jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Mediavallan vahtikoira: HS ja "Euro kelpaa Liettualle"

 

Lukijoitani ei varmaan yllätä, että en noteeraa Helsingin Sanomien toimituksen ammattitaitoa tai puolueettomuutta korkealle. Korkea ammattitaito kapeaa erityisosaamista vaativissa osa-alueissa on tietenkin kohtuuton vaatimus yleismedialle, mutta olisi toki suotavaa ainakin yrittää tarkistuttaa esittämänsä väitteet sellaisilla tahoilla, jotka aiheesta jotain ymmärtävät.

 

Uudessa juttusarjassani Mediavallan vahtikoira kommentoin lehtien toimituksellisia näkemyksiä. Niitä näkemyksiä on aika paljon, mutta harvoin ne näkemykset kestävät syvempää tarkastelua.

 

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 8.6.2014

Euro kelpaa Liettualle

Euroon liittymisellä on Liettuassa laaja ja innostunut kannattajakunta. Euron kriisivuodet eivät ole pelästyttäneet liettualaisia. Ukrainan kriisi on saattanut jopa lisätä halua kiinnittyä EU:n kaikkiin ytimiin. Eurojäsenyydessä ei ole kyse vain taloudesta, vaan Liettuassa on pohdittu jäsenyyden etuja ja haittoja laajemminkin. Baltian maista Viro ja Latvia ovat liittyneet yhteisvaluuttaan jo aiemmin. Kun Liettua on päässyt jäseneksi, euron ulkopuolella on enää yhdeksän EU-maata. Näistä kahdella, Britannialla ja Tanskalla, ei ole aikomustakaan liittyä euroon. Muiden pitää ponnistella ainakin periaatteessa kohti yhteisvaluuttaa. Useimmat haluavatkin. Euro ei siis ole suinkaan kuolemassa, vaan laajenee.

 

Eurobarometer-kyselyn mukaan 52 prosenttia liettualaisista vastustaa eurojäsenyyttä ja 40 prosenttia kannattaa sitä. Liettuan poliitikot vastustavat kansanäänestyksen järjestämistä. Varmaankin sen takia, että mielipidekyselyiden perusteella ”ei” olisi varma. Siksi poliitikot vetoavat siihen, että EU-jäsenyydestä äänestettäessä on jo annettu sitoumus hakea eurojäsenyyttä. Näinhän Suomessakin asia tulkittiin. Jostain syystä Ruotsi tulkitsi toisin, joten puhe pakosta ja sitoutumisesta on lähinnä peitelty yritys esittää oma kanta ainoana vaihtoehtona.

 

The Financial Times 30.12.2013:

Lithuania shows rare enthusiasm for eurozone membership

Lithuania could be the last new member for several years – none of the nine non-euro members of the EU are on the path to joining, and political will in all the non-Baltic “outs” is fading…Just 41 per cent of Lithuanians were in favour of joining the euro, with 55 per cent against, according to the latest Eurobarometer survey, the public opinion poll taken by the European Commission.

 

The New York Times-lehti 4.6.2014:

Lithuania Moves Closer to Joining Euro Zone

The European Union countries that remain outside the currency group are not showing much enthusiasm for doing that. In addition to Sweden and the Czech Republic, the other five are Bulgaria, Hungary, Croatia, Poland and Romania

 

Samaisessa artikkelissa mainittiin myös Keskustan uusimman mepin Olli Rehnin lausuntoja aiheesta, vielä uskollisesti komissaariroolissaan.

European leaders on Wednesday cited Lithuania as proof that the euro remained alluring and as confirmation of the progress made to shore up the currency after six years of turmoil that nearly sank the project.

“The euro area today has more effective economic policy coordination, a robust financial firewall to safeguard stability and, from this year, a banking union,” Olli Rehn, the European commissioner for economic and monetary affairs, said in a statement on Wednesday.

Mr. Rehn issued a plea for those countries preferring to stand on the sidelines to remember the good parts of sharing the euro, noting that it made it easier for consumers to compare prices among countries and relieved people of the risk of fluctuating currencies.

Membership, Mr. Rehn said, would “bring a range of benefits to every country currently outside the euro area.”

 

Alexander Stubb sekoili vuosi sitten euron suosiosta ja ihanuudesta, Bloomberg 6.5.2013:

Euro Can Grow to 25 States in Next Years in Finnish Scenario

“I don’t even contemplate the possibility of the euro breaking up in my lifetime. I see the euro including 24 to 25 member states within a few years”

“The euro is by far the most stable currency that any European country has seen throughout its history,” Stubb said. “The human mind has a tendency to forget, but look at the devaluations, revaluations, the peggings to the Gold Standard, the inflation rates and the monetary instability that we’ve had throughout European currency history.”

 

Nimimerkki Tyhmyri 4.6.2014:

Keskiajan paluu ja tiedevastaisuus – Helsingin Sanomat ja tahaton huumori

Helsingin Sanomat on pääkirjoituksissaan toistuvasti puolustanut poliittista projektia nimeltä euro vastoin taloustieteen perusteita...Ilmeisesti onkin niin, että mikäli perussuomalaiset halveksivat tiedettä erityisesti ilmastonmuutoksen osalta, niin se on väärin ja kamalaa. Mutta mikäli vastaavan tekee hallituksemme – Helsingin Sanomien avustuksella – euron suhteen, niin se on oikein ja tieteelliset tulokset eivät yllättäen ole merkittäviä tai niillä ei ole väliä. Ainakin ne taloustieteen perusteet voidaan unohtaa ja niihin voidaan suhtautua suorastaan vihamielisesti.

Minusta selkeästi paikkansa pitäviksi osoitettavien tieteellisten tulosten vastaisuus on yhtä lailla tuomittavaa ja typerää – vaarallisuudesta puhumattakaan – oli kyse sitten ilmastotutkimuksesta tai taloustieteistä.

 

Tuohon minulla ei ole lisättävää. Mikäli yhteiskunnalliset asiat halutaan ratkaista oikein, kannattaisi ainakin yrittää pitäytyä todellisuudessa. Helsingin Sanomille se on jostain syystä hyvin vaikeaa.

 

Aiemmin:

13.3.2013 Löysä Hesari, tiukka Jutta, paha Kypros

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Mediahaukahdus maakunnasta :-D

'Hihamerkki-lehti' Turun Sanomat, joka on HS:n tavoin euron ja EU:n vankka puolustaja, lipsautti pääkirjoituksessaan (4.6.2014) EU-komission maalausunnosta, että Suomi sai armahduksen, koska se on ollut mukana kriisitalkoissa muita nopeammassa maksuaikataulussa. ("Penniäkään ei ole maksettu..."-sammakot)
http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/63711...
"Maasuosituksessa todetaan, että osa velkaantumisesta on suhdanneluonteista, osa johtuu muita tiiviimmästä maksutahdista Euroopan vakausmekanismiin. Nopea maksuaikataulu oli ehtona Suomen saamille Kreikka-vakuuksille."

7.6.2014 Turun sanomain pääkirjoitus ylistää EKP:n toimia ja "kun kasvu vauhdittuu", sen hintavakausvahdin luonnetta, jolloin myös elvytys ja deflaation torjunta voivat jäädä vähemmälle. (Entä työttömyys?):
http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/63833...
"Kun talouskasvu vauhdittuu, EKP:n on palattava hintavakauden vahdin rooliinsa. Kasvuvuosina se ei tarkoita elvytystä eikä deflaation torjuntaa."

Kun päästään tähän päivään, niin 8.6.2014 lehdessä toimittaja Timo Anttila heräsi hallitusohjelman pohjana olleiden ennusteiden metsään menosta ja siitä, että hallituksen perustaneista puoluejohtajista, vain "kaksi on enää jäljellä", mikä oli samalla jutun (s.12) otsikko. Sen alla oleva ingressi kertoo siitä, miten äkkiherätys panee monet menneet TS:n jutut roskikseen:

"Nykyhallituksen kuoppainen tie oli pohjustettu täysin metsään menneillä ennusteilla talouskasvusta. Sen ja ministeriön päättämättömyyden seurauksena taival pian alkavista minihallitusneuvotteluista ensi kevään eduskuntavaaleihin voi olla vielä kuoppaisempi."

Samalla lehdelle alkavat kelvata ekonomistienkin näkemykset hallituksen ulkopuolelta:
http://www.ts.fi/uutiset/talous/638594/Suomen+luot...

Ehkä lehden tulisi liittyä "varhaisempiin herännäisiin"?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Erinomaista luettavaa tuossa viimeisessä linkissä. Nordean tutkimusjohtaja Kangasharju arvelee edessä olevan "pitkä kuuri". Tämä on tietysti mannaa taloudellemme, koska nyt on kohta 6 vuotta rämmitty, ja edessä on enää "pitkä kuuri". Mitä tuo kuuri sitten käytännössä tarkoittaa? Jokainen saa arvailla ihan itse.

Handelsbankenin Helenius kertookin, että yllättävän kauan on mennyt tilannetajun muodostamisessa. Mistähän se juontaa juurensa? Ehkei "vakaan euron" aikakaudella ole ollut liiaksi tarvetta pohtia sitä, että jokin tässä on menossa vikaan.

Millainen tilaisuus tämä onkaan ollut sitten ns. vastamedialle?

Melko lailla erinomainen. Tämä avaus kuuluu siihen sarjaan. Samaa teki myös Taloussanomien J. Hurri omassa artikkelissaan, jossa hän tyrmäsi jo tutuksi tulleella tavalla EKP:n kikkailut.

Yksi hyvä asia lienee kuitenkin luvassa jossain vaiheessa. Kun muut alkavat vertyä, niin ehkä sieltä saa haettua tuottoa, ja kiinnostus euroon lopahtaa niin hyvin, että "vakaa euro" (vaihteluvälit 0,8...1,6 USD, ja n. 100-170 JPY) alkaa vakiintua tuonne heilahteluvälin alarajoille.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Turun Sanomat on vielä heikompi esitys puolueettomuus/asiantuntevuus-nelikentällä kuin Hesari.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

EKP:n kokousannin uutisointi, bailout-ohjelmista poistuminen, komission maakohtaisten suositusten sisältö... Mulla oli aika monta aihetta ottaa esille, miten surkeaa Hesarin työskentely on viime aikoina ollut. Mutta yritin rajata vain yhteen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Edustaakohan Liettua toista niistä tädeistä, joiden kanssa Stubb jonottaa nakkarilla?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128868593904...
"Jos seuraatte ruotsalaista tai tanskalaista keskustelua, niin siellä Alex Stubb ei ole vain pienessä vähemmistössä, vaan hänellä on kaksi tätiä mukana nakkikioskilla, jotka on sitä mieltä että tämä [euro] on hyvä juttu, Wahlroos heitti ja sai yleisön nauramaan."

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Se on vaan metkaa, että HS:n pääkirjoituksessa tiedetään asiat paremmin kuin The Financial Times:in tai The New York Times:in toimituksissa.

Toinen vaihtoehto on, että HS:n toimituksessa vain luulevat tietävänsä paremmin. Joka tapauksessa, lukijoiden kannattaisi aina sivua kääntäessää muistaa, että "tää on nyt sitten HS:n toimituksen tekemää".

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

HS:n strategia perustunee ajatukseen, ettei juuri kukaan vaivaudu lukemaan esimerkiksi Financial Timesia.

Onkin mielenkiintoista, ettei esimerkiksi Wolfgang Münchaun kirjoitukset kelpaa HS:lle.

Miksei ABS-ohjelma toimi? Miksi TLTRO:sta leikattiin ainoat toimivat elementit pois, ja jätettiin muualla toimimattomiksi todetut osaset jäljelle?

Millaisen version Münchaun(kin) tekstistä HS voisi printata? Taitaisi tulla varsin napakka (siis lyhyt) versio. :)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Nordean entinen pääekonomisti Roger Wessman kiinnitti huomiota Hesarin tekemään uutisointiin koskien Euroopan keskuspankin viime torstain kokousta.

EKP:n päätöksessä negatiivisesta korosta on ongelmia
Ajatus siitä, että negatiivinen talletuskorko edesauttaisi lainaamista, perustuu pitkälti kansantaloustieteen oppikirjoissa laajalti käytettyyn rahakerroinmalliin. Sen mukaan pankit toimivat vain välikappaleina säästäjän ja lainaajan välillä, lainaten talletuksia eteenpäin. Pankkimaailmassa ollaan kuitenkin oltu jo pitkään tietoisia siitä, että tämä ei pidä paikkaansa.
http://www.hs.fi/talous/EKPn+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6k...

Miten keskuspankin rahoitusoperaatiot tehoavat
Artikkelissa annetaan ymmärtää, ettei negatiivinen koronlasku voi toimia, koska pankit eivät voi lainata keskuspankkitalletuksia asiakkaille. Jos argumentti pitäisi paikkansa millään EKP:n eilisistä päätöksistä ei olisi vaikutusta.
http://rogerwessman.com/2014/06/06/miten-keskuspan...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

R.Wessmanin ajatukseen käteisen nostamisesta:

"Some HSBC customers have been prevented from withdrawing large amounts of cash because they could not provide evidence of why they wanted it"

http://www.bbc.com/news/business-25861717

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Aivan off-topic nyt sulta. HSBC sai miljardiluokan sakot huumerahan pesusta ja valvontaviranomaiset edellyttävät nykyään kaikenlaista pankeilta. Harmaan talouden ruokkiminen, terrorismi ja rahanpesu ovat joitakin syitä siihen, miksi tämänkaltaista kyttäilyä pankit harrastavat.

Markus Lehtipuu

Mikäs lehti se oli, joka käänsi kansainvälisen median otsikon "Äärivasemmisto riehui" suomennetuksi versioksi "Äärioikeisto riehui". Siitä on kuvakaappauksiakin ollut netissä.

Ettei vaan olisi ollut tämä monopoliaviisi, joka naputtelee uutispaperia kansainväliseltä pääomasijoittajalta vuokraamassaan lasipalatsissa?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Vahinkoja sattuu, helpostihan tuo voi lipsahtaa... Jostain syystä ei kuitenkaan koskaan toisinpäin. http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Markus Lehtipuu

Bingo.

Netin ansioksi on luettava se, että mitään ei unohdeta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #11

Eipä tuossa ollut kuin kuvateksti vinksallaan, otsikko ja leipäteksti oikein. Myrsky vesilasissa. Kirjoitusvirhe ei ole sama asia kuin vakava, toistuva fantsuttelu.

Markus Lehtipuu Vastaus kommenttiin #12

No, jos mitään olen nettikeskusteluja seuranneena oppinut, tuo "vinksallaan" oleminen on kyllä aika tyypillinen virhe, jonka vaan annetaan sattua.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #12

Juhani, voi olla suurikin virhe niissä tapauksissa kun katsellaan lehdestä vain kuvat ja niiden alla oleva teksti ja kaikki muu jää lukematta. Näin on syntynyt väärä käsitys ja luja usko siihen että tieto on oikea kuvan alla.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos ajatellaan erityisesti Liettuaa, maalla ei ole vahvaa vientiteollisuutta ja se on monessa mielessä sisäiseltä rakenteeltaan kehitysmaa. Liettuan hauraalle liike-elämälle kelluva tai devalvaatioherkkä liti olisi täysi katastrofi, kun siihen ei luotettaisi missään ja sitä voisi olla vaikea vaihtaakaan. Kaikki Baltian maiden valuutat olivat koko 90-luvun jälkeisen historiansa ajan sidottuja joko Saksan markkaan, euroon tai US-dollariin tai näiden koreihin ja vain näistä kytköksistä johdonmukaisesti kiinni pitäminen pelasti korkotason rajulta nousulta.

Mutta kolikolla on toinenkin puoli ja se liittyy Baltian maiden köyhyyteen. Sekä Virossa, Latviassa että Liettuassa on iso väestönosa, joka voi oikeutetusti sanoa, ettei ole hyötynyt Euroopan integraatiosta paljoakaan taloudellisesti. Jos taloudellisesti haluaa sikäläinen nuori hyötyä, hänen on äänestettävä jaloillaan ja paettava länteen. Sen sijaan turvallisuuspoliittisia hyötyjä on ilmeisesti ollut.

Läntisille EU-maille, NATO:lle ja Yhdysvalloille Baltia on ensisijassa Itämeren alueen sotilaallisen hallinnan projekti.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Muutama virheellinen ajatus kommentissasi.

"Liettualla ei ole vahvaa vientiteollisuutta ja se on monessa mielessä sisäiseltä rakenteeltaan kehitysmaa. Liettuan hauraalle liike-elämälle kelluva tai devalvaatioherkkä liti olisi täysi katastrofi."

Juuri tämänkaltaiselle maalle, jonka ulkomaankauppasektori on vähäinen ja sisäiset tulonsiirtojärjestelmät ja työmarkkinoiden järjestäytymisasteet ovat alhaiset, kiinteä valuuttakurssi sopii. Mitä enemmän maa on avoin, ulkomaankaupasta riippuvainen ja sillä on länsimaiseen kansantalouksiin kuuluvia sosiaaliturvajärjestelmiä ja työmarkkinoiden jäykkyyksiä, sitä enemmän maa hyötyy kelluvasta tai muuten joustavasta valuuttakurssista. Useimmat Baltian maat elävät yksioikoisesti EU-tulonsiirroista tai hyödyntämällä lähimaiden verokiiloja ja sosiaaliturvajärjestelmiä. Siksi ne voivat nojata itse alhaiseen verotukseen ja vähäiseen sosiaaliturvaan.

Ajatuksesi kiinteän valuuttakurssin ja korkotason alhaisuuden ja vakauden välillä on myös väärin. Mm. 90-luvun puolivälin jälkeen Eestin kruunun korot nousivat huomattavasti todella korkeiksi. Varsinaista devalvaatioriskiä ei ollut, sillä maassa oli käytössä ns. 100-prosenttisesti katettu currency board-järjestelmä, jota ei tarvitse normaalin kurssikytköksen tavoin ylläpitää riittämättömillä valuuttareserveillä. Myöskään euroalueella kiinteä kurssi ei estänyt korkojen laskua, sitten nousua esimerkiksi Espanjassa tai Italiassa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Läntisille EU-maille, NATO:lle ja Yhdysvalloille Baltia on ensisijassa Itämeren alueen sotilaallisen hallinnan projekti."

Ilman EU:ta ja natoa Itämeren piirissä olevat ja Venäjälle tärkeät Balttian maat luultavasti liukuisivat takaisin Äiti Venäjän syliin.

Saattaa olla että niin käy Natosta ja EU:sta huolimatta.

Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa ja sitoumukset pätevät vain jos niistä on kummallekin osapuolelle jotain hyötyä ja parempaa hyötyä kuin jostain toisesta sopimuksesta.

Lännelle hyöty osallisua Balttian taloudelliseen ja sotilaalliseen puolustukseen on varsin vähäinen ja se liittyy nimenomaan Itämeren sotilalliseen hallinnoimiseen.

Suomelle toki nykytilanne on edullinen. Venäjän mielenkiinto kun suuntautuu ensin Baltiaan ja sitten vasta Suomeen. Jos tulee Venäjän ja lännen välille rähinöintiä, niin sitä käytäisiin luultavasti Balttiassa, eikä Suomessa, jos Suomi pelaa korttinsa oikein.

Käyttäjän kaarle kuva
Kalle Kataja

Kevätpörriäisessä on mahdollisesti huomattavasti enemmän asiaa ja totuutta sekä vähemmän mielikuvituksellista ja tahallista kusetusta kuin HS:ssä.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Eurovaalipäivänä kysyin ihan face to face Ylen ajankohtaistoimituksen päällikköltä Jukka Nivalta (entinen taloustoimittaja) että miksi Yle ei ole uutisoinut missään Dexian nyky kurjimuksesta. Briifasin noin yleisesti mitä Reutersin uutisessa oli. Eikö äänestäjien kuuluisi tietää miten stressitesteissä luistetaan ja että pankkiunioni nitisee ja natisee liitoksistaan ennen kuin on se edes kunnolla ylösajaettu.
Kerroin myös että Reuters on uutisoinut asiasta että eikö siellä seurata kansainvälistä uutisvirtaa.

Vastaus oli kutakuinkin tällainen: "Joo, siellä on toimittajat niin kiireisiä näiden vaalien takia, kyllä varmaan vielä uutisoidaan". Tämän jälkeen totesi että hänen täytyy mennä "jonnekkin" ja meni noin 20m päähän kävelemään yksin ja näpyttelemään puhelintaan.

Yle ja HS ovat todellisia käärmeenpesiä...

http://uk.reuters.com/article/2014/05/22/uk-dexia-...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kappas, tuo uutinen pääsi minulta ohi. Eikä kyllä yllättänyt. On tämä hieno liitto.

Toimituksen poiminnat