellä Seppo Vartiainen näkee asian niin, että Huopainen yrittää kertoa lukijoilla oman valuutan ja siihen liittyvän devalvointipolitiikan autuudesta. Köyhä kansa kärsii devalvoinneista eniten eli devalvointipolitikka on tavallisen kansalaisen kannalta huonoa käytäntöä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Mielestäni jätät huomiotta tarkasteluajanjaksolla tapahtuneet edestakaiset muutokset. Mistä muuten kehitit ajatuksen, että "Ruotsilla pitäisi mennä paremmin". Miten Vartiaisen kommentit liittyvät tähän kuvaan, ja mitä uutta tuot keskusteluun toistamalla hänen kommenttinsa sisällön?

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Mielestäni ees-taas muutokset eivät ole ratkaisevia. Tärkeintä on suunta. Se taas näyttää, että euro on tarkastelujaksolla vahvistunut suhteessa dollariin ja puntaan sekä heikentynyt suhteessa Ruotsin kruunuun. Mitä muuta haluat kuviollasi kerotoa?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #30

Mielestäni taas 14 vuotta on pitkä aika, ja sellaiseen ajanjaksoon mahtuu muutoksia, jotka eivät ole pelkkää ees-taas-liikettä. Kyllä, käppyrä näyttää, että valitulla jaksolla euro on vahvistunut suhteessa puntaan ja dollariin. Ilmeisesti katsoit käppyrää väärin, sillä euro ei ole heikentynyt kruunua vastaan kyseisellä jaksolla.

Yllättävän vähän kommentointia on ollut käppyrän kurssikehityksistä (poislukien Viljo ja Jari), asian vierestä enemmänkin. Mikäs nyt kommentoijia vaivaa?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #32

Kun miettii euron taivalta ja euromaiden talouksien ongelmia kyseisenä ajanjaksona, niin kyllä tuntuu ihmeelliseltä, että euro on niin vahva suhteessa muihin päävaluuttoihin (ei koske suoraan tuota kuviota, mutta osa koskee). Saksan talous vaikuttaa huikaisevalla tavalla euron vahvuuteen, vaikka saakin hyötyä kohtuuttomasti muiden maiden heikkoudesta. Saksalle euro on sopivasti sekä vahva, että heikko. Muille se onkin sitten liian vahva.

Johtopäätös: Nykymuotoinen euro ei vaan toimi näin hajanaisessa yhteisössä.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #32

Joo. Pitäisi olla tarkempi. Ruotsin kruunun ja euron suhde on alku- ja lähtötason osalta jokseenkin ennallaan. Välillä euro on vahvistunut kaikkiin kolmeen vertailuvaluuttaan nähden. Vain kruunu on palannut lähtötasolleen. Ainakin minulta menee täysin spekuloinnin puolelle, mitä tällainen kehitys jatkon osalta merkitsee.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Maailmantalouteen nojaavassa globaalissa markkinassa täytyy toivoa, että USA:lla menisi nykyistä paremmin. Euroopan kriisiä on syventänyt se, että samanaikaisesti eurooppalaisen talouskriisin kanssa jenkit ovat kyntäneet syvällä oman taloutensa kanssa. Tämä on puolestaan pitänyt euroa ""perusteettoman"" vahvana. Maailmaa kun ei johdeta meklaroimalla vaan teoilla.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Juhani, mistä näet johtuvan kruunun kurssin muutosten erilaisuudet finanssikriisissä ja eurokriisissä?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ensin pitäisi määritellä, mitä kruunun kurssille tapahtui. Aloitetaan aikajanan vasemmasta päästä: IT-kuplan vuoden 2000 huippukohdasta alkaen kruunu heikkeni n. puolitoista vuotta euroon nähtynä.

Sen jälkeen välillä 2002-2007 ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Finanssikriisin alettua 2008 kruunu heikkeni selvästi euroa vastaan, mutta pian sen jälkeen kruunu kääntyi uudelleen vahvistuvaksi ja päätyi euroon nähtynä samoille tasoille kuin jopa ennen IT-kuplan puhkeamista. Viimeisen puolen vuoden aikana kruunu on jälleen heikentynyt.

Mielestäni jako finanssi- ja eurokriiseihin on keinotekoinen - finanssikriisi osui ihan yhtälailla Eurooppaan, mutta Euroopassa kriisinhoito viivästyi, tai sanoisin jopa, että se ei ole kunnolla edes alkanut. Kriisin alkaessa kruunu heikkeni euroon nähtynä, ja Ruotsin talous ei ottanut samantyyppistä osumaa kuin esimerkiksi Suomi viennin romahtamisen osalta. Kun kriisi Euroopassa yltyi, kruunusta tuli "turvasatama", eli raha etsi euroalueen ulkopuolelta myrskyltä suojassa ollutta maata, jonka talous oli kohtalaisella tolalla.

Mikä tekeekin viimeisen puolen vuoden kehityksen mielenkiintoiseksi. EURSEK on aiemmin kääntynyt ylös keväällä 2000, 2008 syksyllä ja nyt tämän vuoden alkupuolella. Kannattaisiko tästä arvata jotain?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Kiitos analyysistä.

Veikkaan, että rahaa virtaa Japaniin. Onkohan kysymyksessä pysyvämpikin käänne, vai liekö tämä hetkellinen ilmiö.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #27

Eli Japaniin menevät virrat ovat aiheuttaneet kruunun viimeaikaisen heikkouden mielestäsi?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #33

Annan nyt rehellisen vastauksen: en ole ollenkaan varma asiasta.

Ruotsihan haluaa nyt noudattaa politikkaa, joka laskee kruunun arvoa, lähinnä metsäteollisuuden ym. vastaavan takia.

Jeniä pyritään pitämään heikkona muihin päävaluuttoihin nähden. Uskon, että osa pääomista hakeutuu pikavoittojen toivossa Japaniin. Odotetaan hetkellistä "turnausväsymystä" valuutan sitkeässä puolustamisessa.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #43

BOJ:n painamat jenit eivät jää pelkästään Japaniin vaan leviävät markkinoiden toimesta kaikkialle maailmaan, samoin FED:n ja BOE:n levittämät dollarit ja Punnat. Odotellaan EKP:n toimia asiassa:

"Tällä viikolla markkinat yllättyivät, kun EKP:n pääekonomisti Peter Praet ja johtokunnan jäsen Yves Mersch väläyttivät arvopaperiostoja. Mersch kuitenkin totesi, että muut vaihtoehdot ovat rahan pumppausta helpompia. Brotherus arvioi, että EKP voi heittäytyä ostoissaan luovaksi.

”EKP voisi esimerkiksi ostaa kaikkien euromaiden lainoja, ei vain kriisimaiden. Näin ne ikään kuin luotaisiin implisiittisesti eurobondeja.”

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #44

Sorry, näyttää nämä muuttopaineet aiheuttavan ajatuskatkoksia, ja ihan kahteen kertaan, liian "hapokasta" työskentelyä. Eiköhän tuo vähäinen ajatus kuitenkin selvinnyt.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Keksimpäs äkkiä jotain, sillä mun läppärissä on niin pieni näyttö ettei taho saada kuvasta selvää.

Oiskos kyseessä jonkin asteen sodasta kyse, ja se olis nimeltään valuuttasota.

Pakkohan sitä näin hyvään kysymykseen on jotain vastata.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Erinomainen veikkaus Tapanilta. Raha on hakenut viime aikoina itselleen turvasatamaa VALUUTTAMARKKINOILLA ilman tuotannollista kytköstä hyvin voimakkaasti. Siitä tässä on kyse ja tuo hakeminen ei tähän jää. Joten valuuttakurssikäppyröitä tutkimalla asiat eivät ainakaan ratkea, koska ne ovat irrallaan rahaa talouteen luovasta tuotannosta aiempaa enemmän juuri veikkaamastasi syystä ja ovat siten jälkijättöisiä mittareina.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

#21: Kommenttisi on mielestäni outo. Vastasinkin samansisältöisiin kahteen kommenttiisi tässä: http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154634-...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tapani, klikkaa kuvaa jolloin se avautuu omaksi ikkunakseen :)

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Hiiren oikealla näppäimmellä kuvan päälle ja sieltä valitaan uusivälilehti, niin tuli ylisuurikin kuva toiseen sivuun.

:)

Eikös tuossa näy ne kohat missä tukipaketit laskettiin liikkeelle, Kurssi USD.hen laski 2010 puolessavälissä hurjaa vauhtia, ja sitten se helpoittuessaan nous taas, kunnes taas markkinavoimat hermostu ja tarviittiin uusia tukipaketeita.

Darghin lupaus näkyy selvästi. (Euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä)

Mutta kokonaisuutenaan euron arkikäytön otosta alkaen ei voi muuta sanoa, että kuplahan tuossa oli syntymässä, ja kukaan ei väilttänyt asiasta mitään. anto vain mennä ja kaikilla oli mukavaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #24

Tukipaketoinnit ja -toimenpiteet näkyvät käppyrässä, mutta aikamoiseksi tihrustamiseksi se menisi. Selkeämmin nuo ajankohdat näkyisivät esinm. valtioiden velkakirjojen korkotasokäppyrästä.

Tuosta kokonaisuudesta euron arkikäyttöön otosta alkaen sanoisin, että huomioi toki mitä euro teki puntaa ja kruunua vastaan - EURUSD:n rallaus 2000 alkaen oli lähinnä dollarin heikkoutta.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #25

Kyllä, dollari on huono vertauskohde kun niillä itsellään on vaikeatilanne.

Mutta kyllä nuo käppyrät on kuitenkin osoitus tukipakettein toimimattomuudelle.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #31

Valuuttakurssi ei mielestäni ole mikään tavoite. Se on korkeintaan välitavoite. Siksi tukitoimien ajankohtien ja valuuttakurssien vertailussa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari Vastaus kommenttiin #35

Juu. pitäis olla laittaa vielä jotain muitä käyriä mukaan.

Katoin tuossa kokonaisuutta ja ruossin kruunu näyttää pysyvän tasaisena, jos ei ajatelle finanssikriisin alkua ja aikaa joka oli ennen eurokriisin alkua.
Sillä kruunun arvohan saattoi todellisuudessa olla tasaisempi, mutta näyttää rumalta kun muut repi käppyrää.
Finassikriisiä kruunu vielä kesti, mutta euron tuomaa kriisiä sillekkin oli vaikeaa.
Mielenkiintoista mihin suuntaan tuo menee vielä vuoden ajan.

Heli Hämäläinen

Tarkoittaa, että Ruotsin kruunulla on jotain reaalistakin katetta eikä vain Bernanken ostoksia Wall Streetilla ja Draghin lotrausta. Kruunu on vahvistunut, ja siitäkin huolimatta Ruotsi pärjää. Jotta ei tule väärinymmärrystä, kruunu on kuitenkin heikentynyt suhteessa euroon tarkastelujaksolla. Näin kuuluu ollakin, sillä Ruotsissa rakenteelliset inflaatiotekijät ovat suurempia kuin esim. Saksassa.

Kuvasta näkee, tosin ei heti, että ensin tsunami kävi amerikoissa ja sitten se rantautui tänne. Kun luotot on sijoitettu muutoin kuin positiivisen reaalikoron ohjaamina, siis kansantaloudellisesti tuottavasti, näkee tehottomuuden kasvun, kun ilokylpylät eivät enää kannata, mutta niitä tuetaan rahoitusmarkkinoilla. Tehottomuus johtaa valuutan heikkenemiseen. Too big to fail leads to a big failure to do.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ensimmäinen havainto, että kruunu ei suinkaan ole tarkastelujaksolla vahvistunut, vaan heikentynyt hieman. Kiitos Heli!

Heli Hämäläinen

Mutta jos huomaat niin lotro on sitä vahvistanut, liekö jopa pysyvästi?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Huomioni kohdistuu siihen, miten punnan ja dollarin "yksimielisyys" näkyy oman mantereemme kriisin puhjettua.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kyseessä oli jokin MyyttiX, mutta mikä? Käyrästöllä kumottava yleisluontoinen myyttinen uskomus saattaisi olla sellainen käsitys, että euro on ollut erityisen vakaa valuutta. Sitähän se selvästikään ei ole ollut. Toisaalta kenelläkään ei välttämättä edes ole tällaista uskomusta.

Käyrästöstä havaitaan sellainen seikka, että ennen euron arkikäyttöön ottamista dollarin ja punnan eurokurssit kulkivat yhdenmukaisesti, sitten ne irtautuivat ja liittyivät jälleen toisiinsa finanssi/eurokriisin yhteydessä. Havainto tietysti saattaa olla triviaali seikka tai skaalaamisella aikaansaatu vaikutelma.

Sahaamisesta ja sahaamisen syistä riippumatta euro on nyt suhteessa dollariin selvästi korkeammalla tasolla kuin mitä se oli tarkastelujakson alussa. Tästä huolimatta Yhdysvalloilla on Saksan kaupassaan karmea ja kasvava alijäämä, saksalaisten tilastojen mukaan 35 miljardia euroa 2012.

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

Minulle Huopaisen kuvaaja kertoo

a) sen, että EURSEK reagoi erilaisiin tapahtumiin (erityisesti ongelmia aiheuttaviin talousshokkeihin) varsin reippaasti ja nopeasti & juurikin tavalla, josta on Ruotsin kannalta katsoen edullinen (eli ts. tavalla, joka kompensoi "ulkoisten" tapahtumien/shokkien vaikutusta Ruotsin talouteen)

ja

b) sen, että tarkasteluaikavälillä EURSEK on kutakuinkin palannut lähtötasolleen (eli ts. SEK ei oikein näytä pieneltä valuuttareppanalta, joka heittelehtii maailman tuulten ja tuiskujen mukana holtittomasti sinne ja tänne).

Eli yhteenvetona/yhdellä virkkeellä sanottuna Huopaisen kuvaaja kertoo minulle sen, että pienen kansantalouden on pienen valuuttansa kanssa täysin mahdollista harjoittaa rahapolitiikkaa, joka tasaa "ulkoisten" tapahtumien vaikutuksia ko. kansantalouden kannalta katsoen edullisella tavalla (eli juuri siten kuin pitääkin), ja että pienellä valuutalla on täysin mahdollista saavuttaa vakautta pidemmällä aikavälillä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos selkeydestä, Anna A. Jotain tuollaista hain huonosti muotoillussa kommentissani (#34).

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

Ollos hyvä, ilo oli minun puolellani :).

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Huopanen, rahapolitiikasata en paljon ymmärrä, ventiteollisuudesta aika paljonkin. No sen voin sanoa, että ostin Nokian osakkeita, tosin pienellä rahalla osakkeen ollessa hieman yli euron. Rahapolitiikalla voidaan tietysti paikata hetken ongelmia, mutta perussyytä, miksi Suomen vientitellisuus on vaikeuksissa se ei ratkaise, mielestäni keskustelun pitäisi suunnata sinne missä ongelmat oikeasti ovat, ne eivät ole EU:a eikä eurossa vaan Suomen poikkeuselisen kapeassa vientisektorin teollisuudessa. Miten tähän on tultu ja miten tästä päästään pois on pohtimisen arvoista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Anteeksi Granlund, mutta kommenttisi ei myöskään liity aiheeseen. Vastaan siihen, koska minua suomeksi sanottuna ärsyttää suunnattomasti perustelematon hutunpuhumisesi.

Olen kanssasi samaa mieltä, paitsi rahapolitiikan suhteen. Talouden lainalaisuudet ja useat ja yleiset havainnot todellisuudesta ovat eri mieltä kanssasi.

Mikäli on kapea vienti joka ei vedä, on kolme vaihtoehtoa:

1) lisätä kysyntää kohdemaissa (ei Suomen vaikutettavissa)

2) madaltaa vientituotteittemme hintatasoa (sisäinen tai ulkoinen devalvaatio)

3) tehdä erilaisia tuotteita (toimialat, jalostusaste, brandit, jne).

1) ei siis onnistu, 3) vie paljon aikaa ja sitä ei voi tehdä politiikan konsteilla, joten jäljelle jää 2) eli sisäinen tai ulkoinen devalvaatio.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Huopanen kerroppa meille mikä on se teollisuuden sektori tai vaikkapa yksityinen yritys jonka vienti lähtisi nyt vetämään jos meillä olisi oma valuutta ja mahdollisuus tehdä ulkoinen devalvointi. Huopanen, minuakin ärsyttää se erittäin kapea, todella kapea näkökulma millä asioita katsot. Jos suomalaisten teollisuudella on tuotteilla millä ei ole maailmalla kysyntää niin ei ole, vaikka ilmaseksi niitä tarjoittaisiin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jaa-a. Jos Suomen kustannustaso olisi esim. 20% alhaisempi, ehkä tänne tulisi teollisia investointeja. Ehkä jokin tuontitavara korvaantuisi kotimaisella tuotannolla. Et mitenkään muuten kumonnut yllä esittämääni vaihtoehtolistaa. Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, etkä pysty pysymään aiheessa, ei sitä kannata tänne tulla sanomaan. Jos "erittäin kapea, todella kapea" ärsyttää, tee itsellesi palvelus ja lue vaikka Börje Uimosen ja Liisa Jaakonsaaren kirjoituksia. Turha täällä on mieltään pahoittaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"mikä on se teollisuuden sektori tai vaikkapa yksityinen yritys jonka vienti lähtisi nyt vetämään jos meillä olisi oma valuutta ja mahdollisuus tehdä ulkoinen devalvointi."

Miten olisi vaikkapa maailman suurimpien loistoristeilijöiden rakentaminen, näitä rakennettiin Suomen Turussa kunnes huomattiin ettei homma täällä kannatakaan ja annettiin ranskalaisten tehdä työt.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Jos Suomen kustannustaso esim. 20% alhaisempi, ehkä tänne tulisi teollisia investointeja" Tuo lause todistaa kuinka vähän olet perillä siitä millainen suomalaisen teollisuuden rakenne on. En minä mieltäni mistään pahoita, ärsyttää vain se, ettei puhuta ongelmista niiden oikeilla nimillä. Ongelmana ei ole valuutta vaan poikkeuksellisen kapealla vientisektorin rakenteella. Me maksamme nyt markka-aikaisten devalvaatioiden hintaa, kun olisi aikoinaan pitänyt kehittää vientiin meneviä tuotteita, niin asia ratkaistinkin myymällä niitä alennusmyynti hinnoilla jonka devalvaatio mahdollisti ja me tavalliset kansalaiset maksoimme tuontihintojen, kuten bensan ja muunkin elintärkeän tavaroiden hintojen nousun myötä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kuten sanottu, jos et pysty pysymään aiheessa ja sinua ärsyttää, ei tarvitse lukea. Eikä kannata kommentoida. Edelleenkään sinulla ei ollut mitään sanottavaa yllä esittämääni kolmeen isoon vaihtoehtoon. Ratkaisuehdotuksesi on tilanteeseen mikä?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ratkaisuni on, mietitään mitkä ovat ne syyt miksi vientimme sakkaa ja, kun ymmärrämme ne syyt, korjataan ne heikkoudet, se vie kyllä aikaa, mutta ei ole mahdotonta. Suomi teki poikkeusellsen suuren "rakenneuudistuksen" 50-luvulla kun maamme muuttui maatalousyhteiskunnasta teollisuusvaltioksi. Jos me takerrumme puhumaan pelkästän Eu:a ja eurosta ja rahapolitiikasta mitä persut harrastavat, niin mitään uutta ei synny. Ymmärrän kyllä persujen poliittiset tavoitteet, mutta on vaan niin, niillä ei mitään uutta saada rakennettua.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #62

Kertokaahan sitten, kun olette miettineet - ja tulleet meidän persujen kannalle.

Ruvetaan siinä kohtaa sitten korjaamaan ongelmia tämän jatkuvan kriisin pitkittämistalkoiden sijaan.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #62

Kiitos nyt näistäkin viisaista sanoista. Seuraavalla kerralla, kun sinulla on vaikeuksia pysyä blogikirjoituksen aiheessa huolimatta lukuisista kehotuksista, älä ihmettele, jos kirjoittaminen puheenvuorooni ei onnistu.

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio

Arto,

On aivan turha koittaa laajentaa keskustelua koskemaan niitä todellisia ongelmia, kuten huomaat. Monet täällä eivät vaan suostu edes yrittää ymmärtää asioita laajemmin joten paras pysyä poissa, aivan kuten Juhani sanoi.

Hyvää päivänjatkoa vaan kaikille ja hauska huomata aiheiden ja mielipiteiden säilyvän täällä ;)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #122

Jos olisin postannut keittiöremonttikuvan, ilmeisesti siihenkin olisi voinut Granlund ja sinä kirjoittaa samansisältöiset kommentit :)

Granlundin ensimmäistä kirjoitusta odotellessa esitän muuten kiitokset ja kehut, Sainio: pidän teksteistäsi, niitä soisi näkevän useamminkin.

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio Vastaus kommenttiin #124

Haha, kuvaa odotellessa…

Enköhän joskus taas innostu kirjoittelemaan, paremmin luppoaikaa pyhinä ja lomina, nyt en viitsi millään alkaa debattiin kanssasi, vaikka se kivaa onkin, nähdään :)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #126

Keittiöremonttikuva lisätty. Härifrån tvättas :D

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei yksi ihminen voi tietää, mitä missäkin olosuhteessa tapahtuu. Se lienee kylläkin selvää, että mahdollinen yritysjohtaja mielummin maksaa vähemmän kuin enemmän investoinnistaan.

Harva meistä tarkoituksella ostaa kalliilla ja myy halvalla.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Huopanen, tule ulos sieltä tynnyristä ja laajenna kuvaasi maailmasta missä elämme. Rahapolitikalla on kuitenkin ainoastaan minimaalinen merkitys Suomen taloudessa ellei ymmärretä sitä perussyytä miksi meidän vientimme sakkaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Oikeinkirjoitus, perustelemattomuus, vastakysymyksiin vastaamattomuus, off-topic kommentointi. Ole ystävällinen, ja pysy poissa kommentoimasta, kunnes saat nuo ylläolevat asiat korjattua. Lähden heti "tynnyristä" ulos, kun joku esittää vakuuttavia perusteluita. Ei minulla ole mitään uskonkappaleita.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Vientimme sakkaamisesta on osittain kyse meikäläisen kirjoituksessa, jossa listailin vientimme kohdemaita ja niiden osuuksia kokonaisviennistämme.

Vientimme "sakkaa" siitä syystä, ettei Etelä-Eurooppaan enää saada otettua velkaa, jolla ostaa suomalaisia tuotteita. Olemme korvanneet tilaa lisäämällä vientiä muualle, mutta kaikilta osin se ei ole ollut optimaalisinta. Tuotteidemme jalostusaste ja kate on keveämpää kuin mitä se oli euron hulluina vuosina (1998-2008).

Se aika tuskin enää palaa, että euromaissa alettaisiin taas vedellä kunnon velkalastilla suomalaisia tuotteita. Siksi kysyn (vaikka ei olekaan Juhanin blogin aihe), että veikkaammeko väärää hevosta? Tervetuloa keskustelemaan viennistä siihen tarkoitettuun blogiin.

Pekka Heliste

Vienti etelä-Eurooppan on ollut aina pientä

Esim 2002 tammikuussa kokonaisvienti oli 3,4 mikjardia ja vienti Kreikkaan, Italiaan ja Espanjaan n 270 miljoonaa

Vuonna 2013 tammikuussa kokonaisvieti oli 4,8 miljardia ja noiden kolmen etelämaan vienti n 200 miljoonaa

Vaikka vienti on pienentynyt niin se eis elitä viennin sakkaamista

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #84

1) Viennin virallinen kohdemaa ei välttämättä ole se paikka, mistä se varsinainen loppukysyntä tulee. Jos viemme Saksaan crack-tehtaan osia, että Saksa voi myydä Italiaan crackia, crackin myynnin romahdus Italiassa satuttaa mutkan kautta myös Suomen vientiä Saksaan.

2) Mikäli Suomen ulkomaankauppa Etelä-Eurooppaan on vähäistä eikä siinä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, Suomen osallistuminen eurokriisin hoitamiseen on sangen järjetöntä, suhdanteet huomioiden.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #87

Tuohon kohtaan (2) on pakko sanoa "amen". Juuri tuo järjettömyys tai kohtuuttomuus onkin saanut ihmiset itse miettimään Suomen roolittumisen tolkkua.

Muistelen, että kokonaisvientimme GIPSIC (tai vaikka GYPROC) maihin on ollut jossain +-10%:n kieppeillä. Vaikka kippaisimme Välimeren konkurssiklaanille rahaa kaikilla Lillbackan rekoilla, ei meidän vientimme sinne juuri heilahda, mutta tomaatteja ja hedelmiä sekä etelänmatkoja me kyllä kulutamme pian lähes entiseen tahtiin.
(Sen sijaan oli ilo havaita, että viennissä Jenkkilän markkinoiden suuntaan on sitä kuuluisaa valoa tunnelin päässä.)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Pitkässä juoksussa euro näyttää vahvistuneen n. 30 % taalaan ja puntaan nähden ja finanssikriisistä lähtien näiden valuuttojen keskinäiset arvostukset näyttävät stabiloituneen ongelmalliselle tasolle.

Ruotsi on säilyttänyt itsenäisellä rahapolitiikallaan ja valuutallaan hintakiplpailukyvyn sekä euron, taalan, että punnan osalta.

Myytti: Pienet valtiot ja näiden omat valuutat ( tässä tapauksessa Ruotsi ) eivät pystyisi selviämään suuren maailman valuuttamyllerryksissä. Ruotsin kruunu on kuitenkin aivan loistavasti pystynyt reagoimaan sekä finanssikriisin, että eurokriisin mukanaan tuomiin ongelmiin.

Euro ei, sillä sen kurssi sopii VAIN Saksalle erityisen hyvin. Ihmeellisen hyvin sekä komission, että EKP:n päätöksenteko tai sen tekemättömyys on vuosien varrella hyödyttänyt lähinnä vain Saksan etuja muiden jäsenmaiden kustannuksin. Reagoimattomuus USA:n ja Britannian tavoin finanssikriisiin johti varsin pian eurokriisiin, jota on nyt jo vuosia ratkottu tuloksetta väärin eväin, mutta kuitenkin Saksalle edullisesti.

Onko Saksalla aivan liian paljon valtaa Euroopan ytimen suurvaltana ?
Mistä se on suhteettoman valtansa EMU:sta ottanut ?

Pekka Heliste

Ei Saksan tarvitse ottaa mitään valtaa itselleen.Sen talouden painoarvo on niin suuri, että euron arvossa Saksan talous vaikuttaa eniten euron arvoon.

Saksa on tehostanut vielä valtansa kasvua maltisella palkkapolitiikalla.

Euron arvo painottuu niin, että yli-alijäämät ovat tasapainossa.

Kun Saksan vaihtotase on valtavan ylijäämäinen niin heikompien maiden taseet ovat miinuksella eli velkaantuvat ulkomaille.

Valuutan sisällä tämä tarkoittaa, että nilla ylijäämillä rahoitetaan alijäämiä tai taloudet kaatuvat

Pinet maatkin voivat selvitä hyvin tässä pelissä esim Tanska pärjää vaikka kruunu on sidottu varsin ahtaalla välillä euroon, +- 0,15 % eli tanska pärjää kovan kruunun politiikalla, koska sen talous vastaa Saksan rakennetta

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mielenkiintoinen osa tämä pohdinta siitä, johtiko EKP:n reagoimattomuus kriisin syntymiseen. Trichet'n aikakaudella vielä pistettiin ruuvaten korkotasoa ylös.

Hyvänä erona on huomata, miten dollari niiaa jo viime vuosikymmenen puolella pitkällä ajanjaksolla, kun taas knallipäiden punta ottaa uuden suunnan euroon nähden melko lyhyessä ajassa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

USA:n keskuspankin datapalvelu FRED on laukaissut betaversion, ja graafit näyttävät nykyään huomattavastyi inhimillisemmältä - lisäsin kolmannen graafin, vaikka sekin on off-topic.

Omana kommenttina myytteihin sanoisin, että

1) Euro ei ole ollut mitenkään erityisen vakaa valuutta ainakaan kurssikehityksellä mitattuna.

2) "Pienet" valuutat eivät näytä mitenkään erityisesti olevan "spekulaatioille" alttiita. Granlundin ja Vartiaisen kommentit olivat ihan täyttä tuubaa.

3) Valuuttakurssit tuntuvat reagoivan sekä ulkoisiin että sisäisiin shokkeihin, ja pyrkivät ohjaamaan kansantaloutta kohti vaihtotaseen tasapainotilaa.

4) Keskeisiä valuuttablokkeja vastaan euro on tarkasteluajanjaksona vahvistunut tuntuvasti. Tämä on ollut omiaan heikentämään monen jäsenmaan kansainvälistä hintakilpailykykyä.

Jos nyt olisi jotain osasto Vartiainen / Turunen / Granlundilla, mikä kumoaisi nämä yllä esitetyt. Jos ei ole, niin sittenhän näitä voitaisiin alkaa pitää toteen näytettyinä ja voitaisiin katsoa seuraavat myytit.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #85

"Valuuttakurssit tuntuvat reagoivan sekä ulkoisiin että sisäisiin shokkeihin, ja pyrkivät ohjaamaan kansantaloutta kohti vaihtotaseen tasapainotilaa."

heh , tuohan on taloustieteen perusasioita, olet keksinyt lisää ruutia

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #88

Niin onkin. Siksi on outoa, että tämmöiset asiat ovat monelta kommentoijalta aivan hakusessa. Tai että esimerkiksi kelluvaa valuuttakurssia pidetään tienä turmioon, kun todellisuudessa asia on päinvastoin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #85

""Pienet" valuutat eivät näytä mitenkään erityisesti olevan "spekulaatioille" alttiita. Granlundin ja Vartiaisen kommentit olivat ihan täyttä tuubaa."

Eivät ne enää olekaan, toisin oli 90-luvulla, silloin ei osattu suojautua spekulantteja vastaan ja jopa suuretkin valuutat olivat vähällä kaatua spekulanttien hyökkäyksissä esim Englannin punta

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #89

Tuubaa, hyvä Heliste. Sinun pitäisi tietää, että 90-luvulla nuo "hyökätyt" valuutat eivät olleet kelluvia, vaan ne oli kiinnitetty. Eivätkä ne valuutat olleet "vähällä kaatua", vaan ne kaatuivat.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #91

Ei punta kaatunut, markat ja kruunut kyllä. Ja Tanskan kruunun vaihteluväli on nytkin sidottu niin pienellä vaihteluvälillä euroon, että se on yhtäkiinteä kuin markka aikinaan

Mutta eipä kruunun arvolla spekuloida

Ja onhan Kiinan remimbikin sidottu kiinteäsri dollariin.Valuutta on tosin iso, mutta väitteesi mukaan se kaatuu ??

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #93

Taas tuubaa. Olet taitava asiakirjoittaja, joten yritä pitäytyä sillä linjalla myös nyt.

1) Punta kaatui. Suomen ja Ruotsin lisäksi aika moni muukin maa rytisi - Espanja, Italia, Ranska, Portugali jne. Ei siellä pysynyt kuin muutama Saksan kanssa tiukimmin integroitunut maa, kuten juuri Tanska.

2) En väittänyt, että valuuttakurssikytkös johtaa automaattisesti kaatumiseen. Minun puolestani ihmiset voivat olla asioista mitä mieltä tahansa, mutta rajani menee siinä, että ei laiteta sanoja toisten suuhun. Lopeta heti.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tuosta Juhanin postaamasta lisäkuvasta voi päätellä, kuinka Suomen vienti sakkasi jo ennen finanssikriisiä euronkurssin ottaessa kurssin kohti koillista.

Eli oliko se sittenkään se finanssikriisi v.2008, joka aiheutti Suomen viennin ja talouden nopean syöksyn, kuten meille joka puolelta annetaan ymmärtää, vai oliko syynä euron nopea vahvistuminen jo ennen kuin finanssikriisi iski Eurooppaan ?

Summa summarum. Suomen euro on vahvistunut Ruotsin kruunuun nähden liki 30 % euron aikana ja se ei ole ollenkaan hyvä maiden kilpaillessa osin samoin vientituottein.

Case tästä: Carelia parketti, jonka ruotsalainen Kährs osti suomalaiselta sijoittajaryhmältä. Liki heti kaupan jälkeen maailman paras ja liki uusi tuotantolaitos innovaatioineen ajetaan alas Suomessa ja tehdas kokonaisuudessaan siirretään Ruotsiin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #86

Tuossa kuvassa oikealla asteikolla viennin arvo on n 20 miljardia 2009 tienoilla.,

Tullin tilastojen mukan vienti oli 2009 45 miljardia ???

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #92

Tuossa on tavara- ja palveluvienti, ja havaintoväli on neljännesvuosi. Suora linkki kiinnostuneille:
Exports of Goods and Services in Finland
http://research.stlouisfed.org/fred2/series/FINEXP...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #94
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #94

Eikö tämän mukaan Suomen vienti alkanut sakata jo v. 2006 alussa euron vahvistuttua rajusti 1,5 vuotta ennen ennen finanssikriisiä ?

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki...

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #94

Ei täsmää sittenkään, Tullin tilastoissa on koko vuosi ja jos tuossa on neljännes niin taulussa on kuitenkin kolmannes ??? Voisiko vuosihajonta olla noin suuri ??

Tuossa on vienti Tullin tilaston mukaan
http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppa...

Mutta Suomi vie paljon investointituotteita, ne eivät ole niin hintaherkkiä kuin kulutustavaroiden . Elinkaaren kustannukset, kehityksen road map, varaosien ja laajennusten saatavuus 10-20 vuoden ajan, luotettavuus, toimitusten luotettavuus etec ratkaisevat paljon.
Ei halvin ole se halvin.

Siksi vientikin sakkaa kun maailmassa ei investoida.

Sen vuoksi 90-luvun alustakaan ei löydy suurta pudostusta vientiin, koska maailmalla investoitiin. Sen sijaan nyt sakkaa, koska maailmassa ei investoida

Vienti 1000 euroa

2012-- 56 878 038
2011-- 56 855 202
2010-- 52 438 587
2009-- 45 063 410
2008-- 65 580 219
2007-- 65 687 616
2006-- 61 489 232
2005-- 52 453 007
2004-- 48 916 985
2003-- 46 378 316
2002-- 47 245 156
2001-- 47 800 400
2000-- 49 484 343
1999-- 39 245 523
1998- 38 778 867
1997 35 797 180
1996-- 31 339 164
1995-- 29 604 679
1994-- 25 928 383
1993-- 22 556 066
1992-- 18 073 918
1991-- 15 614 830
1990-- 17 041 942
1989-- 16 782 013

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #110

FRED-linkkini takaa löytyy myös "annual"-nappula. Vuodella 2009 tuo näyttää 64.35 miljardia euroa. FRED mainitsee tilastolähteeksi OECD Main databasen, ja huomautan vielä, että kyseessä on siis tavara- ja palveluviennin summa. Osa palveluista saattaa olla "palveluita" eli siirtohinnoittelua ja vero-optimointia.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #112

Myös Tullin tilasto sisältää tavara-ja palveluviennin

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #113

OECD:n taulukko näyttää vuoden 2009 tavaravienniksi 62,9 ja palveluvienniksi 27,8 miljardia DOLLARIA.

FRED-kanta puolestaan väittää, että sen lukemat ovat euroissa.

http://www.oecd-ilibrary.org/sites/csp-fin-table-2...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #113

Suomen tavaravienti oli v. 2011 56,6 miljardia ja Suomen palveluvienti 21,7 miljardia. Eli palveluvienti ei sisälly tullin tilastoihin.

Viennistä:

Investointituotteita oli 28 %
Raaka-aineita ja tuotantohyödykkeitä 52 %
Kulutustavaroita 10 %
Energiatuotteita 10 %

Lähde: EK

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #115

Näin näyttää olevan,

Tilastokeskuksen mukaan palvelujen vienti oli eri vuosina 2002-12, ihmeellistä ettei löydy Tullin yhteenvetosivulta

http://www.tilastokeskus.fi/til/pul/2012/pul_2012_...

2002--7 424
2003--6 499
2004--8 303
2005--9 642
2006--9 540
2007--11 914
2008--16 338
2009--15 361
2010--15 101
2011--14 888
2012--15 086

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #116

Olen itse lopen kyllästynyt kaivelemaan vaikkapa Saksan tai Suomen tilastokeskusten verkkosivuja. Jopa Eurostat ja EKP ovat kömpelöitä viritelmiä. On paljon mukavampaa asioida FREDissä, jolloin datojen yhteensovittamiseen ei mene puolta päivää aikaa. Ongelmia tulee vastaan vain, jos tarvitsee erikoisempaa dataa - silloin on pakko dyykata kansalliset palveluntarjoajat läpi.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #118

Eivät ne jenkit sen parempia ole esim USA ilmoittaa veroasteeksi 27,5 %, mutta kun laskee valtion, osavaltioiden ja kuntien menot niin veroja pitää kerätä 41 % bkt niiden kattamiseksi. Velanottokaan ei pelasta .

Ainoa keino päästö selvyyteen on vertailla eri tilastolähteitä ja pyrkiä löytämään eron syyt.

Eikä jenkeillä eikä OECD:lla eikä EU:lla ole Suomessa rinnakkaista tilastointia eikä tullia, joten heidänkin luvut perustuvat Suomen antamiin lukuihin

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #116

Hassusti taas EK:n luvut lähteenä Suomen Pankki ovat erilaiset palveluviennin osin: v. 2011 n. 22 miljardia euroa, kun linkkaamasi Tilastokeskus esittää lukua 14,9 miljardia ?

Mitä sitten lineekään tämä palvelujen vienti ja tuonti, sillä käppyrät seuraavat likipitäen samaa linjaa kautta vuosien ?

http://www.ek.fi/ek/fi/yritysten_kv_toiminta/ulkom...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Jahah, Juhani leikkii graafeilla. Tarkoitus lienee analysoida Suomen menestystä/kilpailukykyä vs. graafit/ valuuttakurssit. Itse (uskon monen muun viennin parissa touhuavan) seuraan ja erityisesti ennakoin valuuttakursseja asettamalla euron vakioksi (ns. nolla taso)ja sitten tarkastelemalla niitä valuuttoja (maita) joihin viedään, joista ostetaan materiaalia/työvoimaa ja erikseen mistä ostetaan investointihyödykkeet. Kilpailukyvyn keskeinen tekijä oman tuottavuus-ja tehokkuuskehityksen ohessa on logistiikan hallinta (painoarvo nousee koko ajan). Euro on ollut ja näyttää toistaiseksi olevan riittävän kunnioitettu valuutta sekä ostaa, että myydä sekä "rahoittaa" investoinnit (korko/maksuajat). En ota noihin graafeihin sen kummemmin kantaa, koska nehän kertoo suoraan sen miten kurssit ovat sahanneet ja isommassa kuvassa rakennemuutoksen laiminlyönnin euroalueella sekä epätoivoiset rahanpainantaoperaatiot UK:ssa ja USA:ssa. Kyllä tästä Juhani vielä hyvä tulee kunhan tehdään oikeita asioita ja tehdään ne vielä oikein ja tehokkaasti. Toivotan lopuksi menestystä poliitikon uralla, koska kyllä siellä teidän puolueessa on järkimiehille tilaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tarkoitukseni oli alunperin vain pyytää havaintoja siitä, miten valuuttakurssit ovat kehittyneet, siis pitäytyä faktoissa.

Se, että keskustelu lähti heti lapasesta, kertoo jostain. "Pienet valuutat alttiita spekulaatiolle / valuutta ei ole ongelma" (Vartiainen) ja "valuutta ei ole ongelma" (Kranlunti) ja "90-luku ja maanpetos" (Jaakkola) viittaavat suuriin tunne-elämyksiin. Laatukommentoija Helistekin jo tiesi kertoa, että punta ei romahtanut 90-luvulla.

En sitten tiedä, mitä kauheutta ihmiset yrittävät torjua, kun argumentointi on tasolla "minä tiedän" ja esitetään ihan kylmästi tosiasioiden vastaisia väitteitä. Sinun kanssasi sentään voi keskustella, mikä on jo paljon nykypäivänä.

Olet aiemmin esittänyt, että uskot sisäisen devalvaation onnistumisen mahdollisuuksiin Suomessa. Mitään järkevää argumenttia sille, miksi sisäinen devalvaatio olisi vientihintakilpailukykyä parantavana juttuna jotenkin parempi kuin ulkoinen devalvaatio, en ole kuullut. Myöskään mitään järkevää argumenttia sille, miksi Ruotsin tie olisi ollut tai olisi Suomelle katastrofi, en ole kuullut.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Ei niitä kuulu kun niitä ei ole. Kyse on politiikasta. Taloudellista perustetta jomman kumman (sisäinen tai ulkoinen) suosimiselle ei taida olla.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #101

"Saksalaiset makromiehet" eli Ifo-instituutti Eurooppa-suosituksissaan 2013: There is no quick-fix solution for countries that have lost their competitiveness. These countries need a realignment of prices. An internal devaluation through falling prices is usually accompanied by mass unemployment and deep recession, which can potentially stoke social unrest. An external devaluation, achieved via exiting the euro, is likely to create capital flight before the event, and uncertainty afterwards as a result of ensuing legal challenges, particularly from non-residents. An internal devaluation by inflating the core countries may generate political resistance and violate the ECB’s mandate of maintaining price stability.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Niin, ensinnäkin on huomioitava metsäteollisuuden valtava globaali rakennemuutos (Pöyryllä oli muuten siinä merkittävä rooli), jota ulkoisella devalvaatioilla olisi voitu edelleen hidastaa (=siirtää kuten valitettavasti tehtiin pkt-sektorin kehittymisen kustannuksella vrt. Ruotsi oli asiassa nohevampi 70-90 luvulla). Lisäksi Nokian nousu,joka onneksi siivitti pkt-sektorin kehitystä kaikilla toimialoilla. Ja sitten Nokian vakiintuminen. Nokian vaikutus lienee ollut pelkästään euroaikaan noin 50 miljardin pyörteissä kansantalouteen. Kun Metsä ja Nokia suhteutetaan niin muu tuotannollinen toiminta (myös matkailu ja palveluvienti)on varsin hyvin pitänyt pintansa ja pystynyt uusiutumaan. Ulkoisen devalvaation vertaileva pohdinta on mielestäni turhaa, koska tällä tiellä nyt mennään ja sopeutetaan. Vastaavasti voitaisiin pohtia miten paljon vahvempi Ruotsi olisi nyt jos olisi Eurossa. Varmastikin tiedät , että Ruotsissa on tällaista näkemystä elinkeinoelämän piirissä ollut ja taitaapa olla edelleen. He vertaavat mielellään itseään Saksaan ja osa uskoo, että Ruotsi olisi pystynyt parempaan kuin Saksa lähtötaso tiedostaen (no itse en tähän usko - sen verran tunnen diskuteerauskulttuuria). Joten en lähde hukkaamaan aikaa eilisen pohdintaan kun huomisessa on niin per...ti tekemistä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #103

Seppo, kaikella ystävyydellä: tulkitsenko oikein, jos avoimeen keskustelukulttuuriimme kuuluu olennaisena osana "vertaileva pohdinta on turhaa, koska tällä nyt mennään ja sopeutetaan"?

Kaimasi Lindblom kynäili Kanavassa aika hyvin kertoessaan, että "Mihin tahansa tilanteisiin ajaudutaankin ja mitä valintoja tehtäneenkin, on poliittisen systeemimme legitimiteetin kannalta ensiarvoista, että kansalaiskeskusteluun on tarjolla diplomaattisen hiljaisuuden sijaan asiapitoista virallista pohdintaa" (kursivointi minun tekemä.)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #104

Henri,
pyrin aina lisäämään sanan "mielestäni" silloin kun edustan vain ja ainoastaan omaa mielipidettäni. Prioriteetissani "puheenvuoro" keskustelupaikkana on ehkä valitettavastikin tippunut tuonne 5...10 väliin ranking-listalla. Maaottelu voitaisiin pitää piritykseksi esim. aiheesta, "miksi Irlanti tulee selviämään paremmin kuin Islanti" seuraavan 7 vuoden aikana. Tai toinen hyvä aihe voisi olla " Ohittaako Italia Iso-Britannian vuosikymmenen loppuun mennessä"? Nythän meillä on meneillään Ruotsin ja Suomen arviointiprosessi viitaten maaotteluumme.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #106

Minä taas roikun puheenvuorossa juuri sen vastenmielisyyden takia - samanmielisten parissa pyörimisessä on putkinäköriski.

Ruotsi-Suomi on Korkmania lainatakseni maailmanlaajuisestikin harvinaislaatuinen laboratoriokoe. Se on monelle euron vankkumattomalle kannattajalle kiusallinen esimerkki.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #107

Juhani!

Olet tehnyt hyvää työtä mystisellä käppyrälläsi. Kiitos!

Osuva ilmaisu:
Harvinaislaatuinen Ruoti-Suomi laboratoriokoe!

Joku löysi käyrästä valuutan nimeltä Suomen euro.

Juuri "Suomen euron" ja Ruotsin kruunun käyriä vertaillessani off-topicini syntyivät. Näin siksi, että olen selvittänyt Suomessa ja Ruotsissa nykyisin käytössä olevien valuuttojen valtiosääntöoikeudellisen eron.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #103

1) Nokian ja metsän ulkopuolella siis "varsin hyvin pitänyt pintansa", eli ainoa sopeutustoimi, jota tarvitaan, on julkisen sektorin menojen sopeuttaminen vastaamaan supistunutta yksityistä sektoria, ymmärsinkö oikein?

2) Argumenttina "tällä tiellä nyt mennään" osoittaa mielestäni analyyttisyyden ja johtajuuden puutetta.

3) Hyvin mielenkiintoinen ajatus - kuka haluasi penkoa, miten Ruotsille olisi käynyt, mikäli olisivat liittyneet euroon samaan aikaan Suomen kanssa?

4) Ruotsalaisen elinkeinoelämän näkemykset ovat ihan yhtä arvokkaita tai arvottomia kuin vaikka suomalaisen elinkeinoelämän näkemykset. Ne näkemykset ovat joko osumatarkkuudeltaan tai perusteluiltaan arvokkaita. Se, kuka sanoo, ei pitäisi merkitä yhtään mitään. Etenkin, kun katsotaan esimerkiksi elinkeinoelämän nokkamiesten osumatarkkuutta ja linjanvetoja. Ruotsalaisten Saksa-fantasiat voi jättää omaan arvoonsa. Niitähän on Suomessakin.

2003 yritykset pitivät vielä hyvänä juttuna (s. 26)
http://www.parliament.uk/briefing-papers/RP03-68.pdf

Svenskt Näringsliv (2001)
http://www.svensktnaringsliv.se/multimedia/archive...

Tio år efter eurovalet – Kampanjen som aldrig lyfte (2013)
De hade statsministern, de hade oppositionsledare, de hade näringslivet och framför allt – de hade pengarna. Ändå gick allt åt skogen.
http://www.fokus.se/2013/09/kampanjen-som-aldrig-l...

5) Viimeinen lauseesi - ymmärrän hyvin, että aikaa ei kannata menneisiin hukata ja katse pitää aina kääntää eteenpäin. Sitähän minä juuri yritän tehdä. Viimekädessä kyse on siitä, ovatko euron ranskalaiset viivat myyttejä vai faktoja. Jos ne ovat myyttejä, edessä avautuu enemmän vaihtoehtoja kuin haluat tunnustaa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #105

1. Kyllä tuotekehitystä ja prosessien kehittämistä (erityisesti markkinointi) tarvitaan edelleen ja siihen on hyvät edellytykset.
2. Johtajuuteni laadun määrittää omat asiakkaani ja yhteistyökumppanit - et sinä. Yhtenä osoitukseni olkoon vuonna 2009 valinta Pohjois-Karjalan elinkeinotoimijakasi (rahoittajat, yrittäjät).

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #108

En minä ollut johtajuuttasi määrittelemässä. Totesin vain, että "näin on eikä muuta voi" on huono perustelu keneltä tahansa, ja osoittaa mielestäni näköalattomuutta. Pitäisikö asia ymmärtää niin, että koska joku on valinnut sinut vuoden paikalliseksi elinkeinotoimijaksi, sinulta pitäisi ottaa vastaan löysiä argumentteja? Turha toivo.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #111

"Rohkeasti kommentoimaan, vääriä vastauksia ei ole." Luin kommenttiketjun lävitse...niinpä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #117

Joo, aika monta väärää vastausta onnistuivat ihmiset kirjoittamaan. Joko tuli asiavirheitä, tai sitten puhuttiin off-topicia. Hatunnosto, Seppo: käsittelit aiheen ensimmäisessä kommentissasi, eikä asiavirheitä näkynyt.

Pekka Heliste

Valuutan ulkoinen devalvaatio muutta kaikkia kuluja, sisäinen devalvaatio vain palkkakuluja.

Kun palkkakulut ovat vain n 50 % bkt niin vaikutus tuotten hintaan on vain puolet.

Ja palkkojen leikkaaminen pienentää bkt ja ostovoimaa ja aiheuttaa kotimaiseen kulutukseen suuren loven ja sitä kautta työttömyyttä.

Sisäisen devalvaatio voidaan tehdä jäädyttämällä palkat muutamaksi vuodeksi, se ei romahduta kotimaista kysyntää, mutta parantaa kilpailukykyä.
Tämäkin alkaa lopulta rajoittaa kasvua, koska kotimainen kysyntä ei kasva.

Ulkoisessa valuutan arvon muutoksessa myös muut erät joustavat ja tarvitaan vain n puoli siitä mitä sisäisessä devalvaatiossa eli jos sisäinen devalvaatio on 10 % niin ulkoisella 5% devalvaatiolla saavutetaan sama vaikutus

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Vähän off-topic, mutten malta...
Tässäkin ketjussa on - ilahduksekseni - esiintynyt useinkin sana "tuuba".

Kutsunkin kaikki Aura Brass Bandin ilmaiseen joulukonserttiin su 1.12. klo 15 Henrikin kirkkoon (Turku). Siellä on mukana peräti viisi (5) tuubaa, joista yksi edustaa maamme huippua!
Luvassa on myös tuubasoolo: Yhtä isoa tuubaa kaikki. :D
https://www.facebook.com/pages/Aura-Brass-Band/386...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Olisi muuten erinomainen kokoontumisajokohde.

Toimituksen poiminnat