jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Liittovaltio tai euron hallittu alasajo

Edelleen kasvussa olevat makrotalouden, työllisyyden ja sosiaalisten olojen erot uhkaavat Euroopan unionin keskeisiä sopimuksissa määriteltyjä tavoitteita. Tavoitteissa mainitaan hyöty kaikille jäsenmaille taloudellisen harmonisoinnin muodossa ja kansalaisten elämänlaadun parantaminen. Tuoreimpien arvioiden mukaan nykyinen erojen kasvu pohjautuu euron alkuvuosiin, kun tasapainoton kasvu tietyissä jäsenmaissa perustui alhaisten korkojen ja suurten pääomavirtojen mahdollistamaan velkaantumiseen. Tähän liittyi usein heikko tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitys.

Ilman oman valuutan devalvoimisen mahdollisuutta euroalueen maat, jotka tavoittelevat hintakilpailukykynsä palauttamista, joutuvat nojaamaan sisäiseen devalvaatioon - eli palkkojen ja hintojen jäädyttämiseen.

Sisäisen devalvaation teho on kuitenkin rajallinen ja sillä on varjopuolensa, kuten työttömyyden kasvu ja sosiaaliset ongelmat. Lisäksi sisäisen devalvaation toimivuus edellyttää talouden avoimuutta, ulkoisen kysynnän vahvuutta ja muun kuin hintakilpailukyvyn tehokkuutta lisäävän politiikan ja sijoitusten olemassaoloa.

Pitemmällä aikajänteellä EU:n perussopimuksen muuttamisen jälkeen euroalueen laajuinen budjettiliitto, joka sisältäisi shokkeja vaimentavia toimia, voisi täydentää nykyisin tarjolla olevia talouspoliittisia instrumentteja.

 

Sama puhekielellä:

Euro mahdollisti alhaisella korkotasolla ja pankkien sijoitusvirroilla velkakuplan, mikä synnytti kestämättömälle pohjalle perustettua talouskasvua nykyisiin kriisimaihin, ja kilpailukyky ei oikein edistynyt.

Useat Euroopan maat tarvitsisivat devalvaatiota tullakseen jälleen kilpailukykyisiksi. Sitä ei kuitenkaan valuuttaliitossa voi tehdä, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää toteuttaa ankaria palkkojen, eläkkeiden ja sosiaalietujen leikkauksia. Ongelmallista on, että samaan aikaan pitäisi jossain olla voimakasta kysyntää, minne näitä poljetuilla palkoilla tuotettuja palveluita ja tuotteita voitaisiin kaupustella. Ja lisäksi työmarkkinoiden pitäisi joustaa kuin joskus ennen ay-liikkeitä, ja kansallisen tason politiikassa pitäisi tehdä sijoituksia mm. infrastruktuuriin kuten energiaan, teihin ja tietotekniikkaan, että kilpailukyky palautuisi.

Ilman liittovaltiota, jossa tehtäisiin mittavia tulonsiirtoja hyvin pärjääviltä alueilta huonommin pärjääville alueille, tästä ei tule pitkällä aikavälillä yhtään mitään nykyisillä konsteilla.

Mielestäni on perusteltua kysyä, että mitkä tämän järjestelmän nettohyödyt ovat, kun haitat ovat näin valtavat? Kuinka järkevää on luottaa siihen, että se porukka, joka tämän katastrofin aiheutti, tunnustaisi virheensä ja korjaisi järjestelmän sen mukaisesti?

 

Mielenkiinnolla kuulen, mitkä ovat ne asialliset vastaväitteet ylläolevalle. Että päästäisiin joskus vähän eteenpäin, ja voitaisiin valita, mihin suuntaan mennään. Politiikka on Suomessa taas halvaantunut puoleksi vuodeksi lähestyvien vaalien takia. On ihan turha odottaa, että vaalien alla keskusteltaisiin esimerkiksi hallituksen puolesta näistä edessä olevista vaihtoehtoisista näkymistä. Syytä olisi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

42Suosittele

42 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (121 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Halvaantuneisuus Suomessa kestänee pidempään. Eurovaalien jälkeen alkaa melko välittömästi valmistautuminen kevään 2015 koitoksiin.

Käyttäjän IlpoSuominen kuva
Ilpo Suominen

Samasta tärkeästä asiasta kirjoittaa myös Tonto Durak blogissaan:

"Komission oma raportti tuomitsee euron ja sen pelastamistoimenpiteet

EU:n komission oma raportti tuomitsee euron ja sen pelastamiseksi tehdyt toimenpiteet. Raportin johtopäätökset ovat tyrmääviä mikäli ne riisutaan normaalista byrokraattikielestä ja katsotaan pelkkiä johtopäätöksiä. En ole vielä lukenut koko raporttia, mutta palaan asiaan kunhan olen sen katsonut.

...

Toisin sanoen p*ska on osunut tuulettimeen ja ainoastaan täysimääräinen liittovaltio voi pelastaa euron. Tai oikeammin eurooppalaiset voi enää pelastaa joko euron hajoaminen tai täysimääräinen liittovaltio. Komission oman raportin mukaan euron puolustaminen tarkoittaa täysimääräisen tulonsiirtoliittovaltion kannattamista.

Monessa Euroalueen maassa ei nyt ole kyse mistään muusta kuin sopivan poliittisen johtajan löytymisestä. Tämä sama näytelmä on nimittäin Euroopassa näytelty jo noin sata vuotta sitten. Komission raportti löytyy täältä http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&lang....

Kaikki ne negatiiviset näkemykset, joita euroon liittyessä esitettiin ovat osoittautuneet ennemminkin yltiöoptimistisiksi.

Fantastista, eikö totta?"

http://tyhmyri.wordpress.com/2014/01/21/komission-...

Käyttäjän IlpoSuominen kuva
Ilpo Suominen

Harmaita hiuksia sisäistä devalvaatiota ajaville liittovaltio-fantsuttelijoille aiheuttavat omia valuuttoja käyttävät EU-maat, kuten Ruotsi ja Britannia. Jos nyt tuo viimeksi mainittu maa edes viitsii pysyä tässä omaan jalkaansa ampuvassa konkurssipesässä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tuossapa tragi-koomisin kuvaus EU-komission henkisestä konkurssista.
Komission raportin ote muistuttaa kauan sitten kuulemaani "ranskalaista mielenrauhan menetystä":
"Kaikki menee päin helvettiä: lasit pienenevät ja viinin hinta nousee!"
Ja sitten heti perään: "Lisää tätä samaa!"
Mikähän diagnoosi tähän sopisi? Itsetuhoinen sado-masokismi?

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Jos ja kun vaihtoehdot ovat joko maakohtaiset valuutat devalvointeineen tai liittovaltio, minä olen liittovaltion kannalla. Omiin valuuttoihin paluu tuo mukanaan lisääntyvän maitten välisen epäterveen kilpailun, jonka peruselementtinä on valuuttapeli ja sarjadevalvoinnit ja sen tuloksena korkea inflaatio. Liittovaltio tarjoaa vakaamman kehityksen ja ehkäisee keinotekoista maakohtaista oman edun tavoittelua.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kuinkas nyt noin?
"Ajatus liittovaltiosta on absurdi", totesi guru Korkman 3 kk sitten:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/10/2...
"Kriisimaiden talouskasvun edistämistä Korkman lähestyy esimerkiksi apupakettien ja suuremman velkahelpotuksen kautta. – Eihän voida vaatia, että maat tappavat itsensä, Korkman sanoo."
Sixten Korkman myöntää, että EU-komission politiikka "tappaa maat", jonka vuoksi hän haluaisi antaa lisää velkaa ja toisaalta antaa anteeksi velkoja. Eli tappioita mm. Suomelle.

Kun nyt Korkman, Urpilainen ja Katainenkin ovat liittovaltiota vastaan (samoin Saksa), niin miksi kääntää takkia? Onko oman edun ajaminen EU:ssa kielletty?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Eli Heinosen keskeinen argumentti liittovaltion puolesta lähtee negaation kautta liikenteeseen: kansallisen tason rahapolitiikka on "epätervettä kilpailua" ja se johtaa aina sarjadevalvointeihin ja korkeaan inflaatioon.

Mihin Heinonen perustat tämänkaltaisen käsityksen? Onko USA, Japani, Kiina, Britannia, Ruotsi tai Norja epäterveessä kilpailussa ja sarjadevalvoinneissa?

Mitään keskustelua siitä, mikä liittovaltio olisi, olisiko se hyvä ja miten se kannattaisi tehdä ja kenen, ei ole. Se on "vakaata kehitystä ja keinotekoisen oman edun tavoittelun ehkäisyä".

Pitääkö joku, tai edes Heinonen itse, tuommoista jotenkin järkevästi perusteltuna kantana?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tässä on joka tapauksessa tuloksena korkea inflaatio. Ei, et todellakaan halua edes tietää sitä toista vaihtoehtoa, jossa inflaatiota ei näkyisi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Miksei EKP tee ylikansallista -jäsenmaiden vientiä edistävää devalvaatiota? Sillä olisi se mahdollisuus. Onko EKP nauliintunut liiaksi matalaan inflaatioon Saksan painostamana ja myös rappettavaan deflatooriseen ja matalan koron politiikkaan?

Mihin EKP pyrkii näillä tempuillaan? Liittovaltioonko pankkiunionin kautta sekä euromaiden sisäisellä devalvaatiokeinottelulla deflaatiopolitiikalla höystäen??

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Koko euroalueen devalvaatio on yhtä samaa huuhailua kuin omat käytännössä huonosti toimivat valuutat. On se vaan kummallista, miten niin monet älykkäät ihmiset haikailevat hyvinvointia vippaskonsteilla, kun ainoat todelliset hyvinvoinnin lähteet ovat työ ja oikeudenmukainen tulonjako.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Onko noilla älykkäillä ihmisillä omat rahat Sveitsin frangeissa? Vippaskonsteja ajavat tunnetut keinottelijat kuten Nigel Farage. Valuuttapeleissä voittavat vain kaikkein nopeimmat, häviäjiä ovat pitkäjänteiset yrittäjät ja suuri yleisö.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Eli sisäistä devalvaatiota siis, on Heinosen kanta? Keihin älykkäisiin ihmisiin Snellman viittaa, ja mikä on hänen kantansa asiaan?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #13

D-vitamiinia näyttää Suomessa tarjoilevan muutama pankkiiri tyyliin tämä Törnqvist. Eli älykäs, mutta ei välttämättä todellisuudentajuinen ihminen.

Yhteinen valuutta pitää meidät Saksan leirissä, sinne me kuulumme henkisesti ja taloudellisesti. Omalle valuutalle ei olisi enää tänä päivänä katetta - ei kukaan haluaa pitää pystyssä niskuroivaa virkamiestaloutta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #17

Eli, siis sisäistä devalvaatiota, on kantasi?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #19

Kestämättömäksi paisunut valtionhallinto kaataa korttitalonsa aivan itse, ei minun tarvitse edes puhaltaa. En usko, että se tapahtuu ulkoisen devalvaation kautta, liike-elämä on tottunut euroon.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #24

Valtionhallinto? Ongelma Suomessahan on yksityisen sektorin raju supistuminen, ellen sanoisi romahtaminen. Jostain syystä yksityisen sektorin huomattavat vaikeudet eivät oikein minun korvaan vaikuta siltä, että ne olisivat tottuneet euroon.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #29

Virkamiehet ovat syöneet yrittäjyyttä pois löysällä rahalla ja byrokratiallaan. Kansainvälistä kauppaa on aina käyty kovalla valuutalla.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #32

Voisitko vastata yksinkertaisiin kysymyksiini: onko sisäinen devalvaatio siis sinun valintasi, ja oliko mitään kommenttia tekstiin?

En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat tällä tuoreimmalla kommentillasi: mitä "löysä raha" on, ja miten se ajaa yrittäjyyttä pois?

Byrokratian haitallisesta vaikutuksesta olemme varmasti samaa mieltä, mutta uskotko oikeasti, että Euroopassa "Saksan leirin" ulkopuolella (käytännössä kaikki muut kuin Saksa) kaikki ongelmat johtuvat julkisesta sektorista?

KV-kaupan ja valuutan yhteyden sivuutan asiantuntemattomuuden ja ajattelemattomuuden perusteella. Ilmeisesti vaikka Ruotsin vienti on kamalissa vaikeuksissa, kun heillä ei ole kovaa valuuttaa :D

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #33

I ask the questions here ; ) Teksti maistui paperille, joten se oli varmaan joku virallinen lähde. Mikset ilmoita sitä?

Löysä raha on valtioiden lähes korotonta lainarahaa, joka valuu sitten Tekesien ja muiden kautta oikeaa bisnestä häiritsemään. Kyllä mielestäni suurin ongelma koko Euroopassa on pöhöttynyt julkinen sektori jäsenmaiden tasolla. Yksi keskushallinto olisi varmasti halvempi ja tehokkaampi kuin 28 keskenään kilpailevaa byrokratiaa samoja asioita hoitamaan.

Eiköhän Ruotsissakin vientikauppa käydä euroissa tai dollareissa. Just a hunch.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #48

En ilmoita lähdettä, koska se voisi värittää siitä tehtäviä tulkintoja. Siksi kysyn etukäteen ihmisten kantoja siihen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #32

Jouni Snellman:
"Virkamiehet ovat syöneet yrittäjyyttä pois löysällä rahalla ja byrokratiallaan."

Virkamiehilläkö yhteiskunnallinen päätösvalta onkin?

Missä nämä virkamiehet ovat töissä?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #32

Onko Jouni Snellman yrittäjä vai demari?

Kirjoitelun perusteella veikkaisin demariksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #17

Jouni Snellman on Mauno Koiviston juoksupoikien harjoittaman kognitiivisen konnotaation uhri.

Suomen oman valuutan "kate" perustuu valtiopetokseen.

Valtiosääntöoikeudellisesti euro ei ole Suomen valuutta. Valtiopetoksen junaili presidentti Mauno Koivisto.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #20

Jurismi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Levitänkö minä Prismassa väärää rahaa?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #26

Perustuslaki on ylin "jurismin" hierarkissa.

Suomen perustuslaki on Suomen yhteiskunnan isäntä.

Valtiopetos on vallan kaappaamista ko. isännältä eli perustuslain muuttamista laittomalla tavalla.

Niinpä kysynkin Jouni Snellmanilta:

Minkä hallituksen lakiesityksen hyväksyessään eduskunta päätti luovuttaa hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun itsenäisen valtion talous- ja rahapolitiikan instrumentin ja päätösvallan jäsenmaista riippumattoman EKP:n hallintaan ja hoitoon?

Mikä on ko. lain tallennenumero ja päiväys?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #17

Jos kerran kuulumme Saksan leiriin, sittenhän asioiden pitäisi olla hyvin, eikä meillä olisi mitään hätää. Jotenkin kuitenkin lukujen ja uutisotsikoiden valossa olen saanut käsityksen, että Snelmmanin käsitys olisi todellisuudenvastainen. Kuuluvatko myös kaikki muut euroalueen maat (Ranska, Italia, Espanja, Kreikka, Irlanti, Hollanti jne) "Saksan leiriin", ja miten hyvin näillä mailla mielestäsi pyyhkii?

Ymmärsitkö, kuka tämän ylläolevan tekstin oli oikein tehnyt, ja oliko sinulla siihen tekstiin mitään kommentoitavaa?

Olen samaa mieltä, että kukaan ei halua pitää pystyssä niskuroivaa virkamiestaloutta, ainakaan omasta mielestä. Kuitenkin sinulla ei ole mitään ongelmaa kannattaa ja pitää pystyssä niskuroivaa virkamiestaloutta Brysselissä, vaikka tulokset ja haitat olisivat mitä luokkaa tahansa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #23

"Budjettiliitto" oikeastaan jo onkin EVM:n ja himmelien jälkeen. Se ja koko EU:n hallinto pitäisi saada Euroopan Parlamentin täyteen demokraattiseen valvontaan.

Vaikea tietää, miten missään menee, kun en enää reissaa maanisesti ympäriinsä. Olen ymmärtänyt herra Faragen ja muistakin puheista, että olemme kaikki enemmän tai vähemmän Saksan leirissä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #31

Budjettiliitto tarkoittaisi määritelmän mukaan tulonsiirtomekanismia. EVM ja himmelit ovat kertaluonteisia rahastoja, joiden rooli tulonsiirrossa on lähinnä luottoriskin ja korkotason lasku. Se ei kuitenkaan riitä, vaan ihan riihikuivaa rahaa pitäisi siirrellä jatkuvaluonteisesti ja jonkinlaisen puoliautomaattisen päätöksenteon kautta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #31

"Se nyt vain on tyhmää maksaa liikaa!" Myös EU:sta.

Onneksi van Rompyu on jo meitä rohkaissut sodan avulla pois skeptisyydestä euroa kohtaan:
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/e...

Samaa metodia käyttävät Barroso ja Reding:
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/e...
"Speaking in Athens, José Manuel Barroso, the commission president, signalled that the EU would use the centenary of World War One to warn that Euroscepticism, far-Right and populist anti-European parties could bring war back to Europe."

Näin johtaa ja uhkaa EU:a rauhan Nobelilla palkitun järjestön johto, joka sanoo sitoutuneensa Euroopan ikuisiin arvoihin: vapaus, veljeys, tasa-arvo, sananvapaus, demokratia, oikeus ja oikeudenmukaisuus yms.

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen Vastaus kommenttiin #40

"Euroopan ikuisiin arvoihin: vapaus, veljeys, tasa-arvo, sananvapaus, demokratia, oikeus ja oikeudenmukaisuus yms."

Noita samoja arvoja korostettiin Saksassa jo 1930 luvulla.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #54

Höpöti, sanoisi tähän Lauri Gröhn.

Tapio Vehmaskoski

Ilmeisesti Saksa on määritellyt EKP:n toimintapolitiikan.

Onko muita selityksiä?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Vastaus kysymykseesi: ei ole.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Tämä euron devalvoiminen onkin mielenkiintoinen kysymys. Tätä en ole itselleni ehtinyt selventää, enkä omalla "punkkarin elämänyliopisto" -koulutuksellani kykene hahmottamaan mitä tästä seuraisi. Olen laittanut merkille, että asia siivutetaan aina lauseella "devalvaatiota ei eurossa voi tehdä". Ymmärrän, että tällä useimmiten tarkoitetaan, että yksi yksitäinen euromaa ei voi devalvoida, mutta miten on itse euron devalvoinnin kanssa? Perustuuko devalvoinnin mahdottomuus vain johonkin sopimukseen? Silloinhan devalvointi ei ole mahdottomuus. Muutetaan vain sopimusta. Joku sen pyklän sopimukseen on laittanutkin ja joku sen voi poistaa os tällä joitain ongelmia ratkaistaisiin.

Kuulisin mielelläni kommentteja tästä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Virallisen mandaatin mukaan EKP:n tehtävä on ensisijaisesti hintavakaus, ja toissijaisesti (kaukana kakkosena) talouskasvu, työllisyys jne.

valuuttakurssi määräytyy markkinoilla, ostajien ja myyjien kaupankäynnin lopputuloksena. Euron kurssi esim. dollariin nähtynä siis kelluu vapaasti.

Keskuspankki ei säätele rahan määrää suoraan, vaan mutkan kautta, liikepankkien antolainaustoimintojen kautta. Raha syntyy, kun pankki kirjoittaa pankkilainan jollekin taholle. Keskuspankki ei siis varsinaisesti itse "luo rahaa", vaan se tapahtuu markkinoilla.

Käytännössä kun keskuspankki haluaa heikentää valuuttansa ulkoista arvoa, se joko laskee korkotasoa (alhaisempi korko siirtää talletusvaroja parempikorkoisiin valuuttoihin), tai suorittaa arvopaperiostoja. Koska korot ovat jo nollassa, vaihtoehtoina on joko laskea nimelliskorot negatiivisiksi (kukaan ei varmasti tiedä, mitä seuraisi, jos korko olisi negatiivinen), tai tehdä arvopaperiostoja.

Arvopaperiostoissa keskuspankki ostelee omaan kirjanpitoonsa markkinoilta vaikkapa valtioiden tai yritysten velkakirjoja, osakkeita tai vaikka kiinteistösalkkuja. Maksuksi myyjä saa keskuspankista rahaa. Tällöin keskuspankki "luo" uutta rahaa. Tämä on kaikkein lähinnä sitä rahanpainamista, mitä keskuspankki voi tehdä.

Esimerkiksi Sveitsin keskuspankki toimii tällä hetkellä näin - se on ilmoittanut Sveitsin frangin ja euron vaihtokurssin, johon se on ilmoittanut olevansa valmis ostamaan ulkomaanvaluuttaa äärettömiä määriä. Lopputulos oli, että frangin vahvistuminen pysähtyi keskuspankin ilmoittamaan rajaan, ja Sveitsin keskuspankilla on holvit täynnä kaikenmaailman papereita, on mm. Koneen yksi isoista osakkeenomistajista.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Ja viimeinen peruskysymys lienee. Onko ylipäänsä mahdollista muodostaa vanhalle mantereelle liittovaltio jolla on keskitetty hallinto ja johto jossain, no näillä näkymin rysselissä?

Käsi sydämellä, kuka voi ihan oikeasti uskoa ja vakuuttaa, että juttu toimii ja mikä olisi mahdollinen elinikä?

Kansantajuinen keskustelu vaihtoehdoista lienee alkanut.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

EU-palapeli on korkeamman,poliiittisen matematiikan arvoitus. Kuinka saada taloudellisesti, moraalisesti ja kulttuuriltaan eritasoiset ja eriarvoiset valtiot ylikansalisesti demokraattisiksi ja harmoonisiksi kaikilta politiikkalohkoiltaan? Taustana vielä historialliset traumat ja kansalliset intressit keskinäisissä suhteissa ja poliittisissa valtapelissä.

Ei taida onnistua, kun no-bailout-sääntöjä rikottiin jo alusta lähtien, ja johtomaat, Saksa ja Ranska ajoivat vain omia etujaan alistamalla juridisesti ja taloudellisesti jäsenmaat renkipojikseen. Etenkin EMU:ssa.

Päätavoitteena on kansallisvaltioiden alasajo ylivelkaannnuttamalla ne sekä poistamalla niiden suvereniteetit ja itsemääräämisoikeudet sekä hävittämällä niiden rahayksiköt ja keskuspankkien määräysvallat. Suuntana pankkiunionin kautta liittovaltioon. EI euromaat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat olleet viisaampia ja ovat välttyneet euromaiden kriisien hoidosta.

Rauhan ja keskinäissen veljeyden illuusio on ollut täkynä yhdistymiselle ja jäsenyydelle EKP:n matalan korkopolitiikan ja parempiarvoisen valuutan lisäksi

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Mitä enemmän olen tähän aiheeseen perehtynyt, sitä enemmän olen tulllut siihen tulookseen, että todellinen muutos ei ole mahdollista ilman jonkinlaista Euroopan Arabi-kevään vastinetta. Olisi se sitten Euroopan laajuinen yleislakko, mielenosoitus, barrikadit tai mitä vaan mikä nostaisi koko järjestelmän seinää vastaan ja sellaisen valinnan eteen, että joko hajotetaan koko EU tai aletaan rakentamaan ko vyyhtiä alusta alkaen. Demokratia edellä ja hyvinvointyhtieskunnan tai tässä tapaukessa hyvinvointi Euroopan rakentaminen heti perässä. Kaiken muun pitäisi seurata näitä kahta asiaa. Ei toisinpäin kuten nyt.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Sellainen on kansa kuin on johtajat.
Halvaantuneita.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Reijo Paunonen. Kuten nytkin ei oteta mitään kantaa Transatlanttiseen vapaakauppasopimukseen (TTIP). vaikka sen tavoitteet ovat pöyristyttävät.

Elämme välinpitämättömyyden kulttuurissa. Tarttis jo tehdä jotain.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Juhani Huopainen!

Argumentoidut vastaväitteet puuttuvat. Niitä ei ole.

Suomen kilpailukyvyn kannalta merkityksellisintä on vaatia ETA-, EY- ja EU-liittymisissä tapahtuneet valtiopetokset selvitettäviksi.

Helpoimmin todistettava valtiopetos liittyy euroon liittymiseen EMU-varauma-petoksella.

Tämä valtiopetos on myös kansalaisten parhaiten ymmärrettävissä.

Tässä dokumentit:
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Euroalueella pitäisi määritellä selkeä mekanismi yhteisvaluutasta eroamiseksi sekä menettelytapa valtion maksukyvyttömyyden tapauksessa. Tämä vaatimus on vastakohta liittovaltiolle. Jos EU/euroalue olisi liittovaltio, siitä ei voisi erota, vrt. Yhdysvaltojen sisällissota. Koska euroalue ei kuitenkaan ole liittovaltio, siitä voi erota / tulla erotetuksi. Tämä pitäisi kirjata ja kodifioida johonkin sopimuksiin ja systeemeihin.

Puolasta, joka ei ole euroalueessa, kerrotaan ristiriitaisia tietoja: Toisten mukaan Puolan talous kasvaa vahvasti ja teollisuus menestyy, toisten mukaan maa on tuleva kriisimaa. Voi olla, että Puola hyötyy siitä, että sillä on oma valuutta. Se voi olla hyvä vaihtoehto sekin.

Otsikon vaihtoehdoista vain jälkimmäinen on realistinen. Muutamien maiden lähtö ei kuitenkaan tarkoita koko ”euron alasajoa”. Jotkut lähtevät, ja muita tulee tilalle. Se on normaalia muissakin asiayhteyksissä.

Janne Suuronen

Kuplia on ollut ennen Euroa ja Euron aikana Euroalueen ulkopuolella. Halpojen korkojen ja nopean talouskasvun aiheuttamia kuplia ei voi laittaa Eurovaluutan piikkiin. Vaikkapa USA eteni kuplataloudessa Euroaluetta vauhdikkaammin.

Euroalueeseen liittyvää päätöksenteon hitautta ja vääriä päätöksiä on kyllä syytä moittia.

Kreikka olisi halpojen korkojen ja helpon rahan saamisen aikana ylivelkaantunut joka tapauksessa, kuului Euroalueeseen tai ei.

Mitä kunkin valtion kilpailukykyyn tulee, niin mehän olemme länsimaissa viimeisen vuosikymmenen kaikki eläneet yli varojemme. Siksi velkantuminen. Se nyt on melkein yksi ja sama, että devalvoisivatko kaikki nykyiset Euroalueeseen kuuluvat valtiot yksi toisensa jälkeen "oman markkansa" vai devalvoidaako rahapoliittisin keinoin yhteisenä klönttänä Euroalueen kaikkien valtioiden valuutta.

Olen ennenkin todennut, ettei politiikkaan tähtäävien ihmisten kannattaisi liian vahvasti sitoutua jankkaamaan yhtä totuutta.

Itse en näe Eurovaluutassa vieläkään suuria haittoja jos myöskään hyötyjä muilta osin, kuin että näihin kollektiivisiin valtioiden pelaastustalkoisiin ei olisi tullut lähteä. Samaa käsitystä taitaa jakaa aika moni alalta leipänsä saanut viisaampi ei-poliittinen ammattilainenkin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Eli olet eri mieltä tekstin alkuosan kanssa. Yhteisvaluutta ei mielestäsi synnyttänyt alhaisia korkoja ja pääomavirtoja, jotka myöhemmin yksityisen ja/tai julkisen sektorin velkakriiseihin johtivat?

Janne Suuronen

Yhteisvaluutta avitti korkojen pysymistä tasaisina ja suhteellisen matalina. Mutta samaan aikaan myös vaikkapa USAssa korot olivat tasaisia ja matalia.

Meillä on monta eri tapausta. Kaikki luonteeltaan erilaisia.

Kreikassa yksinkertaisesti poliitikot ostivat ääniä valtion rahoilla ja korruptoivat itsensäkin; Tätä et voi laittaa Eurovaluutan piikkiin.

Irlannissa innostuttiin ison veljen, Euroon kuulumattoman Iso-Britannian, mallin mukaan yrittämään merkittäväksi finanssipeluriksi; Vähän kuin Euroalueeseen kuulumaton Islanti joitakin vuosia aiemmin. Yritettiin rikastua liian nopeasti liian paljon. Ei tätäkään voi laittaa Eurovaluutan syyksi.

Espanjassa halvat korot avittivat kiinteistöbuumiin ja sen myötä pankkien kaatumisvaaran vuoksi ongelmaa vyörytettiin valtiolle. Kiinteistökupla oli vähän tätä ennen USAssa ja 20 vuotta sitten markka-ajan Suomessa.

Mikä sitten on itse yhtenäisvaluutan syy ja mikä taas yhteisvaluuttaan liittyvien päätöksentekoelimien syytä ?

Ovatko halvat korot, yhtäaikaa niin täällä Euroalueella, kuin Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Japanissa ja vaikkapa USAssa, Euroopan yhteisvaluutan syy ?

Ja onko valtioiden ylivelkaantuminen yhteisvaluutan syy ? Tai onko Espanjan kiinteistökupla yhteisvaluutan tai edes halpojen korkojen syy, kun samanlaista kiinteistökuplaa ei muissa eurovaluutan valtioissa nähty, vaan olisiko pääsyy paremminkin Espanjan omassa politiikassa; Olisiko mieluummin Espanjalaisten tullut finanssipoliittisin keinovalikoimin hillitä kiinteistökuplan syntyä, kuin että kuplan syntyminen laitetaan koko euroopan syyksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #35

Euron alhaiset korot on FEDin luoman ja Eurooppaan siirretyn kuplarahan ja alhaisen koron ansiota.

Teen parhaillaan tutkimusta, jolla todistan, että Suomen 1990-luvun lama tehtiin tarkoituksella.
Tätä varten tarvittiin vahvan ja vakaan markan politiikka.

Taustalla hääri presidentti Koivisto.

Suomen perustuslaki (Hallitusmuoto) oli Koivistolle ongelma.

Koiviston ongelmat lisääntyivät (maaliskuussa 1989 perustetun) Perustuslakikomitean mietinnön loppuun kirjoitetulla lakiesityksellä, joka hyväksyttiin eduskunnassa sellaisenaan.

Perustuslakikomiteassa oli isänmaallista henkeä, sellaista, joka sai laitettua kovan graniitinkimpaleen Koiviston junaileman koneiston rattaisiin.

Koivisto luotti komiteaan, eikä siksi tullut lukeneeksi lakiesitystä missään vaiheessa.

Saadakseen tavoitteensa euroon siirtymiseksi toteutettua Koiviston oli tehtävä salaisin toimin valtiopetos ja toivoa, ettei petos paljastu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #35

Mikäli Kreikka ei olisi ollut eurossa, sille ei olisi lainattu rahaa niin paljon ja niin alhaisilla koroilla, kuin sille lainattiin. Sama juttu Espanjan ja sen yksityisen sektorin kanssa. Tai Irlannin.

Aikajärjestys heittää sinulla tässä vähän: yksityisen sektorin velkakriisistähän tässä oli Euroopassa kyse (Kreikkaa ja Italiaa lukuunottamatta). Yksityiset velat kaatuvat kriiseissä julkisen sektorin piikkiin. Sitähän itseasiassa EKP ja EU-komissio oikein vaati.

Tietenkin on helppo huudella, että "jos espanjalaiset eivät olisi asuntokuplailleet, euro olisi hyvä". Mielestäni minulla tässä on realistinen ote. Vahinkoja ja kuplia sattuu. Siksi yhteisvaluutta - yhteisvastuulla mutta ilman hyviä liittovaltiosääntöjä - oli typerä ja vaarallinen idea, mistä pitäisi tuomita vankeutta ja linnaa arkkitehdeille.

Kriisit olisivat syntyneet ilman euroakin, mutta euro mahdollisti syvemmän kriisiytymisen kuin mitä olisi tapahtunut ilman euroa. Euro lisäksi poisti hyvintoimineen korjausmekanismin (valuuttakurssijouston).

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #47

Ilmeisesti #47 oli tarkoitettu minulle, mutta jäin pohtimaan josko sitä kuitenkaan kommentoit. Ainakaan asiasisältö ei joitain avainsanoja lukuunottamatta vastannut sitä, mitä minä edellisessä kommentissani sanoin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #55

Siinä tapauksessa kannattaa lukea uudestaan. Argumenttisi "ei ole euron vika" on samaa luokkaa kuin "guns don't kill people".

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #47

Aika ala-arvoista sinultakin on heittää, että "euro on paska koska espanjalaisen asuntokuplailivat".

Aikajärjesteykseen en edellisessä kommentissani ottanut kantaa Espanjan asuntokuplaa lukuunottamatta ja vähän ihmettelen väitettäsi väärästä järjestyksestä. Kun siinä Espanjan asuntokuplatapauksessakin järjestys oli sinun kanssasi sama.

Ihmeellinen kommentti tuo #47, olkinukkemainen.

Et vastannut edellisen kommenttini (#35) yhteenkään argumenttiin. Ja aika vaikea niitä onkaan kumota, joten on sujuvampaa vain siirtyä puhumaan ohitse (#47).

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #60

Viitteeni oli tuo mainitsemasi valtioiden ylivelkaantuminen. Se seurasi yksityisen sektorin velkaantumista, ja ilman eurojärjestelmää niitä yksityisen sektorin velkoja ei olisi tarvinnut ottaa tässä mittakaavassa julkisen sektorin piikkiin, eikä valtionvelkojan yhteisvastuullistaa nykyisessä mittakaavassa.

En muuten heittänyt, että "euro on paska, koska". Eikä se ollut argumenttini. Älä iso mies selitä ala-arvoisuudesta, jos noin toimit. Tarkoitin, että kun tämmöisiä vahinkoja (espanjan kupla esim) on tapahtunut, on tapahtunut aiemmin ja tulee varmasti tapahtumaan jatkossa, on typerää olla järjestelmässä, joka kriisiyttää koko alueen yhden maan ajatuessa vahinkoon, ja estää tilanteen korjaamisen.

Mielestäni se tuli tuosta tekstistä ja kommenteista erittäin selväksi, joten pidän melkoisen arvostelukyvyttömänä ja huonosti luettuna suoritusta alkaa syyttää minua olkiukkoilusta.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #62

1. Olemme koko ajan olleet samaa mieltä siitä, että yksityinen sektori velkaantui ensin (Kreikkaa ja vissiin Italiaan lukuunottamatta)
2. Olemme samaa mieltä siitä, että vaikkapa Espanjan ja Irlannin valtiot velkaantuivat sen jälkeen, joutuessaan auttamaan valtioidensa yksityistä sektoria.

Nyt sitten tulee ihmetys. Kirjoitit:
"
ilman eurojärjestelmää niitä yksityisen sektorin velkoja ei olisi tarvinnut ottaa tässä mittakaavassa julkisen sektorin piikkiin
"
Väitätkö tosiaankin, että omissa valuutoissa toimiessaan Espanjan tai Irlannin valtioiden ei olisi tarvinnut samoissa mittakaavoissa ottaa vastuuta maidensa ylivelkaantuneista yksityisistä sektoreista ?

Omilla valuutoilla toimivien valtioiden raha tuppaa pulassa ollessa devalvoitumaan ja mikä entisestään olisi pahentanut velkamäärää. Tietysti osa velasta eittämättä olisi ollut siinä omassa valuutassa, mutta silti euroopan pienten tai keskisuurten valtioiden kohdalla on aika vaikea kuvitella Japanin kaltaista tilannetta, missä velka melkein kokonaan on omassa valuutassa.

Joka tapauksessa en ymmärrä ajatustasi, että millä perusteella omalla valuutalla toimiessa julkisen sektorin ei olisi samalla tapaa täytynyt tulla avuksi. Ja reunahuomautuksena, olihan Suomenkin valtion pakko tulla kuplan puhjettua pankkisektorin avuksi 1990-luvun alussa.

Ja viittaan edelleenkin kommenttiini #35, minkä argumentteihin et ole vastannut vieläkään.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #72

Do diin, nyt keskustellaan jo.

Kyllä, väitän noin. Esimerkiksi Irlanti ei olisi halunnut pelastella pankkisektoriaan veronmaksajien piikkiin - maan valtionvelka jne olivat todella hyvällä hollilla ennen kriisiä. Käsky pelastaa pankit tuli ei-niin-ystävällisen kirjeen saattelemana EKP:sta Trichet:n valtakaudella.

Ilman euroa mm. Espanjan yksityinen sektori ja Kreikan valtio eivät olisi saaneet niin paljon ja niin alhaisella korolla lainaa ulkomailta, tai edes kotimaasta. Velkakuplasta olisi tullut huomattavasti pienempi.

Koska velat olivat pääasiassa Keski-Euroopan pankkimaille ja "euron pelastaminen" oli hyvä tekosyy, jota oli ja on edelleen vaikea kumota, saatiin mm. Kreikan lainat siirrettyä muiden maiden julkisen sektorin kannettavaksi.

Valuuttakurssiriskin poistuminen oli muuten se keskeinen syy, miksi ylivelkaantuneet maat saivat luottoa niin halvalla. Se, minkä sinä mainitset möröksi (maariski), minä näen välttämättömäksi toimivassa markkinataloudessa. Jokainen maa ansaitsee oman "riskihintansa", oli se preemio sitten pieni tai suuri. Ilman sitä käy kuten nyton käynyt.

Tietänet ihan hyvin, että en huumorilla näitä heitä, ja tämä on oikeastaan se valtavirtakäsitys maailmalla, mitä olen sanonut.

Mun kanta ei ole koskaan ollut, että KAIKKI on euron syytä. Se on yksi osasyyllinen ja mahdollistaja, ja se tekee kriisin korjailun vaikeaksi ellei mahdottomaksi. Oletko jostain eri mieltä otsikkoni vaihtoehtojen, tai tekstini kanssa?

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #75

Kyllä Irlanti olisi pelastanut pankkinsa ilman Euroaluettakin tai Trichen kirjeitä. Muussa tapauksessa maan koko pankkijärjestelmä olisi tuhoutunut ja vaikea kuvitella mitään valtiota ilman pankkijärjestelmää.

Espanjan pankkikuplaa ajatellen voit osittain olla oikeassa. Pääomat kuitenkin muutenkin siirtyvät vikkelästi valuuttaan katsomatta maasta toiseen ja siksi pitäisi tietää (spekuloida) se vaihtoehtoinen malli. Olisiko toiminut sen paremmin ? Joka tapauksessa nykyisessäkin tilanteessa ja euroalueessa Espanjan valtio olisi finanssipoliittisin keinoin voinut hillitä kiinteistökuplaa ja minkä vaihtoehdon tässä nyt sivuutat.

Mainitsemasi maariski on todella monitahoinen asia. Jos mietimme vaikkapa Espanjalaisia kiinteistöjä rakentaneita, niitä rahoittaneita pankkeja ja ulkomaisia edelleenrahoittajia, niin näkökulma on aina muuttuu. Maariski lienee on perinteisesti viitannut paremminkin polittisten päätösten kautta muuttuneisiin/muutettuihin talousolosuhteisiin, kuin globaalin talousilmapiirin aiheuttamiin muutoksiin. Tietysti korkoja määritettäessä on huomioitu kunkin valtion ketteryys sopeutua ulkoa tulleisiin muutoksiin, mutta liekö maakohtaisen dynamiikan painoarvo tässä Espanjan tapauksessa olisi kuplaa synnytettäessä ollut aidosti merkittävä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #80

Googletas vähän sitä Irlannin keissiä. Tietenkin talletussuoja- ym osasto olisi tullut valtion piikkiin, mutta nykyisenlaista pelastuspakettitaakkaa valtio ei olisi ottanut.

Valuuttakurssiriski on maakohtaisessa luottopreemiossa isossa roolissa. Välillä sitä kuulee käytettävän euron kannattajien puheissa "pieni riMpulavaluutta ei pärjäisi", mutta sitten, kun se toimii toisinpäin, eli laskee riskpreemiot mm. Espanjan ja Kreikan osalta niin alas, että ylivelkaantuminen helpottuu, niin yllättäen "asia onkin monimutkainen" ja "liekö aidosti edes merkittävä". Ei ole pitkä aika, kun esim SJP mainosti, että valtio on säästänyt euron alhaisten korkojen takia niin ja niin monta miljardia. Ongelma syntyy siinä kohtaa, kun ne alhaiset korot mahdollistavat liian kovan velkaantumisen.

Mun pointti on, että valuuttakurssiriskin poistuminen johtaa automaattisesti yhteisvastuuriskin kasvuun. Tuo ei aukea varmaan ihan heti.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #72

Kyllä mä niihin omasta mielestäni vastasin. Ehkä näit siinä joitain argumentteja, joita minä en sellaisiksi tunnistanut.

Kaikki tapaukset ovat erilaisia, mutta keskeinen kriisin mahdollistaja oli valuuttariskin poistuminen ja alhainen korkotaso. Se, että jossain muualla oli myös alhaiset korot, ei poista sitä tosiasiaa mihinkään, että Euroopassa korot pidettiin liian alhaalla, ja joillekin maille aivan liian alhaisina.

Toistan vielä, sun argumenttisi on, että "euro ei tapa, vaan huono kansallinen politiikka". Olen samaa mieltä!! Euro on mielestäni juuri sen takia huono, että politiikka on niin huonoa!!

En usko, että politiikka muuttuu sen paremmaksi tulevaisuudessakaan. Lisäksi rahaliiton takia keskeinen joustomekanismi, eli rahapolitiikka, puuttuu työkalupakista. Siksi euro oli ja on mielestäni bad news. Mutta mitä sinä minulle tätä selität, soittamaan vaan Euroopan komissioon, että julkaisevat virheellisä tutkimuksia :)

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #76

"
Toistan vielä, sun argumenttisi on, että "euro ei tapa, vaan huono kansallinen politiikka". Olen samaa mieltä!! Euro on mielestäni juuri sen takia huono, että politiikka on niin huonoa!!
"

Ja Suomen ei olisi pitänyt eikä pitäisi jatkossakaan lähteä paikkaamaan muiden valtioiden huonoa kansallista politiikkaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #82

Sitä on vain vähän vaikeaa olla menemättä paikkaamaan, jos Syuomen Pankilla oli EKP-järjestelmältä lähes sata miljardia saatavaa, ja velalliset olivat Etelä-Euroopassa. Hyvin perusteltu ja harkittu, ja hyvin suunniteltu valuuttaunioni on aina hyvä idea. Euroopan tapauksessa se ei ollut perusteltu, harkittu tai hyvin suunniteltu. Ei tämä ole minulle mikään poliittinen kysymys, mutta monelle tuntuu olevan. Ja koska se on myös todellisen taloudellisen ongelman lisäksi poliittinen ongelma, ratkaiseminen on todella vaikeaa.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #85

Tähän teidän hyvin antoisaan debattiin kommenttina:
Jos hetkeksi unohdetaan se johtiko euro kriisiin tai ei ja esitetään kysymys niin päin, että kun vaikka Kreikalla on nyt käsissään kriisi, niin kuinka Kreikka selviytyisi ongelmistaan a) jos heillä olisi oma valuutta b) jos EKP voisi setelirahoittaa?

Jenkeillä, ihan oikein, oli myös kupla vaikka heillä onkin oma valuutta. Käsittääkseni jenkit ovat selviytyneet kuplastaan paremmin juuri setelirahoitus mahdollisuuden avulla.

Ja edelleen sivuhuomautuksena: 80-luvun loppuun saakka Suomella ei ollut velkaa käytännössä lainkaan. Miksi, sitäkin sietää pohtia.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #112

Kreikan velkakuorma on kestämätön, eikä se pysty maksamaan sitä takaisin. Maa tarvitsee reilun devalvaation, ehkä jopa 50-80 prosenttia, ja sen velkoja pitää leikata ehkä jopa 70-90%. Tämä olisi pitänyt tehdä jo iät ja ajat sitten, mutta kun Saksan ja Ranskan pankit olivat jo ennestään konkurssikypsiä, keksittiin sitten tämä yhteisvastuu.

Helpoin ratkaisu kaikille? EKP ostaisi Kreikan velkakirjat tukihimmeleiltä, pidentäisi niiden laina-ajan vaikka sataan vuoteen korotta, ja unohdettaisiin koko juttu.

Alexander Stubbin puheet viime eduskuntavaalien alla, ja aivan varmasti hänen puheensa nyt europarlamenttivaalien alla ovat täysin tietoista, häikäilemätöntä, oman edun tavoitteluun tähtäävää valehtelua. Mutta se on hänen häpeänsä, ja häntä äänestäneiden häpeä. Ehkä ihmiset kaipaavat härkejä, populistisia, epärehellisiä, vahvoja johtajia. Silloin saa, mitä tilaa.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #114

Sori, joudut vääntämään rautalankaa vähän enemmän.

"Maa tarvitsee reilun devalvaation, ehkä jopa 50-80 prosenttia, ja sen velkoja pitää leikata ehkä jopa 70-90%."

Tässä tarkoitat siis, että jos Kreikallla olisi oma valuutta, noin valtava devalvaatio ja silti lähes sadan %:n velkojen leikkaus? Miten selittyy Japanin velka verrattuna tähän? Miksi Japani ei joudu toimimaan näin?
Setelirahoitus vaihtoehtohan ei tähän vastaukseen sovi lainkaan jos puhutaan devalvoinnista olettaen ettei puhuta euron devalvoinnista).

Kysyin siis kahta eri asiaa tuossa yllä:
a) jos olisi oma valuutta
b) jos EKP voisi setirahoittaa

En saa nyt ihan kiinni ajatusestasi, vastasitkohan kysymyksiin?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #116

Hyöty Kreikalle omasta valuutasta on mahdollisuus antaa sen arvon heikentyä markkinoilla, mikä toisi maan taloudelle hintakilpailukykyä.

Mikäli Kreikka ottaisi käyttöön "drakma"-nimisen valuutan ja se devalvoituisi vaikka 50%, Kreikan ulkomaanvelka drakmoissa tietenkin kasvaisi saman verran. Kreikan velka/bkt on tällä hetkellä n. 160% BKT:sta, mikä on aivan liian suuri, että maa selviäisi siitä noin heikolla taloudella. Käytännössä ehkä n. puolet, jopa enemmän siitä pitää antaa anteeksi. Mutta kun lasket nuo kaksi tekijää yhteen, ison drakmadevalvaation ja velat euroissa, velanleikkuun prosentuaaliseksi asteeksi tulee iso.

Japanilla on siinä mielessä eri tilanne, että velkakirjoista suurin osa on japanilaisten sijoittajien käsissä. Japani on antanut jenin devalvoitua viime vuonna n. 30%, mutta velkamäärä ei ole kasvanut, koska ne ovat jenimääräisiä.

Tarinan opetus: oma valuutta on hyvä idea. Velkaantuminen omassa valuutassa on aina parempi vaihtoehto kuin velkaantuminen vieraassa valuutassa. Myös velkaantuminen Saksan uudessa rahassa, eurossa, on meille velkaantumista vieraassa rahassa.

Jos EKP voisi setelirahoittaa, se voisi ottaa Kreikan velkakirjat nykyisiltä tukirahastoilta ja sanoa, että "ei tartte maksaa näitä takaisin". EKP:n säännöt kieltävät vsltioiden rahoituksen, ja monissa maissa putoilisi päitä, mikäli näin kävisi. Lisäksi Espanja ja Italia saattaisivat vaatia samanlaista palvelusta, ja sitten olisikin sekä euro että EU rikki.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #118

Kiitos, nyt sain ajatuksesta kiinni. Maan sisäinen (jeni-vellka) selittää tyhmälle punkkarillekin paljon.

Olen ehkä saivartelija tai/ja pilkunviilaaja, mutta kun en jotain osaa sijoittaa isoon palapeliin, kysyn. Tämä jäi vaivaamaan:

"Jos EKP voisi setelirahoittaa, se voisi ottaa Kreikan velkakirjat nykyisiltä tukirahastoilta ja sanoa, että "ei tartte maksaa näitä takaisin". EKP:n säännöt kieltävät vsltioiden rahoituksen, ja monissa maissa putoilisi päitä, mikäli näin kävisi. Lisäksi Espanja ja Italia saattaisivat vaatia samanlaista palvelusta, ja sitten olisikin sekä euro että EU rikki."

Jos unohdetaan säännöt ja puhutaan siitä mikä voisi olla oikein ja ratkaisu. Jos Eu setelirahoittaa, eikö se käytännössä tarkoittaisi myös korkeampaa inflaatiota? Inflaatio taas syö velkaa, eikö niin?
Jos verrataan USA:n 30-luvun lamaan, olen antanut itselleni ymmärtää ettei jenkit käytännössä ole maksaneet dollariakaan silloin elvytykseen ottamastaan velasta takaisin. Jos näin on, miksi tätä typerältäkin tuntuvaa yksinkertaista ratkaisumallia voi soveltaa nykytilanteessa? Ymmärrän ettei näin voi toimia jos meillä on yli kaksikymentä eri maata, erilaisia intressejä ja tällaisessa tilanteessa pahimmillaan kaikki ottaisivat kilpaa velkaa, mutta tässä kai tullaankin siihen liittovaltio kysymykseen. Jos oltaisiinkin yksi yhtenäisempi alue, ei vedettäisikään vain kotiin vaan jouduttaisiin ajattelemaan koko euro-alueen laajuisisti, olisiko tässä silloin järkeä?

Ja vielä kysymys:
"monissa maissa putoilisi päitä"
Miksi? Jos siis otetaan yllää oleva kysymyksenasettelu huomioon.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #120

Kyllä, inflaatio syö velkaa. Se myös syö säästöjen arvoa, ja laskee palkkojen ja eläkkeiden arvoja. Sitähän tässä tavallaan haetaan, kun puhutaan "sisäisestä devalvaatiosta" - halutaan laskea maan kustannustasoa kilpailijoihin nähden. Se voidaan tehdä kahdella tapaa - laskemalla palkkoja (jolloin yleensä käy niin, että esim. asuntovelalliset ovat vaikeuksissa), tai nostamalla inflaatiota ja samanaikaisesti pitämällä palkat ennallaan. Näin esim. Saksa toimi 2000-luvun alkukymmeniköllä.

Inflaatio vaikuttaa myös toista kautta - se heikentää inflaatioalueen valuutan arvoa - eli devalvoi sen. Pienoinen inflaation kiihdyttäminen on siis monestakin syystä monessa paikassa keskeinen tavoite: Japani on sanonut ääneen, että tavoite on 2% vuotuinen inflaatio "keinolla millä hyvänsä". Sekä USA:lla että Euroopalla on myös inflaatiotavoite, mutta molemmissa on jääty pahasti jälkeen tuosta tavoitetasosta.

Euroopassa etenkin Saksa vastustaa inflaation kiihdyttämistä, sillä inflaatiotahti on Saksassa varsin sopiva. Isolla alueella on mahdotonta pitää samaa inflaatiolukemaa joka paikassa yllä - vaihtelua on.

Mikäli EKP monetisoisi Kreikan velat, muutkin haluaisivat saman kohtelun. Mieti - jos yksi kriisimaa saisi velkansa "anteeksi" muiden "kustannuksella", muutkin maat haluaisivat saman kohtelun. Ja äkkiä voitaisiin kysyä, että hei, Suomessakin on sama tilanne. Lisäksi jonkun maan velkojen anteeksiantaminen olisi selvä osoitus siitä, että euroalue ja Eurooppa on monella tapaa rikki.

"Tyhmyri" ja Sami Miettinen ovat esittänneet mielestäni tasapuolisimman ratkaisun tähän ongelmaan: printataan yhtä paljon kaikille maille rahaa, suhteessa maan kokoon. Sen pitäisi olla reilua ja aiheuttaa vähiten nokankoputusta.

Monet tahot, etenkin sellaiset, jotka näkevät kriisissä mahdollisuuden ajaa alas ay-liikkeet, sosiaalituet ja vastaavat, haraavat tietenkin vastaan. Et usko, kuinka moni tykkää näistä kriiseistä, koska kaiken tappaminen mahdollistaa uudet versot. Minä en ajattele niin.

USA ei ole jättänyt velkojaan hoitamatta pitkään, pitkään aikaan, eli kyllä tuo käsityksesi siitä, että 30-luvun laskuja ei makseltu, on väärä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #116

Parasta aikaa (klo 23 alkoi) tulee TV 1:ltä ohjelma Ulkolinja: Japani yhden kortin varassa.

Vajaa vuosi sitten Japanin raha- ja taloussysteemit muutettiin.

Japanin julkisen sektorin velka on 150 %, mutta Japani ei ole riippuvainen ulkomaalaisten velkojien määräyksistä, koska 90 % velasta on nyt japanilaisten sisäistä velkaa.

1990-luvun alussa tilanne oli sama kun Suomessa, yrityksiä ajettiin konkursseihin.

Suomen lähihistoria on perattava, kuten olen kirjoittanut.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #47

Takis Fotopouluksella on erilainen tulkinta.

"...The above deceptive promises are based on the myth that neoliberalism is some kind of a mistaken ideology or a doctrine[3] upheld by “bad” politicians such as Thatcher, Merkel, Blair, etc. However, neoliberal globalization is, in fact, a systemic phenomenon implying, also, that the EU members’ economic growth does not rely anymore mainly on the domestic market but on the international market (within the EU and without) and that it is the Trans-National Corporations (TNCs) that control world production and trade, and–– through the Transnational Elite[4]––the international political, military and cultural institutions..."

Varallisuus siirtyy etelästä pohjoiseen. Euroalue on menettänyt osuuttaan maailmankaupasta.

"...However, despite the high degree of integration achieved by the ‘Single European Act’ in the 1990s, and even despite the creation of the Eurozone, its decline in competiveness continued. Thus, whereas the share of Euro-exports to world exports was 35.8% in 1990, ten years later, it has fallen to 29.7% and by 2010 it has fallen further to 26.3%![6] In other words, within two decades, the Eurozone countries have lost more than a quarter of their competitiveness, measured in terms of their share in world exports. Although the Euro-elites are well aware of the fact that a significant part of their ‘loss’ of exports is in fact due to their de-industrialization­­––because of the move of industrial capital by the TNCs (most of them based in the metropolitan countries including the Eurozone ones) towards the low-cost paradises of China, India and the rest–– this is obviously no consolation to their own workers (and electorates), which benefit very little (if at all!) by globalization!.."

http://www.globalresearch.ca/the-real-causes-of-th...

Tässä toisessa jutussa taas kerrotaan EU:n rahoittavan henkilöitä, jotka edistävät EU:n agendaa "kansojen Euroopasta" vastakohtana väestön haluamalle "ihmisten Euroopalle".

http://www.globalresearch.ca/greece-the-eus-neolib...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #74

Viimeiseen kappaleeseen. Ehkä "kansojen Euroopan" sijasta näin: EU rahoittaa henkilöitä, jotka edistävät EU:n agendaa "valtioiden Euroopasta"? Siis ns. liittovaltiomielessä?
Kansojahan voi monin tavoin positiivisesti auttaa muutenkin yhteistyöhön. :D

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #47

Onko pakko elää tällaisessa kuplataloudeessa?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #87

Margareta Blåfield:

"Onko pakko elää tällaisessa kuplataloudeessa?"

Ei ole. Parasta on palata omaan rahaan ja keskuspankkijärjestelmään.

1980-luvun alussa USA:ssa keksittiin johdannaiset, joilla kuplaraha kehitettiin. Velkaanuttamisen avuksi FED laski ohjauskorkoa. Näin saatiin koukkuun täky, johon kaikki tarttuisivat.

Euroopan velkaannuttamisen välineeksi perustettiin euro, jolla velkaannuttaminen mahdollistettiin.

Kuplaraha ei ole todellista rahaa, vaan vain bittejä, joita siirretään pankista toiseen.

Johdannaisella kehitetyn kuplarahan lainaajan holvissa ovat velkakirjat, joilla kuplaraha vaaditaan velalliselta todellisena rahana.

Suomen "onni" on valtiopetos euroon siirtymisessä.
Tästä seuraa, että takuutuksista ja EVM:stä vastaavat Jutta ja Jyrki henkilökohtaisesti. Lisäksi EVM on maanpetos.

Valtiopetoksen ja maanpetoksen johdosta Suomelle ei voi antaa minkäänlaisia sanktioita eurosta irrottauduttaessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #88

Bittejähän kaikki raha on. Sillä ei ole mitään todellista arvoa.
Kuka saa päättää miten paljon keskuspankki saa tehdä rahaa?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #89

Keskuspankki tietenkin päättää rahan liikkeelle laskemisesta.

Mauno Koivisto hävitti Suomen Pankin päätösvallan, koska Koivisto halusi Suomen euroon.

Ensimmäinen toimenpide Suomen Pankin tehtävien karsimisessa oli rahamarkkinoiden vapauttaminen markkinavoimien armoille valuut­talailla (954/1985).

Toinen oli Markan ulkoisen arvon päätösvallan karsiminen Suomen Pankilta rahalailla. Laki tuli eduskunnan keskusteluun 29.10.1992. Tätä ennen markkaa kellutettiin laittomasti 8.10.1992 alkaen.
Lailla annettiin päätösvalta markan ulkoisesta arvosta hallitukselle, joka luovutti päätösvallan EKP:lle.

EMU:n ensimmäiseen vaiheeseen liittyminen vuonna 1990 merkitsi, että Suomen Pankki ei saanut luoda rahaa, vaan tarvittava raha oli lainattava bitteinä. Tätä ennen Suomi oli jo velkaannutettu ulkomaalaisella rahalla, koska sitä sai alemmalla korolla.

Presidentti Koivisto kirjoittaa omasta vallankäytöstään kirjassaan Kaksi kautta, kaksi sitaattia sivulta 9:

”LUKIJALLE

Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen yliopiston, Åbo Akade­min, valtio-opin professori Sven Lindman lähetti minulle vuon­na 1975 eripainoksen mietteistänsä Presidentin asema ja perus­tuslakiuudistus. Tämän eripainoksen päälle hän oli käsin kirjoit­tanut tekstin, joka suomeksi kuuluu seuraavasti:

"Kun tässä eräänä päivänä väittelin Merikosken kanssa, sa­noin, että pitää ajatella tulevaisuutta. Jos esimerkiksi entinen oppilaani Mauno Koivisto valittaisiin presidentiksi, niin hänelle minä soisin vähän todellista valtaa."

Kuten tekstistä käy selville, Lindman ei ollut voimakkaan presidenttivallan kannattaja. Nämä samat ajatukset minä olin häneltä omaksunut, nehän sopivat yhteen sosialidemokraattisten parlamentaarisuusperiaatteitten kanssa.

Käsillä oleva kirja on raportti siitä, miten olen presidentin sisäpoliittisia valtaoikeuksia käyttänyt, olenko elänyt Lindmanin oppien mukaan.”

ja

”Tarkoitukseni oli tarkastella viime vuosien taloudellista kehitystä ja harjoitettua talouspolitiikkaa vain ohimennen ja niin, että oman linjani periaatteellinen oikeutus olisi tullut kirkastetuksi. Kuitenkin tutustuessani hallussani olevaan varsin laajaan talous­poliittiseen aineistoon, tämä aineisto alkoi puhua toista kieltä, se puhui tekemistäni virhearvioinneista ja laiminlyönneistä.”

--

Koivisto siis tunnustaa harjoittaneensa talouspoliittista vallankäyttöä, joka ei edes presidentille kuulunut.
On parempi käyttää ilmaisua "virhearviointi" kuin myöntää tehneensä valtiopetoksia.

Valtio-opin professori Sven Lindman oli Koivistosta puhuessaan oikeassa.
Valtiopetokset eivät ole parlamentarismia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #90

Joka tapauksessa rahan arvo on muutaman henkilön sopima kupla olkoon päättäjinä Suomen pankki, hallitus tai EKP

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Janne Suuronen kirjoitti:
"Kreikka olisi halpojen korkojen ja helpon rahan saamisen aikana ylivelkaantunut joka tapauksessa, kuului Euroalueeseen tai ei."

Euro oli tavoitteena:
Espanjaa, Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia autettiin nimenomaan saavuttamaan talous- ja rahaliiton ehdot.

Seuraava sitaatti on kotisivultani:

>>Liittymislakiesitys HE 135 - 1994 vp

Suomen EU-liittymislaista HE 135 - 1994 vp löytyy sivuilta 48-52 kuntauudistuksen taustalla oleva Alue- ja rakennepolitiikka. Sivulla 49 on mielenkiintoista tekstiä. Vasemmalla palstalla kerrotaan aluepolitiikan historiasta;

”Yhteisen aluepolitiikan tarve nousi esille 1970-luvun puolivälissä yhteisön ensimmäisen laajentumisen seurauksena. Varsinkin Irlannin liittyminen yhteisöön…”

Sivun 49 oikeassa palstassa lukee:

”Yhteenkuuluvuuden merkitystä korostettiin entisestään Maastrichtin sopimuksessa. Perusteena mainittiin nyt lähinnä suunnitellun talous- ja rahaliiton aiheuttamat kehityspaineet yhteisön heikoimmilla alueilla. Rakennerahastojen toiminnan ja voimavarojen vahvistamisen lisäksi päätettiin perustaa erityinen koheesiorahasto auttamaan yhteisön heikoimmin kehittyneitä maita Espanjaa, Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia saavuttamaan talous- ja rahaliiton ehdot.”

Sivujen 49 ja 50 taitteessa lukee:

”Vaikka uudistus suoranaisesti koski vain rakennerahastoja, pyrkimyksenä oli saattaa myös muut EY:n rahoituslaitokset saman yhteensovittamisen piiriin.”<<

-

Viimeinen virke on paljon puhuva.
Euroopan pankit välittivät alhaisen koron (FED) kuplarahaa edelleen. Näin EY:n rahoituslaitokset saatiin kuplarahalla saman yhteensovittamisen piiriin.
Vuodelta 1989 oli olemassa EY-direktiivit

- pankkien vakavaraisuudesta
- suurten vastuiden seurannasta ja valvonnasta ja seurannasta

Vastuita kyllä seurattiin, mutta pankkien suurten vastuiden valvonnalla ei pidetty väliä, koska haluttiin tietentahtoen velkaannuttaa niin valtiot kuin myös saattaa pankit vaikeuksiin.

Vielä:
Sitaatti on sivulta
http://jormajaakkola.fi/kunta-%20ja%20sote-uudistus

Janne Suuronen

Ihan en kyllä pysynyt tämän kommenttisi kärryillä.

Mutta sitä en kiistä, etteikö tehty virhe päästettäessä täysin poliittisista syistä jotkin välimerelliset valtiot mukaan euroalueeseen. Ja etteikö sen jälkeinenkin säännöistä lipsuminen muidenkin valtioiden kohdalla ole ollut vahingollista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #39

Ne säännöt olivat alunperinkin huonot ja valittu mielivaltaisesti. Nykyinen eurokriisi olisi syntynyt aivan varmasti ja samassa mittakaavassa säännöistä kiinni pidettäessäkin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #39

Ei ole tehty virhettä. Kaikki on tehty suunnitelmallisesti Euroopan velkaannuttamiseksi.
Euro ollut kuplarahalla velkaannuttamisen väline Euroopassa. Globaalin velkapyradin velkakirjat eivät ole Euroopassa. EKP on itsenäinen toimija.

Euron vakaussopimuksen noudattamatta jättämiseen sopii mainiosti seuraava teksti Erkki Liikasen Brysselin päiväkirjasta:

"Keskiviikko 19.2.1992.
Lounas komission rahapolitiikasta vastaavan osastopäällikkö Jean-Francois Ponsin kanssa. Suomen devalvaatioon liittynyt ensireaktio on jäänyt taakse.
Kysyin, kuinka on ylipäätään mahdollista, että enemmistö voi täyttää talous- ja rahaunionin ratkaisevaan vaiheeseen liittyvät ehdot. Pons vastasi, ettei näin varmasti käykään. Komissiolle kuitenkin riittää, että kehityksen suunta on oikea ja että sitä tukee uskottava talousohjelma."

Siis:
Kehityksen suunta on koko ajan ollut oikea.

Direktiivi pankkien suurten vastuiden valvonnasta ja seurannasta oli vuodelta 1989.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Juhani, näinhän tässä taas kävi, että parasta A-ryhmää ollaan Moody´sin mielestä: http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_...

Postaan tähän kommenttini, jonka laitoin jo toiseen blogiin:

"Tässä on kyllä hirmuinen ristiriita, jota en täysin ymmärrä. Kun juttelen erilaisten osake- tai muiden markkinaviisaiden kanssa, moni heistä sanoo, että Suomi ajaa parhaillaan päin seinää. Puheet ovat samantyyppisiä kuin maamme poliittisessa oppositiossa.

Johtavista finanssikeskuksista nähtynä hommat ovat näköjään hallituksella hoidossa ja Suomen valtion lainojen korot pysyvät erittäin alhaalla. Näin asia nähdään, vaikka elämme miljarditolkulla yli varojemme joka vuosi. Päätöksentekokykyymme luotetaan tässäkin ahdingossa, ei siitä voi muuta päätellä."

Mitä sinä sanot Juhani tähän, kun olet myös markkinoilla toiminut?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Minä olen puolestani kysynyt, että mikä painoarvo näille reittauksille tulee antaa? Vihjeeksi tähän voidaan katsoa vaikka Ranskaa, jolla on S&P reittaus kaksi pykälää Suomea huonompi. Korkoero 10-vuotisissa papereissa on siinä n. 40 korkopistettä.

Jos siis Suomen lainakorot nousisivat tuon 40 pojoa niin sekö on sitten se viimeinen niitti - maailmanloppunako sitä pidetään?

Ranska käynee meidän verrokiksi monessa mielessä, mutta erityisesti siksi, että sekin on euromaa. Sen lisäksi sen budjettimenot ovat nykytilanteessa liian suuret ja julkinen sektori imee kutistuneesta bkt:sta nyt suuremman osan kuin ennen kriisiä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Laitoinkin jo SJP-ketjuun tästä, joten copypaste. Lisäksi sama kanta kuin Henrillä - luottoluokitus ei ole niin oleellinen asia, kuin äkkiseltään voisi kuvitella, mutta on hyvin ymmärrettävää, että epäonnistumisten ja virheiden keskellä nostetaan ne harvat positiiviset asiat. Varjopuolena on, että kriisitietoisuus heikkenee.

Moody'sin päätöksen perustelut:

1) Suomen valtio on nettovelkoja, koska valtion eläkevarallisuus on suurempi kuin valtion bruttovelvoitteet

2) budjettipolitiikka on tiukkaa

3) pankkisektori on kotimaista eikä ole seikkaillut ulkomaillla tai synnyttänyt itselleen saatavia kriisimaista.

4) Viennnistä suhteellisen pieni osuus menee euromaihin (n. 33%).

5) Valtio on yrittänyt pienentää mahdollisia tappioitaan eurokriisimaille tehdyistä lainoista vakuusjärjestelyillä.

https://www.moodys.com/research/Moodys-changes-the...

Eli Suomen luottoluokituksen vahvuus perustuu siihen, että maa on pysynyt mahdollisimman kaukana euroalueesta, ja erityisesti siihen, että velkataso oli aloitettaessa alhainen.

Moody'sin mukaan suurin uhka on velkaantumiskehitys - mikäli sitä ei saada käännetyksi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"1) Suomen valtio on nettovelkoja, koska valtion eläkevarallisuus on suurempi kuin valtion bruttovelvoitteet"

En kommentoi vastaustasi. Kysyn, että tiedätkö miksi tuo eläkevarallisuus lasketaan aina tarvittaessa valtion "omaisuudeksi"?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #49

Koska muuten Suomi olisi kuten mikä tahansa muu kriisimaa. Valtioiden kirjanpitoa saa harrastaa miten huvittaa, ilman sanktioita. Lainaavathan muutkin maat (Espanja, Portugali jne) valtion menotarpeisiin rahaa eläkekassoista. Varmasti niin käy tarvittaessa myös Suomessa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #52

Aivan.

Esim. Ilmarinen on keskinäinen yhtiö, jonka omistavat asiakkaat eli vakuutuksenottajat ja yhtiössä vakuutetut työntekijät.

Tämä valtion "varoiksi" laskeminen hämmästyttää silti minua. Luottoluokituslaitoksetkin siis käsittelevät asian erikoisesti.

Miten euroon kuulumattomat maat suhtautuvat liittovaltioon? Uskon, että kielteisesti, ja vieläpä euron vuoksi. Voiko vain euromaat muodostaa liittovaltiota? Uskon, että vaikeata se on. Kaikkinensa aikaa kuluisi liian pitkään. Jäljelle jää siis...

Tapio Vehmaskoski Vastaus kommenttiin #52

"Ahneen sukupolven" = suuret eläköityneet ikäluokat, jotka ovat työvuosinaan keränneet eläkeyhtiöiden varallisuudet. Tämän omaisuusmassan varassa Suomen luottoluokitus? Näin asia lienee tulkittavissa.

Mutta mitäpä iloa siitäkään on senjälkeen, kun iloiset hallitusveijarimme a' la Katainen, Stubb, Urpilainen ryöstävät ja siirtävät eläyhtiöiden varat Euroopan velkojen pelastamisen loputtomaan syöveriin.

Vettä ja leipää, jos sitäkään mikäli vesi käy niin arvokkaaksi, että Suomen hallitus hädässään myy senkin säilyttääkseen luokitusharhan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Nuo Moody’sin perustelut lienevät vuodelta 2012, Global Credit Research - 23 Jul 2012. Lausumassa todetaan, että Suomi on ainoa euromaa joka ei ole koskaan ylittänyt Maastrichtin sopimuksen rajoja julkisen velan BKT-osuudelle: ”(2) its fiscally conservative budgetary policies that never deviated from strict compliance with the Maastricht Treaty criteria;”

Toukokuun 2013 luokituksessa todetaan sama. Ne tuijottavat tähän BKT-osuuteen:

”Finland is the only government in the European Union that has never breached any of the Maastricht fiscal criteria. It is also currently the only Aaa-rated euro area country with a stable rating outlook.

With near-zero growth also foreseen for 2013, achieving the government's 2015 goals will be extremely challenging and subject to considerable downside risks"

Global Credit Research - 29 May 2013
https://www.moodys.com/research/Moodys-Finlands-Aa...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #57

Aivan, vuodelta 2012. Perustelut eivät ole olennaisesti muuttuneet.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

"5) Valtio on yrittänyt pienentää mahdollisia tappioitaan eurokriisimaille tehdyistä lainoista vakuusjärjestelyillä."

Onko tässä nyt kyseessä ne paljon pilkatut "takuudet"?

Btw. mielenkiintoinen keskustelu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #105

pitemmässä tekstissä se oli muotoiltui kohteliaasti "Suomi on ainakin yrittänyt pienentää takausvastuitaan mm. takausjärjestelyillä".

Eli ainakin on yritetty. Siunaustaan eivät takausjärjestelyille siis antaneet. Pakko sanoa, ennenkuin joku valtakunnan optimisti keksii nostaa tuon otsikoihin. Huomasithan, että VVM:lle sattui työtapaturma - luokituspäätös tulee vasta 7. helmikuuta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #106
Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mistähän johtuu se, että IMF katsoo neljän uuden maan: Suomen, Norjan, Puolan ja Tanskan olevan riski maailmantaloudelle? Miksihän? Vai ovatko ne pikemminkin riski uuslibaralistiselle talouspolitiikalle? Mutta miksi EU:hun kuulumaton Norja on listalla. Tarkemmin asiasta Riikka Söyring:

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1587...

Se, että Suomi on yhä kolmen AAA-luottoluokan maa voikin johtua siitä syystä, että halutaan pitää Suomi yhä edelleen hyvänä ja luotettevana EMU/eurokriisi-ym.maiden avustajamaana. EU:n tasapäistämispolitiikkaa!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Arvaisin, että siinä pelätään ns. dominoefektiä, jossa pienenkin talouden heilahtaminen vetäisi muita mukaan. Tätähän euroalueen hajoamisessa pelätään: jos yksi lähtee, niin muita seuraa...
Lienenkö osittain jäljillä?

Arre Kougappi

#38 Markku.

Oikeiden työttömyyslukujen julkistaminen (johtuen nykyisestä laskentatavasta) tiputtaisi Suomen luottoluokituksen välittömästi.

Suomen kannalta, harhaanjohtavien työttömyyslukujen ilmoittaminen ei olisi mikään ongelma, koska näin luottoluokitus pysyisi hyvänä. Kunhan maan sisällä tiedostetaan nämä kaikki ongelmat, mutta näin ei valitettavasti ole.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Lisäys vielä Huuskolle. Ei Moody'siä kiinnosta arviota tehtäessä, miten maassa menee, mikä on elintaso tai mikä on työttömyys. Ne arvioivat sitä, pystyykö Suomi hoitamaan velkakirjojensa korkomenot ja pääomamaksut. On hyvä muistaa, että luottoluokitus ei ole mikään siunaus harjoitetulle talouspolitiikalle.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Olen samaa mieltä kuten jo aiemmin totesin.(Kommentti 50). Suomea pidetään EU:ssa hyvänä lypsylehmänä. Tai kuten tietyt kriminellit kutsuvat: "hyvänä luukkuna". - "Lypsävää lehmää ei pidä tappaa."

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #99

On monta syytä pitää Suomea EU:ssa. Esimerkiksi kulta. Ja vesi.

EU selvitti jo vuonna 2003 vesimarkkinoiden avaamista kilpailulle.

"Vesi on sisämarkkinoiden tärkeä sektori. Se vuotuinen liikevaihto on arviolta 80 miljardia euroa, mikä ylittää kaasusektorin liikevaihdon. Vesihuolto kuuluu niihin harvoihin sektoreihin, johon yhteisö ei ole vielä alkanut vaikuttaa. Euroopan vesisektori on rakenteellisesti varsin hajanainen ja sitä hallitsevat paikalliset monopolit. Joissakin tapauksissa operaattoreille myönnetyt yksinoikeudet ovat kestoltaan pidempiä kuin olisi tarpeen investointikulujen peittämiseksi, mikä rajoittaa kilpailua. Vesilaitosten suorituskyky ja hinnoittelu vaihtelevat huomattavasti EU-maasta toiseen. Kaikkia eroavuuksia ei voida selittää veden saatavuuden eroilla tai muilla ulkoisilla syillä, kuten ilmastolla."

"Komissio ei kuitenkaan puutu siihen, tulisiko vesioperaattoreiden olla yksityisesti vai julkisesti omistettuja, koska asia jää jäsenmaiden toimivaltaan"

EU Internal Market Strategy and Implementation 2003-2006

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #103

Tällaista tietoa tänään sain:

Nasan ja Yhdysvaltain geologisen kartoituslaitoksen Landsat-satelliitin 654 000 kuvasta koostettu interaktiivinen kartta kertoo ainutlaatuisen tarkasti maapallon metsien muuttumisesta vuosina 2000-2012.

Vihreä on metsää. Punainen kertoo metsän vähenemisestä, sininen lisääntymisestä, violetti sekä lisääntymisestä että vähenemisestä. Mustalla alueella ei ole metsää.

http://earthenginepartners.appspot.com/google.com/...

Kuvan perusteella talouskasvun ongelmat ratkeavat piakkoin ihan sillä, että olemme teollistaneet itsemme tilaan, jossa kohta on mutatoiduttava anaerobisiksi.

Mustien alueiden vaikutusta voi kuvitella, kun tietää, että puusto paitsi ohjaa tuulta, on eräänlainen maapallon happikone, vesipumppu, kosteuden säätelijä ja termostaatti. Ja että mustilla alueilla on "sivistys", "teollinen tuotanto" ja "talouskasvun moottorit".

Suomalaisten taitaisi oikeasti kannattaa lyödä rajat kiinni ja alkaa maailman metsäreservaatiksi. Muu planeetta maksakoon siitä, että täällä ei hakata metsiä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Postasin muuten SJP-ketjuun, että VVM on mokannut. Moody's ilmoittaa Suomen luokituksen 7. helmikuuta, ja tämä, mikä nyt oli tiedotteen paikka, oli ihan puhdas mielipidekirjoitus. Vähän noloa hei.
http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158914-mood...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Runsaat kymmenen vuotta sitten EU oli huolissaan velka-asteesta joka oli >60%/BKT ja vajeesta, joka oli >3,5%.
Nyt, kun niihin pystyy enää 2-3 maata, onnitellaan Suomea AAA:lla, vaikka velka >60%, on "tolkuton" (kuten Katainen sanoi), työttömyys nousi yli 8%:n ja sisäinen devalvaatio niittää kauraa...

Hyvää selitystä päättäjiltä odottaa moni kieli pitkällä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Periaatteessa olet oikeassa. Selkeimmät tiet ulos nykyongelmista tarjoaa nuo kaksi vaihtoehtoa. Tosin nostaisin itse mukaan kolmannen, eli euroopanlaajuisen mittavan setelirahoituksen josta valtaosa käytettäisiin elvytyshankkeisiin (ei rahamarkkinoiden tukemiseen kuten normaalisti - ja kuten esim Yhdysvallat tekevät velkakirjaostoillaan). Tämä on kuitenkin poliittisesti miltei yhtä hankala kuin nuo sinun esittelemäsi vaihtoehdot, sillä vaikka muille tämä olisi hyväksi, kuumentaisi tämä väistämättä Saksan taloutta liikaa. Lisäksi jotta tällä olisi vaikutusta elvytyksessä ja euron kurssin laskemisessa pitäisi määrän olla vähintään 1000 miljardin suuruusluokkaa.

Yksi mikään näistä kolmesta keinosta ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan lisää innovatiivisuutta ja tehokkuutta.

Neljäs tie olisi sitten hyväksyä tietty elintason lasku ja huolehtia töiden ja tulojen tasaamisesta ja lähteä rakentamaan yhteiskuntaa hieman radikaalimmin uudella tavalla - mutta tähän on vaikeaa löytää minkäänlaisia valmiuksia joten tämä lienee vielä ylläoleviakin teoreettisempi ratkaisu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tuo printtaaminen olisi myös oma preferenssini. Mutta jos se ei sovi Saksalle, niin se ei sovi, ja sitten jäljelle jää alkuperäisen otsikkoni kaksi vaihtoehtoa.

Tuo neljäs maalaamasi vaihtoehto on juuri sitä sisäistä devalvaatiota. Sitä on nyt aika monta vuotta jo kokeiltu, ja valo ei kummemmin pilkistä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Todellisuudessa ei ole. Käytännössä kaikissa maissa joissa tulotasoa on jouduttu pudottamaan on työn ja toimeentulon uudelleenjakaminen jäänyt tekemättä, ehkä Saksaa lukuunottamatta. Eli puhumme hieman eri asioista.

Sisäinen devalvaatio ei sinällään takaa mitään jo olemassaoleven ongelmien ja itse toimesta johtuvien lisähaasteiden selättämistä vaan pääosin se tehdään leikkaamalla joitakin osa, joiltakin kaikki ja joiltakin ei mitään.

Saksan talousreformi on tältä osin aika harvinainen poikkeus, ja ainakin Euroopan mitassa aika onnistunut sellainen. Mutta ei sekään kivutta tapahtunut.

Eli tulotason lasku ei vielä tarkoita että yhteiskunta sopeutuisi siihen tietoisesti. Itse asiassa kriisin luomaan tilanteeseen sopeutuminen on kaikenkaikkiaan jäänyt tekemättä. Vasta nyt nähdään siihen ensimmisiä askeleita tuon rakennepaketin muodossa, mutta nuo muutokset ovat kovin varovaisia ja ne tulevat kovin myöhään.

Mutta kuten sanoin, niin en usko, että tämä olisi kokonaisuudessa muutenkaan poliittisesti mahdollista, ei ainakaan kriisin tässä vaiheessa.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #95

Muistelen, että jossain oli juttua tästä Saksan menestyksekkäästä talousreformista jossa kerrottiin, että kääntöpuolena myös Saksassa on köyhien määrä lisääntynyt hurjasti. En nyt tähän hätään muista lukuja, mutta ymmärtääkseni se lasku on Saksassakin maksettava inhimillisellä kärsimyksellä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Miten Marko Kivelän neljäs tie - sisäinen devalvaatio - voi toimia palkkatasoltaan, bkt:ltään ja verotuksen tarpeeltaan täysin erilaisissa maissa?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Sisäinen devalvaatio on toimi joka voidaan tehdä paikallisesti ja jos siihen mennään, niin se myös pitäisi tehdä paikallisesti, sillä vain niin saadaan otettua huomioon paikalliset tarpeet. Eli en usko laajan maajoukon yhteiseen sisäiseen devalvaatioon.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #96

En ymmärrä, mitä selität, mutta jos ymmärrät itse, niin täsmentäisitkö: sinun mielestäsi siis et usko laajan maajoukon yhteiseen sisäiseen devalvaatioon. No, sitähän juuri parhaillaan tehdään, eli uskosi ei nyt oikein tässä aiheessa paljoa paina. Ellet tarkoita, että nyt toteutettu politiikka on tavoitteiltaan epärealistista, eli silloinhan olet sitä mieltä, että EU-tason politiikka on pepullaan?

Miten tämä maalaamasi neljännen tien "elintason lasku ja uudelleenjako" poikkeaa tulonsiirtoliittovaltiosta tai sisäisestä devalvaatiosta?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #98

En usko laajan maajoukon tekemän sisäisen devalvaation mielekkyyteen. Mutta olen kyllä aika voimakkaasti eri mieltä siitä, että täällä oikeasti tehtäisiin sisäistä devalvaatiota. Se että menee huonosti ja köyhdytään on kokolailla eri asia kun se, että sopeuduttaisiin uuteen tilanteeseen. kaaoksen ja sisäisen devalvaation ero on siinä, että toisessa on oikeasti päämäärä. Euroopan laajuisesti olemme vielä tilanteessa jossa huokaillaan, ettei se laiva ehkä sittenkään uponnut myrskyssä, uutta suuntaa ei varsinaisesti olla vielä asetettu.

Se mistä puhun neljännellä vahtoehdolla on mittava työn ja mm sosiaalietujen yms tulonsiirtojen uusiojako jossa pyrittäisiin mm. työreformin kautta ratkaisemaan yhteiskunnan ongelmat niin, ettei sitä valtavaa syrjäänsysättyjen joukkoa pääse syntymään mitä perinteisellä sisäisellä devalvaatiolla monasti syntyy (vrt Kreikka). Tällä hetkellä niin julkisen- kuin yksityisen sektorin toimintatpa kriisiin sopeutumisessa on säästää potkimalla osa ulos ja jakamalla jäljelle jääneille poispotkittujen töitä, mutta itse haluaisin kääntää tämän toisin päin, eli luoda yhteiskuntaa (aloittaen vaikkapa julkisesta sektorista) jossa tärkeämpi joustotapa olisi yksilön tekemän työn määrä ja palkka ei niinkään työntekijöiden määrä. Tämä vähentäisi syrjäytymistä ja huomattavasti myös yhteiskunnan tekemien tulonsiirtojen määrää. Teoriassa 10% työttömyyden poistamiseen tarvittaisiin siis 10% lyhyempi työaika, mutta todellisuudessa toki enemmän, sillä on ammatteja ja tehtäviä joissa tämä ei toimisi joko työtehtävien vaativuuden tai osaavan työvoiman vähyyden takia.

Tuo ei kuitenkaan tule toteutumaan sillä todellisuudessa ihmiset eivät ole totuneita ja halukkaita jakamaan sitä hyvää jonka he itse vielä saavat. Tämä ei sovi työmarkkinoihimme, niitä ohjaaviin lakeihin eikä eturyhmäpolitikointiin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #100

Nyt taitaa olla ongelma premisseissä, tavassa määritellä "sisäinen devalvaatio", jotta se sopisi omiin tarkoituksiin?
Eräässä musiikkioppilaitoksessa oppilaan tehtävänä oli kirjoittaa bassoäänen päälle soinnut. Kun homma ei ottanut onnistuakseen tarkoitetulla tavalla, opiskelija muutti bassoa :-)
Kaikki oli hänen mielestään OK, mutta opettaja-kehveli ei tätä metodia hyväksynyt.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #102

Tavallaan totta. Ongelma on siinä määritelläänkö tuo aktiiviseksi tarkoituksenmukaiseksi toimeksi vai pelkäksi olosuhteen muutokseksi. Sama ongelma oli jossain aiemmassa keskustelussa jossa jotkut tarjosivat pelkkää velkaantumista elvytykseksi ja itse katsoin elvytyksen edellyttävän tietoista elvytykseen tähtäävää toimintaa. Määrittelyerimielisyys, nuo ovat aika yleisiä näissä keskusteluissa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tehdään asia tässä vaiheessa selväksi.

Tämä teksti on Euroopan komission eilen julkaistusta raportista. Euroopan komissio siis toteaa, että euro on merkittävä osasyyllinen nykyiseen kriisiimme, ja että korjausmekanismeja ei ole kuin sisäinen devalvaatio, mikä on huono homma, koska se ei edes oikein toimi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Lisään vielä tosiasian sisäiseen devalvaatioon:

Oli alunperinkin absurdia yrittää valaa bkt:ltään ja verotuksen tarpeeltaan täysin erilaisia maita samaan euro-muottiin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kuten se on toiminut nytkin. Huonosti, massatyöttömyyttä ja levottomuuksia aiheuttaen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

"Jankataanpa" hieman: tosiasiat voittavat lopulta. ;)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Linkki alkuperäiseen dokumenttiin:

Employment and Social Developments in Europe 2013
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&lang...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tallensin ja litteroin tekstiksi dokumentin:

Ylen Ulkolinja: Euron totuuden hetki 11.1.2011

( %) -merkinnät tarkoittavat kohtia digitaalitallenteellani siksi, että ko. kohadat löytyvät pikaselaamisella.

Joihinkin kohtiin olen laittanut kysymysmerkkejä.

Alla olevasta tekstistä saa kokonaisuuden siitä, mistä euro-kriisssä on kysymys.

- -

Ylen Ulkolinja: Euron totuuden hetki

SIV

Ohjelman alussa kerrotaan, että USAssa luotiin keinotekoinen arvopaperi SIV (Special Investmen Vechicle).

SIV:llä luotiin helppo keino luoda rahaa. Ohjelmassa näytetään, miten Ranskan valtionvarainministeriö hankki tietokoneella puolessa tunnissa 8 miljardia euroa lainaa.
Puolituntinen kului tarkasteluun, siihen, millä ehdoilla kukin sijoittaja rahaa lainaisi. Lopullinen hyväksymispäätös syntyi silmän räpäyksessä painamalla tietokoneen enteriä.

Ranskan hankkimaa velkarahaa synnytettiin pörssihallissa.

Velkaraha on bittejä, jotka virtaavat iloisesti pankista toiseen.

Rahaa on kadonnut
(5.60 %)

EKP:n johtokunta oli 9.8.2007 koolla, koska hälytyskellot olivat soineet. Eurojärjestelmä oli vararikossa. Ligviditeettiä ei ollut, euron arvo laski.
Euroalueen liikepankkeihin oli nimittäin syntynyt 92 miljardin euron vaje. Tästä seurasi, että iloinen bittivirta oli lakannut. Seurasi paniikki.

EKP:n johtokunta päätti ensimmäistä kertaa euron historian aikana kahden ja puolen tunnin kokouksen jälkeen jakaa rajattomasti luottoa EKP:n kiinteällä korolla.

Euro-ongelma tuli näin yksinkertaisesti ratkaistua ja raha alkoi jälleen kulkea pankista toiseen iloisena bittivirtana.

Lehman Brothers

Mutta vuoden kuluttua ongelmat palasivat. Syyskuussa 2009 nousi esille Lehman Brothers-pankin konkurssi, joka kylvi paniikkia. Maailman kaikki pankit joutuivat vaikeuksiin.
Teollisuusmaat kaikkialla maailmassa olivat suuressa vaarassa vajota syvään lamaan. Pankkeja piti tukea ja taloutta aktivoida.
Tästä seurasi, että alkoi valtioiden budjettivajeiden kasvu.

Soros Berliinissä, Kreikan ongelma

Maaliskuussa 2009 suursijoittaja Georges Soros tuli Berliinin Adlon-hotellin kabinetissa järjestettyyn tilaisuuteen. Sorosin mukaan Euroopan oli puututtava hälyyttävään taloustilanteeseen. Koolla oli Saksan valtiovarainministeriön edustajat ja vaikutusvaltaiset Liittopäivä-edustajat.
Pankki- ja talouskriisi aiheuttavat vakavan julkisen talouden kriisin
Euroaluetta ei hallitse kukaan. Markkinat tajuavat ja rahoittajat hankkiutuvat sijoituksistaan eroon.
Kreikan lainansaanti vaikeutuu. Euroalueen tukimekanismi puuttuu.

Kukaan ei ymmärtänyt Soroksen varoitusta.

Jean-Claude Juncker:
Kreikan kilpailukyky oli laskenut 25 % euroon liittymisestä. Korot olivat olleet 10 vuotta alhaalla.
Alhaiset korot innostivat lainaamaan lisää. Velkamäärä kasvoi vuodesta 2007 30 % eli 9000 miljardiin euroon. Velka kasvaa korkoa 1 triljoona euroa eli 1000’000 miljoonaa euroa joka minuutti.
Huolena olivat SPREADit (valtioiden korkoerot), jotka olivat kohonneet.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Lisää:

BNP-Paribas

Analyytikko Patrick Chauvet

Lontoossa toimii BNP-Paribaksen pääkonttori. Analyytikko Patrick Chauvet kertoo, että vuoden 2009 alussa hälytysvalot alkoivat vilkkua näyttöpäätteellä Kun asia ymmärrettiin, oli ongelma paisunut liikaa.

Ranskan valtiovarainministeriössä oli ilmiötä seurattu jo neljä kuukautta.
Jotkut ymmärsivät, millaisessa vaarassa Kreikka ja koko euroalue on.

EKP

Pääjohtaja Jean-Claude Trichet:

20.3.2009 EKP:n pääjohtaja kertoi, että sijoittajat alkoivat karttaa Kreikkaa lainoituksessa.
Kreikka ja koko euroalue oli vaarassa ja vaikutukset olivat johtamassa vararikkoon, jolloin mietittiin keinoja euron pelastamiseksi.

Maastrichtin sopimus kieltää avun antamisen, mutta riskit olivat niin suuret, että avun antaminen katsottiin ainoaksi keinoksi pelastaa euro.

Saksan valtiovarainministeri
Peer Steinbruck

Markkinoille oli annettava viesti. Viestin antoi 20.3. 2009 valtiovarainministeri Peer Steinbruck, joka piti rauhoittavan puheen. Euroalue huolehtii euron vakaudesta ja uskottavuudesta. On vain teoreettisia tapauksia. Yhdelläkään euroalueen maista ei ole vaikeuksia hoitaa maksujaan ja rahoittaa julkista velkaansa.
Tilanne rauhoittui vähäksi aikaa.

Brysselin salainen kokous

29.3.2009 olivat Ranskan ja Saksan johtajat, EU-komissio, EKP ja euromaiden puheenjohtaja Jean-Claude Juncker salaa koolla.

Kaikki eivät olleet mukana. Keskustelu hoidettiin puhelimitse.

(Kohta 21.26%)
Ranskan valtiovarainministeri Christine Lagarde vahvisti TVG-junassa paluumatkalla Brysselistä Pariisiin valtiovarainministerien salaisen tapaamisen.
Tapaamisessa ei pohdittu vain Kreikan tilannetta, vaan ligviditeettikriisin mahdollisuutta, suvereerien valtioiden ja pankkien maksukykykriisiä.

Lagarde kertoi käyneensä Kreikassa ja saaneensa ministeriltä käsinkirjoitetun paperilapun Kreikan julkisen sektorin säästötoimista.
”Tämä ei voi olla totta!” lausahti Lagarde.
Olimme ymmärtäneet liikaa Kreikan vaaleja. Säästöpäätöksiä ei vaadittu. Vaalien jälkeen selvisi, kuinka vastuuttomasti Kreikka oli väärentänyt tietojaan.

SAVUA UURNISTA

10/2009
Kreikan valtiovarainministeri
Georges Papaconstantinou:
Vaalien jälkee huomattiin, että järjestelmä oli mätä. Joka päivä tuli esille uutta. Vaje tiedettiin 6 %:ksi BKT:stä, mutta se lisääntyi; 13.6 %!

Phillippe Mills, johtaja
Valtion velanhoitotoimisto
Agence France-Tresor
-Voiko mihinkään enää luottaa?

Barclay’s Capital France
Laurence Boone, pääekonomisti:
Kreikka oli kaunistellut tietojaan. Paniikki iski. Tappioiden määrää ei pystytty arvioimaan. Velat kasvoivat 150 %:iin BKT:stä. 4 %:n korko ei ole sama kuin 15 %.

(Kohta 28.00 %)

Patrick Chauvet: 1997-98 ?

Kreikalla oli velkaa 280 mrd euroa.

Laurence Boone:

Kreikassa on suuri harmaa talous. 15 vuotta Kreikka on valehdellut tietojaan. Huomattiin, ettei ”eurojärjestelmä ollut niin varma kuin oli luultu”.
Euro-statia ei päästetty kunnolla tutkimaan tilejä.

EU-parlamentin finanssikriisin tiedottaja
Pervenche Beres:

Vuoden 2009 luottoluokitusyrityksistä alkoi tulla huolestuttavia viestejä. Kreikan luottoluokitusta päätettiin laskea ja päästettiin markkinat toimimaan euroalueen sisällä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ja vielä loput litteroinnit:

MARKKINOIDEN HYÖKKÄYS

Patrick Chauvet:
Luottoluokitusyritykset valvovat yritysten, yhteisöjen ja valtioiden luotettavuutta.
Kreikan luottoluokitus laski. Kreikka ei enää kelvannut sijoittajalle. Kaikki halusivat Kreikan lainoista eroon. Oli pakko myydä.

(Kohta 32 %)

Georges Papaconstantinou:
Kreikan ongelma kasvoi Kreikkaa suuremmaksi, euroalueen ongelmaksi, euroalueen rakenteen ja järjestelmän ongelmaksi.
Kreikasta tuli euron heikoin lenkki.

Patric Chauvet:
Pakko myydä. Ei ostajia.

Laurence Boone:
Pitäisikö euroalueen maksaa vai ei?
Osa pankeista alkoi epäillä takaisin maksua, oli maksaja Kreikka tai EU-maa.

EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet kertoi, että lokakuussa 2009 selvisi, että Kreikka oli vääristellyt tilastonsa julkisen sektorin vajeesta.
34.0%

Ranskan valtiovarainministeri
Christine Lagarde:
Kreikan alijäämäisyys kasvoi kolmeen otteeseen; 6, 11 ja 13 % BKT:stä
Pelättiin, että luurankoja löytyy lisää kaapista. Luottamus oli mennyt.

Liikepankki Goldman Sacks, sekä Paulsonin ja Soroksen Hedge-rahastot alkoivat keinotella vuoden 2009 lopulla euron ja dollarin kursseilla..

EURO TULESSA

Ruumiita syntyi kun spekuloijat määräsivät tahdin. Myivät euroja kurssin laskemiseksi ja alkoivat ostaa CPS:iä (Credit Defauld Swaps). CPS on eräänlainen vakuutus, joka perustuu Kreikan lainan arvottomuuteen ja joka saa epäilemään koko euroaluetta.

Sijoittaja Theodore Mangellos:
Papandreun lähipiirin mies

1. CPS
Mangellos ei pidä amerikkalaislain luottoriskijohdannaisista (CPS), joka kehitettiin vuosina 1997-98. Vuonna 2000 CPS-lakia muutettiin niin, että vakuutuksen sai ilman lainaa. Mangellos kertoo vakuutuksen olevan sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti merkityksettömän. Se vastaa vakuutusta jonka voi ottaa naapurin talon palamisen varalta, eli ei ole minkään arvoinen.

2. Huhut hämmentämään euroa

Financial Times julkaisi huhu-uutisen: China eyes cut in euro Exposure. Huhussa Kiina kieltäytyi ostamasta 25 miljardin Kreikka-lainaa.
Lisäksi huhu kertoi, että Kiina haluaa eroon euroista.
Seuraus: Huhut hermostuttivat markkinat.

(Kohta 40.60%)
Pervenche Beres:
Markkinat hermostuivat ja odottivat merkkejä, joita ei tullut.
Markkinoiden ainoa keino oli liikkua ja etsiä heikkoa lenkkiä kansainvälisten valuuttojen tasolta; jeni, Kiinan valuutta, dollari ja euro.

Lagarde:
Ei ollut kyse iskusta Kreikkaa vastaan, vaan koko euroalue oli vaarassa.
Ranskan presidentti tajusi heti tilanteen.

Ylimääräinen EN-kokous

Eurooppaneuvosto kokoontui 11.2.2010 ylimääräiseen kokouksen Brysseliin.
Piti tehdä tiukat toimet euron pelastamiseksi.

Neljän päivän kuluttua Jean-Claude Juncker piti puheen.
Tarvittaessa jäsenmaat ryhtyvät päättäväisiin toimiin.

(Kohta 44,4 %)
Pervenche Beres:
Kauniita sanoja, mutta markkinoita ei harhauteta.

Patric Chauvet:
Häärättiin sinne, tänne. Helvetinmoinen syöksykierre alkoi.

Papaconstantinou:
Taisteltiin aikaa vastaan. Tilanne paheni.
Tukitoimia ennen kuin vararikko koittaisi.

Toukokuussa tuli sulku. Kreikka ei saanut lainaa.

Tuki Kreikalle…

Saksa kiristää ruuvia

Maaliskuussa 2010
Maastrichtin sopimuksen vakaussääntöjä ei saa kiertää. Saksan kansa nousisi valuuttaunionia vastaan.
Lagarde: Sääntöjä muutettava.

Trichet: Ymmärrän harkinta-aikaa. Saksan hallituksen pyynnöstä osallistuin Saksan liittopäiville.
Kerroin liittopäiväedustajille, että nyt on kiire.

Maaliskuussa 2010 Dysseldorf’in lasinen kaupungintalo

Saksan Eurooppaministeri
Nordrein-Festfalen
Angelica Schwell-Dyren
Taisteli Kriekan pelastamiseksi.

Angela Merkel 17.3.2010 piti tiukan puheen:
Takaamme yhdessä. Euroalue ei ole vain rauhan, vaan myös vakauden yhteisö.

Papaconstantinou:
Ette tee tarpeeksi!
Stop gap.
Joku takaa, ettei Kreikka mene konkurssiin.

Lagarde:
Stop and go.
Muita heikkoja lenkkejä, aika on rahaa.

Laurence Boone:
Heikkoja lenkkejä: Espanja, Portugali ja Irlanti.

MAKSOI MITÄ MAKSOI

Huhtikuussa 2010 Sarkozin ja Merkelin väli parantuivat.

23.4.
110 mrd --->

Olli Rehn: Washingtonin G7-maiden kokous

Rehn: Kreikan lainan loppusuora tapahtui Washingtonissa torstaina 22.4.2010. G 7-maat koolla. Tunnelma oli vakava. Ryhdyttiin nopeasti ja määrätietoisesti toimiin.
Usa ei ollut vahingoniloinen Euroopan tilanteesta.

Aluksi Kreikka oli vastahankainen mekanismin aktivoimiseen. Tiukat neuvottelut.

(Kohta 68.9 %)

Valtiovarainministerit:
EU 80 miljardia
IMF 30 miljardia

Pankkilevottomuus Kriekassa, kolme kuoli.

Kului neljä päivää – perjantaina 7.5.2010: Puolustusmekanismi maanantaiksi, maksoi mitä maksoi.
Maailman markkinat hermostuneina, kaikki seurasivat. Vakava tilanne.

Lagarde:
9.-10.5. Puhelimen nappi korvassa koko ajan. Välillä raportoitava G7-maille. Avoin pehelinkeskustelu.
Onko EU:n oma vaiko hallituksien asia?

SU 9.5. klo 6-7 Merkel ja Sarkozy sopivat
EVVR

ekp 3 mrd (?)

Ladattu pistooli: Rahaa pöydälle!

EU 440 mrd €
IMF 220 mrd €
Komissio 60 mrd €
jo lainattu 110 mrd €
------------------------------
Yhteensä 830 mrd €

(Kohta 82.0 %)

Trichet:
Merkitsi 27,7 %:a BKT:stä molemmin puolin Atlanttia.

(Kohta 83.44 %)
Eikä niitä demokraattisessa järjestelmässä hyväksyttäisi toista kertaa!

Syyskuun puolivälistä 2008 lähtien ollut ongelma ratkaistiin.

10.5. Obama kyseli.

Nopeaa ja päättävästä toimintaa Euroopassa!

ENTÄ NYT?

Pankit boom (?)
Theodore Mangellos:
Vuonna 2008 pankit käytännössä vararikossa. Miljardeja pelastamiseen. Valtiot.
Pankit jatkavat.
Boonuksia pankkien johtajille.
Vyön kiristystä kansalaisille.

Trichet:
Pankeille uusia sääntöjä, ettei tule uusia kuplia ja katastrofeja.

Pervenche Beres:
Paperini nähtiin provokatiivisena.
Liikepankki Goldmann-Sachs neuvoi: Osta velkakirjoja.
Goldmann-Sachs ei saa harjoittaa tällaista toimintaa.

Toimintaa ehdottomasti valvottava.
Tilastoitava riippumattomasti.
Eurostatin valvottava.
Tilien täsmättävä.
Ero katastrofiin (?)
Tulot puolittuneet.
Vyötä kiristettävä.

Michel Aglietta:
Riittävää kasvua ei tule vajeen pienentämiseen.

ARTE GEIE / ALEGRIA / 2010

Suomalaisia ohjelman tekijöitä:

Riitta Torikka

Remerciements Leena Lehtonen

En copriduction avea
TV1
Riitta Pihjajamäki

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #81

Huomio kohtaan OLLI REHN

>>Olli Rehn: Washingtonin G7-maiden kokous

Rehn: Kreikan lainan loppusuora tapahtui Washingtonissa torstaina 22.4.2010. G 7-maat koolla. Tunnelma oli vakava. Ryhdyttiin nopeasti ja määrätietoisesti toimiin.
Usa ei ollut vahingoniloinen Euroopan tilanteesta.<<

Miksi Kreikan lainasta sovittiin Washingtonissa?

Käyttäjän AnteroTossavainen kuva
Antero Tossavainen

"There’s class warfare, all right, but it’s my class, the rich class, that’s making war, and we’re winning."

http://www.marketwatch.com/story/rich-class-beatin...

Ja kun tuon sanoo tuohon tuloluokkaan kuuluva mies, niin miksi sitä ei uskoisi ?

Kimmo Leino

Jos Suomessa kaikki "lainsäädäntötyö" on mennyt "kuten pitää"; MIKSI ?

Suomen perustuslaki sisältää SYYTESUOJAN "ylimmille" PL 118 § kansalaisten kokemat ihmisoikeusloukkaukset ...Syyteoikeutta ei kuitenkaan ole mikäli syyte perustuslain mukaan on käsiteltävä valtakunnanoikeudessa.

Miksi Eduskunnan oikeusasiamies piti päätöksensä 876/2/05 piilossa 2,5 vuotta ( julkistettiin 20.12. 2007 ).

Päätöksessä annetaan linja Suomen perustuslain uudemmille manipuloinneille ( ...poliisilla ei ole oikeutta suorittaa esitutkintaa kansalaisen sille ilmoittamassa presidentin- ja ministerinvastuuaiassa ... hallintomenettelyssä saatuja todisteita ei voida itsekriminointisuojan takia käyttää oikeudessa)

Miksi Suomi lahjoi Kansainvälisen rikostuomioistuimen "toimivallattomaksi Suomea koskevissa yksittäistapauksissa" ; he 55/2007 yhteydessä ( antoi oikeuden muuttaa rikoslakia ja solmia uusi sopimus kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa ? ) he yhteydessä eduksuntaa äänestytetiin VÄÄRILLÄ TIEDOILLA ( "välitöntä tarvetta lain muuttamiselle ei ole" ) versus lain lausunnonnatajan lausuma "rikoslakia tulee muuttaa, ettei missään tapauksessa tilanteessa jossa koko maan oikeusjärjestelmä on todettu toimivallattomaksi Kansainvälinen rikostuomioistuin saa toimivaltaa Suomea koskevassa asiassa".. lisäksi kansanedustajilta salattiin eoa päätös 876/2/05 ennen äänesystä He 55/2007 mukaan !

Tuolla oikeusministerin 2008 allekirjoittamalla "sopimuksella" eli lahjonnalla Suomi sitoutui maksamaan ja pitämään Ruanada-"oikeudenkäynnin" ja maksamaan sen ; Suomi sai "toimivallattomuus-sopimuksen He 55/2007 mukaisesti mm. myöhemmin tehdyn PL 118 §:n MANIPULAATION ( syytesuoja ) suhteen Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa !

Lehdistö ja YLE:kin on lahjottu hiljaiseksi, koska Suomen tilanne on luisunut huonoksi myös "ihmisoikeustuomioistuimessa" ( laillisuutta ei noudateta ).

Julkinen eduskunnan pöydällä käynyt Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan rapaortti 1.1. 2014 voimaan astuneesta MASSIIVISESTA "seulonnasta" EIT:ssä ei ole "löytänyt" itseään YHDENKÄÄN ? lehden sivuille !

Suomessa "pankki-vakuutusyhtiöt" pelastettiin tältä uudelta pankkikriisiltä VARASTAMALLA 1,3 - 3 miljardia pienyrityksille kuulunutta tapaturmaeläkerahaa "lailla 444/2012 " pankki-vakuutusyhtiöiden taseisiin ( Iltalehti uutisoi huhtikuussa 2012 eduskunnassa muhii miljardikaappaus ja kesällä 2013 Miljoonien rahavirrat puolueille ( vakuutusyhtiöt lahjoneet Suomessa puolueita vuosikymmeniä ).

Myöskään eduksunnassa käyty keskustelu "lain 444/2012" äänestyksen yhteydessä ei ole "löytänyt itseään" sanomalehtien sivuille ? ( PerusSuomalainen kansanedustaja : teen rikosilmoituksen tästä laista ... et voi tehdä et ole asianosainen ( henkilö jolta rahaa on varstettu ?).

Suomessa siis lakeja säädettäessä vakuutusyhtiöiden lahjoma puoluejohto MÄÄRÄÄ kuinka ryhmän on äänestettävä; vaikka ilmiselvästi loukattasiin perustuslakia; jota siis on USEAAN otteeseen Suomessa manipuloitu !

Suomessa voi eduskunnalta saada miljardeja rahaa ( yli lain salliman kerättyä rahaa joka on VELKAA taseessa OMAKSI lahjomalla puolueita miljoonilla ); miljardien omaisuus miljoonien lahjonnalla ON HYVÄ NOUSU !

Suomen luottoluokitus PYSYY, koska jos Suomen hallituksen teot mukaanlukien EMU-kytkentä todetaan laittomaksi on se alku KOKO EU:n kaatumiselle ja mahdolliselle samantasoiselle tutkinnalle myös monessa MUUSSA maassa ?

Tarvittiinko Kansainvälisen rikostuomioistuimen lahjontaa myös muiden maiden ja euroopan keskuspankin toimien takia ?

EU:n perustamis-sopimus kieltää TUKEMISEN ja on Suomen ohella myös muita maita joiden "lainsäädäntö" ei salli kansalaisten laittaa tutkintaan sitä, lisättiinkö VERORASITUSTA LAITTOMASTI ?

Kansainvälinen rikostuomiosituin saa toimivallan kun todetaan jonkin maan oikeusjärjestelmä toimivallattomaksi tai toimihaluttomaksi ( Euroopan pankkien tukijärjestelmän lainmukaisuutta EI kansalainen voi laittaa oikeuden tutkittavaksi, joten Kansainvälinen rikostuomioistuin olisi voinut saada toimivallan silläkin saralla ?

Jokatapauksessa Suomen ulkoministeriön sivuilta on luettavissa Euroopan neuvoston pyytävän raporetteja 27.1. 2014 mennessä koskien EIT:n ongelmia; Englannin tai Ranskan murteella tehtyinä !

Edellinen muutos astui voimaan 1.1. 2014 ja uuden raportit halutaan KIIREESTI 27.1. 2014 mennessä !

Jotakin kriisiä ilmeisesti pukkaa myös EIT:ssä Suomen perustuslain 118 §:n manipuloinnin takia ? ( niissä tapauksissa, joissa Suomen kaikki "oikeusasteet" on käytetty (PL 118§:n tapauksessa NIITÄ EI OLE ) EIT saa ensimmäisenä oikeusasteena toimivallan mm. lain 444/2012 suhteen ?

Suomessa ja Euroopassa pankkikriisin takia VENYTETTY "oikeuskäsitys" on siirtänyt kriisin Euroopan OIKEUSJÄRJESTELMÄÄN ( sopimusoikeus ja omaisuuden suoja on vesitetty kiertämällä tukemisen kieltävää pykälää ja tekemällä "miljardikaappauksia" ).

Jos totuus tulee julki ennen vaaleja muuttaa se VAALITULOKSIA EU-vastaisiksi KOKO Euroopassa ja nykyisten "päättäjien" päitä vaaditaan vadille ( selvitetään minne miljardien tuet lopulta päätyivät )

Jos 75 % kansanedustajista on joko PAKOTETTU äänestämään puoluejohdon tahdon mukaisesti tai EI TIEDÄ mistä äänestää ei voida puhua KANSAN TAHDOSTA olla tukemassa verorasituksen nostamista ja ihmisoikeuksien poistamista !

Oliko He 55/2007 ja PL 118 § tällaiset tapaukset sekä laki 444/2012 sellaiset jotka PAKOTETTIIN tahtumaan SAADUN LAHJONNAN TAKIA ?

Ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen lahjonta oli seurausta näistä !

Vai onko kyseessä SUUNNITELTU VALTIOPETOS miljardien varastamiseksi ?

2007 He 55/2007; 2008 Kansainvälisen rikostuomioistuimen lahjonta; 2010/ 2011 uusi "perustuslaki"; 2012 miljardivarkaus ( samalla siirrettiin Suomen asuntovarallisuuden verran eläkerahastoja "vakuutusyhtiöiden" "OMAVALVONTAAN" pois eduskunnan kontrollista ; rinnakkaislait ).

Miljardien omaisuutta ei varastettu "vahingossa" varkautta VALMISTELTIIN vuosia ! ( valtion vakuusrahaston lakkautus 2008; jonka 200 miljoonasta 100 miljoonaa lähetettiin Islantiin oli "kokeilu" älähtääkö kukaan ); kun laista 444/2012 yrittäjäjärjestöt älähtivät nosti hallitus yrittäjiä vastaan kamppanjan :Harmaa talous musta tulevaisuus; veorrasitusta pienissä yrityksissä nostettiin 23 % ( järjestöjen laskelma ); tuli käänteinen alv; CE-merkintäpakko; veronumerojärjestelmä; kulunvalvontapakko ... resurssit aloittaa juttu 1,3 - 3 miljardin palauttamiseksi PITI VIEDÄ ! ( kun pienyrityksillä mensi huonommin yhä useampi eroaisi jäsenyydestä ja järjestöjen valta putoaa ) !

Edelläkuvattu ei ole kuvitelmaa vaan perustuu olemassaoleviin "lakimuutoksiin" !

IHMISOIKEUKSIA ei todellakaan viety turhaan tai Kansainvälistä rikostuomioistuinta LAHJOTTU turhaan; sillä jo 8.9. 2005 olen Porin poliisille tehnyt Eoa päätöksen 876/2/05 "kaltaisen" rikosilmoituksen ( Eoa päätös 876/2/05 julkaistiin 20.12. 2007 anonyyminä ! ( joten voinen olettaa presidentin-ja ministerinvastuuasian yhä olevan "esitutkinnassa" ) tosin se jo 27.3. 2008 "seulottiin" "ihmisoikeustuomioistuimessa" !

Miksi edellämainittua ei uskoisi; onhan nähnyt Ruanda-"oikeudenkäynnin" tietämättä miksi se oli suoemessa, Finnlex:istä voi lukea PL 118 §:n; Eoa päätös 876/2/05 on julkinen asiakirja; vaikka "oikeusasiamiehen" sivuilla on luettavissa "versio 3"; olen sieltä 20.12. 2007 ja 2012 välillä kopioinut ( sähköisesti ) eri versioita tuosta "päätöksestä".. joten minkälaisen saisi jo mensisi Helsingistä hakemaan ?

Oikeusministeriön lain He 55/2007 lain lasusunnonanatajan lausuma ( joka salattiin kansanedustajilta ) on myös tallennettu useamman henkilön toimesta ( ja jopa laillisuusvalvoja antoi 2008 huomautuksen hallitukselle; kun se on "helpottanut" lakien läpimenoa SALAAMALLA asiakirjoja eduskunnalta ) !

Jos Suomen ja Euroopan politiikassa kaikki on OK; miksi asiakirjoja salataan RIKOSLAILLISEN vanhenemisen ajan ( kuten eoa päätös 876/2/05 ) ?

Tosin VALTIOPETOS EI VANHENE; joten ne asiakirjat pitää salata IKUISESTI; tai estää julkinen tutkinta !

Tällä hetkellä kansanedustajille valehtelu EI ole rikos ? Miksi ?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Edellä oleva Kimmo Leinon kertoma asia (# 119) kuuluu presidentti Mauno Koiviston suunnitelmaan (vahva ja vakaa markka ja tarkoituksella tehty lama) 1980-luvulla.

Perustuslain 118 § (virkamiehen ja tuomarin on noudatettava lakia), johon Kimmo viittaa jäi kuolleeksi kirjaimeksi jo alkuperäisen Hallitusmuodon 92 §:nä Koiviston konklaavissa 6.5.1992 ja lopullisesti 27.10.1992 Euroopan talousalueen perustamissopimuksen hyväksymisessä. Tällöin niin HM 1 § (Suomi on täysivaltainen tasavalta) kuin myös HM 2 § (vallan kolmijako) menettivät valtiosääntöoikeudellisen sisältönsä.

En viittaa missään yhteydessä Perustuslain 118 §:ään, sillä sen premissit ovat väärät, koska presidentti Koivisto teki valtiopetoksen konklaavissaan.
Koivisto nimittäin asettui vallan kolmijaon yläpuolelle käskyttäesssän Korkeinta Oikeutta muuttamaan ratkaisun KKO 50:1992.

Toisen valtiopetoksen Koivisto teki 27.10.1992. Kukaan rivikansanaedustajista ei tiennyt, mitä 27.10.1992 hyväksytty ETA:n voimaansaattamislakiesitys HE 95-1992 piti sisällään.
Tästä on istuvan presidentin - silloisen rivikansanedustajan - Sauli Niinistön vahvistus eduskunnan pöytäkirjassa.

Miksi itsenäisesti omilla aivoillaan ajatelleut Niinistö vaiennettiin?

ETA:n hyväksymiseen (liitteisiin) sisältyi mukautusmääräys Suomen pankkien vakaraisuuden nostamiseksi direktiivin edellyttämälle 8 %:n tasolle.

Suomen toimivaltaisten viranomaisten oli otettava käytöön kaikki keinot, jotta EMU:n lähentymiskriteerit täyttyivät. Myös verottaja oli mukana kaatamassa valuuttalainaa ottaneita yrityksiä. Koivisto teisi, mitä ETA-sopimus piti sisällään. Ehdot oli täytettävä laittomin keinoin. Tuomioistuinlaitoksen oli toimittava ratkaisuissaan niin, että Koiviston 6.5.1992 toivomat ratkaisut pankkien vakavaraisuuden pelastamiseksi olivat oikeita.

Kyseiset keinot eivät kestä päivänvaloa. Tästä syystä Koivisto piti konklaavinsa eli oikeusoppineiden koulutustilaisuuden.

Suomi rukkasi tilastonsa eläkerahastoja hyväksikäyttäen, jotta EMU:n lähentymiskriteerit täyttyivät.

Mitä kaikkea Jutta Urpilainen on takuuttanut euron pelastamiseen on vielä pinnan alla.

Suomen lähihistoria ei kestä päivänvaloa.

Toimituksen poiminnat