jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Eurokraattien kriisi - Arvaa kuka populisti? (osa 6)

Euroopan ongelma ei ole teknokraattiset eurobyrokraatit, vaan päinvastoin poliittisista syistä epäteknokraattisia ratkaisuja tekevät euroidealistit, tuumaa populistimme.

 

Uusi päivitys juttusarjassani ”Arvaa kuka populisti” (osa viisi, osa neljä, osa kolme, osa kaksi, osa yksi).

 

Miksi Eurooppa on vaikeuksissa?

Eurooppa on ongelmissa huonon talouskehityksensä takia. Yhteisvaluutta euron piti viimeistellä mantereen talouden yhdentyminen, mutta siitä tulikin ansa. Aluksi euro loi vaarallisen välinpitämättömyyden tunteen, kun sijoittajat kanavoivat valtavia summia Etelä-Eurooppaan, piittaamatta riskeistä. Kun nousukausi kääntyi laskukaudeksi, velallismaat havahtuivat olevansa kahlittuja ja kyvyttömiä palauttamaan kilpailukykynsä ilman vuosia kestävää 30-luvun suuren laman tasoista työttömyyttä.

Euroon alusta alkaen kuuluneet ongelmat vahvistuivat huonon kriisinhoitopolitiikan myötä. Eurooppalaiset johtajat väittivät ja väittävät vieläkin, vastoin selviä todisteita, että kriisi on vain holtittoman julkisen rahan aiheuttama. Siksi kriisimaille on määrätty raju talousleikkauskuuri, joka vain pahentaa jo valmiiksi huonoa tilannetta.

Tavallaan hyvä uutinen on, että kaikista harha-askelista huolimatta euro on pysynyt pystyssä, monet analyytikot yllättäen – mukaanlukien minut – jotka ajattelivat, että se voisi hyvinkin hajota.

 

Miksi euroalue on pysynyt pystyssä?

Osasyynä euron hengissä pysymiseen on Euroopan keskuspankin ilmoitus, että se on valmis tekemään ”mitä tahansa” pelastaakseen euron. Sen lisäksi Euroopan eliitti on pysynyt syvällisen sitoutuneena euroon ja toistaiseksi yksikään maa ei ole ollut valmis rikkomaan rivejä.

Tämä eliitin yhtenäisyys on kuitenkin luonut juovan Eurooppaan hallitusten ja hallittavien välille. Yhtenäisyyttä painottamalla eliitti on estänyt maltillisen kritiikin. Tämä maltillisen kritiikin puute on sitten voimistanut liikkeitä kuten Ranskan Front National, jonka pääehdokas kieltää ”teknokraattisen eliitin, joka palvelee amerikkalaista ja eurooppalaista finanssioligarkiaa.”

 

Ideologiaa, ei teknokratiaa

Ironia tässä on, että Eurooppa ei todellisuudessa ole teknokraattinen. Yhteisvaluutta euron luominen oli ideologinen ja poliittinen hanke, eikä pohjautunut huolelliseen talousanalyysiin (joka olisi kertonut, että Eurooppa ei ollut valmis yhteisvaluutalle). Sama koskee säästöpolitiikkaa: kaikki taloustieteellinen tutkimus joka tuki säästötoimia, on kumottu, mutta silti säästöpolitiikkaa ei muutettu.

Euroopan eliitin taipumus naamioida ideologia asiantuntemukseksi, teeskentely, että mitä se haluaa tehdä, on välttämätöntä, on synnyttänyt legitimiteettivajeen. Eliitin vaikutusvalta perustuu oletettuun ylivoimaiseen asiantuntemukseen. Kun asiantuntemus paljastuu ontoksi, sillä ei ole toiminnalleen ja vallalleen enää mitään perusteluita.

Toistaiseksi eliitti on onnistunut pitämään kuvion kasassa, mutta emme tiedä, kuinka kauan se vielä onnistuu siinä. Taustalla odottaa vuoroaan joukko todella pelottavia ihmisiä.

Jos meillä käy hyvä tuuri ja jos Euroopan keskuspankin virkamiehet (jotka ovat todellisuudessa lähempänä aitoa teknokraatin määritelmää kuin muu eliitti), toimivat riittävän rohkeasti deflaatiovaaran torjumiseksi, Eurooppa voi kokea aitoa talouskasvua muutaman vuoden ajan. Se antaisi aikaa saada eurooppalainen projekti takaisin raiteilleen.

Valitettavasti pelkkä talouden elpyminen ei yksin auta. Eliitin täytyy muistaa, mikä tämän projektin varsinainen ajatus oli. On kauhistuttavaa nähdä niin monen eurooppalaisen hylkäävän demokraattiset arvot, mutta osavastuu tästä on virkamiesten, jotka vaikuttavat olevan enemmän kiinnostuneita hintavakaudesta ja budjettikurista kuin demokratiasta. Moderni Eurooppa syntyi jaloista aatteista, mutta ne aatteet tarvitsevat enemmän puolustajia.

 

 

Populistina 6 on nobelisti Paul Krugman 22. toukokuuta The New York Times-lehdessä.

 

Miettikää nyt vähän siellä vaaliuurnilla.

 

 

Lisää lukemista:

How the euro changed international debt flows – voxeu.org

Large flows of bank lending from core countries in the Eurozone to the periphery lead to large financial imbalances. This column explains what motivated such financial flows. With the advent of the Eurozone, banks in core countries gained relative advantage in lending to the periphery, making such lending very attractive. They also served as intermediaries for financial flows from outside the Eurozone to the periphery. Now – five years since the start of the euro crisis – Eurozone financial markets remain segmented.

 

They saved the eurozone; they just forgot to save the people – vox

Nobody thinks the eurozone is going to collapse anymore, and nobody thinks there will be a worldwide banking panic. The only problem is vast swathes of the continent remain an economic disaster area. They saved the eurozone, but not the economies that it comprises or the people who live there.

 

A Bond Bubble In Peripheral Europe? – Forbes

Ultimately, the crisis highlighted that too much price convergence without economic convergence and reform in the eurozone can actually be a bad thing, with resulting perverse incentives and negative outcomes. While the price action in peripheral bonds might not yet count as a ‘bubble’, investors and politicians would do well to remember these lessons when interpreting the record low borrowing costs.

 

Europe’s Crisis Treadmill – Project Syndicate

The supposed experts who predicted the imminent disintegration of the eurozone have been proved wrong. But it is equally likely that those now declaring that the crisis is over will be proved wrong as well… The eurozone will not collapse this year, but its troubles are far from over. Europe will not draw a line under its crisis. Decisiveness is not the EU way.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jaa, joku populisti pitää reunamaiden velkakirjoissa olevan kuplan? Itsehän en... :D

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kriisi syntyi Keski-Euroopan rahalaitosten holtittomasta luotonannosta kriisimaiden yksityiselle sektorille.

Kun Keski-Eurooppa huomasi olevansa kusessa positionsa kanssa, kriisiä alettiin kutsua velallisten viaksi ja julkisen sektorin velkaongelmaksi - että muut maat saataisiin vedettyä yhteisvastuukuvioihin maksumieheksi.

Kun tämä väärä diagnoosi oli tahallisesti tehty, piti myös lääkkeet määrätä sen mukaan. Koska euroa, Keski-Euroopan pankkeja tai Brysseliä ei voinut nimittää syyllisiksi, keksittiin väärä rikos ja väärät syylliset. Ne jotka mokasivat, jatkavat kuten ennen. Ne, joiden vika tämä ei ollut, saavat rangaistuksen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jos leimata haluaa, niin voihan ns. euroideologejakin nimittää kuuron eliitin ääri-ilmiöksi?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #6

Niinhän minä nimitänkin, tai pikemminkin totean. Tyhjiä iskulauseita, argumentaatiovirheitä, taloustieteiden johtopäätösten ylitse kävelemistä, mustamaalaamista ja muiden syyllistämistä, faktojen puuttumista, moraalista ylemmyydentuntoa. Ja kun muuta ei ole jäljellä, osoitetaan vaihtoehtoja esittävää sormella, sanoen, että teillä ei ole vaihtoehtoja, ja leimataan populistiksi.

Siksi minä politisoiduin. En voinut enää kuunnella vierestä valheellista populismia. Tätä soisi Taru Tujusen miettivän Kansakoulunkadulla. Demareissakin olisi syytä miettiä vähän. Lopulta Kokoomukselle voi käydä kuten demareille. Mikäli kritiikki ohitetaan, lopputulos on Suomessakin vaarallisten tahojen nousu, tai apaattinen nukkuminen. Kukaan ei oikeasti halua sitä. Eurooppauskovaiset tarvitsevat Lutherinsa.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

puhut vaarallisista ihmisistä. keitä he olisivat.

mielestäni pyramidirahasysteemi on vaarallinen. sen sisäinen parasiitti

ei pysy harmoniassa, se syö omistajaansa kovaa vauhtia...

on se hauskaa, kuinka politiikka sokaisee ihmiset unohtamaan lainalaisuudet.

parasiittikin elää aika kauan, mutta se syöpyminen ei ole aina näkyvää.

uuden systeemin aika, mutta sitä pelätään, ja ihan turhaan. kukaan ei kärsisi niin paljon, jos nopeasti toimittaisiin. mutta usko usein vie järjen. uskohan on sitä, minkä muissa olosuhteissa tiedetään olevan järjen vastaista, pitää siis vain uskoa. nykyinen rahajärjestelmä edustaa uuden ajan muotoa, uskoa talouden monimutkaisiin, ihmisten omiin lakeihin, joita kukaan ei todista toimiviksi.

usko on tässä taloudenhoidossa se merkillisin asia on, sanon vaan.
tarviiko edes olla populisti, sen huomatakseen...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Krugman puhui, en minä.

Eiköhän Krugman viitannut tahoihin, jotka syyttävät kriisistä juutalaisia, kommunisteja, rasisteja, fasisteja, populisteja, tai milloin mitäkin.

Kriisi on euroalueen päättäjien vika - euron luojien, Brysselin, pankkien johtajien ja pankkivalvojien. Koska eliitti sössöttää, että ei muka ole heidän vikansa, populistit hakevat syylliset muualta.

Jos ei pysty tunnustamaan mokanneensa, siitä seuraa vastavoiman synty. Tätähän ainakin Taloussanomien Jan Hurri, Henri Myllyniemi, minä ja nimimerkki "Tyhmyri" ovat pitkään jankuttaneet.

Kun maltillinen kritiikki ei kelvannut eikä virheitä ole tunnustettu saati hyväksytty, eikä vaalivoittoihin yltäneitä tahoja ole kuultu tai otettu mukaan päätöksentekoon, kansa alkaa äänestää oikeassa olleiden sijasta niitä, jotka lupaavat muutoksrn sitten toista kautta.

Yhteisvaluutta hajottaa Eurooppa-aatteen. Bryssel ja sen näkemyksiä liehittelevät kansallisen tason poliitikot tuhoavat tällä menolla demokratian. Se ei tunnu olevan heille ongelma. Ehkä he eivät ole ymmärtäneet, että se tulee olemaan heille ongelma.

Olisi kannattanut kuunnella maltillisia kriitikoita ajoissa. Eikä se ole vieläkään liian myöhäistä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Krugmanilta oiva läpivalaisu ja muistutus. Hypätäänpä siitä Erkki Toivaseen. :-)

Sana "vastuullisuus" ns. eurokraattien kielenkäytössä joutuu varsin erikoiseen valoon Krugmanin artikkelissa. Koskahan siellä euroideologien piirissä nousisivat keskiöön hyvin toimiva talous ja eurooppalaiset ihmiset ja kansat?
Erkki Toivanen US-blogeissaan on kyennyt panemaan sormensa EU:n pipiin paikkaan jo kauan sitten ja hämmästyttävän tarkasti. Siksi voisi odottaa nykymediankin heräävän.

Kansalaiset vs. euroideologit (2007):
Ns. perinteisen ja kansalaistenkin piirissä laajalti hyväksytyn Eurooppa-aatteen tarkoitus oli yhdistää kansoja ei valtiota. Euroideologien tarkoitus on paljon ahtaampi. Sitä voi kuvata eurooppalaisten valtioiden pakkopaidaksi, maksoi mitä maksoi. Se ei huomioi sitä, että Euroopassa ei ole muutamien yhteisten arvojen ohella yhtenäistä kansaa, kieltä, kulttuuria, mentaliteettia ja tapoja toimia. Toimivan liittovaltion elementit on siis euroideologien näkemyksen mukaan pakotettava Euroopan kansojen kannettavaksi, "maksoi mitä maksoi". http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4178...

"Ehkä meidän on varauduttava hyvissä ajoin sodanjälkeisessä tilanteessa syntyneen Eurooppa-aatteen hiipumiseen ja myönnettävä, että 1950-luvulla syntynyt yhdentymismalli on aikansa elänyt – ja ettei elitistinen euroideologia kykene uudistamaan sitä toimintakykyiseksi."

EMU ja optimaalinen valuutta-alue (2010):
EMU:n (euron) tarkoitus taas oli lähentää kansoja ei erottaa niitä. Se jättää huomiotta sen, että euroalueen (€-18) neljä suurinta maata (Saksa, Ranska, Italia ja Espanja) intresseineen muodostaa väkiuvultaan puolet sen) väestöstä. http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4292...

"Vaihtoehtona on EMU:n hajoaminen tai EU:n liittovaltioistuminen yhteisen talous- ja finanssipolitiikan toteuttajaksi."

Ja liittovaltion puolesta on yli puolet Suomen MEP:eistä EU-parlamentissa äänestänyt. Nyt vaaleissa lähes kaikki MEP-ehdokkaat väittävät vastustavansa sitä. Euroideologit ovat itse tilanneet kriisinsä ja pilanneet siitä eroon pääsyn. Bonuksena tulee paljon sellaista, mitä hekään eivät tilanneet...
Poliittinen jakomielisyys kukoistaa! :D

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

"Ja liittovaltion puolesta on yli puolet Suomen MEP:eistä EU-parlamentissa äänestänyt. Nyt vaaleissa lähes kaikki MEP-ehdokkaat väittävät vastustavansa sitä."

Tuo toteamasi on ajatteluttanut itseäni, että suoraanko nuo KYLLÄ liittovaltiolle äänestäneet ovat valehdelleet nyt kertomalla vastustavansa liittovaltiota. Miksi ihmeessä näin tekevät? Eikö heille ole selvinnyt mitä liittovaltion toimiin kuuluu? Pitääkö äänestyslausekkeessa on suoraan sanottu "Haluatteko maiden muodostavan yhtenäisen liittovaltion?" ennen kuin mepit käsittävät liittovaltioon viennin hiljaa hivuttamalla. On siis noiden puolesta äänestäneiden meppien kohdalla joko kysymys suoranaisesta valehtelusta nyt ennen vaaleja (valittu parlamenttiryhmä viittaa valehteluun) tai sitten heidän meppipaikkansa on ansaittu väärillä perustein heti alkuaan (valehtelu + väärä ryhmä parlamentissa).

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

He näyttävät määrittelevän liittovaltion aina uudelleen sitä mukaa, kun uusia ongelmia ilmenee.
Olen kuullut eräästä Thelma-nimisestä musiikinopiskelijasta, jonka kotitehtävänä oli kirjoittaa paras mahdollinen neliääninen ratkaisu annetun bassoäänen päälle.
Kun se tuotti ongelmia, Thelma vain muutti tehtävän edellyttämää bassoa. Helppoa. :D

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #10

Voisiko olla peräti mahdollista etteivät ymmärrä liittovaltion käsitettä? :D

Toisaalta kun lukee ja kuuntelee SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden puolueohjelmia ja käytettyjä puheenvuoroja sekä myös kokoomuksenkin kiihkomielisten eurostoliittolaisten puheita, niin lienee päivänselvää pyrkimys yhtenäiseen liittovaltioon. Valehdellaan vain tilaisuuden tullen jotta saavutettaisiin mieleinen tulos.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #11

Välillä puhutaan "Euroopan Yhdysvalloista", välillä Saksan mallista, joskus jopa Suomen aluehallinnosta. Nykyisin on muotia puhua Ukrainasta uutena liittovaltiona, kun tarkoitus on hajottaa koko valtakunta kielen tai Moskova-uskollisuuden perusteella.

Niinpä, Sirpa, olen melko varma, ettei mitään yhtenäistä käsitystä liittovaltiosta ole, vaan kyse on eri ryhmien ns. poliittisesta aseesta, jota ne voivat muotoilla joka päivä erilaiseksi, eli siis valehdella niin, että korvat heiluvat ja nenä kasvaa kuin Pinocchiolla. :D

Yhtä kaikki - varsinaiseen ongelmanratkaisuun se ei johda, vaan "herättelee syvyyksissä uinuvia pimeitä voimia" kayttääkseni Tolkienin tai Rowlingin kieltä. Ehkä niillä voimilla on valmiiksi planeerattu rooli kriisissä, sillä Barroso ja Reding hanakasti viittaavat uhkaillen vuoteen 1914: sitähän nämä Reettaakin sokeammat ovat kerjänneet virhepäätöksillään.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #13

Eihän tuo ajatus Euroopan Yhdysvalloista ole ihan uusi:

Wikipedia Santeri Alkiosta:

"Alkio oli myös pasifisti. Maan Ääni -lehdessä hän kirjoitti 15. tammikuuta 1920 aikaansa edellä olleen, myöhemmin EU:n muodostumisessa osittain toteutuneen kirjoituksen: ”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista. On ilmeistä, että oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.” Alkio itse kertoi saaneensa vaikutteita muun muassa Mahatma Gandhin politiikasta.[8]"
lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Santeri_Alkio

En muista Keskustapuolueen kovasti tätä oppi-isänsä näkökulmaa hehkuttaneen. Toisaalta mielestäni ei tulisi vähätellä Alkion näkökulmaa tässäkään asiassa, sillä sen verran hän oli tuossa vaiheessa ehtinyt asioita näkemään ja pohtimaan. Näitä asioita olivat mm. Suomen ja Venäjän väliset autonomian aikaiset suhteet, ensimmäisen maailman sodan tapahtumat ja Suomen itsenäistyminen sekä siihen liittyneen vaiheet.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #15

Ihanteiden tasolla voidaan toki hahmotella erilaisia visioita, mutta ikävä kyllä "Eurooppa ei ole Yhdysvallat" eikä se voi erilaisten historioidensa, kulttuuriensa, mentaliteettiensa, kieliensä ja traditioinensa sellaiseksi muuttua: ts. Euroopalta puuttuu kansa ja kansakunnan ominaisuuksista kovin paljon tarvittavia yhteisiä peruselementtejä.
Siis Yhdysvaltoihin verrattuna.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #18

Kyllähän se Yhdysvallatkin olivat melko hajanainen yhteisö 1700 -luvun lopussa. Maahan muuttaneita kansallisuuksia oli enemmän kuin sormilla saattoi laskea, ei ollut vielä yhteistä kieltä, sotaa käytiin entisiä emämaita ja intiaaneja vastaan eikä osavaltioiden välillä ollut edes tiestöä. Lainsäädäntöä edusti uudisasukkaan suustaladattva tussari. Silti Yhdysvalloista syntyi monen mutkan ja rypistyksen kautta toimiva peli. Eipä Alkiokaan varmaan taroittanut että "Euroopan Yhdysvalloista" olisi pitänyt tulla 1:1 samanlainen kuin USA:sta.

Toisaalta mahtaisiko meillä olla esimerkiksi täällä keskustellun alla olevasta finanssipolitiikasta jotakin opittavaa rapakon takaa. Esimerkiksi heidän tekemistään virheistä finanssipuolella, joka maallikosta näytti taas kerran karanneen FED:n ohjauksesta. Tässähän taisi osasyynä olla erilaiset lainsäädännössä olleet porsaanreijät, jotka lainsäädäntöön oli ujutettu.

Ehkä myös USA:n nopean toipumisen syitä olisi syytä tutkia, vaikka siinäkään ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä EU:n taloudellisen tilanteen korjaamiseksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #22

Ymmärrän ja arvostan ajatuksenjuoksuasi. Mutta tuossa "kyllä tästä hyvä tulee"-ajattelussa on yksi iso ongelma.

Joku poliittinen prosessi tai kulttuurien / rakenteiden yhdenmukaistuminen vie paljon aikaa. Työttömyyden ikävä puoli on, että kohtuullisen lyhyenkin työttömyysjakson jälkeen ihminen muuttuu ns. töihin kelpaamattomaksi. Eli tämä sopeutumisaika synnyttää pitkäaikaistyöttömyyttä, mikä maksaa aivan helkutisti - menetettyjä verotuloja, tekemätöntä työtä, tienaamattomia palkkoja, ja kustannuksia yhteiskunnalle. Ja jatkuu pitkään.

Toinen pointti on, että jos sopeutumisvaihe, jolloin talous ei kasva, tai jopa supistuu, jatkuu tarpeeksi pitkään, muiden maiden kiinniotto ei ainakaan helpommaksi muutu. Kaikkein tärkeintä on saada trendikasvu nopeasti käyntiin. Jos siinä sivussa ei ole mahdollista puuhastella näitä poliittisia yhteisvaluutta- ja liittovaltioleikkejä, ilman häiriöiden aiheuttamista kansantaloudelle, niitä ei pidä leikkiä.

Mielenkiintoista, että mainitsit tuon finanssisektorin touhuilun USA:ssa. Nyt Euroopassa keskuspankin pääasiallinen suunnitelma tuntuu olevan ns. ABS- eli arvopaperistettujen lainakorien markkinoiden synty, ja niiden EKP-talletuskelpoisuuden aikaansaanti. Eli keskuspankkiin voisivat pankit pantata asunto- ja yrityslainapaketteja.

USA:n keskeiset tekijät nopeaan toipumiseen olivat erittäin löysä rahapolitiikka, massiiviset velkakirjaostot, pankkien tukemiset ja pelastamiset pääosin heti alussa. TÄmän lisäksi liittovaltion menojen annettiin kasvaa reilusti.

Euroopassa nämä ovat jääneet tekemättä. Vasta nyt on keksitty katsoa, että mitä niiden pankkien taseet ovat Euroopassa oikeasti syöneet, ja pitäisikö jotkut pankit ehkä sulkea tai ainakin pääomittaa vahvemmiksi. Tähän perusliikkeeseen meni viisi vuotta.

Jos viholliselle annetaan viisi vuotta aikaa, kun kaikki teeskentelevät, että kaikki on hyvin, niin taatusti seuraa ongelmia. Minä en antaisi tällaiselle porukalle liittovaltiorakenteen pyörittämisen oikeuksia. Ne ovat ammattitaidottomia, epärehellisiä, itsekkäitä idealisteja. Ne, jotka siitä porukasta ymmärtävät jotain, puolustavat kansallisia etuja.

Nobelisti Paul Krugman on sunnuntaista tiistaihin "korkean tason" vuotuisessa konferenssissa Euroopassa. Hän ihmettelee The New York Times:in kolunmnissaan, miten sekaisin komission puheenjohtaja Barroso oikein on:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2014/05/26/europe...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #23

J. Huopainen: "Vasta nyt on keksitty katsoa, että mitä niiden pankkien taseet ovat Euroopassa oikeasti syöneet, ja pitäisikö jotkut pankit ehkä sulkea tai ainakin pääomittaa vahvemmiksi. Tähän perusliikkeeseen meni viisi vuotta."

Aika hurjaa. Itse katselin tällaista kuvaa jo vuonna 2010.

https://c1.staticflickr.com/5/4136/4796273101_cba9...

Lähdin leikkimään ajatuksella, että jos pankkien taseissa on 10 prosenttia epäkuranttia tavaraa, niin paljonkos Euroopan siivu siitä sitten onkaan...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #15

EU on hemmetin hyvä idea. Yhteisvaluutan tai liittovaltiohaaveilun ei pidä antaa tuhota EU:n ajatusta ja toimivuutta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #19

Olen itse täysin samalla kannalla. Minua oikesti risoo se, että aika moni suomalainen ei huomaa sitä, että suurin uhka EU:lle tulee yhteisvaluutta eurosta. EMU tappaa - talossa ja puutarhassa. Ja vähän muuallakin...

Pentti Järvi

"Bonuksena tulee paljon sellaista, mitä hekään eivät tilanneet..."

Pikkuisenko hirvitti tuo sana "bonus" tässä yhteydessä, vaikka kontekstistä asian ymmärtääkin.

Englanniksi sana "penality" sopisi paremmin, suomeksi kait rangaistus tjms.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Bonus oli mustan huumorin sarkasmi - ehkä olisi se jotenkin pitänyt 'pilikuttaa'. :D
Meillähän oli joskus SKDL. Kun sitä köyhä kansa äänesti, se saattoi saada bonuksena mahdollisesti aivan vieraan valtakunnan talous-/poliittisen järjestelmän...

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Luulen myös, että ei nähty vapautuneen rahan tai luoton laajentumisen tuottavan näin isoja ongelmia.

Unintended consequences - on ehkä mielyttävämpi tapa lähestyä asiaa, kuin ajatella, että jokin taho tahallaan järjesti etuja.

No, tietysti järjesti etuja, eli liittovaltion alla on helppo ujuttaa lisää sääntöjä, ja voittoja suurille yrityksille.. Mutta yrityksetkin joutuvat saman systeemin vankeuteen. Eli tuotetaan mitä vain, että voittoketju jatkuu,

Mikä vaan velka ja tuotto kelpaa maan tulokseksi, kuten Zero Hedge uutisoi prostituution ja huumekaupan nostavan taloutta taas mukavasti!

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Mielestäni on ihan hyvä, että ns. pimeät sektorit aletaan laskea mukaan taloudelliseksi toiminnaksi. Jos tuijotetaan virallisia nimellisiä tuloja - eikä ostovoimakorjattuja, verojen jälkeisiä nettotuloja mukaanlukien harmaat ja pimeät sektorit, saa väärän kuvan.

Se väärä kuva on, että Suomessa oltaisiin muka rikkaampia ja monissa Euroopan maissa muka köyhempiä, kuin miten oikeasti on.

Tämä toki kelpaa Suomessa itsetyytyväisille. Erityisesti se kelpaa maailmalla liittovaltiopuuhastelijoille, joiden mielestä Suomen "vastuunkanto" on vasta todella alkamassa.

EDIT: en ole toistaiseksi nähnyt järkeviä perusteluita sille, miksi prostituutio tai huumekauppa tulisi pitää rikollisten liiketoimintana ja täten verovapaana yhteiskuntarauhaa järkyttävänä sektorina.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Liberalisteilla on kaksijakoinen suhtautuminen vapautettuun rahaan. Taloustieteiden puolella näkemys on selvä - raju kierrossa oleva rahanmäärän kasvu ennakoi ja johtaa aina ongelmiin. Finanssimarkkinoiden liberalisointi (ml. rahaliittomme) johtaa melkein aina kokemattomuuden ja sääntelyn vajavaisuuksien takia ongelmiin - oppirahat maksetaan aina.

Toisaalta liberalistit pitävät sääntelyä tuhoontuomittuna yrityksenä, koska poliitikot ovat, mitä ovat, finanssisektori on ovela ja raha korruptoi aina. Saksassa Merkelin CDU-puolueen suhteet ja rahoitus pankkisektorilta ovat täsyä hyvä esimerkki. Samaten Itävallan "Kokoomus". Tai Ranskassa Sarkozyn porukka kriisin pahimpina vuosina.

Ennenkuin markkinakuri, eli virhesijoituksista kärsiminen palautetaan finanssisektorille, tämä show vain jatkuu.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Ei kai se, että tuotetaan mitä vaan jolla voi tehdä voittoa, ole pahasta. Peruskysymys tässähän on se, että yritykset tuottavat sellaista, josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Siis sellaista, jota kuluttaja arvostaa omasta vapaasta tahdostaan.

Nyt kuitenkin on ollut havaittavissa, että kuluttajan valinnanvapautta ollaan merkittävästi rajoittamassa. Tästä esimerkkeinä ovat erilaiset pakkomaksut, joilla pakotetaan kuluttajaa suuntaamaan kulutustaan poliittisen eliitin ja sen taustalla lobbaavien piirien haluamaan suuntaan. Toinen valitettava piirre ovat idealismiin, mielikuviin ja pikavoittojen tavoitteluun perustuvat veroluontoiset maksut, joista tyypillisenä esimerkkinä mainittakoon tuulisähköfirmojen katteen takuuna oleva syöttötariffi-järjestelmä. Nämä kummatkin rahastusmallit vievät kuluttajien vapaata rahaa pois aidosta ja kannattavasta bisneksen teosta.

Edellämainitulla mallilla ei kannusteta aitoon taloudelliseen ja tekniseen kehitykseen. Päinvastoin tällainen kulutuksen pakko-ohjaus johtaa taloudelliseen ja tekniseen degeneroitumiseen ( rappeutumiseen ). Se on kuin kannettua vettä kaivossa.

Pentti Järvi

"Tästä esimerkkeinä ovat erilaiset pakkomaksut, joilla pakotetaan kuluttajaa suuntaamaan kulutustaan poliittisen eliitin ja sen taustalla lobbaavien piirien haluamaan suuntaan."

Kommodorilta (?) pyytäisin esimerkkiä noista pakkomaksuista.

PS. hatun nosto tuulisähköfirmojen ja ilmeisesti yleisemminkin tuulivoiman arvostelusta. Hallituksessa vihreät vie?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #20

Sotilasarvoni on vain komentaja (evp)joka vastaa maavoimissa everstiluutnanttia ( kommodoria vastaa eversti), mutta kiitos kuitenkin.

Esimerkkinä noista pakkomaksuista: Mummon Mökin Jätevesijärjestelmät , uusi ajokorttilainsäädäntö, talojen energiatodistukset ja YLE -vero, vaikka sinulla ei olisi telkkaria. Toki viimemainittu on vero, eikä pakkomaksu, mutta luen sen käytännössä myös sellaiseksi. Puulämmitteisten uunien savun sisältämän noen vaarallisuus ihmisille on nostettu viime vuosina systemaattisesti esiin. Mahtaakohan tässäkin olla takana se raadollinen totuus, että vain "tietyn tyyppiset uunit" kelpaavat jatkossa taloihin ?

Meillähän on surullisia esimerkkejä 1960 - 70 -luvuilta siitä, kuinka kaavoittaja ei hyväksynyt asuinalueille muuta kuin tasakattoja. Eli lainsäädännön voimaa hyväksi käyttäen talojen rakentajat pakotettiin tekemään meikäläisiin olosuhteisiin soveltumattomia kattorakenteita. Näitä sitten kalliilla rahalla tulevina vuosikymmeninä korjailtiin ja muutettiin harjakattoisiksi.

Eli viranomaisten lakiin perustuvalla ohjauksella aiheutettiin kansalaisille ja kuluttajille mittavia ylimääräisiä kustannuksia. Kaavoittajathan ja kunnat eivät tietenkään ikinä ottaneet asiasta taloudellista vastuuta. No tällähän saatiin keinotekoisesti timpureille työtä ja rautakaupoille liikevaihtoa. Mutta se ei ollut mitään kansantalouden kannalta aidosti kannattavaa toimintaa. Eli se, että ensin rakennetaan, sitten mennään pankkiin ja otetaan uuttaa katonkorjauslainaa ja rakennetaan katto uudestaan. Tuolla katonkorjauslainallahan talon omistaja olisi voinut vapaaehtoisesti ostaa paljon muuta kotimaassa tuotettavaa hyväksi katsomaansa tuotetta tai palvelua.

Samanlainen uhkahan on tulossa talojen energiamääräyksistä, joissa talot pakotetaan tekemään ilmatiiveiksi. Jokainen maalaisjärjellä varustettu ymmärtää mihin tämä johtaa ja mitä se tulee taas kerran yhteiskunnalle ja kansalaisille maksamaan.

Saapas nähdä mitä uusi Ilmastolaki tuo tullessaan. Epäilen vahvasti, että tässäkin ollaan jo valmisteluissa hyvin pitkällä uusien kuluttajille suunattujen pakkomaksujen valmisteluissa.

Suomessa tuntuu olevan vallalla käsitys siitä, että lainsäädännöllä voidaa muuttaa fysiikan ja talouden lainalaisuuksia.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #24

Erinomaisia esimerkkejä laitoit tulemaan. Samoja asioita kävi mielessäni mutta halusin kuulla ne jonkun muun suusta :)

Hyvää päivän jatkoa, herra komentaja.

(isä ja veli evl maakrapuja :) )

Toimituksen poiminnat