*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Saksan etu ei ole Suomen etu

  • Kokoaikatyöt 1
    Kokoaikatyöt 1
  • Kokoaikatyöt 2
    Kokoaikatyöt 2

 

Nimimerkki ”Tyhmyri” totesi tänään, että Suomessa vallitsevat riemunosoitukset jokaisesta orastavankin talouskasvun merkeistä etenkin Saksassa mutta myös kriisimaissa kuten Espanjassa tai Irlannissa ovat perusteettomia. Suoraa takaisinkytkentää kriisimaiden talouksista Suomeen ei ole, eikä edes Saksa ole ollut sellainen talousveturi, kuin mitä perinteisesti on ajateltu.

Kun Saksa pärjää, se kepittää muita

Aloin miettiä aihetta. Olen muutaman vuoden jankannut täälläkin, että ”mikä on hyvää Saksalle ei ole välttämättä hyvää Suomelle”. Saksalla on kiusaus kiristää sekä raha- että budjettipolitiikkaa aina kun sen oma tilanne sallii sen. Saksalla on omat syynsä – se haluaa edelleen pienentää eurokriisiriskejään, ja Saksan kannalta paras ratkaisu ovat jäätyneet taloudet ja yhteisvastuutakaukset, jolloin Saksan kokonaisriskipositio pienenee. Tämä takaa sen, että sekä raha- että budjettipolitiikka on Euroopassa kaikille muille paitsi Saksalle jatkuvasti liian kireää. Tästä seuraa, että euroalue ei elvy.

 

Suomessa paniikkia EU-uskollisuudesta

Esimakua tästä on saatu Suomessa, missä keskustelua hallitsee täysin Suomen ”holtiton velkaantuminen”. Suomen valtionvelka on edelleen euromaiden alhaisimpia, ja budjettivajeet hyvin maltillisia. Toki suunta on huono ja vene pitäisi kääntää, mutta eihän se toivomalla käänny, eikä Etelä-Euroopan tyyppinen sisäinen devalvaatio taida olla suosittu vaalilupaus keväänkään eduskuntavaaleissa.

Monelta jää huomaamatta, että joku Ranskan tai Espanjan nollakasvu on saatu aikaiseksi lähinnä velkaantumalla rajusti enemmän, kuin mitä velkakatto ja budjettivajekatto antaisivat myöten, mutta isojen maiden toteuttamiin sääntörikkomuksiin ei kiinnitetä huomiota.

Euroopan unionin komissio ei ole esimerkiksi reagoinut millään tavalla jatkuvasti yli makrovakaussopimuksen rajan yli olleeseen Saksan vaihtotaseen ylijäämään. Saksan ylijäämä on muuten jälleen noussut uuteen ennätykseensä. Talouspolitiikkaa ei tunnu johtavan mikään muu ajatus kuin EU-sopimusten velka- ja budjettirajojen täyttäminen.

Ehkä suuret EU-maat haluavat edes yhden maan toimivan sääntöjen mukaan, varjellakseen EU:n  mainetta sääntöpohjaisena järjestönä. Mikäli pieni maa ei onnistu, EU asettaisi sääntöjen mukaiset taloudelliset rangaistukset. Ehkä ajatus on, että jostain pienestä maasta tehdään varoittava esimerkki isoille kriisimaille, koska isoja maita EU ei uskalla körmyyttää, koska ne eivät ole pompoteltavissa (kts. Myyntimiehelle näytettiin ovea)

 

 

Saksan fantsuttelija #1: Veturi

 

On monta syytä, miksi Suomessa ajatus Saksan menestyksen tärkeydestä on ollut suosittu. Ensimmäinen, veturiryhmä, omaa heikon kriisi- ja makrotaloustuntemuksen, mutta jonkinlaisen historiantajun. Heille on aiemmin aina on jostain ilmestynyt "veturi", yleensä USA tai Saksa, joiden kasvu on vetänyt myös Suomen mukaansa.

 

Saksan fantsuttelija #2: Fanittaja
Toinen ryhmä, fanittajat, haluavat olla kuin Saksa, ja ehkä melkein kuvittelevatkin Suomen, yrityksensä tai itsensä olevan kuin Saksa. Tyypillisesti fanittajilta kuuluu "se on vain asenteesta kiinni", "meidän pitää tehdä rakenteellisia uudistuksia". Fanittaminen on erityisen suosittua liberaaleina itseään pitäville, Kokoomuksen kannattajille ja taustavaikuttajille ja EK:n ja EVA:n johdolle, kuten Matti Apuselle ja Risto Penttilälle. Mikäli elinkeinoelämä olisi jotain muuta mieltä kuin Apunen ja Penttilä fanittamisessaan ovat, heidät vaihdettaisiin. Tuolla on maailma täynnä laadukkaita ekonomisteja, mutta jostain syystä sellaisia ei ole tehtävään otettu, mikä kertoo oleellisen järjestöjen päätöksentekijöiden ajattelumaailmasta.

Fanitus toimii perusteluna sisäisen devalvaation välttämättömyydelle, ay-liikkeen alasajolle, sosiaaliturvajärjestelmän remontille, menoleikkauksille jne, ja keskeinen mantra on, että ”euron kanssa voi elää”, vaikka jäljet kertovat, että juuri muilta kuin Saksalta se ei ole onnistunut kuin välttävästi, ja Suomelta erityisen surkeasti.

Mitään lukuja tai laskelmia tämä porukka ei pysty esittämään, koska ei osaa, eivätkä ne luvut tukisi niitä tausta-ajatuksia ja -toiveita, joita fanittajilla on. Yhtäkään hyvää selvitystä euron riemuista tai sisäisen devalvaation onnistumisesta ei ole nähty – eikä tulla näkemäänkään, koska kumpikaan ei pidä paikkaansa. Siksi tämän porukan kanssa ei pysty keskustelemaan.

Fanittajien ympärille on kehkeytynyt joukko, joka haluaa identifioitua menestyjiin, ja näkee fanittajien tarinan olevan se uskottavin, tai ainakin työuran osalta vähäriskisin. Sensijaan, että katsottaisiin, mikä ratkaisu tai malli voisi onnistua Suomessa, eikä pidettäisi edes eurojäsenyyttä tabuna, tänne yritetään tunkea väkisin "Saksan mallia", joka toteutettiin pitkän ajan kuluessa tilanteessa, jossa maailmalla oli aivan erilainen tilanne. Nyt tilanne on toinen, ja aikaa ei ole paljon. Siksi Saksan malli ei tule nyt auttamaan meitä.

 

Saksan fantsuttelija #3: Opportunisti

Kolmas porukka ovat suorat opportunistit. Ne ovat ne, jotka ovat tajunneet, että mikäli haluaa saada kivoja virkoja Euroopan unioniin kuuluvien organisaatioiden palveluksessa, esimerkiksi päätyä muovikassikomissaariksi tai komissaarin esikuntaan töihin, pitää olla asioista samaa mieltä kuin Saksa. Tämä tarkoittaa, että nämä tyypit aivan tietoisesti väittävät ajavansa yhteistä ja Suomen asiaa, vaikka todellisuudessa ajavat Saksan asiaa, ja saavat palkkioksi Juudaksen hopearahansa.

 

Mielestäni tällä kolmosporukalla on paras tilannetaju, mutta kyseenalaisimmat motiivit. Kakkosporukalla taas on niin pahasti eurotalebanismi ja joogalentolibertarismi levinnyt mantelitumakkeesta, että niiden kanssa keskustelu on aivan turhaa. Ykkösporukan päät voisi kääntää osoittamalla, että numerot eivät vastaa ennakkokäsityksiä, ja ohjat pitäisi ottaa itse käsiin, mutta ongelma on, että pysähdyksen pitää olla järisyttävä, ennenkuin ykkösryhmän kaverit ovat valmiita vaihtamaan käsityksensä. Ykkösryhmän tyypit ovat sen verran rauhallisia, että he haluavat kunnon näytön, ennenkuin tarkistavat hyvin toimineita näkemyksiään. Tämä on ongelma, koska "kunnon näyttö" tarkoittaisi lamaa, johon verrattuna 90-luvun alku oli lastenleikkiä. Sillä erotuksella, että velkaelvytysmahdollisuus tuli jo käytettyä loppuun fantsuttelun aikana.

 

Itse toivon, että Saksalla menisi mahdollisimman surkeasti. Se on ainoa keino saada euroalueen talouspolitiikkaan jotain järkeä. En usko, että Suomessa herätään. Toinen toivo on, että joku maa, jossa ollaan jo pitemmällä deflaatiolamakierteessä, sanoo, että jo riittää. Suomen talousveturi tulee taas, mutta yllättävältä suunnalta ja oudolla tavalla. Jos Skotlanti itsenäistyy ja alkaa suunnitella oman valuutan käyttöönottoa, se on vaarallinen esimerkki. Jos yksi voi, voivat muutkin. Katalonian maakunta voi irrottautua. Ranska voi vaalien jälkeen sanoa, että pitäkää tunkkinne. Vaihtoehtoja on monia, eikä niitä joku muovipussikomissaari pysty torjumaan - niihin ei auta mikään muu kuin Saksan kukkaronnyörien löystäminen, eikä Saksa välttämättä suostu - eurokriittinen AfD napsaisi paikallisvaaleissa siellä jo kymmenen prosenttia äänistä. Kun saadaan mylly käyntiin, markkinat haistavat veren, ja pakottavat kansallisen tason poliitikot toimimaan oikein, klassisen Krugmanin tyyppi 2-valuuttakriisin hengessä.

 

Äänestäkää omantunnon mukaan. Toivotaan rauhaa Eurooppaan. Muistetaan yhtenäisyys Suomessa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

36Suosittele

36 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Itse toivon, että Saksalla menisi mahdollisimman surkeasti. Se on ainoa keino saada euroalueen talouspolitiikkaan jotain järkeä."

Minä toivoisin, että saksalaiset alkaisivat kuluttaa enemmän ja Saksan palkkataso nousisi. Näin voisi joitakin murusia päätyä Suomeenkin. Nykyinen Saksan meno tulee kaatumaan vielä omaan mahdottomuuteensa.

Suomi tulee käymään pohjan kautta ennen kuin mitään taloudellista tervehtymistä tapahtuu. Toinen vaihtoehto Suomelle on muuttua Pohjolan Argenttiinaksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tilanteessa, jossa useampi euromaa kyntää deflaatiossa, ja missä reaalikorot ovat monessa maassa korkeammalla kuin ennen sitä ihanaa euron käyttöönottoa, Saksan kulutuksen kasvu olisi toki kiva, mutta liian vähän. Se olisi heti tilaisuus Saksalle kiristää rahapolitiikkaa ja budjettikuria euroalueella.

Kun euroalueen tilanne on näin perverssi, että talouspolitiikasta päättää Saksa, ainoa toivo saada aikaiseksi elvyttävämpää politiikkaa on Saksan epäonni. Uskomatonta, eikö totta?

Jukka Mäkinen

Argentiina olisi hyvä vaihtoehto, mutta mistä tehdään Messi, Mascherano ja DiMaria.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Toivotaan siis että Saksalla alkaa pian oikein tosissaan yskiä. Saadaan suljettua ennen alkujaan tuo tuleva Meyerin telakka, autotehdas sekä muutama lääkefirma joista löytyy myös Suomen suurimpia veronmaksajia. Puhumattakaan Saksaan vientiä harrastavat firmat. Lappu luukulle niin vasta fantsittaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Oletan, että et lukenut, etkä ehkä ymmärtänyt. Euroalueen talous on pahoissa vaikeuksissa, ja Saksa on ilmoittanut Nein rahapoliittiselle ja Nein budjettipoliittiselle elvytykselle. EKP ja budjettikuri joustavat euroalueella vain, kun Saksalla meinaa mennä huonosti.

Saman havainnon on tehnyt aika moni muukin:
http://thefaintofheart.wordpress.com/2014/08/12/dr...
http://www.themoneyillusion.com/?p=27486
http://www.bloomberg.com/news/2014-09-09/draghi-pl...

Voisin jatkaa linkkilistaa loputtomiin, joten minun näkökulmastani väitteeni on kohtuullisen validi, ja en oikein ymmärrä, mitä taas yrität sanoa. Toistaiseksi en ole nähnyt sinulta kuin tuubaa kommenteissa. Joten, argumentoi, tai be gone. Ref: http://ruudolfster.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175628...

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Joku tuollaisessa talousajattelussa mättää. Euroopan suurimmalla taloudella pitäisi mennä heikommin, jotta meillä ja muualla Euroopassa menisi paremmin. Niin varmaan menisikin Saksaan nähden, mutta silti todennäköisesti siinä tilanteessa Suomen ja muun Euroopan taloudellamme menisi nykyistäkin heikommin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Mikä argumenteista oli mielestäsi viallinen?

1 Saksan vaatimukseta raha- ja budjettipolitiikkaa pidetään euroalueella kireänä.

2 Tämän seurauksena talouskasvu euroalueella on jäänyt tulematta

3 Kun Saksan talous meinaa piiputtaa, Saksa suostuu löystämään raha- ja budjettipolitiikkaa, tai muuttamaan zääntöjä tai olemaan noudattamatta niitä.

Jouni Peltoniemi

Saksako yksinään vastustaa?
Ketkä kaikki sitten kannattaa, ja minkälaista löyhentämistä?
Mitä Suomi nyt ylipäänsä ajaa? Siitäkään oikein saa selkoa.
Mitä Saksakaan voisi, jos kaikki muut yksimielisesti haluaa toisin?
Vai onko joka maalla aivan liian oma linjansa?
Ajaako Saksakaan omaa etuaan, vai vain pankkien ja miehittäjien?

Melkein väittäisin jopa rivisaksalaisenkin hyötyvän paremmasta eurosta kuin tämä.
Euron kanssa voisi vielä elää, jos saisi säännöt muutettua, mutta näillä säännöillä tie on kertakaikkiaan loppuun kuljettu. Otetaan siis ensiksi tasoittavat 50 miljardia lisävelkaa ja hypätään pois kaikki taas töitä tekemään.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #17

*Saksako yksinään vastustaa?
Myös ne maat, joiden taloudellinen intressi on sama kuin Saksalla, tai joiden johtajien intressit ovat Saksan hyväksynnästä riippuvaisia, ovat samassa rintamassa. Koska Suomella ei ylipäätään ollut mainittavia saatavia kriisimaista eurokriisin käynnistyessä ja TARGET-balanssimme oli nollilla, olisi aluksi ollut järkevää vastustaa näitä toimia. Sittemmin Vanhasen aloittamana ja Kataisen todenteolla loppuunviemän yhteisvastuullistamisprosessin myötä mekin pääsimme mukaan Saksa tilanteeseen.

*Ketkä kaikki sitten kannattaa, ja minkälaista löyhentämistä?
Tietenkin ne maat, joilla menee huonosti ja joilla ei ole kykyä tai mahdollisuutta tehdä mitään muuta. Ranska huutaa vakaussopimuksen romuttamista. Siellä tapahtui ministerivaihdoksia hiljattain. Italia vaatii yhteisestä pussista tehtäviä infrastruktuurihankkeita (lue: Suomen rahoilla rakennettaisiin Italiaan infraa). Ranska huutaa heikompaa euroa EKP:lta. Espanja ei ole oikein vaatinut mitään, mutta tehtailee rajusti alijäämäisiä budjetteja. Jokaisella on vähän oma tyylinsä, mutta ydinsisältö sama.

*Mitä Suomi nyt ylipäänsä ajaa? Siitäkään oikein saa selkoa.
Mitä Saksa haluaa, sitä Suomi haluaa - tämä on toistaiseksi käytössä ollut päätöksentekomalli. Mitään varsinaista päätösvaltaa Suomella ei ole keskeisissä kysymyksissä. Lipposen "päättäviin pöytiin & ytimiin"-malli oli jo alunperin naurettava.

*Mitä Saksakaan voisi, jos kaikki muut yksimielisesti haluaa toisin?
EKP:ssa on tapana tehdä yksimielisiä päätöksiä. Toisin kuin esim. Suomi, Saksa on perustuslakituomioistuimineen klassinen oikeusvaltio. Jos EKP tai Bryssel yrittäisi tehdä jotain, mikä on Saksan perustuslain vastaista, leikki loppuisi. Viimeksi istuimen lausuntojen mukaan jos EKP olisi tehnyt X, Saksan olisi ollut pakko erota eurosta, koska euro olisi muuttunut Saksan perustuslain vastaiseksi. Saksassa ei enää ole mahdollista löytää isoa myötämielisyyttä euroalueen tukitoimille. Besides, ei ne saksalaisetkaan äänestäjät ole sen fiksumpia kuin täällä. Kansa vastusti kovasti Euroopan vakausmekanismi EVM:ää, vaikka se tehokkaasti yhteisvastuullisti Saksan omia riskejä muiden maiden piikkiin. Ei sielläkään äänestäjät tajua, mihin ovat joutuneet. Tämä näkyy jonkun AfD:n kannatuksen nousuna.

*Vai onko joka maalla aivan liian oma linjansa?
Pattitilanne. Kriisimaiden ja Saksa-blokin intressit ovat täysin vastakkaiset, eikä kompromissia ole mahdollista löytää.

Ajaako Saksakaan omaa etuaan, vai vain pankkien ja miehittäjien?
Jos pitäisi keskeiset syylliset nimetä eurokriisiin, ne olisivat Saksan ja Ranskan pankkijärjestelmä ja EU-byrokraattien eurotalebanismi.

*Melkein väittäisin jopa rivisaksalaisenkin hyötyvän paremmasta eurosta kuin tämä.
Tietenkin - olet 100% oikeassa! Sensijaan, että Saksalla on ollut massiivinen viennistä tullut vaihtotaseen ylijäämä, jonka maan pankit ovat sitten sijoittaneet ulkomaille mm. lainaamalla espanjalaisille ja irlantilaisille pankeille, saksalaiset olisivat voineet vaikka dokata ne ylijäämät. Saksan "hyvän politiikan" kehuminen on mielestäni outoa. Saksalaiset saivat liian vähän palkkaa, kansantalous säästi ylijäämät ja tilalle tuli sittemmin kriisiytyneiden maiden ja pankkien velkakirjoja. Velkakirjoja ei voi dokata.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

No kuinka paljon Suomen sitä D-vitamiinia pitäisi tällä kertaa ottaa? 30%? Ja seuraavissa suhdannesykleissä aina 20% lisää?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Riippuu inflaatio- ja työllisyystavoitteista.

Omia valuuttojaan käyttävistä rupumaista esim USA antoi dollarin devalvoitua 30% it-kuplan puhjettua. Iso-Britannia 30% nykyisessä finanssikriisissä ja Ruotsi 20%.

Valuuttakurssin lisäksi on toki olemassa myös korkotaso, keskuspankin taseostot ja vapaasti valittavat tarkoituksenmukaiset tavoitteet, joita rahapolitiikalla halutaan ajaa. Nyt ne tavoitteet on määrätty koko euroalueelle, jolloin rahapolitiika on aina jollekin maalle liian kovaa kovaa ja toiselle liian löysää. Lisäksi euroalueen tavoitteista ei ole edes yritetty pitää kiinni.

Ylläoleva ei ole mielipiteitä, vaan kasa faktoja. Jos joku haluaa kinata, tervetuloa.

Olen kuulevinani lievää närkästystä äänensävyssäsi - että taas rupumaat devalvoivat, ja eihän se nyt vaan voi olla, miten tulevaisuudessa asioita hoidetaan. Näin kuitenkin kaikki euroalueen ulkopuoliset maat tekevät, ja pärjäävät paremmin kuin euroalue. Edellisetkin lukuisat valuuttaliitot ovat epäonnistuneet surkeasti Euroopassa.

Onko mielestäsi talouspolitiikan tehtävä olla kasvun ja työllisyyden mahdollistaja ja synnyttäjä, vai jotain muuta?

Entä kommenttitykkääjä Ketola, mitä mieltä ja joko argumentti löytyisi?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

kiina kans pitää valuutan koko aika aliarvostettuna. ei se pelkästään kommunismin ylivertaisuudesta johdu että niiden talous kasvaa 10% vuoteen kun meillä pitkän aikavälin kasvu o nollatasoa. kyl siin vaaditaa myös järkevää valuuttakurssia.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kaiken kaikkiaanhan tilanne on aivan absurdi. Bruegel julkaisi juuri hiljattain katsauksen, jossa tarkastellaan euromaiden vientiä 1980-luvulta alkaen. Osoittautui, että euromaat kävivät keskenään kauppaa enemmän ennen euron käyttöön ottoa kuin euron käyttöönoton jälkeen.

Myös vienti euroalueen ulkopuolisiin maihin on laskenut. Euro on yksinkertaisesti liian kallis. http://www.bruegel.org/nc/blog/detail/article/1420...

The Telegraph kommentoi euron epäonnistuneen tärkeimmässä tehtävässää eli kaupankäuynnin lisäämisessä http://www.telegraph.co.uk/finance/financialcrisis...

Tämä tosin oli nähtävissä WTO:n, Maailmanpankin ja Suomen tullinkin tilastoista, jos fantsuttelijat (ja taloustoimittajat) vaan olisivat viitsineet katsoa 30 vuoden aikajanalla eikä edellisvuoden kvartaaleihin verraten.

Työtätekevien köyhien määrä kasvaa Euroopassa, erityisesti Saksassa:

Millions of Europeans are poor despite having a full-time job

"Thirteen million Europeans fall below the EU's poverty line despite having fulltime jobs, especially in Germany, according to a new analysis by the European Trade Union Institute (ETUI).

At the same time, the number of 'poor' full-time workers has grown over the past five years, the study showed.

Workers can be counted as 'poor' if they earn 50% or less than the average in a specific country..."
http://www.euractiv.com/sections/social-europe-job...

Lisäksi Eu-maat käyvät keskenään verokilpailua, joka entisestään vaikeuttaa tilannetta.

Toinen homma on jäsenmaiden väkiluku. Infralla, innovaatioilla, etäisyyksillä ja sen sellaisella on toki merkitystä, mutta pelkästään kokonaiskysynnän kannalta jäsenmaiden väkiluvun määrällä on merkitystä.

Nyt juuri aamusella erään ystäväni kanssa s-postitse äimistelin fantsuttelijoiden järjenjuoksua.

Suomessa (ja Eu:ssa) on kysyntälama. Ja rutosti köyhiä yrittäjiä. Sitten kaupan alan fantastiset edunvalvojat vaativat ratkaisuna julkisten palvelujen leikkaamista. http://nyt.fi/a1305871995149
Lisää rahattomia siis.

Samalla vaaditaan sääntelyn purkamista. Sääntelyn purkaminen ja valtion velkaantumisen estäminen ovat ne mantrat, joiden tuella sosiaaliturva ja julkisia palveluja käydään purkamaan.

Rahaa on. Sijoitusrahastoissa, pääosin verottomana tulona. http://www.hs.fi/talous/Sijoitusrahastojen+arvo+li...

Raha ei kierrä reaalitaloudessa, vaan istuu tekemässä rahasta rahaa.

Joskus sitä epätoivoissaan alkaa epäillä, että suurelta osalta ihmiskuntaa puuttuu aivot.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Tuo think tank -käppyrä on suhteellinen, eikä kerro juuri mistään muusta kuin maailmankaupan rakenteen muutoksesta, eli 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien Aasia (Kiina) on tullut yhä tärkeämmäksi kauppakumppaniksi. Absoluuttisissa luvuissa tai vertailussa johonkin indeksivuoteen (tuossa 1980) olisi huomattavasti enemmän järkeä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Lukujen pyöräyttäminen toivomallasi tavalla ei muuttaisi sitä tosiasiaa mihinkään, että euroalueen sisäinen tavara- ja palvelukauppa jäi huomattavasti jälkeen siitä, mitä yhteisvaluutan väitettiin saavan aikaan. Osasyynsä siihen on, että markkinat integroituivat jo ennen varsinaista euron käyttöönottoa, kun pääomaliikkeet olivat vapaita, korkotaso konvergoitui ja valuuttariski oli poistunut siirtymäaikana. Eli euron myönteiset efektit tulivat, mutta ennen itse euron käyttöönottoa.

Vaikka vertailuajankohtaa muutettaisiin, nettolisäys oli kuitenkin pienempi kuin mallit lupailivat. Globaalien virtojen muutokset selittävät pudotuksen vain osittain, aiheesta ja sen syistä on kirjoiteltu eri tahojen toimesta runsaasti. Vaikka kommenttisi on aiheellinen, se ei muuta johtopäätöksiä. Osasyynsä intra-euro ja EU-kaupan laskuun on talouksien romahduksella.

Väittäisin, että euron käyttöönotto lisäsi integraation tiivistymisen kautta kauppaa, mutta euron mahdollistama viiden vuoden (ja kestää vielä) taantuma tai oikeammin lama (euroalueen lama on jo pahempi kuin 30-luvun katastrofi) on pudottanut kauppaa vielä enemmän. Euron aiheuttamat haitat ovat suuremmat kuin hyödyt.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Lisätään vielä sen verran, että tuo "ajatushautomo" Bruegel on erittäin Eurooppa- ja euromyönteinen laitos, jonka johtajana toimii tällä hetkellä Euroopan keskuspankin edellinen johtaja herra Trichet. Populisti/persu/valikoivaa tarkoitushakuista analyysia-korttia on vaikea pelata Bruegelia vastaan.

Bruegel ja PIIE ovat kaksi eniten seuraamaani hautomoa Euroopassa. Vaikka niiden perussävy on hyvin EU-myönteinen, usein näkee, että virallisen liturgian piiriin kuuluvat tahot kirjoittavat tai esittävät virallisesta liturgiasta poikkeavat näkemyksensä nimenomaan noiden kahden tahon kautta. Myös voxeu.org ja ehkä Project Syndicate ovat ok seurattavia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Saksa taitaa olla Suomen suurin kauppakumppani.

Eikö se edistäkin Suomen vientiä Saksaan,
jos saksalaisilla riittää euroja millä maksaa?

Toki se viennin veto myös tedellyttää sitäkin,
että Suomen vientituotteet ovat kilpailukykyisiä,
mutta eikö toinen edellytys ilman muuta ole se,
että asiakkaalla on rahaa, että asiakkaalla menee hyvin?

Olen siis sitä mieltä ettei tämän blogin otsikko pidä paikkaansa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Lue enemmän, luulet vähemmän - vai miten se mainoslause nyt kuului?

Vastaus on Ruotsi, Venäjä, Saksa. Suurimman osan kaupastaan Suomi käy euromaiden ulkopuolelle.

http://ek.fi/wp-content/uploads/Suomen-suurimmat-k...

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Puheenvuoro kiteytettynä: Juhani Huopainen toivoisi, että Saksalla alkaisi menemän huonommin, jotta Saksa suostuisi EKP:n massiivisiin elvytyksiin. Se toinen perustelu oli omituinen, kun siinä viitattiin Saksan edun olevan muiden maiden talouksien jäätyminen ja yhteisvastuut; Luulisi paremminkin talouskasvun olevan tässä eduksi.

Sitten tietysti Huopaisen mielestä vaihtoehtona olisi Suomen paluu omaan valuuttaan.

EKP julkaisi viime viikolla massiivisten elvytysten aloittamisen. Taisi olla kokoluokaltaan 500mrd€ tai sinne päin. Ei tullut viikonloppuna eikä alkuviikosta seurailtua medioita, joten onko jotain uutta tältä rintamalta, mikä Juhani sai sinut kirjoittamaan tuon ykköskohdan ?

Suomen sisämarkkinat ovat pienet, toisin kuin USAn tai vaikkapa Saksan. Vientiteollisuus on aina ollut Suomen elintason kohoamisen kulmakiviä. Nyt Juhani pelkistit tai oikeastaan kompromentoit tämän faktan pelkästään Saksan fantsuttamiseksi. Ja Suomen kilpailukykyä ei pelkästään voida vaan on pakko parantaa pelkästään oman valuutan (tai Euron devalvoitumisen) lisäksi muillakin toimenpiteillä. Emme pärjää edes päämarkkina-alueellamme, Euroopan Unionissa ja Euroalueen sisällä, ellemme huomattavasti petraa kilpailukykyämme.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Menee vähän metsään, mutta myös hyviä havaintoja.

Mainitsin sekä raha- että budjettipolitiikan (en pelkästään EKP-elvytystä). Jälkimmäinen on hyvin tärkeä, kuten EKP:n Draghi toi J-holessa esiin.
***
Saksan taseriski eurokriisistä, eli TARGET2-balanssi pienenee, kun rahapoliittiset yhteisvastuut pienenevät. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Saksa ei halua EKP:n tekevän rahapoliittisia elvytystoimia, koska ne määritelmän mukaan lisäävät yhteisvastuita. Kts EKP:n kautta tulevat kansalliset taseet: http://www.eurocrisismonitor.com/Data.htm

Budjettipuolella hinku hillitä sekä vaje- että vajekertymätasoa (velkaa) taas johtuu siitä, että mikäli jokin maa velkaantuisi liikaa ja ajautuisi kestämättömälle tasolle, se johtaisi lopulta maksukyvyttömyyteen tai ainakin pesetan käyttöönottoon ja velkojen konvertointiin, mikä aiheuttaisi yhteisvastuujärjestelmien kautta taseosuman Saksalle.

Tietenkin Saksan talouskasvu auttaisi Suomea, jos talouskasvu olisi merkittävä. Se vaan valitettavasti ei ole merkittävää se kasvu, ja on kaksi tasapainopistettä, joissa homma toimisi - 1) Saksan talous kasvaisi niin reippaasti, että sen imu riittäisi vetämään muut mukanaan (ja että Saksa ei kiristäisi euroalueen politiikkaa heti, kun sillä menisi hyvin) tai 2) Saksan talous ottaisi lisää osumaa, ja se taipuisi euroalueen kokonaistilannetta paremmin huomioivaan politiikkaan. Mielestäni pahin tilanne on nykyinen - Saksa kasvaa kohtuullisesti, eikä koe tarpeelliseksi tehdä mitään muiden eteen.

***
EKP julkaisi, mutta ei ole tehnyt vielä. 500 jaardia on arvio. On hyviä syitä epäillä, että EKP:n toimet osoittautuvat pienemmiksi, kuin se on nyt julistanut, ja että nille kävisi kuten LTRO:lle kävi, eli ne päätyisivät reserveihin eivätkä kiertoon.
***
Loppupuolen tekstistä edelleen muistutuksena, että en ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö Suomella olisi rakenteellisia ongelmia, ja etteikö niitä pitäisi korjata. Esität nyt minun olevan jotain mieltä jostain, mitä en ole - jos et muista tai ymmärrä, mitä olen aiemmin sanonut, niin kysyisit.

Toinen asia on, miten näitä uudistuksia voi olemassaolevassa kehikossa toteuttaa. Rakenteet ja sisäinen devalvaatio kun esimerkkien valossa johtaa ilman rahapolitiikan täyttä tukea Espanjan, Kreikan, Portugalin ja Irlannin tilanteisiin.

Edelleen viestisi on, että "euron kanssa voi elää", "se on vain asenteesta kiinni" ja "rakenteellisia uudistuksia". Mielestäni olet fantsuttelija - unohdat, että toivomasi mallin seuraukset ovat muualla olleet katastrofeja. Etkä huomaa, että kukaan muukaan ei pärjää päämarkkina-alueella kamalan hyvin. Parhaiten ovat pärjänneet ne, jotka eivät euroalueeseen kuulu, ja ne maat, jotka ovat käyttäneet kaikkia niitä konsteja, joita oma raha- ja budjettipolitiikka mahdollistaa. Tästä voisi vetää jotain johtopäätöksiä. Jostain syystä kaikki eivät vedä. Olen aiemmin osoittanut kasan ajattelukehikkosi loogisia tai faktavirheitä, ja olet lähinnä hermostunut siitä. Persut ovat kuulemma kamalia. Mielestäni fantsuttelijat ovat kamalia, koska argumentit ovat pääasiallisesti surkeita. Jokainen tyylillään.

EDIT: jos joku ei tykkää fantsutteluleimasta (haitallisten asioiden kehuminen hyviksi), niin olkaa hyvä, ja esittäkää ne hyvät tekijät. Tekstissä mainitsin, että se ei ole onnistunut.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Vastauksessasi oli hyviä elementtejä, mutta sitten paljolti meni myös lässytykseksi.

"
Saksan taseriski eurokriisistä, eli TARGET2-balanssi pienenee, kun rahapoliittiset yhteisvastuut pienenevät.
"
?? Tätä saat avata lisää. Liittyi alustuksen lauseeseesi "Saksalla on omat syynsä – se haluaa edelleen pienentää eurokriisiriskejään, ja Saksan kannalta paras ratkaisu ovat jäätyneet taloudet ja yhteisvastuutakaukset, jolloin Saksan kokonaisriskipositio pienenee." ja jonka sisällön logiikkaa ihmettelin.

"
Toinen asia on, miten näitä uudistuksia voi olemassaolevassa kehikossa toteuttaa. Rakenteet ja sisäinen devalvaatio kun esimerkkien valossa johtaa ilman rahapolitiikan täyttä tukea Espanjan, Kreikan, Portugalin ja Irlannin tilanteisiin.
"
?? Vedit nyt vähän mutkia suoraksi. Vaikkapa moninaiset yritysten toimintaa vaikeuttavien säädösten ja vaatimusten purkaminen on aivan eri tason asia, kuin tuo mainitsemiesi ongelmamaiden tilanne. Tai ympäristösäännösten joka paikkaan kaiken kattava soveltaminen. Museovirastonkaaan ei enää tarvitsisi kaiken maailman "Alvar Aallon koirankoppien" kohdalla enää olla ylimmäinen julkinen viranomainen. Suomen sisäinen aluepolitiikka ja vaikkapa siihen liittyvä terveydenhuoltojärjestelmän uusiminen myös ovat asioita pitkällä listalla, jotka ovat aivan eri asioita kuin mutkat suoraksi vetävä tulkintasi. Suomessa olisi siis rakenteiden kautta tehtävissä paljon elinkeinoelämämme kilpailukykymme parantamiseksi.

"Parhaiten ovat pärjänneet ne, jotka eivät euroalueeseen kuulu,"
Esimerkkimaita ? Sveitsi ja Norja eivät ole EU-maita ja muutenkin omaavat ominaispiirteensä. Ruotsi on pärjännyt jonkin verran Suomea paremmin, mutta kuinka paljon Euroalueen keskimääräistä paermmin ja mistä johtuen: Onhan Ruotsin elinkeinorakenne paljon Suomea monipuolisempi ja miksi "Nokian" tapaisen firman romahdus jo yksinään oli merkitsevät, mutta Eurovaluuttaan liittymätön tekijä. Joten siis peräänkuulutan väitteesi tueksi esimerkkejä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Yksi kerrallaan. Ensin miksi EKP on haluton rahapolitiikan löystämiseen:

Euroopan keskuspankin kaksi keskeistä työkalua ovat korkotaso ja tase. Korkotaso kun on painettu jo nollan pintaan vuosia sitten, niin työkaluna jäljellä ei ole kuin tase. Tilanne on siis sama kuin briteillä, jenkeillä, Japanilla jne.

Esimerkkejä tase-operaatioista: EKP antaa halpakorkoista lainaa pankeille ja ottaa pantiksi pankkien ja valtioiden velkakirjoja (LTRO-ohjelma). EKP ostaa taseeseen valtioiden velkakirjoja (SMP-ohjelma). SMP:ssä EKP:lla on selkeä taseriski siitä, että velkakirjan arvo laskee, tai velkakirjan takaisinmaksu onnistu.

LTRO:ssa EKP:lla on riski siitä, että pantin arvo laskee, ja kun EKP kilauttaa jäsenmaan pankille, että toimittakaa lisää pantteja, pankilla ei niitä ole, eikä jäsenmaan keskuspankkikaan pystyisi tai haluaisi pantteja lisää lähettää. Mikäli joku jäsenvaltio ajautuu kyvyttömäksi maksamaan velkakirjaa eräpäivänä (käytännössä ei pysty rullaamaan vanhoja lainojaan uusiksi), EKP kärsisi tappion.

EKP:n oma pääoma on minimaalinen. Käytännössä EKP:n pääomat tuovat ja EKP:n taseen takaavat euroalueen jäsenmaiden keskuspankit, kuten Suomen pankki ja Saksan Bundesbank. Jos sanotaan, että jokin asia on EKP:n taseessa, todellisuudessa se on siis jäsenmaiden keskuspankkien taseissa. Tuo linkkaamani TARGET-käyrä kertoo osittain sen, miten nämä keskuspankkien keskinäiset vastaavaa/vastattavaa-tilit menevät. Saksalla on mittavasti vastaavaa, kun taas ns. kriisimailla on mittavasti vastattavaa.

Saksan valitun politiikan keskeinen tavoite on pienentää Saksan riskejä. Vuoden 2012 750 mrd huippulukemasta balanssi on laskenut 500 mrd tuntumaan – reipas pudotus.
http://www.eurocrisismonitor.com/Data.htm

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tuleekin muuten olemaan mielenkiintoista nähdä, mitä brittien taloudelle tapahtuu jos/kun Skotlanti irtautuu. Ja ottaako Skotlanti oman valuutan vai jääkö puolitiehen roikkumalla punnassa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #23
Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Toistan edelleen, olen lämpimästi rakenneuudistusten jne kannattaja ja valtion menopuolen priorisointien puolestapuhuja. Tästä meillä ei ole minkäännäköistä erimielisyyttä. Rakenneuudistuksista on puhuttu muistaakseni siitä alkaen, kun murrosikäni alkoi. Varmaan sitäkin ennen. Kuinkan todennäköistä on, että nämä muutokset tapahtuisivat seuraavan hallituskauden aikana, etenkin, kun kärsimme Nordean mukaan "pahimmasta lamasta 150 vuoteen"? Hetkenkin kipua aiheuttavien muutosten tekeminen on poliittisesti hyvin vaikeaa, ja jos joku kipataan "rakennemuutoksen" seurauksena kortistoon, se ihminen myös jää sinne, suurin osa loppuelämäkseen, tämänkaltaisessa suhdannetilanteessa. Rakenne-sana on tässä yhteydessä fantsuttelua, eli ei ratkaise ongelmaa.
***
Eroavaisuudet euroalueen maiden ja ei-euromaiden välillä ovat niin selkeät, niistä on keskusteltu laajasti ja myös ei-persahtavien toimesta, että jotain mätää eurossa on pakko olla. Jos tarvitset tässä vaiheessa esimerkkejä, niin kysyisin, että millä rahkeilla ylipäätään katsot voivasi kommentoida taloutta? Mikä vika Googlessa tai FRED-tietokannassa on, kun aiemminkin olen joutunut ne käppyrät sinulle hakemaan?

Yrität ilmeisesti muutaman maan listaamisella ja niiden kommentoinnilla jotenkin osoittaa, että muitakin selittäviä tekijöitä on. Mihin jäi USA? Australia? Kiina? Iso-Britannia? Vetoat Nokian poistumiseen. Ok, ota Nokia pois datasta, ja silti jälki on rumaa. Viittaat Ruotsin monipuolisempaan rakenteeseen. Tiedoksi, että nimenomaan yksipuolisiin maihin epäsymmetriset shokit (Nokia jne) iskevät pahimmin, ja erityisesti sellaisten maiden ei pitäisi kuulua rahaliittoihin, koska niillä ei ole muuta oljenkortta kuin rahapolitiikka, kun tiukka paikka tulee.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

JH:
"
Toistan edelleen, olen lämpimästi rakenneuudistusten jne kannattaja ja valtion menopuolen priorisointien puolestapuhuja
"
ja saman kappaleen lopussa:
"
Rakenne-sana on tässä yhteydessä fantsuttelua, eli ei ratkaise ongelmaa.
"

Eli onko tämä tulkittava niin, että Huopainen laskee itsensä fantsuttelijoiden kategoriaan :) ?

JH:
"
Parhaiten ovat pärjänneet ne, jotka eivät euroalueeseen kuulu
"
ja pyysin esimerkkejä tällaisista valtioista. Vastaamisen sijaa pelkkää lässyttämistä. Tosin Juhani huomasi itsekin, ettei pysty todistamaan väitettään oikeaksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #27

En ole varma, heittäydytkö nyt tyhmäksi, vai oletko sitä ihan oikeasti. Kirjoitin, että suosittelen ja kannatan lämpimästi tiettyjä toimenpiteitä, mutta totean myös, että ne saattavat olla epärealistisia järkevien aikataulujen puitteissa, ja että niiden merkitys on eurokriisin ratkaisun osalta riittämätön. Siksi toistelemalla eurokriisin ratkaisuksi sanaa "rakenne" pääsee listassani fantsuttelukategoriaan 2. Tässä ei ole mitään loogista ristiriitaa.

Koska olet niin ahkera, hyvä keskustelija ja huippuammattilainen, että et jaksa kaivaa BKT-käyriä eri maista vertailtavaksi tähän, vaikka esität jotain väitteitä niihin liittyen, niin hyvä on, minä teen sen. Minua nyt vain vi**ttaa vieläkin se aiempi lässytyksesi Espanjasta ja Italiasta, ja siitä, että minä ne datat jouduin kaivamaan, kun sinua ei huvittanut. Luuletko tosissasi, että minä esittäisin jonkun väitteen, johon en löydä dataa tueksi? Sinulta olen sitä aiemmin kyllä nähnyt. Mieti hetki, kuka tässä tekee itsestään pelleä.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #28

Lisää lässytystä ilman kysymykseen vastaamista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #32

Vastasinhan ensimmäiseen pointtiisi, älä viitsi sieltä mummotunnelista twiittailla. Toiseen pointtiisi sen verran, että kaivan kyllä ne euroalue ex Saksa vs. muu Eurooppa ja verrokkimaat muualta esiin. Arvostukseni sinua kohtaan nousisi huimasti, jos a) käyttäisit itse joskus lähteitä b) käyttäisit dataa. Toivon, että ymmärrät, miksi a & b johtaa siihen, että pidän sinua fantsuryhmä #2 prototyyppinä. Besides, mun aiemmat kysymykset sulle ovat edelleen sulla vastaamatta, että mitäs sinä nyt minua hoputtelet?

(satunnaisille lukijoille tiedoksi - Jannen kanssa on aiemminkin kinattu pitkään ja aina hymyilty twittuilun jälkeen vaikka silmät ovat sinisenä. Ajatelkaa vanhojen tuttujen kapakkaväittelyä, jos raju tyyli häiritsee liikaa)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #27

Aika monet euroalueen ulkopuoliset maat, sellaiset joilla menee varsin huonosti, pyrkivät mukaan euroalueeseen. Monet on otettu mukaan. Ne pärjäävät eurossa paremmin.

Turhaa on käyttää esimerkkeinä hyvin menestyviä ei-eurossa olevia maita, jos samalla jätetään huonosti menestyvät ei-eurossa olevat maat kokonaan pois laskuista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #29

Kuusela, Kuusela...tuossa on niin monta väitettä yhdessä, että puretaan:

"1) Euroalueen ulkopuolisia maita joilla menee huonosti
2) jotka pyrkivät euroon
3) mukaan otetut pärjäävät eurossa paremmin."

Esität tämän faktana, niin ole hyvä, esitä arvovaltainen lähde, mieluiten esimerkit ja verrokkiryhmä.

"Turhaa on käyttää esimerkkeinä hyvin menestyviä ei-eurossa olevia maita, jos samalla jätetään huonosti menestyvät ei-eurossa olevat maat kokonaan pois laskuista."

Toki. Ei tulisi mieleenkään esittää biasoitua dataa. Kuka sellaista nyt on tai olisi tehnyt, liittyykö se tekstini aiheeseen tai johonkin ketjun kommenttiin?

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki Vastaus kommenttiin #27

Mielestäni ei ole imartelevaa Suuroselle, että pitää inttää näistä asioista Huopaisen kanssa. Suuronen kun ei selvästikään hallitse tätä aihealuetta kuin pintapuolisesti. Huopainen sen sijaan hallitsee. Jos/kun häviää väittelyn siksi koska oma tietämys ei vain riitä, niin olisi parempi vain olla kommentoimatta enempää siitä aiheesta.

Ei taitaisi Huopainenkaan alkaa väittelemään Suurosen kanssa siitä miten tietoliikennelaitteet pitää suunnitella. Käsittääksen tämä oli Suurosen oma ala.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #33

Olen eri mieltä. Mikäli näistä asioista annetaan vain Antti Suvannon Suomen pankista puhua (puhuu muuten melkoista paskaa), niin meille käy todella huonosti. Kyllä näin tärkeisiin asioihin pitää osallistua kaikkien. Muuten ei vaikeisiin asioihin tarvittavista ratkaisuistakaan ikinä synny konsensusta. Oma näkemykseni on, että euro olisi kiva, jos sen kanssa pärjäisi, mutta emme tule pärjäämään, joten siitä pitää päästä eroon, vaikka muutos ja paluu markkaan olisi ohdakkeinen ja asiat voisivat mennä siltikin huonosti. Tämä viesti on se, mitä olen noin kolme vuotta takonut täällä.

Ymmärrän hyvin, että monet uskovat, että "se on vain tahdosta kiinni", tai pelkäävät todellisia tai kuviteltuja riskejä. Iso moka on, että 90-luvun alun katastrofin ei ymmärretä johtuvan valitusta rahapolitiikasta, jonka ydin oli markan ECU-kytkös. 90-luvun alun ERM-kriisi, eli edellinen eurokriisimme, mielletään liian usein markan kriisiksi. Sitähän se ei tarkalleen ottaen ollut.

Meillä oli eurokriisi, mutta pestäkseen kädet sekä EU että kotimaiset poliitikkomme huutelivat vain markkaa ja idänkauppaa syyllisiksi. Ei ole ihme, että toistamalla samaa virhettä monta kertaa lopputulos on aina samanlainen. Se aiheuttaa fantsuttelijoille myös päänvaivaa. Epäilen, että jollain tasolla moni heistä tietää, että fantsuttelut on kohta fantsuteltu. Toki se harmittaa, eihän tämän näin pitänyt mennä. Mutta ei se tilannetta muuta. Minulle ihan sama, laittakaa vaikka Venäjä tai nuoriso syntipukeiksi, mutta korjatkaa asia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #37

Pitäisikö jonkun tutkimuslaitoksen kysyä kansalta simppelisti esim.:
1) Haluaisitko, että Suomi osallistuisi yhteisvastuullisesti PIIGS-maiden velkojenhoitoon (summa)?
2) Pitäisikö Suomen antaa anteeksi Kreikan velkaosuus?
3) Toivotko EU:sta täyttä liittovaltiounionia, jossa on yksi yhteinen "liittovaltiovarainministeriö" ja jolle alistetaan kansallisten budjettien enakkovalvonta?
4) Uskotko, että koko EU joskus muodostaa yhtenäisen euroalueen ja rahaliitto toimii moitteettomasti tulevaisuudessa?
5) Euro- ja velkakriisi ovat nyt kestäneet noin 6 vuotta. Montako vuotta lisää olet valmis vielä antamaan EU:lle kriisin ratkaisemiseksi käytetyin menetelmin?
6) Jos elintasosi on talouskasvun toteutumattomuuden vuoksi laskenut n. 10%, paljonko olet valmis (prosenteissa) laskemaan sitä lisää seuraavan 5 vuoden aikana?
7) Luotatko EU:n hallintoon ja sen kykyyn toimia kaikkien euroopan ihmisten/ kansojen parhaaksi?
8) Uskotko, ettei mikään euromaa vedä ns. kotiin päin?
jne.

:D

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Komppaan Janne Suurosta.

Vaikka Saksassa onkin isot kotimarkkinat, niin sen hyvinvointi perustuu kuitenkin pääasiassa menestymiseen vientimarkkinoilla.

Tuhannet isot, eri alan saksalaisyritykset ovat integroituneet ympäri Euroopan Unionia ja niiden tulostentekokyky on riippuvainen kohdealueittensa taloudellisesta menestymisestä.

Näin rivikansalaisen korviin kuullostaa lähinnä täydellisen absurdilta väite, että Saksan etu olisi jäätyneet taloudet sen vientimarkkinoilla.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Tuhannet isot, eri alan saksalaisyritykset ovat integroituneet ympäri Euroopan Unionia ja niiden tulostentekokyky on riippuvainen kohdealueittensa taloudellisesta menestymisestä."

Väite pitäisi paikkansa, jos Saksa kävisi kauppansa euroalueella.

Toisaalta voidaan myös ajatella eri näkökulmasta. Jos muut euromaat nähdään Saksan siirtomaina, silloin on Saksan etu, että euromaiden talous on jäätynyt, koska silloin niiden paras aines/työvoima siirtyy Saksaan töihin ja matalapalkkatöihinkin on saatavissa tekijöitä. Myös rahapulassa itkevien valtioiden kelvokas omaisuus voidaan ostaa halvalla saksalaisomistukseen. Talouskolonialismia siis.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tietenkin se kuulostaa oudolta. On ihan ok ja yleistä kuulua tuohon mainitsemaani "Veturi"-fantsuttelijoiden joukkoon. Mutta mitä sitten tehdään, kun toteutunut data ei vastaa tuota näkemystä? Jos mallisi ei ennusta oikein, onko maailma rikki vai malli? Saksan näkökulmasta ainoa tapa, miten Euroopassa syntyy kysyntää, on, että EKP elvyttäisi lisää ja budjettikuria löystettäisiin nykyisestä - tai Saksa alkaisi lähettää tulonsiirtoja alijäämämaihin. Listasin syyt, miksi Saksa ei niin halua toimia.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

AHK:n mukaan Saksan viennistä yli puolet suuntautuu EU:n alueelle ja suurin vientimaa on Ranska.

Tosin Saksa osaa talouskolonialisminkin, mutta niin osaa moni muukin. Jos vasta itsenäistyneen valtiomme ja keisarillisen Saksan kanssa tehty kauppasopimus 1918 olisi toteutunut, niin Suomesta olisi tullut Saksan lautatarha.

Epäilen kuitenkin vahvasti, että siitä on nyt kysymys, koska ei heidän tarvitse. Saksan elinkeinoelämän dynaamisuus itsessään on aivan omaa luokkaansa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Saksan vienti suuntautuu enenevässä määrin muualle kuin euroalueelle. Ei tässä kai kukaan ole väittänyt, että euroalue olisi kuollut.

Tämä käppyrä:
http://www.bruegel.org/fileadmin/bruegel_files/Blo...

Selvästi havaittavissa rakenteellinen muutos - vienti euroalueelle tökkii rajusti, vienti Euroopan ulkopuolisiin EU-maihin suunnilleen polkee paikallaan ja rajua kasvua EU:n ulkopuolelle.

Saksan kohtalonyhteys muusta Euroopasta on heikentynyt selvästi. Tämänkin takia Saksalle painaa vaakakupissa enemmän oman taseriskinsä pienentäminen, kuten aiemmissa kommenteissa esitin.

Käppyrä poimittu tästä artikkelista: http://www.bruegel.org/nc/blog/detail/article/1189...

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Saksan viennistä 57% suuntautuu Euroopan Unionin alueelle. Saksan etu ei voi olla päävientialueensa talouskasvun torppaaminen edes Euroalueen sisäisen valtioiden välisen kauppaepätasapainon vuoksi. Mihin lienee Targetilla tässä keskustelussa viitattiin.

https://www.destatis.de/EN/FactsFigures/NationalEc...
http://atlas.media.mit.edu/profile/country/deu/

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #42

Skarppaa, tässä on puhuttu euroalueesta, ei EU:sta. Löin lukemat jo tauluun aiemmassa viestissä - Saksan vienti euroalueelle on supistunut jo pitkän aikaa, vienti muualle EU:seen pysynyt ennallaan ja vienti on kasvanut nimenomaan EU:n ulkopuolelle. Euroalueen merkitys siis vientikohteena on vähentynyt. Saksalla oli trade-off:

1) Elvyttävämmälle politiikalle Saksan siunaus (löysempää rahapolitiikkaa ja löysempää budjettipolitiikkaa, tulonsiirtoja maiden välillä jne), jolloin Saksan vienti euroalueelle kasvaa, mutta Saksan taseriski Euroopan osalta kasvaa ja sille tulee negatiivista kassavirtaa tulonsiirtojen myötä.

tai

2) Pidetään talouspolitiikka euroalueella juuri Saksalle sopivana, estetään kaikki toimet, jotka lisäisivät tulonsiirtoja maiden välillä tai kasvattaisivat yhteisvastuita EKP:n kautta. Haetaan vientimarkkinat muualta, eli euroalueen ulkopuolelta ja etenkin koko EU:n ulkopuolelta ja kerrotaan kaikille, että tämä on vastuullista ja Euroopan ainoa vaihtoehto.

Eli tämäkin postauksesi oli tuubaa: Saksalle euroalue ei ole "päävientialue". Saksan intressi ei ole torpata euroalueen talouskasvua, mutta se ei halua, että se kasvu tapahtuu Saksalle koituvien kustannusten tai riskien kautta. TARGET2 ei varsinaisesti tässä yhteydessä liittynyt viestissäni mitenkään kauppaepätasapainoon, vaan nimenomaisesti keskuspankin harjoittamien taseoperaatioiden (nämä LTROt, TLTROt jne) aiheuttamiin muutoksiin.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #44

Skarppaa itse. Ainakaan tässä ketjusessa en ole bongannut sinun lyövän pöytään mitään prosenttilukuja, vaikka tässä väitit "lyöneesi pöytään" lukuja. Typerää "minäpäs ehdin ensin" nokittelua ja jossa vieläpä puhuit palturia, ellet näytä kommenttia jossa niitä lukuja on.

Kommentissasi nro 24 myös itse ulostauduit euroalueelta ja nyt pyydät minua skarppaamaan pysymään Euroalueella.

Kolmantena asiana mainitsen, että rakentelet olkinukkeja. Minä en ole kirjoittanut tai väittänyt Euroalueen olevan Saksalle suurin vientialue tai päinvastaistakaan. Tai näytä minulle kommentti jossa niin tein ? Mistä ihmeestä moisen väittämän keksitkään ?

Ylimielinen hutilointisi ja kehoituksesi skarpata voi kaataa sinne suuntaan takaisin. Myös heittosi, etten olisi aiemmin vastannut kysymyksiisi, on aikalailla potaskaa.

Jonne Näkille, sivulliselle seuraajalle tiedoksi, ettei aggressiivinen ja hyökkäävä kirjoitustyyli tee välttämättä ihmisestä syvällistä tietäjää.

Juhani Huopaisella on paljon tietoa ja ymmärrystäkin, mutta myös objektiivista tarkastelua estäviä vahvoja mielipiteitä. Haastan niitä vahvoja mielipiteitä mielelläni, vaikkei itselläni edelleenkään, kuten Juhanin kanssa vuosi kaksi ja ehkä neljä vuotta sitten jo vääntäessä, ole eurovaluutan suhteen vahvaa näkökulmaa puolesta tai vastaan. Ja Juhanin lähestymiskulmana aikalailla pelkästään rahoitusmarkkinat reaalitalouden (teollisuuden) sijaan.

Jonnelle myös, kunkin ihmisen koulutuksesta saat kysellä suoraan vaikkapa Juhanilta itseltään, kun kerran ainakin jossain määrin tunnuit tässä pitävän sitä oleellisena asiana.

Mutta nyt kyllä eksyttiin itse aiheesta ja mentiin tosiaan aidon lässyttämisen puolelle.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #45

"Ainakaan tässä ketjusessa en ole bongannut sinun lyövän pöytään mitään prosenttilukuja" viesti 36, johon kommentoit.

"Kommentissasi nro 24 myös itse ulostauduit euroalueelta ja nyt pyydät minua skarppaamaan pysymään Euroalueella." Tekstin aihe oli Saksan toimet euroalueen talouspolitiikan suhteen ja onko Saksan etu myös Suomen etu. Kommentoin juuri ylempänä, että Saksan vienti euroalueelle on vähentynyt merkittävästi, sensijaan vienti EU:n ulkopuolelle kasvaa rajusti. Lisäksi mainitsin trade-offin joka Saksalla oli (elvyttää euroalue Saksan kustannuksella ja riskillä), tai hakea muita vientimarkkinoita, ja Saksa valitsi toisin. Tällöin kommenttisi siitä, että EU on tärkeä vientimarkkina Saksalle ei kuulu sillä hetkellä keskusteltavaan aiheeseen. Ole hyvä ja selitä minulle, miten lukema 57% kumoaa tai vaikuttaa viesti #36:n sisältöön. Viestisi #42 oli siihen nimittäin vastaus.

En tarkoittanut, että olisit sanonut, että euroalue on Saksalle suurin vientimarkkina, vaan listasin eri muodossa argumenttini #36. Pahoittelut epäselvästi viestistäni.

Mikä ylimielinen hutilointi ja missä? Sinun sanomana? Huh, huh. Jos et kestä sanomanani, että skarppaa, jos esittämäsi numero tai logiikka on rikki, tai ei liity aiheeseen, niin voi-voi.

En koe, että vastaamatta jääneet kysymykseni olivat potaskaa. Kaivan ja listaan ne, niin ainakaan minun ei niistä tarvitse jatkossa nillittää. Myönnettäköön, että aina joskus jokin kysymys menee ohi, mutta ellen väärin muista, siinä oli pari tärkeää kysymystä, jotka olisivat rikkoneet ajatusrakennelmasi. En minä olisi niitä muuten kysynyt.

Olen eri mieltä pelkästä rahoitusmarkkinalähestymisestä. Olen käyttänyt sekä toteutunutta vientidataa (joka kertoo, että Saksalle euroalue ei ole enää niin tärkeä) sekä perustellut, miksi Saksa on valintansa tehnyt (rahapuolen tilanteen takia).

Ymmärsinkö siis oikein, että halusit nähdä datan siitä, että euroalueeseen kuuluvilla mailla on mennyt systemaattisesti huonommin kuin ei-euroalueen mailla? Projekti on hieman työläs, joten jos täsmentäisit, mitä haluaisit nähdä, niin sen toimitan.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #47

JS: "Ainakaan tässä ketjusessa en ole bongannut sinun lyövän pöytään mitään prosenttilukuja"
JH: viesti 36, johon kommentoit.

Noh, menee semanttiseksi mutta viestissäsi 36 et antanut mitään lukuja ja linkkaamiesi käyrien tarkoituksena oli vahvistaa Saksan vientiteollisuuden trendi. Sitähän halusit todistella. Käyristä ei käynyt ilmi edes yksiköitä, mitä lie miljoonia papuja olivat. Mutta myönnetään, että antamasi linkin takaa löytyvistä käyristä saattoi päätellä Saksan eri vientialueiden kokojen suhteet toisiinsa. Tai ainakin miljoonien papujen.

JH: "Ymmärsinkö siis oikein, että halusit nähdä datan siitä, että euroalueeseen kuuluvilla mailla on mennyt systemaattisesti huonommin kuin ei-euroalueen mailla? Projekti on hieman työläs, joten jos täsmentäisit, mitä haluaisit nähdä, niin sen toimitan."

Kiitos tarjouksesta, mutta niin työläällä projektilla en sinua halua vaivata. Kunhan mainitset muutamankin, joita jo alunperin kommentissani 24 peräänkuulutin:
"
JH: "Parhaiten ovat pärjänneet ne, jotka eivät euroalueeseen kuulu,"
JS: Esimerkkimaita ? Sveitsi ja Norja eivät ole EU-maita ja muutenkin omaavat ominaispiirteensä. Ruotsi on pärjännyt jonkin verran Suomea paremmin, mutta kuinka paljon Euroalueen keskimääräistä paermmin ja mistä johtuen: Onhan Ruotsin elinkeinorakenne paljon Suomea monipuolisempi ja miksi "Nokian" tapaisen firman romahdus jo yksinään oli merkitsevät, mutta Eurovaluuttaan liittymätön tekijä. Joten siis peräänkuulutan väitteesi tueksi esimerkkejä.
"

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki Vastaus kommenttiin #45

Pidän itsestäänselvänä että Huopaisella on suurempi tietomäärä aiheesta kuin juuri kellään tällä palstalla kommentoivalla henkilöllä. Tämä esimerkiksi siksi että hän kirjoittaa samaa asiaa kuin moni sellainen jolla on oikeita meriittejä kansantaloustieteestä. Viime viikkoina tällaisia, eurokriittisiä tai suorastaan eurovastaisia lausuntoja on tullut sellaisilta henkilöiltä kuin Joseph Stiglitz ja Paul Krugman (amerikkalaisia talousnobelisteja). Suomalaisista aiheesta on avautuneet Varman tj Risto Murto.

Kansantaloustiede on siitä metka aihe, että myös sellaiset ihmiset jotka eivät aivan selvästikään aiheesta mitään tajua, kommentoivat kuin asiantuntijat. No! Eipä noita alan opintoja ole itsellänikään kuin 2 ov:a peruskurssia jostain vuodelta 2000 TTY:ltä. Silti jo tuossa kurssissa sivuuttiin näitä aivan samoja aiheita mistä Huopainen kirjoittaa. Ja nyt kun löysin kesällä kyseisen oppikirjan, joka oli siis kirjoitettu 90-luvun lopussa. Niin jo oppikirjassa varoitettiin että eurojäsenyydessä Suomea saattaa kohdata epäsymmetrinen shokki. Ja että tällaisesta tilanteesta on vaikea selvityä kun omaa rahapolitiikkaa ei ole enää käytössä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #48

Niistä epäsymmetrisistä shokeista varoitti EMU-työryhmäkin, ennen Suomen jäsenyydestä päättämistä, eikä EMU-työryhmä löytänyt mitään erityisiä taloudellisia syitä liittyä euroon, korostaen, että päätös on oikeastaan poliittinen. Kiitos Lipponen ja Niinistö. Ainoa lohtu tässä on, että Lipposelta jäi saamatta se hieno eurovirka, kun hävisi vaalit. Katainen tosin oppi tästä, ja lähti hyvän sään aikaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #45

Tulin vain tsemppaamaan Jannea, jos se sallitaan. En jaksa enää itse keskusteluun osallistua. Tämä on siis viimeinen postaukseni tähän aiheeseen.

"Juhani Huopaisella on paljon tietoa ja ymmärrystäkin, mutta myös objektiivista tarkastelua estäviä vahvoja mielipiteitä. "

Jaan tässä Jannen näkemyksen, kuten monessa mussakin asiassa.

Itse näen ne Juhanin joskus taustallekin jäävät "vahvat" mielipiteet keskustelun kannalata hyvin kiusallisina, koska ne johtavat siihen että Juhani pyrkii kokoamaan mistä tahansa epävarmoista, epäselvistä tai jopa virheellisistä "mukafaktoista" tukea näille perusnäkemyksilleen.

Siihen kyllä kypsyy hyvin nopeasti että pitää tapella tuosta ja tästä sivuasiasta, jolla Juhani pönkkää puolustustaan niiden vahvojen perusnäkemystensä suhteen. Nämä sivujuonteet useimmiten estävät kokonaan ydinasian tarkastelun.

Minä olen luovuttanut, en jaksa enää väitellä Juhanin kanssa, ihmettelen Jannen jaksamista.

"Haastan niitä vahvoja mielipiteitä mielelläni, vaikkei itselläni edelleenkään, kuten Juhanin kanssa vuosi kaksi ja ehkä neljä vuotta sitten jo vääntäessä, ole eurovaluutan suhteen vahvaa näkökulmaa puolesta tai vastaan."

Minulla kyllä on vahva mielipide euron puolesta, mutta jotta euro toimisi ja ajaisi kunnolla asiansa, pitäisi politiikanteon ja tulopolitiikan Euroopassa ja Suomessa muuttua ja asettua myös euroaikaan. Tähän politiikan mutokseen on koko ajan vääntöä, mutta kyllä se on hankalaa, eikä edistystä tahdo tapahtua. Jos tätä politiikan muutosta ei saada aikaan, euro kyllä loppujen lopuksi olisi haudattava. Toivon kovasti ettei tätä tarvitsisi tehdä.

Tarkoitan politikan muutoksella sitä että siirryttäisiin koko Euroopan osalta inflaatoon ja rahan arvon heikkenemiseen perustuvasta järjestelmästä arvonsa säilyttävän rahan järjestelmään.

Ongelmia tulee tietenkin siitä jos vahvat talousalueet, kuten Japani ja USA antavat valuttansa heiketä, mutta sitä vartenhan on olemassa kansainväliset neuvotteluyhteydet, jotta asioista voitaisiin päästä sopimukseen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #55

Anteeksi, sinä tulet kertomaan minulle, että minulla on vahvoja mielipiteitä, ja että minä esitän mukafaktaa niiden mielipiteiden tueksi?

Epävarmoja, epäselviä ja jopa virheellisiä? Esitä yksikin tuollainen. Minä voin jokaista sellaista kohti esittää kaksikymmentä mutua ja virheellistä sinulta.

Sinä, jolla on aina kaikkeen vahva mielipide, ja jos pyytää perustelun, mitään et esitä? Tässä ketjussa esitit vahvoja väittämiä, perustelematta niitä mitenkään, ja asiallisesti pyysin, että voitko perustella, ja nyt valitat?

Olet luovuttanut? Taisi mennä niinpäin, että sanoin sinulle useasti suoraan, että moderointilinja on vieressä: "jos et pysty perustelemaan, stay out". Olen aiemminkin sanonut - jos käyttäisit edes puolet siitä ajasta, jota käytät runoiluun täällä ja muualla siihen, että kaivaisit faktaa tai lähdettä kehiin, arvostukseni sinua kohtaan olisi huimaa. Nyt se ei ole. Se ei johdu siitä, että olen eri mieltä kanssasi. Se johtuu siitä, että esität asioita perustelematta niitä mitenkään. Se ei minulle käy.

Toisekseen, mehän olemme keskeisestä asiasta aivan samaa mieltä näköjään:

"jotta euro toimisi ja ajaisi kunnolla asiansa, pitäisi politiikanteon ja tulopolitiikan Euroopassa ja Suomessa muuttua ja asettua myös euroaikaan. "

Aivan samaa mieltä olen. Olen sanonut tämän myös ääneen. Olen lisännyt, että ei hyvältä näytä, että politiikka muuttuisi. Looginen johtopäätös olisi silloin, että euro ei tule toimimaan, koska politiikka ei muutu.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #44

Ainiin. Ja laitoin omaan puheenvuorooni muutaman sanasen lisää USAn työttömyydestä.

http://jannesuuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1752...

Kirjoitit:
"Se ei ole elpynyt ollenkaan. Osa-aikatöitä, lähinnä matalapalkka-aloilla, on kyllä tullut lisää. Työttömyys on kyllä laskenut, mutta johtuu osittain siitä, että kun työttömyyskorvauskausi on loppunut, ei ole enää mieltä ilmoittautua työkkäriin, jolloin ei kuulu enää työvoimaan. Se, että lopettaa töiden hakemisen turhana, ei tarkoita, etteikö olisi työtön. Se, että lähtee opiskelemaan, kun ei ole töitä, ei tarkoita, että työttömyys olisi vähentynyt. Se menee piiloon."

ja johon vasta tänään päivemmällä ehdin hakea faktoja kumoamaan luulosi. Kolmesta työttömyyden ulkopuolella olemisen kategoriasta kahden taso on pysynyt ennallaan, päinvastoin kuin väitit näiden kategorioiden lisääntyneet, ja yhden kategorian määrä on suorastaan vähentynyt:
"The number of persons employed part time for economic reasons (sometimes referred to as involuntary part-time workers) was little changed in August at 7.3 million. These individuals were working part time because their hours had been cut back or because they were unable to find a full-time job.

In August, 2.1 million persons were marginally attached to the labor force, down by 201,000 from a year earlier. (The data are not seasonally adjusted.) These individuals were not in the labor force, wanted and were available for work, and had looked for a job sometime in the prior 12 months. They were not counted as unemployed because they had not searched for work in the 4 weeks preceding the survey.

Among the marginally attached, there were 775,000 discouraged workers in August, little changed from a year earlier. (The data are not seasonally adjusted.) Discouraged workers are persons not currently looking for work because they believe no jobs are available for them. The remaining 1.4 million persons marginally attached to the labor force in August had not searched for work for reasons such as school attendance or family responsibilities.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #46

Varoitetaan nyt, että jenkkien työllisyystilannetta ja USA:n keskuspankin reagointia siihen tulee seurattua toisella silmällä melkoisen tarkkaan. Taidan siitä kirjoittaakin johonkin, ehkä noin sata kertaa. Googlella löydät.

Skarppaa jo (sori)
Kun lainaat, lainaa koko pätkä. Aloitin nimittäin:
"USA:ssa työikäisestä väestöstä kokoaikaisia työpaikkoja omaavien prosenttiosuus on pysynyt kuplan puhkeamisen jälkeisen pohjan jälkeen vakaana. Se ei ole elpynyt ollenkaan. Osa-aikatöitä, lähinnä matalapalkka-aloilla, on kyllä..."

Kirjoitin siis yhdestä työmarkkinoiden tunnusluvusta: vakituisen työpaikan omaavien osuus työikäisestä väestöstä. Mielestäni se on erittäin hyvä mittari monestakin syystä: asuntolainoja tai isoja kulutuspäätöksiä ei uskalleta tehdä pätkä- tai osa-aikatöiden epävarmuuden takia, joten vaikka useammilla olisi töitä, se ei välttämättä luo automaattisesti palkkainflaatiota tai kulutusjuhlaa talouteen.

"ehdin hakea faktoja kumoamaan luulosi" - sepä hienoa, upeaa Janne, täsmällistä työtä, olen nöyryytetty. Katsotaanpa:

"Kolmesta työttömyyden ulkopuolella olemisen kategoriasta kahden taso on pysynyt ennallaan, päinvastoin kuin väitit näiden kategorioiden lisääntyneet, ja yhden kategorian määrä on suorastaan vähentynyt"

Väitinkö minä, että nuo kategoriat ovat lisääntyneet?

Missä kohtaa kumosit esittämäni väitteen, että "työikäisestä väestöstä kokoaikaisia työpaikkoja omaavien prosenttiosuus on pysynyt kuplan puhkeamisen jälkeisen pohjan jälkeen vakaana. Se ei ole elpynyt ollenkaan."

Luen noita raportteja BLS:ltä joka vi*un kuukausi ja useiden talojen ja medioiden kommentteja niihin. Älä nyt viitsi.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #49

"
Väitinkö minä, että nuo kategoriat ovat lisääntyneet?
"
Väitit.

Tässä oli kyse USAn työttömyydestä ja mikä ei mielestäsi pienentyneesta numeroarvosta huolimatta ollut totta, koska
1) "Osa-aikatöitä, lähinnä matalapalkka-aloilla, on kyllä tullut lisää." --> ei ole tullut lisää ("little change").
2)"Työttömyys on kyllä laskenut, mutta johtuu osittain siitä, että kun työttömyyskorvauskausi on loppunut, ei ole enää mieltä ilmoittautua työkkäriin, jolloin ei kuulu enää työvoimaan." --> vähentynyt ("down by 201,000"
3) "Se, että lähtee opiskelemaan, kun ei ole töitä, ei tarkoita, että työttömyys olisi vähentynyt. Se menee piiloon." --> ei ole tullut lisää ("little changed")

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #52

Nyt vähän hymyilyttää. Okei. Katsot yhden kuukauden työllisyysraporttia, ja teet yhden kuukauden ja kahdentoista kuukauden muutoksista johtopäätöksiä trendeistä ja siitä, miten kriisistä on toivuttu? Et kiinnitä huomiota muuttujien tasoihin? Esittelen yhden lukeman ja sanon sen olevan huonosti, ja siihen sinulla ei ole mitään sanottavaa.

Alkuperäinen kommenttini oli kyllä tarkoitettu yleishavainnoksi siitä, miten kriisin jälkeen USA:n työllisyystilanne on kehittynyt. Perustelin, miksi tuo mainitsemani suhdeluku on mielestäni tärkeä. Postasin kuvat tämän blogipostauksen viereen. Kun kurkkaat niitä, tuskin väität vielä, että työmarkkinat ovat elpymässä hyvää tahtia ja valoa tunnelin päässä näkyy.. Itse asiassa, suhdeluku oli viimeksi yhtä huono toisen öljykriisin jälkeen, kun USA oli massiivisen inflaation kourissa ja kaikki meni päin helvettiä.

Olisin voinut olla tarkempi, ja mainita erikseen, että *kriisin alettua* nämä muut lukemat ovat nousseet, ja työllisyyden paranemisesta iso osa johtuu ikävistä muutoksista (ihmisiä on lähtenyt opiskelemaan, osa-aikatöihin, työkyvyttömyyseläkkeelle tai sitten on vain jääty työvoiman ulkopuolelle - jääty esim. lasten kanssa kotiin. Kun lasket nämä kaikki tekijät yhteen lopputuloksena on juuri tuo lukema, jonka mainitsin ensimmäisenä - työikäisestä väestöstä kokoaikatyön omaavien osuus ei ole noussut kriisipohjan jälkeen ollenkaan

Part-Time for Economic Reasons, Nonagricultural Industries (osa-aikaduunarit, jotka haluaisivat kokoaikaduunin)
http://research.stlouisfed.org/fred2/series/LNS120...
Kommentti: 7,2 miljoonaa osa-aikaduunaria. Kriisihuippu oli n. 9 miljoonaa. Pahimmillaan 80-luvun alussa öljykriisin ja tantumam jäljiltä 6,5 miljoonaa, 90-luvun alussa savings&loans-kriisin jälkeen samaten 6,5 miljoonaa. Lukema on edelleen huonompi kuin ikinä. Tällä menolla ehkä n. 2020 saavutamme sen tason, mikä oli ennen nykyistä kriisiä kaikkien aikojen ennätys.

Marginally attached to the labour force. (Tuossa ei ole opiskelemaan, varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle lähtijät mukana.)
http://research.stlouisfed.org/fred2/series/LNU050...

Hei, oikeastaan, kaiva itse ne BKT-käyräsi tähän mun juttuun liittyen. Sensijaan, että olisit nyt ihan suoralta kädeltä uskonut, mitä ammattilainen sulle sanoo sun tekstistä, niin mä käytin tähän puoli tuntia, koska et halunnut uskoa. Olen samaa mieltä ydinasiastasi, että USAssa pyyhkii hyvin, etenkin euroalueeseen verrattuna. Minä nyt vain toin esiin sen, että työmarkkinoilla on paljon heikkoutta vielä, ja mielestäni yksi keskeinen muuttuja ei ole elpynyt oikeastaan ollenkaan. Vaara ei ole ohi, ja arvaa suututtaako USA:ssa hallintoa se, että Euroopassa fantsutellaan, sensijaan, että täällä toimittaisiin. Tämä Euroopan epävarmuus ja heikot näkymät on nykyään suurin uhka maailmantaloudelle.

Euro ei pelkästään ole sen jäsenille ikävä juttu. Se on sitä puolelle maailmaa. Ja se syö Euroopan arvovaltaa ja kunnioitusta. Jos edes omista asioista ei osata tehdä rehellistä analyysiä, miten mihinkään meidän tekemisiin tai sanomisiin voisi luottaa? Kiinassa ja USAssa leviää jatkuvasti ajatus, että meidän on pakko olla tyhmiä tai hulluja.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #53

Ihan mielenkiinnosta, missä kohtaa BLS:n kuukausirapsaa sanottiin, että ihmisiä on mennyt vähemmän opiskelemaan? Oletan, että katselit tuota Marginally attached-lukemaa, mutta siinähän ei ole opiskelijat mukana. Juupajuu.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Yritin ymmärtää käytyä ongelmavääntöä tiivistettynä:

1) Veturi-fantsuttelijat: "Huomenna hän tulee" (Huopaisen Godot-laina) :D
2) Saksan fanittaja: "Vaikka tekee kipeää, ei haittaa! Ihanaa Leijonat ihanaa!"
3) Opportunistit: "Minun jälkeeni vedenpaisumus"

1) Kello käy eikä veturia kuulu. 2) Saksan kanssa samaan vuoteeseen menoa on nimitetty myös Prokrusteen vuoteeksi. Siellä ei yhdelläkään vieraalla ole mukava olo. 3) Opportunisti voi saada lyhytaikaista hyötyä, kuten esim. komission varapuheenjohtajan kasvua ja työllisyyttä vahtivan salkuttomuuden, mutta Suomea ja euroalueen ongelmaa se ei ratkaise.
Työnäytöt Suomen kasvusta ja työllisyydestä:
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-growth...
http://www.tradingeconomics.com/finland/unemployed...

Saksan etu ei ole kuuteen kriisivuoteen ollut Suomen etu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ehkä tämä on liian raskas kerta-annos monelle. Saksan ja Suomen etujen yhteneväisyyden kyseenalaistaminen tai peräti kieltäminen on kova pala. Fantsuttelun toteaminen heikosti perustelluksi on kova pala. Saksan todellisten motiivien mainitseminen on kova pala. Taloudellisten toimijoiden analyysikyvyn kyseenalaistaminen on kova pala. Poliittisten päättäjien motiivien ja etiikan kyseenalaistaminen on kova pala. Sitten vielä päälle tulevat nämä puolueuskollisuudet, joita monilla on.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Törkeä copypaste "Tyhmyrin" tekstissä linkittämäni blogin kommenteista:

"Sähköpostikommentoija esitti, että jos Saksan talous kasvaa rajusti, niin Saksa ostaa Suomesta enemmän. Sinänsä tuo on totta, mutta kyseessä on raju mittakaavaharha. Saksa on Suomen viennistä vain vähän yli 9%. Mikäli Saksan ostot suomesta kasvaisivat 12% (mikä on hurja kasvu), niin tämänhetkisen viennin arvosta Saksa ostaisi noin 10% koko kakusta. Toisaalta mikäli euron arvo putoaisi 5%, niin tuon vaikutus Euroalueen ulkopuolelle menevään vientiin olisi suurempi kuin tuo Saksaan menevän viennin raju hypoteettinen kasvu.

Pelkät Ruotsi, UK, USA ja Venäjä ovat yli 31% Suomen viennistä. Mikäli tuo vienti kasvaisi 15%, niin se olisi parempi vaihtoehto kuin Saksaan kohdistuvan viennin kasvu 50%. Saksan menestyessää tekemät lisäostot lähes häviävät kohinaan, niillä ei ole merkitystä euron kurssin ja muun Euroalueen ostovoiman pysyessä alhaisena.

Datat, joita käytin esimerkkinä, eivät ole aivan tuoreita, mutta riittävän paikkansapitäviä yhäti.

Ai niin. Halukkaat saavat leikkiä vaikka osoitteesta http://atlas.media.mit.edu/profile/country/fin/
löytyvällä hauskalla grafiikalla.

Toimituksen poiminnat