jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Seuraavaksi maksat kriisimaiden työttömyyskorvaukset

Eurokriisin ja liittovaltiokehityksen seuraavana askeleena on siirtyä valtionvelkojen ja pankkien riskien yhteisvastuullistamisen jälkeen maiden välisiin suoriin tulonsiirtoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvin – tai vähiten huonoiten – pärjäävistä maista lähetetään riihikuivaa huonoimmin pärjääviin maihin.

Bertelsmann Stiftung yhteistyössä Euroopan komission Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus-direktoraatin kanssa järjestää tänään konferenssin otsikolla Economic shock absorbers for the Eurozone. Deepening the debate on automatic stabilizers. Tilaisuus on jatkoa viime lokakuun konferenssille, joka keskittyi eurooppalaisen työttömyyskassan mahdollisiin muotoihin. Tällä kertaa on jo tarkoitus keskustella myös muistakin tulonsiirtomekanismeista.

Ajatus on yksinkertainen ja perusteltu. Eri mailla on tuotantorakenteiden erilaisuuden takia usein taloussuhdanteet eri vaiheessa toisiinsa nähden. Yleisesti sopeutusmekanismi, jolla jonkin maan matalasuhdanne torjutaan, on oma valuutta, sen mahdollistama yksilöllinen korkotaso ja tarvittaessa heikompaan tai vahvempaan suuntaan markkinoilla muuttuva valuuttakurssi. Koska euroalueella keksittiin luopua tästä verrattoman hyvästä mekanismista, erot maiden suhdanteiden välillä ovat voimistuneet, jotkut maat ovat ajautuneet kriiseihin ja tehokkaita korjaavaa mekanismia ei ole. Siksi pitää päästä muiden lompakolle.

 

Yhteisvastuu on moraalikatoa

Ajatus on, että vaikeuksiin ajautuneen maan työttömyyskustannuksia maksettaisiin yhteisvastuukassasta, jolloin jonkin maan ajautuminen taantumaan ei aiheuttaisi automaattisesti maan valtion velkaantumisen nopeaa kiihtymistä. Tämän ajatellaan estävän kriisin syvenemisen. Skeptinen ääni voisi todeta, että tässähän on suora moraalikadon paikka: joku maa, joka jopa ehkä omasta syystään on ajautunut vaikeuksiin, ei joudu kohtaamaan vaikeuksiensa kustannuksia kokonaismääräisesti, vaan muut maksavat. Moraalikato vähentäisi paineita toimia oikein hyvinä aikoina – koska muut maksavat, jos käy huonosti. Moraalikato vähentäisi myös paineita toimia huonoina aikoina oikein – koska muut maksavat, vaikka ikäviä korjaustoimenpiteitä ei tehtäisikään.

Koska kriisimaiden hulabaloo-kauden ovat käytännössä luotottaneet isot pankkimaat ja maat, joilla on ollut isot kauppataseen ylijäämät, myös näillä hyvin pärjänneillä mailla on oma lehmänsä ojassa – jos velallisille ei anneta rahaa, he eivät velkojaan pysty maksamaan. Se, miksi Suomi osallistuu suurella innokkuudella kriisimaiden tukitoimiin, jotka käytännössä ovat mutkan kautta kriisimaiden velkojamaiden eli pääasiassa Saksan ja Ranskan tukemista, on minulle mysteeri.

 

Poliittiset syyt ja hyssyttely

Selityksenä on pakko olla ”poliittiset syyt”, eli lupaukset jostain kivasta. Tai pelottelu jollain kauhealla. Mutta muuten tämä onkin Suomelle huono diili. Muistaako joku, miten Euroopan pysyvästä vakausmekanismista äänestettiin 2012 eduskunnassa juhannuksen aatonaattona, lyhyellä perehtymisajalla ja virheellisillä tiedoilla, ilman ikävää mediajulkisuutta?

Kuten Eurooppaan kuuluu, tämänpäiväinen tilaisuus on ”vain kutsutuille”. Siellä on käytössä myös ”Chatham house rule”, eli sanoi siellä kuka tahansa mitä tahansa, sanojan henkilöllisyyttä ei saa paljastaa.

 

Äänestäkää omantunnon mukaan. Ei se nimittäin tähän jää.

 

 

EDIT: Myös US:n toimitus kirjoitti aiheesta ja pyysi Patomäen kommentit. Patomäki on oikeassa: euroalueesta eli valuuttaliitostamme ei tule yhtään mitään, ellei tulonsiirtoja jäsenmaiden välillä oteta käyttöön nykyistä huomattavasti laajemmassa muodossa. Patomäki on myös täysin väärässä esittäessään, että yhteiskassan maksamilla työttömyyskorvauksilla ei olisi vaikutuksia budjettiin.

Ylipäätään Vasemmistoliitosta kuuluvat kaipailut tulonsiirtoliittovaltiosta (mm. Li Anderson) osuvat euroalueen jatkon osalta oikeaan. Mikäli halutaan, että alue säilyy, ja joskus toimii, niin siihen on mentävä.

Minun mielestäni euro ei ole niin pyhä asia, että sen takia kannattaisi siirtyä koko mantereella Brysselistä ohjattuun suunnitelmatalouteen . Ei minulla ole liittovaltiota vastaan sinällään yhtään mitään. En vain usko, että sitä suunnittelevat, toteuttavat ja johtavat ihmiset olisivat mistään kotoisin. Katsokaa nyt jotain Barrossoa ja Van Rompuyta. Tai Junckeria.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

42Suosittele

42 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kannattaa toki muistaa, että tulonsiirtounioni on jo pienessä mitassa olemassa, eli EU:n budjetti tekee tulonsiirtoja jo nyt. Sama pätee Suomen sisäiseen tilanteeseen, eli vaikkapa pääkaupunkiseudun asukkaat maksavat veroissaan tulonsiirtoja esimerkiksi Pohjois-Karjalaan.

Vastutatko siis yhteisvastuuta yleensä, vai vain EU:n tasolla? Pitäisikö siis jonkun Kesälahden tms. maksaa omat menonsa itse, vai onko tulonsiirrot tässä yhteydessä vähemmän moraalikatoa?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tulonsiirrot ovat monella tapaa ongelmallisia. On tavallaan epäreilua, että joltain otetaan ja annetaan toiselle. Siksi niiden siirtojen pitäisi olla oikein hyvin perusteltuja.

Pidän mm. yritystukia vastenmielisenä ilmiönä, sillä lähtöviivan pitäisi olla kaikille sama. Tai infrastruktuurin rakentamista niin, että siitä hyötyy joku pieni vähemmistö, suuren enemmistön päästessä maksajan rooliin. Esimerkiksi oopperalaitoksemme on tulonsiirtoa.

Sitten jos aletaan miettiä näitä Suomen sisäisiä tulonsiirtoja, oletan sinun tarkoittavan nimenomaisesti alueellisia eroja. On hyvä kysymys, onko jonkin Suomen taloudellisesti huonosti toimivan alueen tukeminen muiden alueiden pussista järkevää. Vaihtoehtonahan on, että tuo tuettu alue näivettyisi, mutta toisaalta väliaikaisillakin tuilla on ikävä taipumus "mennä hintoihin", jolloin niistä tulee pysyviä. Ehkä jonkin alueen, joka näivettyy, pitäisikin antaa näivettyä? Näinhän markkinataloudessa toimitaan.

Uskon, että suurin osa suomalaisista hyväksyy enemmin tulonsiirrot Suomen sisäisten alueiden välillä, kuin euroalueella eri maiden välillä. Solidaarisuudella on rajansa, ja kaikille ei voi olla maksimaalisen solidaarinen samanaikaisesti.

Hyvä havainto tuo, että tulonsiirtoliittovaltio on jo nyt käytössä. Tuloksethan ovat olleet melkoisen ikävät, sillä moraalikatoa, heikkoa valvontaa, korruptiota ja petoksia on piisannut, eikä ilmeisesti tapahtuneiden tulonsiirtojen väliaikaisuus ole aina onnistunut. En oikein ymmärrä, miksi esimerkiksi Viro pitää veroasteensa alhaisena, myy halpaa viinaa suomalaisille ja modernisoi rautatieverkostonsa EU-tuilla - ja Suomessa pidetään korkeaa veroastetta ja nettomaksetaan EU:lle.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse pidän tulonsiirtoja tiettyyn rajaan saakka hyvänä asiana. Mutta niiden tulee olla hyvin perusteltuja ja niiden kokonaisvaikutus yhteiskuntaan tulee olla positiivinen. Osa niin kotimaisia kuin Eurooppalaisia tulonsiirtoja ei täytä näitä vaatimuksia. EUn tasolla ongelma on suhteessa suurempi, mutta tähän on syynsä rakenteissa jotka olisivat ainakin periaatteessa korjattavissa (mm valvonta, tukipolitiikka yms). Kotimaassa noilla tuppaa taas olemaan niin paljon historiaa ja poliittisia intohimoja takana (vaikkapa aluepolitiikka, maataloustuet yms), että rakenteiden korjaaminen on vielä pykälän hankalampi asia.

En siis pidä tulonsiirtoja tai tulonsiirtounionia sinällään niin suurena ongelmana, mutta ongelma siitä syntyy kun toteutus ontuu tai kun tulonsiirtoja tehdään vääristä syistä. Molemmat pätevät niin eurooppalaisella kuin suomalaisella tasolla.

Mitä tulee tilanteeseen jossa tulonsiirrot ovat vähäisiä, tai ne puuttuvat kokonaan, niin moraalikato esimerkiksi rikollisuuden ja yhteiskunnallisten levottomuuksien muodossa käsittääkseni on yleensä vähintään samassa mitassa kuin mitä tulonsiirtojen takia muodostuu. Puhumattakaan korruptiosta. Eli epäilen, ettei tulonsiirrot sinällään lisää moraalikatoa, saattavat jopa jossain määrin vähentää sitä.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

"Pidän mm. yritystukia vastenmielisenä ilmiönä, sillä lähtöviivan pitäisi olla kaikille sama. Tai infrastruktuurin rakentamista niin, että siitä hyötyy joku pieni vähemmistö, suuren enemmistön päästessä maksajan rooliin. Esimerkiksi oopperalaitoksemme on tulonsiirtoa."

Ajattelin tarttua tähän yksittäiseen lauseeseen... Yritystukien moraalisista perusteluista riipumattomasti minusta niille on olemassa hyvä peruste, mikä ei välttämättä vastaa kotimaisten yritystukien perusteluita.

Minusta on järkevää jos valtiolla on mahdollisuus tukea todennäköisesti tulevaisuudessa valtion talouden ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tuottoisaa teollisuuden tai yksityisen sektorin lohkoa.

Ajatellaan esimerkiksi vaikka robotiikkaa. Teollisuusrobotteja on käytössä kaikkialla, joten jälkiviisaana voisi sanoa että silloin kun teollisuus robottien kilpailukyky kustannusten vuoksi oli vielä kannatamatonta, olisi kuitenkin saattanut olla kannattavaa tukea tällaiseen erikoistunutta sektoria, myöhemmin tämän kyseisen sektorin elinvoimaisuus olisi voinut olla edullista.

En tarkoita että olisi helppoa päätellä milloin tämän tyyppisessä tarkoituksessa tapahtuva yritysten tukeminen on kannattavaa, mutta on mahdollista väittää että valtiolla on paremmat resurssit käytössään tällaisten kysymysten puntaroimiseen kuin yksittäisillä aloittavilla yrityksillä, jotka yrittävät ottaa sen ensimmäisen tai seuraavan askeleen.

Toisin sanoen minusta kiteytetysti näissä on sellainen makrotalouden kehityksen suuntaa ohjaava komponentti.

Muunkinlaisia vastaavan tyyppisiä perusteita saattaa olla olemassa, mutta en tosiaan tiedä liittyvätkö nämä mitenkään käytössä oleviin todellisiin perusteluihin.

Verrattaen minusta on lisäksi järkevämpää tukea jotain tuottavaa toimintaa kuin toimettomuutta, jos verrataan esimerkiksi työttömyyskorvauksia keskenään heikosti kannattavaan yritystoimintaan, mutta niiden perustelut ovat silti erilaisia.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #8

Olen samaa mieltä tuosta infant industry-argumentista. Melkein aina jokin kansallinen tai alueellinen vahvuus syntyy, kun sen kasvu ja kehittyminen tapahtuu suljetussa kehikossa, esim. puolustusvoimien alla tai osana jotain isompaa julkisen sektorin toteuttamaa kamppista.

Markkinat ovat tehokkaat ja riskitöntä tuottoa ylittävää tuottoa tavoittelevan on otettava riski. Kuten tiedetään, yritystoiminta ei ole helppoa, sillä muutenhan me kaikki olisimmme Eero Lehtiä. On todella, todella vaikea kysymys, miten valtio voisi olla fiksumpi, taitavampi jne. kuin yksityinen sektori, ja tietää, mitä, miten ja kuinka kauan kannattaa tukea.

EDIT: lisään vielä, että vastenmielisyyteni ei johdu siitä, että yritystuet olisivat aina ja kaikkialla kamalia. Mutta rent seeking-ympäristössä ja skaalaetuja haettaessa tuppaa käymään niin, että tuet ovat puhdasta tulonsiirtoa ilman mitään hyötyä muille kuin tuensaajalle.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #8

Yhteisvastuusta, moraalikadosta ja valheensekaisesta hyssyttelystä olen blogin kanssa yhtä mieltä.

Tartun tuoho saman lainauksen loppuun, koska olen avoimesti ns. oopperafani. Tottahan oopperaa ja balettia voidaan tehdä kalliisti tai halvalla. Meillä on kuitenkin vain yksi kohtalaisen laadukas keskikokoinen oopperatalo, jonka toivon Suomen kansan jaksavan kantaa.

Itävallassa on noin yksi ooppera per miljoona asukasta, mutta pääosa niistä taloista pieniä ja vain Wien on iso. Meillä rahoitetaan oopperaa näin:
"Kansallisoopperan toimintakulut vuonna 2013 olivat 53 milj. euroa. Rahoituksesta 71 % tuli opetus- ja kulttuuriministeriön kautta veikkausvoittovaroista. Lipputulojen ja sponsoriyhteistyön osuus oli 19 %. Ympäristökunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tukivat toimintaa yhteensä 10 %:lla."

Siksi voisi sanoa: Kansan pelihimo ja pääkaupunkiseutu ylläpitävät Kansallisoopperaamme. Älkää siis vielä tappako sitä, vaikkei taidemuoto olisikaan mieleen. ;D

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #27

Avaatko vielä hieman lisää,että miksi minun pitäisi maksaa sinun oopperakokemuksestasi? Olet kovin usein kaikkea sosialismia vastaan näykkimässä,mutta kuitenkin kun se osuu kohdalle niin...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #32

Tämä menee nyt vähän ohi blogiaiheesta, mutta avataan lisää.

En todellakaan vaadi muita maksamaan MINUN oopperakokemuksistani, vaan katson asiaa toiselta kantilta. Minulle ooppera/tanssi ei ole kysymys sosialismi-/kapitalismiakselilta, vaan kansakunnan ns. sivistysakselilta, kuten korkeakoulut, kirjastolaitos, teatterit jne. *)

Toistaiseksi ihmisten pelihimorahojen ohjaaminen myös mm. oopperalle on ollut äänestyksin hyväksyttyä puuhaa. En pidä huonona sitäkään, että sitä rahaa ohjataan urheilulle: ei sekään ole merkki minun urheilukokemusteni tukemisesta tai suosimisesta.

Puhuttaessa hyvää ns. korkeasti koulututetusta kansastamme (koulutusta jotkut pitävät jopa "vientituotteena"), näen Suomen ainokaisen laatuoopperatalon olevan myös tärkeä osa tätä sivistyneestä maasta kuvaa antavaa kokonaisuutta. Ts. siitä voi olla suoranaista hyötyäkin vanhan "Nurmi - sauna - Sibelius - Nokia" jatkoksi.

Markkinataloutta kannattavana, näykin sosialismia vain sen verran kuin se mielestäni ansaitseekin (tuskin olen kovin ainutlaatuinen tässä suhteessa), enkä epäröi näykkiä huonolaatuista taidetta tai viihdettäkään.

*)
Kemian diplomi-insinööri ja bassolaulaja Kim Borg katsoi, että esim. "Figaron häät" sisältää sellaista kulttuurihyvää (kirjallisuus, musiikki, yhteiskuntakritiikki, oopperataide jne.), joka kuulu yleissivistykseen.
Minä tällaisena talouden, taiteen ja tieteen sekasikiönä olen taipuvainen olemaan samaa mieltä. :D

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #36

Huopainen varmasti fiksuna ihmisenä itseasiassa tykkää seurata tätä ikuista vääntämistä ns. sosialismin ja kapitalismin välillä.

Kuitenkin siis perustelusi asialle on sivistys.Tiedätkö yhtään kuinka moneen muuhun kohtaan tätä voisi sovittaa ja se jopa sopisi huomattavasti uskottavammin?

Minun mielestäni sitten taas yleisivistyksenä olisi taata jokaiselle elämän edellytykset ilman poikkeuksia. Mutta ei.. sitä kyseenalaistetaan jatkuvasti. Sivistys onkin vain siellä oopperassa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #40

(#40. Vellu H.) Huomenta!
Enkö maininnutkaan mm. korkeakouluja, kirjastoja, teattereita (sis. harrastajateatteritkin) ja urheilua muina esimerkkeinä?

Jos Sinua tyydyttää se, ettei maassa olisi yhtään ammattimaista Opernhaus'ia, niin siitä vaan ajamaan asiaa, jotta elämän edellytyksiä jaettasiin veikkausvaroista tasapuolisemmin kaikille uskottavamman sivistyksen näkökulmasta. Jos meillä olisi yksi ainut ammattiteatteri, en haluaisi listiä sitäkään.

Kuulun niihin omituisiin, joille mm. laadukas taide on osa laadukkaan elämän edellytyksiä, joten suosin mm. lasten kuvataidekouluja ja musiikkiopistoja jne. aina vauvaikäisistä asti.

Toisaalta tiennet, että vaikka samat edellytykset taataisiin kaikille, niin jo kotvan kuluttua joku on tuhlannut ne eri tavoin kuin toinen, niinkuin pohjalainen 40€:n lottovoittaja:
"Rahat meni viinaan, naisiin ja loput turhuuksiin." :D

Minua huolestuttaa se, että me heitämme näitä rahoja ulos EU:n ja euroalueen nimissä. Jos esim. Kreikasta tulee takkiin n. 3.000.000.000€, sillä rahalla - monen muun hyvän asian lisäksi - pyörittäisi lähikuntien ja valtion suorilla rahoitusosuuksilla (5,3 + 14 = 19,3 milj.€) n. 150 vuotta ainokaista oopperaamme, jota pidetään kalliina, ja kallistahan se ooppera on näkökulmasta riippuen: veikkausrahat + julkiset rahat = 53 milj.€/v.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #40

Sehän tästä elämästä tekeekin makeeta, että me voimme valita! En minä sanonut, että oopperan tukeminen on syvältä, kunhan totesin, että sitä tuetaan. Kuten monta muutakin asiaa. Koska emme voi olla varmoja siitä, että jonkin yksittäisen asian tukeminen on järkevää, kaikkea ei voi tukea ja tuki johonkin yksittäiseen kohteeseen on pois muista vaihtoehtoisista kohteista, pitää harkita huolella, mitä oikein tekee.

Yleensä hyvä kysymyssana on "Miksi".

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #44

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset...

Asumistuki tuli nyt myös "rikkaille" 2014. Tulojahan voi "piilottaa" pääomatuloina ja ilmoittaa vain 400e/v verotukseen .(kuten usea julkkis ja yrityksenomistaja on tehnytkin ,verokalenterista päätellen.

(Suomalainen "pajatso rikkaille EU:n pankkitukien tapaan .Kansa makaa)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #45

Rikkaat alkaa saamaan asumistukea!

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014060618375288_u...

Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä että virallisesti tulottomat superrikkaat yrittäjät ja sijoittavat saavat jatkossa halutessaan asumistukea.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #45

Asumistuesta lisäten, että opiskelijoille kun annetaan korotuksia, niin ne korotukset siirretään vuokraan. Mitä opiskelija korotukseen mahtaa yhtään mitään?

Antti Jokinen

Luulen, että tämä olisi helpompi myydä kansalaisille, jos ensin hrmonisoitaisiin verotus eu:n piirissä. Ja seuraavaksi harmonisoitaisiin veronkeräys, tarkoittaen, että ne myös kerättäisiin.

Käyttäjän kariilkkala kuva
Kari Ilkkala

Kivelän kannattaisi toki myös muistaa, että Suomi ei liittynyt tulonsiirtounioniin. Kansalle kaupattiin aivan erilaista unionia, mm. sellaista, jossa jokainen vastaa omista veloistaan, ja jossa vallitsee läheisyysperiaate (subsidiariteetti). Tiedän, koska olin tuolloin kauppaamassa unionia. Sanoisinko, että niin kansaa kuin "jälleenmyyjääkin" on kusetettu vimpan päälle.

Tulonsiirrot ja konvergenssi ovat kokonaan omat matolaatikkonsa, joihin palaan lähipäivinä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hyväksyn toki hyvin perustellut tulonsiirrot Suomen sisällä.
Mutta asuttuani eri puolilla maata pitempään, en ole välttynyt havaitsemasta, että kyllä meilläkin eräät alueet /puolueet /poliitikot härskisti lypsävät - joskus myös huonoin perustein - älyttömiin hankkeisiin rahaa. Tämä ilmiö tunnetaan lievällä nimellä siltarumpupolitiikka, joka peittää sen, että myös suuria kymmenien miljoonien tökeryyksiä tapahtuu Suomessakin. - Se saisi jo riittää.

Siksi on vaiketa ymmärtää ns. kritiikitöntä perussuopeutta tämän ongelman laajentamiselle koko euroaluetta koskevaksi ja meille siinä maksumiehen roolia. Tämä tähän asti koettukin saisi jo riittää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Suomi ja kansa on eriasia..Suomi on rekisteröity (muistaakseni) osakeyhtiö jonka omistaa _joku_,en edes tiedä ketä. Kansa sitten taas on yrityksen alaisena elävä oikukas porukka joka mukamas keksii kaikenlaista.. yrityksen johto sitten taas lässyttää miten on kaikkea pakko tehdä.

Tämä on todellisuus..hyväksyt sen tai et.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Jos nyt pikalukemisella ymmärsin oikein, niin suunnitelmat ovat vielä keskeneräisiä. On kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa kehitteillä. Kaiken päättyessä loppujen lopuksi tiiviiseen liittovaltioon, jota suunnittelee Bertelsmann Stiftung säätiö. Askel askeleelta lähemmäs tiivistä liittovaltiota, se näyttäisi olevan aivan selvä päämäärä EMU:ssa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Bertelsmann-säätiö on muuten mielenkiintoinen:
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151678-... sekä erityisesti http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139549-... Tämä jälkimmäinen keskusteluketju on parasta, mitä muistan US-puheenvuorossa nähneeni. Päästiin Kokoomus-lojaalin Kalle Salavan kanssa vääntämään todella huolella.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ilmaistuna noin lyhyesti "ympäri käydään ja yhteen tullaan" on kaiketi EU:ssa enemmän sääntö kuin poikkeus kun junaillaan eri kehitysversioita kohti tiivistä liittovaltiota. Hyviä olivat nuo esittämäsi linkit ja varsinkin viimeinen antoi perustietoa ko. säätiöstä.
Kas kun näistä EMU-askeleista ei keskustella enemmälti hallituksen informaationa vaan pidetään tiedot mahdollisimman salaisina, kunnes yks` kaunis päivä kansalaiset huomaavat olevansa maksumiehinä eteläisille jäsenvaltioille suuremmassa mittakaavassa kuin nykyisin. Maksetaanhan sitä jo nytkin jossain määrin vaan eipä noistakaan tulonsiirroista paljon hiiskuta. Kerrotaan vain maksettavan vuosi vuodelta suurenevaa jäsenmaksua EU:lle. Muun muassa Kreikalle on maksettu vuosi vuodelta suuria maksuja eri rahastoista, joilla "piilokorvataan" jäsenmaiden lukuun kriisiapua.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jos todellinen kokonaisveroaste ja veronkannon tehot yms. olisivat samat kaikkialla, silloin olisi helpompi nähdä, mistä tasapainottomuudet - jos niitä tulee - johtuvat. Korruptio, tehottomuus yms. ovat niitä kunkin maan ongelmia, joita ei pitäisi toisten rahoilla paikata.

Itse en haluaisi missään tapauksessa kuvattua tulonsiirtomekanismia. Ja mitä tulee nettomaksuihin/-saamisiin, ne pitäisi kammata madollisimman pian pois ns. jäsenmaksuista. Kyllä omilla jaloilla seisominen on kullekin jäsenmaalle perusvaatimus.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vihreitä lukuunottamatta mikään puolue ei kannata liittovaltiota mutta askel askeleelta liittovaltiokehitys edistyy ja kaikki puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta ovat äänestäneet tämän kehityksen puolesta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Mihin unohtui Kokoomus (EPP/Juncker) ja SDP, jotka ovat EU:ssa liittovaltiota tukevissa ryhmissä? Samaa voi hyvällä syyllä sanoa myös Keskustasta (ALDE).

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Se että hyvinvointivaltio pitää ajaa alas sillä verukkeella että päästään kokonaisvaltaisesti "tasapainoon" on niin sosialistinen systeemi kuin ajatella saattaa.

Jokainen joka on yrittänyt saavuttaa menestystä ja vakautta tietää, että se on helkkarin vaikeata.

Sen sijaan vaurauden pois antamiseen ei tarvita mitään erityisiä kykyjä. Ottajia kyllä riittää!

Maat ja kansat tungetaan nyt väkisin samaan muottiin erilaisuudestaan huolimatta, ei tule onnistumaan!

Herää kysymys, mitä tällä kaikella tavoitellaan ja kuka tavoittelee?
Hivuttamalla se kuitenkin etenee järjestelmällisesti. Nälkä ja röyhkeys kasvaa päivä päivältä...

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Tämä moraalikato tapahtui jo Suomessa 90 luvulla.
Pankkisäätelyn poistamisella ajateltiin tavallisen rehellisen kansanosan ottavan lainaa kulutukseen, asuntoihin, kesämökkeihin ym, mutta kävi toisin.
Tavallinen rehellinen kansa pysyi edelleen rehellisenä ja tavallisena.
Lainaa ei sittenkään otettu yltiöpäisesti.
Sen sijaan konnat huomasivat tilaisuutensa koittaneen ja pumappasivat pankeista rahaa katteettomilla vakuuksilla.
Tämä oli kenraaliharjoitus joka toistuu nyt EU laajuisesti.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Noo , itse kyllä muistan monen "tavis" -kuluttajankin ottaneen lainaa niin paljon kuin sielu sieti ja korkoista vähät välittäen. Pankithan silloin omalta osaltaan suorastaan kilvan tyrkyttivät lainaa kansalaisille. Itse muistan kieltäytyneeni lisää lainaa ottamasta, vaikka pankki sitä tarjosi. Jos silloin olisin ko. lisäsumman ottanut velkaa, olisin kuulunut jatkossa niihin ikuisesti velkaantuneisiin löyhässä hirressä roikkuviin.

Mutta tämä taitaa mennä asian ulkopuolelle, joskin siinä mielessä lippaa asiaa, että ihmismieltä ohjaa laiskuus ja helpon rahan saaminen. Kuinkahan moinen solidaarinen EU -työttömyyskorvaus kannustaisi eteläisen Euroopan maiden työttömiä hakemaan aktiivisesti työtä ?

Jukka Mäkinen

Tulonsiirtounoni on sinänsä väärä termi.
Kyseessä on enemmänkin menonsiirtounioni.

Jukka Laine

Kilpailu ei lopu, eikä saksalainen pysähdy verotuksen harmonisointiin. Eivätkä kiinalaiset ota suomalaisia työehtoja. Olen tullut siihen tulokseen, että suomalaiset eivät halua tehdä töitä ja yrittää, kehittyi EU sitten liittovaltioksi tai hajoaisi. Saksalaiset pärjäisivät vaikka pirun kanssa, suomalaiset luultavasti kuolisivat nälkään, vaikka olisimme ainoita tällä planeetalla. Ehkä lätkähullu kansa voisi ottaa idoleistaan mallia ja jalkoja muita nopeammin liikuttamalla talouskriisi taittuisi.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

"tai yksityisen sektorin lohkoa..."

Kuten es.hostabisnestä jota veronmaksajat tukevat about miljardilla vuodessa?
Verojahan ei Suomeen maksella siitä pitävät tytär ynm.yhtiöiden/ja ulkolaisten omistajien asiantuntijatahot huolen.Mielenkiintoiseksi tämän SITRAN:kin tukeman liiketoiminnan tekee se,että nämä firmat laajentuvat vuosi vuodelta ja nielevät sisäänsä pienemmät suomalaiset toimijat jotka bisnestä lapsien ja perheiden avulla tekevät.

SITRA on eduskunnan alaisuudessa toimiva taho joka avustaa alkuun jne.KASVUYRITYKSIÄ.Huostabisnes on KANNATTAVAA liiketoimintaa eli moraalista voidaan olla monta mieltä.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

STT
06:01 (Päivitetty 15:15)

Kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen kertoo Kalevalle pitävänsä arveluttavana sitä, että Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja Ilpo Kokkila on välillisesti omistajana pikavippiyrityksessä. Kokkilan sijoitusyhtiö Pontos Group omistaa 10-20 prosenttia pikavippiyhtiö Ferratumista.

- Yhteiskunnan eliitin pitää pyrkiä noudattamaan korkeaa moraalia ja näyttämään esimerkkiä, jos halutaan, että tavalliset kansalaiset toimivat moraalisesti ja oikein, Heinonen sanoo.

Hänen mukaansa etujärjestön puheenjohtaja on asemansa vuoksi rinnastettavissa esimerkiksi tärkeässä asemassa olevaan poliitikkoon.

Kokkilan mukaan pikavippialaan liittyy ikäviä piirteitä mutta Ferratum pyrkii toimimaan mahdollisimman rehdisti.

Kokkila on Pontos Groupin puheenjohtaja ja pääomistaja.

http://www.ksml.fi/uutiset/talous/kaleva-professor...

http://www.ksml.fi/yhteiso/keskustelu/posts/list/6...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Otsikon perusteella; miten niin seuraavaksi? Olen käsitykseni mukaan maksanut osaltani koko yrittäjäaikani yli 25 v kriisimaa Suomen työttömyyskorvauksia. Lähes mielelläni. Mutta kun ne "valuutat"..vaikkakin välillisesti - ovat tulleet pääosin muualta..Olisiko tuo niin väärin olla mukana niissäkin talkoissa, joista Suomi hyötyy??

No leikki leikkinä. Hyvää Juhannusta ja nyt saunaan..

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

On helkkarin hyvä kysymys, onko eurooppalainen työttömyysrahasto hyvä vai huono idea. Jotenkin track recordin perusteella arvioisin, että se on Suomelle huono diili, ja se tehdään, koska siitä joku saa "pisteitä".

Jonkinlainen suhdanteita tasaava mekanismi tarvitaan Eurooppaan, kun niistä valuutoista luovuttiin. Onko se sitten pääomakontrollit vai tulonsiirrot, vai peräti niiden yhdistelmä - mene ja tiedä.

Jussit, sauna ja porukka alkaakin kasilta. Voi jäädä ilta lyhyeen, koska valuutat ovat myös täällä tulleet muualta, tällä kertaa aamukuuteen asti istumalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Olisiko tuo niin väärin olla mukana niissäkin talkoissa, joista Suomi hyötyy??"

Yritä nyt määritellä talkoot missä Suomi hyötyy, siis määrittele nämä hyödyt jotka ovat todistettavissa eikä mielikuvia?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Teoriassa jos Euroopassa pystyttäisiin valuuttakurssien puuttuessa ja budjettikurin rajoittaessa hakemaan jonkin yksittäisen maan reilumpi taantuma automaattisesti yhteisvastuullistamaan, yksikään maa ei ajautuisi negatiiviseen kierteeseen. Siis teoriassa. Onhan USA:ssakin liittovaltiotasoinen työttömyyskorvausjärjestelmä.

Eurooppaan kaavailluissa järjestelyissä olisi (jutun linkkien takana löytyy esityksiä aiheesta) kynnystaso, jonka alapuolella työttömyyskorvaukset pysyisivät maan vastuulla, mutta sen tason yli noustessa niistä tulisi yhteisvastuullisia tietyksi ajaksi, tai siksi asti, että työttömyys laskee taas kynnystason alapuolelle.

Käytännössä epäilen, että moraalikato aiheuttaisi saman tilanteen kuin pankkien pelasteluissa ja kriisimaatukipaketeissa - riskiä otetaan, kun joku muu maksaa. Ja järjestelmä toimisi käytännössä niin, että ne maat, joissa asiat ovat jotenkin kunnossa, sponsoroivat niitä, joissa asiat eivät ole alkuunkaan kunnossa. Siirryttäisiin siis samanlaiseen touhuun kuin mitä Suomessa on syrjäseutujen tukeminen.

Ajatus on mukava ja se antaa sopivasti tekohengitystä euroalueen pystyssä pysymiselle. Luulisi pinttyneillekin fantsuttelijoille olevan mahdollista kaivaa esimerkkejä siitä, miten esim. aluepolitiikasta on tullut Suomessa pysyvä tulonsiirtomuoto, tai miten maailmanlaajuisesti kehitysavusta on tullut jatkuva tulonsiirtomuoto.

Bryssel ei kehtaa ehdottaa eurobondeja tai pankkien pääomavajeiden yhteisvastuullistamista, ainakaan vielä. Bryssel ehdottaa sellaisia toimenpiteitä, joilla on päällisin puolin järkevät ja "yleishyödylliset perustelut". Tarina uppoaa fantsuttelijoihin, liittovaltiokehitys jatkuu, ja lopulta ihmetellään vielä 15 vuoden päästä, että kylläpäs sinne Euroopan työttömyyskassaan saa maksaa rahaa reilusti, vaikka takaisin ei paljoa saada.

Tämänkaltaisten pysyväisluonteisten mekanismien kanssa on syytä noudattaa äärimmäistä varovaisuutta. Prosenttilaskua osaavat voivat miettiä, mitä esimerkiksi prosentteina pienikin toistuva kuluerä tekee pitkän aikavälin talouskasvulle. Kanniaisen työryhmä kiinnitti huomiota tähän. Näennäisen pieni 0.5%/BKT-maksu vuodessa on 20:n vuoden aikana pitkä penni, jos se on pois omasta eksponentiaalisesta kasvusta, ja menee lähinnä paikkaamaan jonkun muun mustaa aukkoa.

Epäselväksi nimittäin on jäänyt, miten esimerkiksi Espanjan talouselämää merkittävästi auttaa se, että me maksaisimme heidän työttömyyskorvauksensa. Työttöminä ne ihmiset olisivat silti. Kyse on artikla 125:n kiertämisestä. Tarkoitus on rahoittaa Espanjan valtiota muiden maiden pussista.

Ai niin, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF uskoo Espanjan työttömyyden pysyvän yli 25:en prosentin ainakin vuoteen 2018 asti, ja on mahdollista, että työttömyyden lasku 12:sta prosenttiin, joka olisi amerikkalaisittain katastrofi, mutta eurooppalaisittain uskomaton menestystarina, päästäisiin joskus 2030-luvun puolessa välissä.

Tässä etsitään maksumiestä. Kaikki euron puolesta. Koska "vakaus".

Article 125
1. The Union shall not be liable for or assume the commitments of central governments, regional, local or other public authorities, other bodies governed by public law, or public undertakings of any Member State, without prejudice to mutual financial guarantees for the joint execution of a specific project. A Member State shall not be liable for or assume the commitments of central governments, regional, local or other public authorities, other bodies governed by public law, or public undertakings of another Member State, without prejudice to mutual financial guarantees for the joint execution of a specific project.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #24

Moraalikato tai ei, tuo vaatii joka tapauksessa sellaista luottamusta eri maiden toimintaan ja talouden kehittymiseen jota ei juuri nyt taida oikein löytyä. Itse en usko varsinaiseen moraalikatoon tässä asiassa, mutta luottamukseni siihen, että asiat osataan tyriä ilman pahoja tarkoituksiakin on riittävä jotta pidän ajatusta huonona. Moraalikatohan tuossa tarkoittaisi sitä, että asioiden annettaisiin tahallaan mennä huonolle tolalle, tai ettei edes yritettäisi estää työttömyyttä sen noustessa suureksi. Moraalikadon edellytyksiä ei oikeastaan edes syntyisi, sillä maan sisäinen tilanne väistämättä pakottaisi poliitikot yrittämään kriisin ratkaisua.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu Vastaus kommenttiin #25

kyllä esim.italiassa täyttyy moraalikato jo nyt,,maan sisäinen tilanne ei siellä pakota esim.napolin jätehuoltoa kuntoon,vaan mafia sitä edelleen hallitsee,eli asioiden annetaan mennä tietoisesti päin persettä !
ja kun annetaan mennä napolin seudulla,-annetaan koko maassa,-ja suomipoika maksaa,takaa ja tukee ja ennenkaikkea ihmettelee !

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #25

Moraalikato ei ilmiönä useinkaan ole tahallista. Siitä vain tulee tietynlainen paha tapa, yleinen tapa toimia ja suhtautua asioihin. Ihan kuten jos näkee jonkun makaavan kadulla, eikä mene katsomaan, onko jotain hätänä. Tai se, että lykkää punttisalille menoa ajatuksella "syssymmällä".

Esimerkiksi työttömyysturvan täydellinen poistaminen laittaisi varmasti monet kotitaloudet säästämään reilummin ja pitämään yllä varallisuuspuskureita huonojen aikojen varalle. Kun pakottavaa tarvetta pitää puskureita yllä ei ole, niin niitä ei myöskään pidetä.

On hankala tilanne, että toisaalta vakaussopimuksilla (two, six-pack) torpataan budjettipolitiikat ja EU-komission ohjeistuksessa kiinnitetään huomiota epävakaustekijöihin. Silti sanktiomekanismit eivät ole uskottavia. Kun markkinakuri on poistettu makrotalouden puolelta, ja tilalle on tullut Brysselin valikoiva kurintapainen, mutta kaukana kurista oleva seurantajärjestelmä, paineita tehdä asiat oikein jäsenmaatasolla ei ole.

Käy helposti niin, että "luottoluokittajat sanoivat, Bryssel sanoi", ja lopputuloksena on moraalikatoa, koska aina voidaan luottaa tukipakettiin tai EKP:n tukeen. Luomalla työllisyysturvajärjestelmä euroalueelle käy aivan samalla tavalla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kykeneenkö Suomi - taantumamaana - edes symbolisesti osallistumaan muiden kriisimaiden "työttömyyskorvauksiin", kun nyt näyttäisi siltä, että äsken sovitun minipaketin seurauksena Suomen velka v. 2018 lisääntyy suunnitellun päälle 800.000.000 €:lla?

Kun v. 2014 näyttää Suomelle negatiivista tai nollakasvua ja v. 2015-16 on vain hyvien VM-toiveiden ("4 vuotta näkynyt valoa tunnelin päässä") varassa, tuntuisi erikoiselta, että Suomi euromaana jatkaisi tukipakettilinjalla muidenkin hyväksi.

Moraalikatoa on sekin, että eletään katteettomien toiveiden varassa tai tylsistyneenä jääränä hyvässä uskossa. Kun tämä toistuu usein, luottamus menee täydellisesti. Onko sen seuraukset otettu huomioon päättäjien joukossa? Siis, ettei seurauksia tulisi?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tehosteena suosittelisin käyttämään sanaa 'sinä' maksajan lisäksi.Ehkä silloin voisi mennä jakeluun asiat paremmin.

Käyttäjän juka39 kuva
juhani kaimio

Olen sitä mieltä, että euro vaatii toimiakseen "liittovaltiota" eli mahdollisimman sitovia yhteisiä taloudellisia toimia, mm tulonsiirtoja, pankkiunionia, yhteistä työttömyysturvaa ja niin edelleen.

Kun en kannata "liittovaltiota", on mielestäni vain yksi tapa toimia eli eurojärjestelmän purkaminen. Kaikesta ylimääräisestä kuonasta putsattu EU sen sijaan voisi jatkaa.

Olisi suotavaa, että asioista puhuttaisiin suoraan ja yksinkertaisesti. Näin Euroopan kansalaiset voivat tehdä valintansa tosiasioiden pohjalta.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Toisaalta tässä EU:n talouskeskustelussa tulee muistaa, että EU on myös poliittinen toimija. Tähän liittuu yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen.

Että voimme kuulua läntiseen kulttuuriin ilman, että Suomea ohjailtaisiin Kremlin suunnasta, edellyttää kuulumista tiiviisti EU:hun. Tästähän on viime kuukausina saatu konkreettisia esimerkkejä. Tokihan ulkoministeri Lavrovilla lienee erilainen mielipide Suomen tiiviistä kuulumisesta EU:n rintamaan.

Luen juuri parhaillaan Juhani Suomen kirjaa "Kohti sinipunaa", Mauno Koiviston aika, 1986 - 1987. Kirjasta saa oivan läpileikkauksen sen aikaisesta talouspolitiikasta, jossa bilateraalisen Neuvostoliiton kaupassa talouden tosiasiat ja YYA -henkinen kahdenvälinen politiikka sekä suomalainen sisäpolitiikka sotkeutuivat iloisesti toisiinsa. Lopputulos ei ollut Suomelle ilmeisestikään kovin edullinen, mutta silloin ei ollut muita vaihtoehtoja. Toisaalta tulee nostaa hattua presidentti Koivistolle siitä, että kun tilaisuus 1990 -luvun alussa tuli, niin hän johti Suomen päättäväisesti EU:hun ja irroitti meidät näin Kremlin ohjauksesta.

Erkki Joonala

Kyllähän tämän kanssa voisi elää, kun aloitetaan siitä, että verotus, mukaanlukien tulo-, omaisuus-, auto- ja alkoholiverot korjataan esim. saksalaiselle tasolle. Jos tässä aiotaan vain lätkäistä lisää veroja nykyisen nylkyverotuksen lisäksi, ei Suomessa ole enää varaa tehdä töitä kenelläkään.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kannatan EUa sinä päivänä, kun kaikissa liittyneissä maissa on sama verotus, sama elintarvikkeiden hinta, samat asumiskustannukset. Niin, ja tietysti alkohooli maksaa kaikissa jäsenmaissa saman verran.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Eivät ne nämäkään riitä. Aina pitää muistaa erilainen kulttuuritausta ja moraalikäsitykset: pohjoinen luterilainen lainkuuliaisuus ja sopimusten noudattaminen vs. etelän ja entisen Itä-Euroopan korruptio, lain ja sopimusten kiertäminen, mafia yms.
Mitä pikemmin eroon eurosta, sitä parempi. Kaikenlainen yhteisvastuullisuus epäluotettavien sopimuskumppaneiden kanssa vie väistämättä tuhoon.

Timo Vahtera

Kirjoitit :
" Yleisesti sopeutusmekanismi, jolla jonkin maan matalasuhdanne torjutaan, on oma valuutta, sen mahdollistama yksilöllinen korkotaso ja tarvittaessa heikompaan tai vahvempaan suuntaan markkinoilla muuttuva valuuttakurssi."

Olet oikeassa. Suomen pitää ottaa markka takaisin valuutaksi ja devalvoida se kilpailukyvyn nimissä. Ja samalla saadaan köyhät, työttömät ja eläkeläiset potkittua ruotuun.
Minunkin mielestä on väärin laskea työssäkäyvien palkkoja. Paljon helpompi sumuttaa kansalaisia devalvaatiolla. Siinä kaikkien ostovoima laskee, mutta järjestyksessä ahtaajat, lennonjohtajat, lääkärit, paperimiehet jne.
saavaat lakoilla uhkaamalla palkankorotukset, jotka syövät devalvaation hyödyt.
Mutta työttömät ja eläkeläiset eivät voi lakkoilla, joten siitä syntyy kelpo säästöä yhteiskunnalle ja talouselämällä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jokin joustaa. Jos ei valuuttakurssi, niin sitten palkat. Jos ei palkat, niin sitten työttömyys. Valuuttaliitossa tilanne ei korjaannu kuin massiivisilla tulonsiirroilla. Ei tämä kivaa ole, mutta näin se on. Ylipäätään en jaksa tästä aiheesta jauhaa, koska epäilen, että se on turhaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Liittyisikö tuo ennen EVM äänestystä luvattuun sopimukseen ? Etenkin Euro Plus sopimukseen ? Kesk/kok
Ko.sopimus oli luvattu jo maaliskuussa 2011 ,monisteita myöden joita jaettiin tuollloin jo kunnillekkin.(ennen -12 äänestystä)

Jotkut jäi Plus sopimuksesta ulos. Kiviniemi/Suomi ei.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Jo sovittu EVM.sopimus ennen äänestystä?
Lopussa Euro-plus sopimuksesta. (työttömyyskorvaukset/vastiikkeellinen ilmaistyö työttömyyspäivärahaa/toimeentulotukea vastaan ??

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/kiviniemi+portug...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Joten eiköhän "seläntakana" ole muutakin sovittu kuin pelkkä EVM/Euro Plus ?

huom.pv-määrä.
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/eu-k...

miksi lähettä ennen äänestystä "epävarma" jo kunnille,kun alunperinkin äänestyksen piti olla 2013,mutta tilanteet nopeutti sen vuotta aiemmin 2012.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Kyllä EU on koko toimintansa ajan ollut jäsenmaittensa tulojen tasaaja. Aina siihen on kuulunut nettomaksajia ja nettosaajia. Voi joku maa olla myös +-0 tasolla. Periaate, että heikompia tuetaan, jotta koko yhteisö kehittyy paremmaksi, on kuitenkin oikea.

Tässä vain sekoittuvat kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa: aito koko unionia hyödyttävä tukijärjestelmä, jossa maatalouden osuus on suurin ja virheellisen pankkitoiminnan aiheuuttama lama ja yritykset selviytyä siitä.

Vaikeasti erotettavia nuo asiat ovat siksi, että molempia toteutetaan saman alueen sisällä. Väitän kuitenkin, ettei kehitystuen suuntaaminen vähemmän kehittyneille alueille ole väärin vaan hyödyksi koko yhteisölle. Sen sijaan pankkitoiminnassa on kyse siitä, että tuki ei mene velkamaille vaan niiden kautta lainoittajamaiden pankeille.

Siitäpä tullaankin peruskysymykseen. Ei ole oikein, että voitot ovat yksityisiä ja koskemattomia. Velat taas ovat yhteisiä ja jäsenvaltioiden vastuulla. Vähintäänkin ne voitot, jotka on kääritty jäsenvaltioita köyhdyttämällä, pitää tai nykyoloissa pitäisi käyttää tappioiden maksuun.

Suomi on tässä asiassa sivullinen. Se ei ole osallistunut velkamaiden lainoittamiseen, mikä paisui yli kaikkien arvioiden ja aiheutti nykyiset ongelmat. Kokonaisuutta pitää kuitenkin tarkastella rationaalisesti.

Mielestäni Suomi hyötyy enemmän kun, EU ja sen rahajärjestelmä säilyy kuin, että se hajoaa. Siten pitkällä aikavälillä velat saadaan hallintaan ja samalla poistuvat rahoittajamaiden, myös Suomen, vastuut. Se on pitkä tie, eikä pikavoittoja tule. Kuitenkin se on varmempi tapa päästä ulos kriisistä kuin koko järjestelmän hajotus ja omiin pieniin valuuttoihin siirtyminen, mitä aika laajasti uutena onnelana kaupataan.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ei setelillä ole muistia. Lopputuloksen kannalta on lähes yhdentekevää, meneekö tuki pankin taskuun, työttömyyskorvauksiin kansalaisille vai suoraan valtion budjettiin.

Käyttäjän KaarleAkkanen kuva
Kaarle Akkanen

On myös mahdollista, että tuet, tukien määrät harmonisoidaan. Lasketaan tasolle, jonka kaikki ko. maat pystyvät, haluavat maksaa! Se tietäisi meillä kovia leikkauksia, madallusta nykytasoon.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Tukipolitiikan tulisi suuntautua sellaisen infran rakentamiseen ja kehittämiseen, joka loisi edellytyksiä alueilla pyöritettävälle aidosti kannattavalle yritystoiminnalle. Tällaista infraa ovat mm. liikenne- ja tietoliikenneinfraan sekä tutkimukseen ja kehittämiseen ja koulutukseen investoiminen.

Operatiivisen yritystoiminnan jatkuva tukeminen on sen sijaan kannettua vettä kaivossa. Malliesimerkki tästä ovat eri maissa pyöritettävät tuulimyllytukiaiset ( syöttötariffit, vast. ). Myöskään se, että lobbauksen ja lainsäädännön kautta kuluttajat pakotetaan ostamaan ja maksamaan jostakin, jota he eivät vapaaehtoisesti halua eivätkä tarvitse, ei ole kestävää talouspolitiikkaa ( esimerkiksi ajokorttiuudistus, talojen energiatodistukset, mummon mökin jätevesijärjestelmät, tasakatot ... jne. ).

Toki tässäkin infran rakentamisen tukemisessa tulee olla EU:ssa tiukka kontrolli, jotta vältytään "espanialaisista investoinneista" ( käyttämättömät lentokentät, raitiotiet, jne.). Myös tukirahojen virtoja tulee tarkasti kontrolloida, jotta ne menevät sinne mihin ne ovat tarkoitetut, eivätkä muihin taskuihin. Tässä lienee vielä paljon tehävää, jotta saadaan erilaisten eurooppalaisten kulttuurien toimintatavat yhteensovitettua ja ohjeistettua.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Eikö muuten olekin metkaa, että silloin kun The Economist haukkuu euroalueen ja eurokriisin hoitotoimenpiteet typeriksi ideoiksi ja huonosti toteutetuiksi,, SJP ohittaa. Ainakin kävi selväksi, että löytää lehden kyllä muuten http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170738-suom...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Aika syvien asioiden äärellä ollaan avauksen lopussa:

"Ei minulla ole liittovaltiota vastaan sinällään yhtään mitään. En vain usko, että sitä suunnittelevat, toteuttavat ja johtavat ihmiset olisivat mistään kotoisin."

Voisiko samaa sanoa valtiosta noin yleensä?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tietenkin noin voi sanoa valtiosta. Sama koskee myös yrityksiä, kuten vaikkapa Nokian johtoa.

Vanha sanonta menee, että "osta osakkeita vain sellaisista firmoista, jotka pärjäisivät, vaikka niitä johtaisi kinkkuvoileipä, sillä ennemmin tai myöhemmin sellainen on johtajana".

Olen koko ajan jankuttanut, että poliitikoille, yritysjohtajille tai muille tahoille ei saa antaa katastrofin mahdollistavia työkaluja. Euro eli valuuttaliittomme on yksi sellainen mahdollistaja. Moderni pankkijärjestelmä ja ydinaseet ovat myös sellaisia.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Pakko olla samaa mieltä Aristoteleen, Hobbesin ja koko yhteiskuntatieteiden historian kanssa: valtio on ihan kiva keksintö, parempi kuin silkka vahvimman oikeus.

Muita vaihtoehtojahan ei ole. En usko jumalaankaan, joka voisi "antaa" poliitikoille katastrofin mahdollistavia työkaluja, joten ihan hyvä, että kansa valitsee edustajansa, joille ne annetaan.

Luulen kyllä, että federalismi etenee. Parissa sukupolvessa meillä on Euroopan kansa, mutta ei ihan ensi vuonna varmaankaan.

Toimituksen poiminnat