*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Luottoluokituksia tulee ja menee

  • Suomen valtion 10-vuotisen velkakirjan korkotaso
    Suomen valtion 10-vuotisen velkakirjan korkotaso
  • Suomen valtion 2-vuotisen velkakirjan korkotaso
    Suomen valtion 2-vuotisen velkakirjan korkotaso
  • Mihin tapahtumaan markan kaksinumeroiset korot loppuivat?
    Mihin tapahtumaan markan kaksinumeroiset korot loppuivat?

 

Standard & Poor's, yksi kolmesta isosta luottoluokittajasta, laski viime perjantaina Suomen luottoluokitusta yhden pykälän. S&P oli pitänyt pitkän aikaa Suomen luokitusnäkymää negatiivisena, eli luokituksen lasku oli ns. kirkossa kuulutettu.

Viimeisen vuoden aikana huomioni on kiinnittynyt siihen, että Suomessa ei ilmeisesti tunneta luottoluokittajien toimintatapoja valtiovarainministeriössä eikä hallituksessa. Kun Moody's ei ole etukäteen ilmoitettuna mahdollisena ilmoituspäivänä ilmoittanutkaan mitään, siitä on vedetty virheellisiä johtopäätöksi. Viimeksi tammikuussa asia oli siitä vastaaville ylivoimaisen vaikea.

Kun ensi vuoden ilmoituspäiviä ei ole vielä julkaistu, on ihmetelty, onko se nyt sitten positiivista vai negatiivista, että ilmoituspäiviä ei Suomen osalta ole tiedossa. Ei lievässä ammattitaidottomuudessa ole mitään pahaa. Se riivaa meitä kaikkia. Noloa tosin on, että ne tahot, jotka eivät tunnu järjestelmää tuntevan, ovat innokkaimpina kommentoimassa tapahtumia ja niiden merkityksiä.

Yritän auttaa hieman:

 

Päätös ei yllättänyt

S&P:n luokitusnäkymä Suomelle oli negatiivinen – tämä tarkoitti, että ellei jotain oleellista muutosta tapahdu, luokitusta tullaan seuraavaksi laskemaan. Luokittajilla on käytössä menetelmä, missä ensin muutetaan näkymä negatiiviseksi, ja tietyn viiveen jälkeen luokitusta voidaan laskea. Luokittajat eivät siis laske kylmiltään ja varoittamatta luokitusta. Kirjoitin viime perjantain kommenttina:

My guess is we could see Finland’s rating downgraded today, and a switch to a negative outlook for France and/or Italy would not be far-fetched.
 

Suomen luokitusta laskettiin perjantaina ja Ranskan näkymä muutettiin negatiiviseksi.

 

Luokituspäätöksellä ei ole tuon taivaallista merkitystä

Johtuen luokitusmuutoksen ennalta-arvattavuudesta se on ollut finanssimarkkinoilla ”hinnoissa” iät ja ajat sitten. Jos katsomme Suomen valtion velkakirjojen korkotasoa, huomaamme, että sekä 2- että 10-vuotisten velkakirjojen korot eivät reagoineet millään lailla uutiseen. Huomautettakoon, että Suomen valtio saa kahdeksi vuodeksi edelleen lainaa negatiivisella korolla, ja kymmenen vuoden korkotaso on ”japanimaisella” tasolla, mikä on samanaikaisesti merkki olemattomasta luottoriskistä sekä olemattomista kasvu- ja inflaationäkymistä.

 

Sisäisen devalvaation kauppamiehille päätös oli joulu

Suomessa sekä oikealla että vasemmalla puolella vallitseva eurotalebanismi saa euroalueen viisi vuotta jatkuneen taantuman näyttäytymään vain rakenteellisena ongelmana. Luokittajien kommenteista nähdään vain työvoimapula ja korkea verotus, minkä takia kestävyysvajeen paikkaamisen nimissä vaaditaan lisää maahanmuuttoa ja julkisen sektorin supistamista. Heikkojen vientinäkymien takia ”maltillista tupoa” tai pientä palkkojen laskemista myös vaaditaan.

Harva kehtaa vielä ääneen sanoa, että edessä on joko massiivinen palkkatason lasku tai työttömyys. Nyt kun joku ”ulkomaalainen” sanoi Suomesta jotain, on poliittisesti aiempaa helpompaa sanoa ääneen ikäviä asioita. Mutta äänensävyt ovat varovaisia ja kaunistelevia. Sekin muuttuu vielä.

 

Lisää roskaa tiedossa

SJP:n ”hallitus tekee oikeansuuntaisia toimia”, Turusen ”valuutalla ei ole väliä”, Nordean Kangasharjun ”rakenteellisia uudistuksia”, VATT:n Vartiaisen ”lisää työvoimaa”, SDP:n Jungnerin ”työmarkkinoille joustavuutta” ja Stubbin ”vakava tilanne” ovat puuta heinää. Kyse on siitä, että työn hintaa joudutaan laskemaan rajusti, mikä kippaisi maan kysyntäpuolen lamaan, ihan kuten Etelä-Euroopassa kävi. Tämä on yhteisvaluutassa ongelma, sillä normaalia rahapoliittista työkalupakkia ei ole käytössä. Tämä on sitä Huuskon juhlimaa ”vakaata toimintaympäristöä”.

Sensijaan, että rahapoliittisten työkalujen puuttumiseen kiinnitettäisiin edes alkeellista huomiota, ollaan valmiita – tai suorastaan vaaditaan – konsteja, jotka vain pahentavat tilannetta.

Vai luuleeko joku ihan oikeasti, että roudaamalla maahan alhaisesti koulutettuja suomen kieltä osaamattomia ihmisiä meillä lähtee kasvuun mikään muu kuin valtion ja kuntien sosiaali- ja terveysmenot, samalla asumisen hintaa entisestään nostaen? Tai että laskemalla palkkojen ja eläkkeiden tasoja Suomeen syntyy mittavasti uutta kysyntää, tai että asuntovelkaisille kotitalouksille siitä seuraisi jotain hyvää?

 

Edelleen viime perjantain kommenistani:

Normally, such changes would present no significant challenges, but now they come at a politically awkward time, as the governments in France and Italy are weak, and Finland is preparing for a general election next spring.

Suomennan tuon viestini tarkoituksen: luokituksen lasku on Suomelle huono juttu. Ei sen takia, että luokitusmuutos itsessään olisi huono, vaan sen takia, että se tuo vettä myllyyn niille, jotka vaativat huonoa talouspolitiikkaa. Sitä me tulemme nimittäin todella saamaan, ja se on eurotalebanismin ja oikeamielisyysuskonnon hinta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

32Suosittele

32 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Hyvin asiallinen kirjoitus. Mikä sitten olisi ratkaisu? Ero eurosta vai jokin muu?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ongelmia ovat mm. ikääntyvä väestö eli huoltosuhteen heikkeneminen, yksityisen sektorin supistuminen ja sen tilalle tullut julkisen sektorin suhteellinen ja absoluuttinen paisuminen, kysyntälama ja deflatorisia paineita koko euroalueella...

Kolmisen kappaletta on konsteja: rahapolitiikka, budjettipolitiikka, rakenteet.

Normaali marssijärjestys olisi, että rahapolitiikka joustaa ensimmäisenä, ja kun sen tehot on käytetty lopppuun, siirrytään budjettipuolelle. Koska meillä ei ole rahapolitiikkaa, niin Suomessa siirryttiin eurokriisin alkaessa suoraan budjettipolitiikan tielle. Ongelma vain on, että niin kauan, kun rahapolitiikkaa ei käytetä, budjettipolitiikka on narulla työntämistä.

Ne "rakenteet" käytännössä tarkoittavat sosiaaliturvan leikkauksia ja ehdollistamista, palkkaleikkauksia ja työehtosopimusten heikennyksiä, mikä edellytää AY-liikkeen alasajoa ja mittavia ongelmia mm. kotitalouksille, joiden asuntovelat eivät taatusti jousta työmarkkinajoustojen käyttöönoton jälkeen - eivätkä ainakaan lisää kotimaista kysyntää.

En usko, että mitään muita ratkaisuja on kuin euroero. Koska kysymystä ei tarkastella taloudellisista näkökulmista, vaan poliittisista (pelätään virheiden tunnistamista virheeksi, talebanismi, jää virat jatkossa Brysselistä saamatta jne), niin oma arvaukseni on, että "rakenteita" yritetään korjata, siitä ei tule mitään ja velkaantumista jatketaan tappiin asti. Eli ensin kokeillaan katastrofia, ja sitten vasta tehdään se, minkä olisi voinut tehdä heti aluksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Suomessa voitaisiin toki miettiä paremmin, miten maa olisi houkuttelevampi yrityksille ja nettohyödyllisille työntekijöille. Huono sijainti, ilmasto ja hintataso eivät ainakaan kamalasti Suomen kiinnostavuutta paranna - viimeksi niitä ulkkareita nähtiin Suomessa IT-buumin aikana, ja silloinkin aika vähän verrattuna mm. Ruotsiin. Kun houkuttelevuutta nostetaan mm. verolinjauksilla, ongelma on, että myös vastaavasti nettohyöty maalle jää pienemmäksi. Silti mielestäni on parempi saada kymmenestä miljardista eurosta 10 prosenttia kuin miljardista 30 prosenttia.

Mutta yritäpä mennä ehdottamaan "Irlanniksi" ryhtymistä, eriarvoistavaa kohtelua verotuksessa ja kuinka kauan kyseisten konstien suunnittelu, toteutus ym. veisi aikaa. Euroexit, siitä seurannut shokki ja pian alkava kasvu olisi mahdollista tehdä vaikka viisi kertaa peräkkäin, ennenkuin "rakenteet" olisi ehditty korjata.

Huono puoli on, että ne mummot vanhainkodissa eivät voi vaippojen vaihtoa odottaa. Vaikka kuvittelisi, että "rakenteet" olisi mahdollista tehdä, realistinen aikataulu on liian pitkä.

Reipas 30% devalvaatio nostaisi Suomen valtionvelka/BKT-suhdeluvun samalle tasolle, kuin mitä se on nyt Saksalla, jos velka pidettäisiin euromääräisenä. Jos tässä odotellaan seuraava hallituskausi, velka nousee sille tasolle kuitenkin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Alaotsikon sisäisen dellun kauppamiehistä vaikuttaisi, kun teksti loppuisi äkisti seinään. Lienee tekninen juttu?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tekninen tietenkin, eli pään toimintahäiriö. Tämä luottoluokituspäätös on niin sivuseikka, ja sen ympärillä vellova keskustelu pääasiallisesti surkeaa ja virheitä vilisevää, että aihe ei ole tärkeä. Tai onhan se tärkeä sen takia, että se keskustelu näyttää sekä surkean heikon osaamistason ja täydellisen näköalattomuuden, joka vallitsee, kun ne euroturbaanit on vedetty silmille. Siksi jäin huolellisuudessa heikoksi.

Oleellinen tällä viikolla on, miten EU keksii suhtautua keskiviikkona Ranskan ja Italian vakaussoppareiden ylittäviin budjettivajeisiin. Kuten me kaikki arvaamme, mitään toimenpiteitä ei EU:lta seuraa, koska kyseessä ovat isot maat, joiden yli ei voi kävellä.

Suomen kohtalo on noudattaa typeriäkin sääntöjä pilkulleen, koska me emme ole päättävissä pöydissä. Meistä tehdään varoittava esimerkki ja olemme EU:n talouspolitiikan uskottavuuden viikunanlehti. Pienempiä voi lyödä, mutta oikeasti merkittäviin ei kosketa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

FT:n A-listan Lorenzo Bini-Smaghin kirjoitus esiin, ja siitä pohtimaan, jotta tuleekohan huutia?

Bini-Smaghi kirjoittaa minusta aika lailla asiaa kasvu- ja vakaussopimuksen "suunnitteluvirheistä".

Mutta muista myös, että painetta suolatun raipan heiluttamiselle on. Nää pienet maat, kuten tää Kreikka, on tehnyt pakon edessä sanelupolitiikan edellä kansa- ja yhteiskunnallisen itsemurhan. Siitä nousee meteli, jos huomaavat, että Ranskalla on asenne: "We are France, why we would give a s**t?"

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #6

Ranska ainakin on omaksunut linjan, että "budjettimme ei EU:lle kuulu, eikä heillä ole mitään konsteja budjettiimme vaikuttaa". Viime tiistailta:

French finance minister says not in EU's powers to reject budget
http://www.reuters.com/article/2014/10/07/us-franc...

ja Bryssel on jo ilmoittanut, että "sanktioita pukkaa Ranskalle, mikäli meno ei muutu":

Brussels Ready To Sanction France For EU Treaty-Busting Budget Plan
http://www.zerohedge.com/news/2014-10-05/brussels-...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #9

:D

France wants €10 billion a year from the EU’s “New Deal” fund, amid
warnings that its budget profligacy could harm the “credibility” of EU
financial rules.
http://euobserver.com/economic/126029

Olen hysteerisen naurukohtauksen kourissa

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Euron arvo näyttää olevan odotetusti laskussa, joka parantaa käsiin vanhentuneiden vientituotteidemme kauppaa hiukan. Muut konstit jo mainitsitkin. Niitä kohti. Kaikkien varmaan kannattaa oivaltaa, että elintason lasku on edessä joka tapauksessa ja sopeuttaa oma elämänsä siihen. Lainalla saadaan soputumiselle lisäaikaa, muttei kovin kauan. Ongelmia tulevaisuuteen siirtävää D-vitamiinia ei ole edelleenkään tarjolla, joten kannattaa heti keskittyä oikeasti tehoaviin lääkkeisiin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

"Odotetusti" - kuka ja mikä odotti, ja millä perusteella? Euro on tänä vuonna heikentynyt dollariin nähtynä, ja muihin valuuttoihin nähtynä pysynyt oikeastaan muuttumattomana - eli kyseessä on lähinnä dollarin vahvuus, eikä euron heikkous. Euron kymmennen prosenin devalvoitumisen on arvioitu nostavan euroalueen bruttokansantuotteen vuosittaista kasvulukemaa n. 0.2 prosenttia. Silläkö Eurooppa nousuun?

Mainitsin konstit, ja totesin, miksi ne eivät toimi - palkka-alennukset johtavat kysynnän romahtamiseen, ja niiden tai "rakenteiden" purkaminen kestää liian kauan, etenkin, kun poliittista konsensusta niihin ei ole.

Jännä, että mielestäsi, kuten monen muunkin fantsuttelijan mielestä sisäinen devalvaatio eli palkkojen lasku on ainoa oikea tie, ja "niitä kohti", mutta ulkoinen devalvaatio on "ongelmia tulevaisuuteen siirtävä".

Mitään perusteluita sille, miksi toinen on hyvä, ja toinen ei, en ole nähnyt. Tai yhtäkään uskottavaa laskelmaa siitä, miten tuo sisäinen devalvaatio olisi toteutettavissa ilman mittavia taloudellisia tuhoja. Luulisi esimerkkien Etelä-Euroopassa ja asiantuntijoiden yksimielisyyden maailmalla kertovan, että sisäinen devalvaatio nyt vaan ei toimi, eikä kannata.

Asiallinen kommentti sinulta, tällä kertaa, mutta sisällöllisesti roskaa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kommenttini yhdessäkään lauseessa ei ymmärtääkseni ollut väittämääsi sisällöllistä roskaa. Noin Suomen taloudellinen kehitys mitä todennäköisimmin kehittyy. Huoltosuhde, logistinen sijainti, kylmä ilmasto ovat olosuhteina kaikki suomalaisia vastaan. Kun siihen lisää päätöksenteon hitauden ja alati kallistuvan energian, niin koulutustaso lienee ainoa selvästi positiivinen piirre. Ahkeruuskin alkaa olla jo kansantarua.

Ihmisten kannattaa oikeasti sopeuttaa omaa kulutustaan tulevaan elintaso-odotukseen. Onko se 60% vai 80% nykyisestä jää nähtäväksi. Muutoksen vauhtikin on vielä arvoitus. Noin rajua supistumista ei voi nähdä kansantaloudessa, mutta henkilökohtaisessa kulutuksessa tilanne heikkenee vääjäämättä palkkakilpailun tuodessa matalapalkkaduunit normiksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #10

Ai ei ollut sisällöllisesti roskaa?

"Euron arvo näyttää olevan odotetusti laskussa"
Euron arvo ei ole kummoisesti laskenut, ja kuten Elina Lepomäkikin huomautti, on jopa vahvistunut jeniin ja ruplaan nähtynä.

"joka parantaa käsiin vanhentuneiden vientituotteidemme kauppaa hiukan."
kts edellinen, ja seuraa lisäksi vientitilastoja

"Muut konstit jo mainitsitkin. Niitä kohti."
Listasin erilaisia konsteja, ja kerroin, miksi ne eivät toimi tai ovat haitallisia. Sinä siis suosittelet niitä.

"Kaikkien varmaan kannattaa oivaltaa, että elintason lasku on edessä joka tapauksessa ja sopeuttaa oma elämänsä siihen."
Se on tietoinen poliittinen valinta, eikä mikään välttämättömyys.

"Lainalla saadaan soputumiselle lisäaikaa, muttei kovin kauan."
Tuo on totta, ja sopusoinnussa sen kanssa, mitä yllä kirjoitin - ilman rahapolitiikan tukea budjettipolitiikka ei auta kunnolla.

"Ongelmia tulevaisuuteen siirtävää D-vitamiinia ei ole edelleenkään tarjolla, joten kannattaa heti keskittyä oikeasti tehoaviin lääkkeisiin."

Tämän loogisen virheen otin jo esille. Eli about yksi lause meni kohtuullisesti nappiin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #14

Valtaosa Suomen viennistä on Euro tai dollaripohjaista. Jenin arvolla ei ole juurikaan väliä vientiteollisuudelle. Ruplan kurssin devalvoitumisella on iso merkitys niille yrityksille, jotka myyvät ruplissa, mutta läheskään kaikki Venäjän kauppa ei tapahdu ruplissa.

Niitä konstaja on käytettävä, jotka ovat käytössä, vaikka kokisit ne haitalliseksi. Tekemättömyys se vasta haitallista on. Euroero ja devalvaatio yhdistettynä nykysuomalaiseen talouspolitiikkaan on kuin kusisi housuihin pakkasella.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #22

Miten euron heikentyminen USD:ta vastaan siis parantaa suomalaisten euroalueelle tekemää vientikauppaa? Toki välillisesti hieman. Pointtini tässä nyt oli, että euron heikentyminen on ollut hyvin vähäistä, ja kokonaan dollariin nähtynä. Kiistätkö sen?

Eli mielestäsi käyttettävissä olevia konsteja on käytettävä, riippumatta siitä, mitä niistä seuraa? Kun kerran tulet softapuolen kaverina viisastelemaan kansantaloudesta tänne seinälle, ole hyvä, ja esitä joku lähde, joka kertoo, että sisäinen devalvaatio a) toimii ja b) toimii tehokkaasti? Voit myös esittää perustellun näkemyksen, miksi se olisi Suomessa poliittisesti mahdollista, kun muutkaan eivät ole siinä koskaan onnistuneet.

Ylipäätään, koen aivan tyypilliseksi börjeuimoiluksi sen, että kun toistan yleisen käsityksen, sinä kerrot, että se on minun kokemukseni. Ei ole. Kysymys on siitä, että sinulla on kokemus siitä, että sisäinen devalvaatio on jees, vaikka sinulla ei ole mitään perusteluita näkemyksellesi.

Allekirjoitan muuten viimeisen väitteesi - että euroero ja devalvaatio nykyisellä talouspolitiikalla on housuun kusemista. Mielestäni pitää tehdä sekä että, kuten hyvin tiedät, kun olet tekstejäni lukenut - sekä uudistukset että rahapolitiikka uusiksi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #26

Eikö sinua edes hävetä tyrkyttää toistuvasti vaihtoehtoa, joka ei ole realistisesti käytettävissä. Yritä joskus tarjota ratkaisuja, jotka voi oikeasti toteuttaa. Lehmät ei lennä, eikä kuuta saa taivaalta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #49

Eli ensin totean ja näytän kommenttiesi väitteesi tuubaksi, ja sitten sinä tulet minulle sössöttämään jotain häpeämisestä :D

Börje, eikö sinua edes hävetä tyrkyttää toistuvasti vaihtoehtoa, joka ei ole realistisesti käytettävissä. Yritä joskus tarjota ratkaisuja, jotka voi oikeasti toteuttaa. Lehmät ei lennä, eikä kuuta saa taivaalta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #50

Melko turhaa keskustelua kun elät jossain harhassa. Euron on kaaduttava ensin monessa todellisessa kriisimaassa. Suomi ei todellakaan tule olemaan ensimmäisten luovuttajien joukossa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #65

Jaa, "jonkun muun vuoro olla eka tällä kerralla"?

No kituutellaan ja ootellaan. Jos se sitten on viisaampaa?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #65

Melko turhaa keskustelua kun elät jossain harhassa. Sisäisen devalvaation olisi ensin edes toimittava ja Saksan suostuttava liittovaltioon, joista kummastakaan ei ole mitään merkkejä paitsi fantasiasi.

Mistä lähtien tosiasioiden tunnustaminen ja ongelmien ratkaisu on muuttunut "luovuttamiseksi"?

Samaa mieltä olen kyllä kanssasi siitä, että Suomi "luovuttaa" viimeiseksi. Sen verran virheellisiä argumentteja ja mielikuvitusmaailmassa eläviä maamme börjeuimoset ovat.

Oliko sinulla mitään sanottavaa enää siihen, kun totesin viestiesi argumenttien yllä olevan virheellisiä? Näinkö myös puheenvuoron ulkopuolella, eli ensin puutaheinää ja sitten loukkaannutaan?

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola Vastaus kommenttiin #65

Uimonen: "Melko turhaa keskustelua kun elät jossain harhassa."

Ja tämä siis henkilöltä, joka itse on aivan täydellisen, absoluuttisen ja ehdottoman vakuuttunut siitä, että raju sisäinen devalvaatio keskellä muutoinkin taantuvaa taloutta on tie tulevaan menestykseen :D? Henkilöltä, johon sisäisen devalvaation tähän astinen empiirinen track record ei tee pienintäkään vaikutusta?

Joka ei vaivaudu edes harkitsemaan sitä vaihtoehtoa, että mitä jos Suomi ei mahdollisesti olekaan se ensimmäinen tapaus maailmassa, jossa

a) raju sisäinen devalvaatio (palkoista pois 20-30 % lähimmän parin vuoden/max. viiden vuoden aikana, asunto- ym. lainojen pysyessä entisellään ja välttämättömien elinkustannusten (ruoka & energia) kallistuessa koko ajan jne.) johtaisi johonkin muuhun kuin alati syvenevään kurjistumiskierteeseen ja
b) tuo sis. devalvaatio olisi vielä toteutettavissa nimenomaan keskellä muutoinkin taantuvaa taloutta/talousaluetta?

Ihan vakavasti Uimonen: miten helkutissa SINULLA on otsaa syytellä muita harhassa elämisestä?

Katse peiliin, hyvä mies; ymmärrätkö lainkaan, miten typeriltä, järjettömiltä, sekopäisiltä ja - niin - harhaisilta nuo Sinun omat juttusi kuulostavat/näyttävät? Rautalangasta (toistoa pahoitellen): mikä ihme saa Sinut Uimonen uskomaan, että tuo haikailemasi sisäinen devalvaatio johtaisi johonkin positiiviseen/ratkaisisi yhtään mitään? Ole hyvä ja perustele kantasi asia-argumentein, edes kerrankin. Yritä edes.

(Olemme saaneet täällä US:n Puheenvuorossa jo useamman vuoden lukea Uimosen julistuksia, ilman että yhtään ainoaa kertaa mies olisi edes yrittänyt käydä normaalia, täysjärkistä, asiaperusteisiin nojaavaa keskustelua tyhjän louskuttamisen, lähinnä uskonnolliselta saarnaajalta kuulostavan perustelemattoman julistamisen ja/tai alatyylisen solvaamisen & nimittelyn sijasta; lienee selvää, että olisi mukava - kaikkien näiden vuosien jälkeen - nähdä vaihteeksi Uimoselta myös jotain muutakin.)

Edit: Siis nähdä jotain muutakin kuin tyhjän louskuttamista, lähinnä uskonnolliselta saarnaajalta kuulostavaa perustelematonta julistamista ja/tai alatyylistä solvaamista & nimittelyä.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Asiallista tekstiä taas. Vaan miten saisi valtamediat ja kansan heräämään? Ilmeisesti leipää ja sirkushuveja on vielä riittävästi, kun kansakunnan tulevaisuus ei kiinnosta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Katujengit, viskin mainostaminen, itsensäpaljastelija, "katso kuumat kuvat" ja jonkun avautuminen omasta avioliitosta/lapsuudesta/alkoholismista/reumasta/masennuksesta.

Sitten taas konsensuspuolella varovaisuus kommenteissa, ettei joutuisi uran puolesta paitsioon. Edes Korkman, joka näki ERM-kriisin aitiopaikalta ja tajusi 90-luvun alun vahvan markan virheeksi, tosin vasta jälkikäteen, ei ole sanonut ääneen, että euro on virhe, tai että siitä pitäisi lähteä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Korkman'han on turvassa - ja lähes koskematon - Aalto Yliopistossa. Mikä estäisi ääntelemästä? Ottihan prof. Kanniainenkin riskin "joutua hampaisiin". :D

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #16

Samaten Vesa Puttonen on esittänyt vastakarvaisia näkemyksiä. Kanniainen marginalisoi itsensä tulemalla "ulos kaapista". On jotenkin huvittavaa, että Aalto-yliopiston taloustieteiden perusopetuksen luentokalvoissa kerrotaan kyllä kaikki euron huonot puolet ja ongelmat, mutta laitoksen viralliset äänitorvet tai koulusta valmistuneet eivät saa turpaansa auki.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki Vastaus kommenttiin #17

Itse kävin kansantaloustieteen peruskurssin TTY:llä vuonna 2001 ja tuolloin jo oli oppikirjassa (kaivoin sen kesällä esille) varoitus rahaliiton sudenkuopasta. Luennoilla en muista tätä asiaa käsitellyn, mutta enpä niistä muista paljoa muutenkaan.

Euron julkinen kritisoiminen saattaa olla monelle liian stigmatisoivaa. Eli koska lähes vain ja ainoastaan persut ja Paavo Väyrynen esittävät eurokritiikkiä, niin ei haluta leimautua persuiksi tai Väyrysiksi.

Samaten tietty yleinen poliittinen konsensus ja kunnian- ja rahanhimo vaikuttavat. Olen aivan varma siitä että Kokoomuksen aktiivipoliitikoissakin on paljon kansantaloustieteestä oikeasti ymmärtäviä, jotka ymmärtävät rahaliiton haitallisuuden Suomen taloudelle. Onhan moni kokoomuslainen lukenut aihetta kauppakorkeassa tai teknillisissä korkeakouluissa. Kokoomuslainen ei vain missään nimessä riskeeraa etenemismahdollisuuksiaan puolueessa tulemassa eurokriittisten kaapista ulos.

Lisäksi kokoomus yms. oikeistopiireissä on paljon heitä joilla on oikeasti paljon rahaa euroina, eli siis mahdollisesti hävittävää euroeron tullessa ja markan devalvoituessa. Tarkoitan sitä että tilillä on vähintään satoja tuhansia.

Ja se mikä valkeni itselleni vasta viime viikolla on se, että euro mahdollistaa varojen vaivattoman siirtämisen Suomesta ulos. Vaikka veroparatiiseihin. Jos Suomessa käytettävä valuutta olisi oma markka, täytyisi markat ensin vaihtaa ulkomaan valuuttaan ennen kuin niillä olisi käyttöä sijoitettavaksi veroparatiisiin. Tämä voi olla yksi merkittävä syy siihen miksi pääomapiirit haluavat pysyä eurossa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #23

Onhan niistä moni varmasti jotain lukenut. Silti se ei takaa, että niistä opintoviikoista olisi jotain erityisesti päähän jäänyt. En minäkään kouluruotsia muista kunnolla. Jostain syystä rahapolitiikan halveksiminen on tyypillisintä insinööreillä ja tekniikan ihmisillä, ja kansantalouteen tai rahoitukseen erikoistuneilla asia menee toisinpäin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos asiaa tahdottaisiin ratkaista niin joko sisäisen ostovoiman nostona EU:ssa tai pelkästään Suomessa. Toinen on sitten eurosta eroaminen ja päästää valuutta kellumaan..jolla toki on vaikutuksia,eikä ehkä niinkään hyviä lyhyellä aikavälillä,mutta koska pitkällä olemme kaikki kuolleet niin..

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jumankukkeli.
Euroratkaisun politisointi, ns. rakennepäätösten viivyttely ja sitten tuo sisäisellä devalvaatiolla kuristaminen leikkausten kautta: se jää historiaan pitkänä kanonisoituna korpivaelluksena, jossa kenelläkään ei ollut edes kepakkoa, jolla lyödä kalliosta virvoittavaa vettä...

Jos Italia ja Ranska päästetään ruodusta erilleen, se merkitsee "primääristi rauhaunionille" riitaisia aikoja: Eurokansa tuntee, että sitä on viilattu linssiin...
http://www.google.fi/url?q=http://www.ts.fi/mielip...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Muutama vastaus SJP:lle:

”Eurosta eroa vaativat uskottelevat, että olisi pelastus”
En ole moista väittänyt. Ilman muita toimenpiteitä rahapolitikka (ml. valuuttakurssipolitiikka tai keskuspankin taseoperaatiot) ei yksinään riitä. Mutta sama toimii toisinkinpäin – ilman rahapolitiikan apua rakenteiden muuttaminen on hyvin vaikeaa ja helposti haitallista.

a) ”Huoltosuhde” ei johdu eurosta, mutta valuutan heikentyminen eli ostovoiman leikkaantuminen valuutan kautta on yksi tapa tasapainottaa huoltosuhteen tuomia ongelmia, ja pitää yllä kansantalouden kilpailukykyä.

b) Voidaanhan. Tämä on kansantalouden alkeita. Ajatusleikkinä – mitä tapahtuisi, jos euroa revalvoitaisiin nykyisestä tasosta vaikkapa 100 prosenttia, tai kaikki palkat ja eläkkeet tuplattaisiin? Kilpailukyky menisi, yksityinen sektori romahtaisi ja valtiontalous olisi vaikeuksissa.

c) Ennen finanssikriisiä ainoa pitkä negatiivinen jakso tuli 90-luvun alussa vahvan markan ja ERM-kytköksen yhteydessä. Kyseessä oli jo tuolloin eurokriisi. Tietenkään maailmanpolitiikka ei ole euron vika. Toisaalta, mikäli Eurooppa ei olisi eurokriisin heikentämä, Venäjä ei olisi päässyt hyödyntämään Euroopan heikkoutta.

d) Tietenkään vientivaikeudet eivät johdu yksinomaan eurosta. Vientiteollisuus ei vaadi euroeroa, koska vientiteollisuus siirtää tarvittaessa tuotantonsa muualle – kuten se on jo tehnytkin.

e) Eli euro on ollut liian vahva Suomelle ja monelle muulle maalle, ja poliittinen hanke. Oliko nyt tarkoitus puhua taloudesta, vai tehdä asioita ja olla jostain jotain mieltä pelkästään poliittisista syistä?

Sitten meneekin SJP:llä ihan tajunnanvirtapuolelle.

”Jos ei ole ulkomaille myytäviä tuotteita”.... ”Asuntolainakorot”
Aiemminkin on tullut sanottua, että n. puolet devalvaatiohyödyistä tulevat kotimarkkinoiden kilpailukyvyn parantumisen kautta. Yhtä hyvin voisin väittää, että nollatupo ei auta, koska ei ole myytäviä tuotteita. Tämäntyyppinen ajattelu ohittaa kokonaan dynaamiset vaikutukset. Jos Suomi muuttuu halvemmaksi toimintaympäristöksi devalvaation kautta, se tarkoittaa myös, että ulkomaiset sijoittajat, jotka ovat aiemmin karsastaneet maata, voivat tehdä investointeja. Taustalla on ajatus, että hinnalle ei ole merkitystä. Tietenkin sillä on.

”IMF:n ohjaus” ja ”horjuva valuutta”
Jos esittää, että horjuva valuutta olisi lopputulos ja että sillä olisi haittavaikutuksia, pitäisi pystyä esittämään, että Ruotsilla, USA:lla tai muilla mailla on isojan ongelmia. Jostain syystä näitä ongelmia on erityisesti euroalueen mailla – ja muilla ei.

”90-luvun alun markan puolustaminen”
SJP ei edelleenkään ymmärrä, että 90-luvun alku oli eurokriisi. En ymmärrä, miten on mahdollista keskustella aiheesta, jos edellinenkin talouskriisimme on näin vieras.

Ei, sinulla ei ollut mitään ”lyhyesti vasta-argumentteja”. Tuossa oli joukko epämääräisiä sanoja peräkkäin, ja monia sellaisia, jotka eivät joko pidä paikkaansa, eivät kuulu aiheeseen tai ne on kumottu jo useasti aiemmin.

SJP:n ongelma on, että hän pudottelee 30 aihetta, kun yhdenkin noista läpikäyminen riittävässä laajudessaan olisi iso urakka. Joskus kun yrittää yhtä niistä käydä läpi, keskustelu tyssää nopeasti siihen, että SJP ei yksinkertaisesti ymmärrä aihetta, ja törmätessään osaamisrajoihinsa, lopettaa keskustelun.

Hän toistaa mm. samaa levyä alhaisten korkojen autuudesta, mikä nyt ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Nykyiset alhaiset korot ovat merkki talouden vakavasta häiriötilasta - stagnaatiosta ja deflaatiovaarasta. Nämä asiat ovat aivan alkeita kansantaloustieteessä, ja tämänkin asian voi kysyä keneltä tahansa aiheen parissa työskentelevältä. Mutta ei.

Käyttäjän tomba66tomba kuva
Tomi Kuusinen

Luottoluokituksesta oli tullut jonkin näköinen epäjumala ja AAA oli se mantra jolla sitä palvottiin. Kansa odotti sydän kylmänä mitä tapahtuu kun luokitus laskee. Moni herää samanlaiseen krapulaan kun milleniumina, mitään ei tapahtunutkaan, ei loppunut maailma, ei romahtanut yhteiskunta eikä sulkeutunut lainahana.

Ennustan ettei valtamedia tule ikinä julkaisemaan laskelmia sisäisen devalvaation hinnasta tavalliselle ihmiselle.

Kaikki tehdään pikku hiljaa niin ettei kansa, eikä välttämättä kansanedustajatkaan,tajua mitä tapahtui kun se laki ”äänestys no. xx/164” johon puolue käski äänestämään JAA, meni läpi.

Kansa pitäisi saada tajuamaan missä meni metsään ja miten päästään takaisin tielle. Jos meillä on jäljellä edes pieniä demokratian rippeitä, tiedotuksen tasapuolisuus pitäisi näkyä ensi kevään vaaleissa. Hah hah!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ei se rahaa vaihtamalla parane.

Politikkojen pitäis hoitaa asiat niin

*että Suomessa kannataisi harrastaa yritystoimintaa
*Suomessa tapahtuvaan yritystoimintaan kannattaisi sijoittaa
*kaikki Suomessa, suomalaiset, mamut ja ulkomaalaiset, pääsis töihin, ne jotka kynnelle kykenee ja jotka haluaa tehdä töitä. Nekin pääsis töihin jotka ei töihin halua, jos vain työhaluja jostain tulee.

Rahan arvon alentaminen ei ole muuta kuin palkkojen ja säästöjen leikkaamista ja sen voi kilpailukyvyn parantamiseksi tehdä muullakin tavalla kuin devalvoimalla, ilman että rahan arvoa työn ja omaisuuden mittana tarvitsee heikentää ja siten heikentää luottamusta koko talouteen.

Eipä tuola naapurissakaan näytä kovin hyvin menevän, vaikka on oma raha ja sen arvo putoaa, on syöksykierteesseä, tarkoitan Venäjää. Toisessa naapurissa menee paremmin, siellä missä rahan arvo pidetään vakaana, tarkoitan Ruotsia.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Aihe on käsitelty viimeisten kolmen vuoden aikana useita kertoja kanssasi - sekä nykyisen, että aiemmin käyttämäsi Kuusela-nickin kanssa. En vaivaudu vastaamaan samasta asiasta sinulle kymmenettä kertaa. Roskaa taas sinulta.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Muutama kysymys Juhani sulle.

"Ajatushautomo Liberan tutkimusjohtaja Anders Ekholm on sitä mieltä, että Suomen olisi kilpailukyvynsä palauttamiseksi parasta ottaa uudelleen käyttöön kansallinen valuutta. Ekholm uskoo, että kansallisen valuutan palauttaminen olisi kustannuksiltaankin järkevin valinta, joskin poliittisesti vaikea rasti." http://areena.yle.fi/radio/2392537

Eli kuuntelin em ohjelman ja mieleni poimi seuraavan asian.

Euro kuulemma tulevaisuudessa heikkenee suhteessa dollariin ihan itsestään (ilman ekp:n "rahan pumppaamista")ja näin paranee euroalueen kilpailukyky ihan odotellessa.. Tämä siis ei ollut Ekholmin kanta vaan muistaakseni kyse oli esimerkki tulevaisuuden näkemyksistä tai joidenkin taloustieteilijöiden näkemys.

No jäin miettimään et millähän mekanismilla näin tulisi/tulee käymään, kun käsittääkseni FED ostaa aika reilulla kädellä kokoajan.

Eli mä en nyt ihan tajua millä mekanismilla euro halpenee jos FED pumppaa ja EKP ei.

Sit vielä sen verran, et miksihän valtion velkaantuminen nähdään ongelmana rahajärjestelmässä joka kuitenkin pohjimmiltaan rakentuu velasta. Jos valtiot maksavat velkansa pois ja rahaa näin katoaa kierrosta niin sehän vain entisestään kurjista tilannetta.

Ei mun nähdäkseni tässä systeemissä voida oikein muuta tehdä kuin potkia tölkkiä.. Tai romuttaa koko keksintö lopettamalla velkaantuminen. Mutta mitäs sitten? Mistä rahaa jos ei ottamalla velkaa?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Sulla on vanhat tiedot. USA on vähentänyt keskuspankkinsa taselaajennustaan tasaisesti vuoden alusta lähtien, ja kuukauden päästä taseenkasvatus loppuu kokonaan. Siellä on katseet kääntyneet jo koronnostoja kohtaan, mutta ensimmäiseen nostoon mennee n. vuosi. Tosin tämä on vain yksi tekijä, joka on vahvistanut dollaria - Ukrainan kriisi ja monet muut syyt ovat vahvistaneet taalaa. Toisaalta, euroa tukee euroalueen massiivisen ylijäämäinen vaihtotase.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

OK. Sen siitä saa kun ei päivitä. Hoituu se näinkin.. ☺

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #31

Hei, älä ruoski itseäsi. Sun näkemys on VIELÄ kuukauden pätevä. EURUSD:n viimeaikaisen laskun taustalla on markkinoiden yritys (voi olla oikea tai väärä, sen näkee), että USA todellakin lopettaa printtailun, ja että Euroopassa se on vielä edessä.

Ilmeinen riski on, että USA ei syystä tai toisesta (maailmantalouden alamäki esim) lopetakaan rahapainamista eikä nosta korkoja, ja että Euroopassa ei tulla näkemään niitä paljonpuhuttuja keskuspankin taseen kasvattamisia. Mikä johtaisi taas vahvistuvaan euroon.

EDIT: tässä vielä linkki Anders Ekholmin erinomaiseen tekstiin, kun viittasit tähän "työttömyysdevalvaatio"-avaukseen: http://libera.fi/libera-uusi/wp-content/uploads/20...

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

http://research.stlouisfed.org/fred2/graph/?g=Nsx

Lars Christensenin kommentit asiaan liittyen vaikuttavat myös oikean suuntaisilta:
http://marketmonetarist.com/2014/09/25/the-dollar-...

Jos tätä menoa jatkuu, niin Fed joutunee aloittamaan uuden QE:n. Eivät kai ne halua ryssiä hommaa uudelleen, varsinkin kun talous on vaivaisella 4%:n kasvutrendillä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #43

Kiitos seuraavasta jutunaiheesta! p.s. kurkkaas, miten EURUSD tai dollari-indeksi mätchää breakeven-käppyrän kanssa, ja sitten voidaankin miettiä uudelleen, onko valuutalla merkitystä vai ei :)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #43

Hurjaa, kun yksi moottorismies esittelee breakeven-käppyröitä, ja iäkkäät pukumiehet sössöttää maltillisista tuporatkaisuista ja hallituksen erinomaisuudesta.

I love this world.

Kiitos MVM. :)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jahas, "Besserwisser" kaikki tietävä Huopainen, meihin muihin suomalaisiin nähden ylivetainen talous-asiantuntija jälleen vauhdissa. Myönnän suoraan, itselläni ei ole minkäänlaisia mahdollisuutta osallistua syvälliseen rahapolitiikan keskusteluun, ei ole koulutusta siihen, mutta kun mennään teollisuuspolitiikkaan, tilanne on toinen. Huopanen "Vientiteollisuus siirtää tuotansoa tarvittessa muualle, kuten se on jo tehnytkin" Höpö, höpö, suurin syy miksi suomalainen vientiteollisuus, kuten vaikka kone tai Walmet toimivat esim. Kiinassa ei ole Euro vaan siksi ,että siellä on kasvavat markkinat, ei tarvitse olla suurikaan tekniikan asiantuntija ymmärtääkseen että hissit ja liukuportaat kannattaa tehdä siellä missä niitä tarvitsevia rakennuksia rakennetaan, tästä asiasta Kiinassa hankintajohtajana työskentelevä jälkikavuni voisi antaa hieman tukiopetusta. Huopainen, tuo asenteesi, toisin ajattelelevia kohtaan on jopa lapsellinen, ei ole yhtä totuutta, ei edes siinä miten tästä lamasta Suomessa ja koko euroopassa selvitään, jos haluat ,että sinua oikeasti kuunnellaan, mene itseesi ja muuta tyyliäsi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

En ymmärrä ollenkaan kommenttiasi. Tietenkin vientiteollisuus optimoi sijaintinsa verotusta, työn hintaa, etäisyyttä alihankkijoihin ja asiakkaaseen huomioiden. Se ei ole mitenkään ristiriidassa esittämäni kanssa.

Se, että sinä et tykkää minusta tai tyylistäni, ei minua paljon liikuta. En minäkään kaksisesti perusta sanomisistasi. Mutta jos sulla on joku argumentti, aina sen kuuntelen. Olet kertonut jotain epämääräistä tekemisen meiningistä ja muuta vastaavaa aiemmin. En ole nähnyt mitään ratkaisuehdotuksia sinulta, enkä myöskään mitään argumentteja, miksi esittämäni olisi virheellistä.

Eli älä sure, minäkin pidän sinua besserwisserinä, enkä ihan oikeasti kuuntele sinua. Mene itseesi ja muuta tyyliäsi.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Huopainen, kun et näköjään ymmärrä mitkä ovat vientiteollisuuden ongelmat on keskustelun jatkaminen joksikin turhaa. Olen monesti tuonut esille, että me emme bulkkituotteilla maailmalla pärjää, tämän totesi myös Kalle Isokallio viikko sitten blogissaan. Siihen ei ole ratkaisu kelluva valuutta, ei eurosta eroaminen vaan panostus tuotekehittelyyn vaikka velkarahalla, meillä on eräs maailman korkein koulutustaso, miksi emme kykene siirtämään sitä "huipputuotteiden" tuottamiseen, siinä eräs keskeinen kysymys. Huopainen, en tunne sinua joten tykkäämisestä ei ole kysymys, en vaan pidä tavastasi "nälviä" muita. Jälkikakasvullani on Sanghaissa satakunta alaista, kiinalaisia, kuinka kauan luulisit, että he sietäisivät tapaasi kohdella heitä kuten kohtelet meitä muita täällä blogissasi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #45

Olen samaa mieltä, että keskustelun jatkaminen on aivan turhaa. Se on sinun helppo varmistaa itsepalvelumenetelmällä - älä kommentoi.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #47

Huopainen lupaan olla kommentoimatta, näitä pikkusieluisa itseriitoisia Huopaisen tapaisia ihmisiä. Ja kyllä heitä tuntuu tässä maassa riittäävän, tosin "oikeaa" työtä tekvät naiset ja miehet ovat kyllä ihan muualla kun täälä US kekustelupalstoilla, taitavat olla töissä, mutta kai me Huopaisen tapaisia suunpieksijöitä tässä maassa tarvitaan, tosin en tiedä miksi. Öitä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #57

Ja näin tasokkaasti tällä kertaa Paimiosta, aplodit ja vielä kerran kiitokset osallistumisesta keskusteluun.

https://www.youtube.com/watch?v=TAryFIuRxmQ

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen Vastaus kommenttiin #45

Minulla ei ole kummastakaan keskustelunaiheena olevasta jutusta eli vientiteollisuudesta tai rahapolitiikasta asiantuntemusta, toisin kuin teillä, mutta haluaisin silti kommentoida tähän Granlundin kommenttiin:

"Huopainen, kun et näköjään ymmärrä mitkä ovat vientiteollisuuden ongelmat on keskustelun jatkaminen joksikin turhaa. Olen monesti tuonut esille, että me emme bulkkituotteilla maailmalla pärjää, tämän totesi myös Kalle Isokallio viikko sitten blogissaan."

Minun asiantuntematon maallikon mielipiteeni on että Huopainen on oikeassa ja Isokallio vain osittain oikeassa. (Jos tämä nyt on tarkoittamasi linkki kirjoitus?)

Maailmantalouden muutokset -> Vaikutukset vientisektoriin -> Nokia & Paperi -> Virheellinen Euroon sidottu kulutustaso -> Vaihtotase pakkasen puolelle -> Suhdanteet Euroopan Sisällä vinoutuvat Suomen osalta -> Kysynnän edellytykset pienenevät sisämarkkinoilla -> Työllisyysaste kasvaa -> Julkisen sektorin menot nousevat -> Julkinen sektori tekohengittää kulutusta velkarahalla (Velan merkityksen käsitteleminen onkin ihan toinen juttu) -> Julkinen sektori leikkaa velkaantumisen vuoksi -> Kysyntävaikutukset kertautuvat investoinneissa -> Deflatorinen lama

Jos meillä olisi kelluva valuutta tämä sama skenaario etenisi näin:

Maailman talouden muutokset -> Vaikutukset vientisektoriin -> Nokia & Paperi -> Kelluva markka joustaa -> Ulkomaiset tuotteet kallistuvat suhteessa kotimaisiin -> Kotimaassa kannattaa alkaa tuottaa suurempi osa tavaroista -> Investointeja -> Työllisyyttä -> Hommat jatkuu normaalisti sisämarkkinoilla (Muutos tapahtuu mahdollisesti pehmeämmin pitkän ajan kuluessa)

* Ylläolevasta unohtui että vienti kasvaa kun hinta tipahtaa, jos jotain menee nyt kaupaksi, halvemmalla sitä täytyy mennä enemmän kaupaksi/voidaan valmistaa enemmän samaan hintaan, ja sekin työllistää, mutta suhteellinen palkka on huonompi.

"Siihen ei ole ratkaisu kelluva valuutta, ei eurosta eroaminen vaan panostus tuotekehittelyyn vaikka velkarahalla, meillä on eräs maailman korkein koulutustaso, miksi emme kykene siirtämään sitä "huipputuotteiden" tuottamiseen, siinä eräs keskeinen kysymys."

Kaltaiselleni maallikolle rahaliiton ongelmien syy- ja seuraussuhteiden yhteenpunokset siten kuten monet asiantuntijat euron ongelmiksi esittävät on mahdollista ymmärtää, mutta mahdollisesti olen ymmärtänyt väärin. Euroa puolustavia argumenttejakin on, mutta ainakin minun mielestäni ne liittyvät pikemminkin poliittisiin ja Euroopan laajuisiin tavoitteisiin kuin kotimaan taloudellisiin. Niillä ei kumota rahapolitiikan merkitystä.

Markkaan paluuta vastustavia taloudellisia argumentteja olen löytänyt ainoastaan kolme: Pienemmän valuutta-alueen oma valuutta on alttiimpi keinottelulle, mutta samalla keinottelualttius yleensä syntyy jos arvoa yritetään manipuloida kelluttamisen sijaan. Toinen argumentti liittyy tuotannontekijämarkkinoiden globalisoitumiseen (tai eurooppalaistuminen), eli siinä missä ennen suurempi prosentti yritysten käyttämistä raaka-aineista tuli yrityksen kotimaasta, nykyään erityisesti kansainvälisesti toimivat yritykset ostavat pienemmän osan kotimaasta. Rahan arvon muuttaminen ei vaikuttaisi niihin tuotantokustannuksiin, jotka liittyvät rajan yli hankittuihin tuotannontekijöihin. Kolmas argumentti liittyy tuontisektorin romahtamiseen, mikä aiheuttaa myös haittoja, mutta samalla se tasapainottaa kulutuksen vienti/tuonti tuotteiden suhteen, ja sisämarkkinoilla kasvaneesta vaihtoehtoiskustannusten erosta johtuen kannattaa alkaa valmistamaan taas suurempi prosentti tavaroista, mikä työllistää. Elintaso kyllä tippuu, mutta sen täytyy ensitilassakin perustua johonkin. Jos ei tippuisi, silloin kaksi uutta Nokiaakaan ei sitä nostaisi.

Onhan tämä "tuotekehittelyargumentti" tavallaan oikea, mutta se on jossittelua. 'Jos meillä olisi yhä Nokia..' Toki edellytykset seuraavalle Nokialle pitäisi pyrkiä muodostamaan, mutta ei Hallitus voi vallata maailmanmarkkinoita viemällä lakialotteita kuluttajille kautta maailman, jos sallitte vähän nokkavaa huumoria :) Aiemmassa kelluvan valuutan skenaariossa sitten kun se uusi Nokia löytyy niin valuutan kurssi nousee - elleivät palkat/rahan määrä nouse ensin riittävästi. (Tulonjako kysymykset erikseen)

Jos te viisaammat viitsisitte kertoa menikö tämä oikein vai olenko ymmärtänyt näiden valuuttojen vuorovaikutukset väärin? Itse en ainakaan voi luottaa näiden mielipiteiden oikeellisuuteen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #51

Minulla ei ole tuohon mitään huomautettavaa, eikä lisättävää. Huomasin juuri, että US-blogisi RSS-feedi ei ole ollut minulla seurannassa, ja korjasin asia. Suosittelen kirjoituksiasi kaikille taloudesta kiinnostuneille.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen Vastaus kommenttiin #56

Noh huh nyt en uskalla kyllä kirjoittaa enää mitään :)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #51

Bravo, kaima!

Ei suurenkaan kuvan karkea hahmotteleminen ole niin vaikeaa. Olet ihan elävä todiste, kauanko olet pohtinut, tutkinut, kelannut tms. aihepiiriä?

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola Vastaus kommenttiin #51

Kun pelkkä viestistä tykkääminen ei riitä; pitää näin ihan erikseen kirjoittaa kehut Henri Karjalaiselle kertakaikkisen upeasta kommentista.

Raikuvat aplodit!

t: Toinen näiden aihepiirien suhteen maallikko :)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #45

Jos emme pärjää bulkkituotteilla niin perusta firma, joka ei tee bulkkia vaan priimaa. Palkkaa aluksi vaikka 200 000 työtöntä firmaasi.

Lupaan pyhästi kumartaen pyytää kaikkea nihkeää suhtautumistani sinuun ja tulen kehumaan sinun hienoa esimerkkiäsi isänmaallisuudesta monasti, pyytämättä.

Janne Suuronen

"Meidän täytyy mennä sinne missä on markkinat" lausahdus tosiaan ollaan pitkin 2000-lukua kuultu yritysjohtajien suusta monen monta kertaa. Ja sen mukaisesti myös nähty investointien myötä uusien työpaikkojen luominen.

Tärkeä ja virkistävä lisä (minkä sinänsä kaikki tiesimme, mutta näissä väännöissä ehkä vähän taka-alalle jäänyt) tähän ikiaikaiseen juupas-eipäs-euro-vaarinhousut jankkaamiseen mietittäessä keinoja, joilla Suomi saataisiin uuteen nousuun; vahvistaa käsitystä siitä, että painopisteen Suomessa tosiaan pitäisi entistäkin vahvemmin olla uuden luominen.

Juhani voisi pohtia alan ammattilaisena keinoja, kuinka tehokkaimmin saisimme rahoitettua pienten vientiin tähtäävien startup ja jo toimintansa aloittaneiden pienten yritysten kasvua. Tavalla, jossa hyöty jäisi mahdollisimman paljon Suomeen: nythän lupaavat ja jonkinlaisen näytön jo saaneet pienet yritykset myydään välittömästi ulkomaille.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Maailmanluokan softayrityksiä pl. peliala täältä ei tule - suomalainen "osaaminen" on oligopolisoitunutta ja tehotonta julkisen sektorin mastodonttijärjestelmien väsäämistä törkeään ylihintaa huonolla laadulla.

Yrittäjyys ja PK-sektorin kasvun haasteet-kuviot ovat osaamiseni ulkopuolella, mutta onhan näitä yrityksiä tullut muutama nähtyä sisältä ja ulkoa vielä enemmän tässä matkan varrella.

Toivelistasi on moniulotteinen, joten puretaanpas osiin: mielestäni tärkeämpää on saada yrityksiä, liiketoimintaa ja työpaikkoja aikaiseksi - eikä niinkään huolehtia siitä, että yritykset pysyisivät Suomessa. Yksi keskeinen syy perustaa yritys on mahdollisuus myydä se myöhemmin, jos onnistuu. Nurinkurisesti siis jos yritämme lisätä yritysten pysymistä maassa, käy helposti niin, että niitä perustettaisiin vähemmän.

Palvelusektori ja yleisemmin PK-sektori työllistävät parhaiten. Sisäinen devalvaatio satuttavat noita toimialoja eniten, kun taas ulkoinen devalvaatio parantaa niiden suhteellista kilpailukykyä.

Jos tarkoituksena on maksimoida "massa" eikä vain "yrityksen aktiviteetin prosentuaalinen osuus Suomessa", niin lääkkeetkin ovat hieman erilaiset.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #37

Pyysin kommentissani sinua pohtimaan vientiin tähtäävien startup ja pienyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamista. Eikö se liippaa läheltä parasta osaamisaluettasi ? En yrittämistä enkä sisäisen devalvaation vaikutuksia, jota on jankattu on jo ihan riittävästi. Ehkä palaat rahoitussektoria koskettavaan itse kysymykseen sitten joskus muulloin.

Sinänsä olen samaa mieltä, että tärkeämpää on saada työpaikkoja aikaiseksi, kuin saada yritykset pysymään Suomessa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #40

Sori, silmäni hyppäsivät "rahoitettua"-sanan yli. Näkisin mielenkiintoisena kokeiluna "Neue Markets"-henkisen pörssin, jonka listautumisehdot olisivat löysät, ja jonne listautuvia yrityksiä kohdeltaisiin verotuksellisesti ja valvonnallisesti löysemmin kuin ns. varsinaisia pörssiyrityksiä. Tämä a) hajottaisi omistuksen ja lisäisi ehkä "kansankapitalismia", b) kannustaisi yrityksiä hakemaan rahaa laajentumiseen ja kansainvälistymiseen, että ne pääsisivät kevyemmän verotuksen piiriin c) astuisi varpaille ja korvaisi TEKES-osaston kuvioita

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #42

Tähän kommenttiin varaukseton tuki. Lisäksi verotuksessa voisi saada muuta sijoitustoimintaa lempeämmän kohtelun.

Nythän meillä tosin on jo Nasdaq Nordic:ssa First North-lista suomalaistenkin yritysten ulottuvilla. Siellä olevien yritysten lista vain on kovin lyhyt ja minkä syytä ihmettelen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #44

Oleellista tuossa olisi tuo porkkana pysyä ja pyrkiä listalle verotuksen ja kevyemmän sääntelyn toivossa. Eli tavallaan pakottaa perhe- tai pienen piirin yritys tekemään itselleen liiketoimintasuunnitelma, joka tavoittelee kasvua.

Se, että perustaa pörssin, on triviaali tuossa kuviossa, mutta kuten aina, tämäntyyppinen hanke olisi helpomaa ajaa käyntiin, kun sillä olisi jokin konkreettinen ilmenemismuoto - eli markkinapaikka.

EDIT: samaa mieltä Kauppisen kanssa, ei tuolla olisi isoja vaikutuksia, meillä on hyvin pitkälle jalostettu pääomasijoitustoiminta jo Suomessa, sekä startti- ja toiminnan rahoituskuviot. Iso kuvio ratkaistaan muualla. Mutta jos on mahdollisuus vaikuttaa fiksulta ja heitellä hyviä ideioita, en jätä mahdollisuutta väliin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #40

Millä tolalla muuten on suomalaisen pk-yrittäjän rahoitustilanne?

Mä tässä olen haastatellut kreikkalaisia pienyrittäjiä (katsotaan, jos saan jutun kasaan) ja olen mm. Suomenkin tukemalta Alpha-pankilta nähnyt tositteita, joissa pienyrittäjien investointimielessä otetuissa pankkilainoissa on nimellistä 10,6 prosentin korkoa.

Aika suolaista, kun pankit rullaavat EKP:lta 0,15-0,25 prossaan rahaa. Kysymys, mikä mulle heräsi, oli se, että kreikkalaisen yrittäjän selkänahasta näitä tukirahoja maksellaan.

Se kielii myös siitä, ettei tähän maahan ole kovin suurta luottoa. Ei se auta, jos valtio saa vaikka yhden prosentin korolla luottoa, jos sen rakennusmiehet (yrittäjät) eivät saa kirveelläkään. Sellainen valtio, jossa kaikki pyörii - käytännön pakon tms. syistä - valtion kautta on minusta melko lailla sosialistinen.

Sosialismia, siis euvostoliittoa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #62

Yritysrahoituksen hintoja päivittyvässä graafimuodossa:
http://product.datastream.com/dscharting/gateway.a...

Laskusuunnassa, mutta ottaen huomioon, että riskitön korko on nyt alhaisempi kuin finanssikriisin myllätessä Lehman-aikoina, ja inflaationäkymien ollessa nolla, korkotaso on aivan järjettömän korkea. Tuossa näkyy myös hyvin, miten eurokriisi nytkähti "toiselle kierrokselle" 2010 alkaen. Ja syytä huomauttaa, että tässä ovat toteutuneet lainat. Kaikki eivät välttämättä saa lainaa ollenkaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #64

Kiitos.

Sitäkin olen pohtinut, että mitähän trolololotrot tekee jo olemassaoleville poskettomille yrityslainakoroille? nuo taitaa kuitenkin olla nimenomaisesti corporate bondeja? Ei aivan kaikilla pienyrittäjillä ole massia tilailla luokitusta papereilleen, tai että niillä olisi sellaista volyymiä, mikä kiinnostaisi sijoittajia. Moni on pankkitiskin varassa, kuten tämä yrittäjä, jonka vähäisistä tulopuroista Alpha tempaisee 10,6 prossan lisäsiivun.

Minusta TLTRO voisi määrätä myös kohtuullistamaan jo olemassaolevien yritysten pankkirahoituksen ehtoja.

Bisnesenkeleys on jees ilmiö sentään.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #62

Tämän Suomen Pankin lähteen mukaan suomalaisen pk-yrittäjän rahoitustilanne olisi hyvä: http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_ta...

Sikäli, nyt kun ehti kaivaa faktaa esiin, täytynee hieman laimentaa ylempien kommenttieni huolta startup- ja pk-yrityksen rahoituksen riittävän helposta saatavuudesta.

PK-sektorin rahoitusrakenne koko Euroopassa poikkeaa USAsta ja mikä ehkä olisi yksi pohdittava asema. Onko Euroopassa pankeilla liikaa valtaa ?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #72

Kiitos, Janne.

Tuossahan kuviossa 1 käy aika hyvin ilmi se, miksei täällä Kreikassa niitä firmoja vain tuosta noin vain polkaista pystyyn.

Ja voin kertoa, ettei byrokratia ole ainakaan merkittävästi kevyempää täällä kuin Suomessa. Ehkä jopa päinvastoin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #72

Pankeilla on liikaa valtaa Euroopassa. Osittain se johtuu siitä, että ne ovat niin heikossa kunnossa ja samanaikaisesti välttämättömiä valtioiden menojen rahoittamisessa. Silloin ne pystyvät kiristämään poliitikoilta, mitä haluavat - "jos me tuhoudumme, tekin tuhoudutte". Ammattislangissa tätä pankkien ja kotivaltionsa kohtalonyhteyttä kutsutaan "doom-loopiksi".

Isommat firmat ovat jo pitkään hoitaneet rahoituksensa muualta kuin pankeista. Ne voivat asioida suoraan sijoittajien kanssa, ilman pankin toimimista välikätenä. PK-sektori, joka työllistää ja jonka varassa leijonanosa sellaisesta aktiviteetista, jota pystyy verottamaankin, on puolestaan pankkien varassa.

Vaikka korot olisivat jossain näennäisesti alhaiset, se ei tarkoita, että "rahoitus kunnossa", jos kenellekään ei myönnetä lainoja (euroalueella yritysrahoituksen lainoitus supistuu edelleen, vaikka jo kuudes kriisivuosi menossa).

Lisäksi, nimelliskorko ei paljon lohduta, jos olemattoman alhaisen inflaation takia reaalikorko on erittäin korkea. Tai jos lainaehdoissa vaaditaan mahdottomuuksia vakuuksien ja takausten osalta. Kyllä varmasti Espanjassakin saa alhaisella korolla firma lainaa, jos sillä on lyödä tiskiin pankin haluamia vakuuksia riittävä määrä.

Koska tässä on mukana niin monta muuttujaa, paras mittari seurata on lopputulema - onko lainakanta kotitalouksille (ja erikseen yrityksille) kohtuullisella tasolla ja kasvaako se kohtuullista vauhtia? Ei ole - euroalue on edelleen luottolamassa. Valtiot kyllä velkaantuvat railakkaasti.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén Vastaus kommenttiin #62

Suomessa ei yritys saa pankista rahaa minkäänlaisella korolla, jos ei ole antaa 100% turvaavia vakuuksia. Pankki ei ota minkäänlaista riskiä.

Suomessa voi perustaa parturin tai Hiace-työkalupakki toiminimen, mutta teollisen yritystoiminnan aloittaminen on todella vaikeaa. Aika harvalla yksityisellä on satojatuhansia euroja rahaa tai tarvittavat vakuudet.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Granlund ei petä. Iskee koko sosiaalidemokraattisella voimallaan panoksen keskusteluun.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Missä viipyy se Kokon panos, eipä ole näkynyt.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Sosiaalidemokratia - iskee kuin puolitoista volttia. SDP meni piloille Lipposen aikoina, ilmeisesti sukupolvien ajaksi.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Miksi tälläistä sisäisen devalvaation politiikkaa harjoitetaan?- mikä päämäärä tällä kurjistavalla politiikalla on? Ketkä tästä politiikasta hyötyvät?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

1) Virheelliset käsitykset ja analyysit. Suomessa hyvin harva virassa tai palkkasuhteessa toimiva taloustieteilijä uskaltaa kyseenalaistaa sisäisen devalvaation, koska se tarkoittaisi Suuren Pyhyyden eli eurotalebanismin kyseenalaistamista, ja olisi oikotie menettää uskottavuutensa ja työmahdollisuutensa. Sitten on nämä, jotka eivät tiedä yhtään mitään siitä, mitä puhuvat - kuten nyt vaikka tuo Börje Uimonen yllä.

2) Ne, jotka saavat jatkossakin työpaikat EU-koneistosta, tai leipänsä näitä tai kotimaisia politiikkoja nuoleskellen.

3) Ne, joiden mielestä puhdistava kurjuus on välttämätöntä, eli talouden näkemisen moraalisena juttuna, missä jumalan vihaa kuuluukin ottaa aina välillä vastaan. Monet tämän koulukunnan (itävaltalaiskoulukunta, mikro- mutta ei makrotaloutta ymmärtävät jne) tyypeistä kuvittelevat, että taloudellinen tuho ei vaikuttaisi omaan elämään, vaan "niihin muihin, huonoihin ihmisiin ja yrityksiin".

4) Ainoa oikea ja perusteltavissa oleva syy: euron voi nähdä huonona juttuna, ja sisäisen devalvaation erittäin vaikeana ja liian raskaana sopeutumismuotona, mutta eurosta eroamisen pelätään aiheuttavan sen luokan shokin talouteen, että riskiä ei uskalleta ottaa. Se, onko tuo shokki kuinka iso, ja mitä seurauksia sillä olisi, kukaan ei tiedä. Ei niillä aiemmin ole mittavia seurauksia ollut. Fiksuinta olisi luoda mekanismi, jolla halukkaat tai sen tarpeessa olevat voisivat poistua ilman kaaosta.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

#52
Tarkoitus on velkaannuttaa valtiot ja saada tällä tavoin haltuun valtioiden yritykset, luonnonvarat ja kansallisvarallisuus ja meillä tässä on aika pitkälle jo onnistuttu! Vielä kun pohjavedet, turpeet ja metsät saadaan siirrettyä yksityiseen omistukseen, voidaan sosiaaliturvat, eläkkeet ja vastaavat lopettaa kansalaisilta!

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

Tuoltahan (tuohon tähtäävältä) tuo tähän mennessä toteutettu toiminta varsin selkeästi näyttää.

Kun kaikkeen muuhun hölmöilyyn sitten vielä lisätään taloudellisesti tuhoisa, konflikteja tuottava ja kansakuntien sisäisen koheesion murskaava maahanmuutto, niin avot.

(Selvennyksenä:

taloudellisesti tuhoisa = heikosti tuottava, mutta verorahoja ym. yhteiskunnan resursseja mielipuolisesti syövä

konflikteja tuottava = rajusti toisistaan eroavat arvomaailmat, tapakulttuurit ja asenteet eri kansanosien välillä johtavat väistämättä konfliktien, epäsovun ja kaikenlaisten (sekä yhteiskunnallisten että arkisten) ongelmien lisääntymiseen (Ja sitten kun tuohon vielä yhdistetään voimassa olleiden, yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnan eettisten & moraalisten perusteiden rikkominen ottamalla ns. "todellisen tasa-arvon" ja "positiivisen syrjinnän" käsitteet yleiseksi yhteiskunnalliseksi ohjenuoraksi - eli suomeksi sanottuna a) kansalaiset asetetaan yhteiskunnallisesti ja juridisesti keskenään eriarvoiseen asemaan etnisyyden, äidinkielen, kotikulttuurin, vakaumuksen tmv. perusteella ja b) yhteiskuntatasolla luovutaan kokonaan etnisyydestä, äidinkielestä, uskonnosta/vakaumuksesta, sukupuolesta tmv. riippumattoman tasa-arvon käsitteestä ja periaatteesta, niin seurauksia ei ole vaikea arvata; on aivan hemmetin varmaa, että tuloksena ei taatusti ole mitään hyvää tai kaunista.)

sisäinen koheesio = yhteenkuuluvuuden tunne, eri yhteiskunnallisten ryhmien välinen yhteisymmärrys ja halu/valmius/suostuvaisuus toimia toistensa hyväksi (yksilöt ovat valmiita toimimaan muidenkin kuin ainoastaan oman itsen ja henkilökohtaisen lähipiirin (perheen/suvun/klaanin/kaveripiirin) hyväksi))

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #80

Jätin tuosta hallitsemattoman ja haitallisen maahanmuuton pois, mutta kyseessä on hajoita ja hallitse menetelmä, jolla pyritään rikkomaan kansallinen yhteenkuuluvuus ja näin varastamaan kansallisvarallisuus ja luonnonvarat yksityisen omistukseen.

Eilen saimme lukea uutisen, miten rikkain 1% omistaa jo maailman omaisuudesta 48%:a ja miten rikkaiden ylivalta vain kasvaa. Siis aikana jona valtiot ja kansalaiset vain velkaantuvat, nousee tämän rikkaimman 1%:n omaisuus koko ajan vain kiihtyvällä tahdilla. Ryöstön tahti vain nopeutuu ja kasvaa koko ajan!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tämä oli minusta kiinnostava.

"US Slips to 12th in Economic Freedom:

A new report of "economic freedom" around the world finds the US ranked 12th among 152 countries, tied with the United Kingdom, and lower than neighbor Canada or Australia...
...1. Size of government; 2. Legal structure and security of property rights; 3. Access to sound money; 4. Freedom to trade internationally and; 5. Regulation of Credit, Labor and Business. Countries where citizens are freer to engage in business and trade and property and legal rights are protected by the rule of law will score higher on the index. According to economic research, though, these countries will also do better economically and create and generate more wealth.

The 10 freest economies in the world are: Hong Kong, Singapore, New Zealand, Switzerland, Mauritius, United Arab Emirates, Canada, Australia, Jordan, and Chile and Finland tied for 10th.

http://www.breitbart.com/Big-Government/2014/10/10...

Raportti on oikeistolaisen Cato-instituutin ja kanadalaisen Fraser-instituutin yhteistyötä.

Meillähän menee siis hyvin ;)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

AAA-menetyksen taustalla Suomen todellinen ongelma - "Se on se iso asia"

Luottoluokitukselle on pantu Suomessa liikaa ja vääränlaista painoa, arvioi osastopäällikkö Markus Sovala valtiovarainministeriöstä.
http://www.iltalehti.fi/talous/2014101418743288_ta...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Vaan nämä Cato- ja Fraser-instituuttien luettelemat syyt...

1. Size of government; ¨
2. Legal structure and security of property rights;
3. Access to sound money;
4. Freedom to trade internationally and;
5. Regulation of Credit, Labor and Business

...ovat niitä asioita, joista esim. 1 ja 4 ovat sellaisia, joista on pyritty eroon koska markkinatalous, koska EU, koska säästöt, koska...

Melkein liittäisin kohdan 3 mukaan ottaen huomioon mistä ja kenen kautta Suomi lainaa, maailmankuulujen rikoksenuusijapankkien kautta http://www.valtiokonttori.fi/vuosikertomukset/publ...

Tavallaan voisi kenties sanoa, että sitä mukaan kuin instituuttien luettelemista onnistumisen syistä on hankkiuduttu eroon, sitä mukaa on luottoluokitus vaarantunut.
Ei sillä, että itse panisin juuri mitään painoa luottoluokituksille.

Toimituksen poiminnat