*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Lamat ja itsemurhat

  • Itsemurhat ja talous
    Itsemurhat ja talous
  • Alkoholi
    Alkoholi
  • Työeläkeperuste
    Työeläkeperuste

 

Olen hyvin usein kuullut tarinaa siitä, kuinka 90-luvun lama tappoi ihmisiä, kun epätoivoiseen tilanteeseen ajautuneet valuuttavelkaiset pienyrittäjät ja asuntovelkaiset sortuivat päättämään päivänsä oman käden kautta.

Puheenvuorossa ja sen ulkopuolella ainakin Ilkka Partanen, Ari Alsio ja Juha Kuikka ovat tätä tarinaa kertoneet. Katsotaanpas, mitä  data sanoo aiheesta.

Tappoiko lama ja devalvaatio?

Laskin findikaattori-verkkopalvelusta yhteen naisten ja miesten itsemurhat, imuroin Suomen väestötilastot ja laskin suhdeluvun, kuinka moni sadastatuhannesta suomalaisesta on kunakin vuonna tappanut itsensä. 

Graafista näkyy, että itsemurhien suhdeluku oli vielä 60-luvulla kakkosen tasolla, mutta lähti 60-70-lukujen taitteesta alkaen nousuun, ensin 2.5-tasoille, ja myöhemmin, vuodesta 1985 lähtien kiihdyttäen vuoden 1990 huippuun, joka oli n. 3,0.

"Lama tappoi ihmisiä"-kommenttien heikkous piilee ajoituksessa. Ellei väitä, että ihmiset aavistivat 90-luvun alun laman jo 70-luvulta lähtien, miten on selitettävissä itsemurhayleisyyden raju kasvu jo aiemmin? Miten on selitettävissä, että sillä hetkellä, kun 90-luvun alun lama varsinaisesti vasta alkoi, itsemurhayleisyys oli jo kääntynyt laskuun?

Vai sittenkin muut syyt?

Selityksiä itsemurhille ei ehkä kannattaisi etsiä taloudesta. Muita syitä taitaa olla enemmän. Todennäköisesti alkoholinkulutus on yksi sellainen tekijä - alkoholinkulutus kasvoi käsi kädessä itsemurhien yleistymisen myötä, ja kun alkoholinkulutus kääntyi 90-luvun lamassa laskuun, myös itsemurhayleisyys laski.

Toinen selittävä tekijä on modernien masennuslääkkeiden tulo markkinoille 90-luvun alussa.

Kolmas selittävä tekijä on työkyvyttömyyseläkkeet masennusdiagnoosin perusteella. Niiden määrä nimittäin kääntyi kasvuun samaan aikaan kun itsemurhat kääntyivät laskuun.

Ei muuten, mutta minusta on kuvottavaa, että kun euroa ei enää millään asiaperusteilla pystytä puolustamaan, pitää alkaa jo sössöttää Venäjästä ja itsemurhistakin samaan syssyyn.

 

En äkkiseltään keksi häpeällisempää toimintaa kuin itsemurhilla ja mielenterveysongelmilla ratsastamisen. Huono tai virheellinen  data-analyysi on vielä ymmärrettävää. Toivottavasti pojat ottivat tästä nyt oppia. Mikäli joku on vielä asiasta eri mieltä, sana on vapaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (76 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eihän osaa itse lukea tuota dataa. Itsemurhia tehdään vielä nykyisinkin, eli on olemassa pohjavire ja jos se ylittyy tai alittuu tulee huippuja tai notkoja sinun käyrääsi.

1985 alkoi kiivas nousukausi ja pudostuspeli, itsemurhat nousivat koska kyynärpäät heiluivat. Selkeä kärki osuu kohtaan jossa syöksy alkoi hiukan 1990 alkupuolelle jos tarkkaan katsot. Romahdushan alkoi jo aiemmin, yksittäiset tapaukset tietysti ei tulee esille mutta käyrähän sen kertoo.

Nyt sitten väität että itsemurhia ei tehty enää devalvaation johdosta, mutta katso nuýt itsekin tuota dataasi. Käyrä palaa 1985 tasolle vasta 1996 jolloin ilmeisesti kaikki yrittäjät jotka kokivat itsensä tappamisen välttämättömäksi olivat sen jo tehneet.

On muistettava muutakin kuin se ahaaelämys jonka luulee kokeneensa.

Tuota dataa kun tuijottaa niin huomaa edellisen devalvaation ja siitä seuranneen ahdingn selittävän tuota nousua aina tuonne seuraavan devalvaation kynnykselle.

Asiahan ei ole niin yksiselitteinen kun pelkkä viiva asteikolla. Devalvaatio kun vaikuttaa moninaisesti, toiset pärjäävät toiset eivät. Se iso D on aina ollut metsäteollisuuden keino parantaa kilpailukykyään, mutta joku on siitä maksanut hinnan, Jos se ei ole itsemurha niin se voi olla masennus tai konkurssi.

Monimutkaista asiaa ei voi yksinkertaisesti dataan tuijottenen selittää jonkun devalvaation syyksi, sitä ei kukaan ole väittänyt, mutta tuo itsemurhapiikki on vain sopivasti ajoittunut talouden romahtamiseen, jota sitten paikattiin devalvaatiolla. olen sanonut että devalvaatio ei ole oikea keino, mutta sinä vänkäät vain aina vastaan.

Jos se olisi oikea keino sitä ei tarvtsisi uusia kymmenen vuoden välein.

Nyt Venäjän rupla devalvoituu kovaa vauhtia, miten se parantaa Venäjän kilpailukykyä niin, että Venäjän kansalaisetkin siitä hyötyvät, eikä uutta devalvaatiota tarviste suorittaa uudelleen lyhyen ajan sisällä, että kilpailukyky säilyy?

Jospa kirjoitat tästäkin ihan oman avauksen?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Haluatko selittää tässä kohtaa vielä, miksi Kreikan itsemurhatilastoissa on rajua kasvua viime vuosilta? Sano vaikka syyksi, ettei olla säästetty tarpeeksi. :D

Lisäys: miksi sitten kannatat devalvaatiota, jos se ei ole mielestäsi oikea keino?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

En kannata devalvaatiota, mistä sellaisen olet päähäsi saanut?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #6

Olen lukenut sinun ajatuksiasi säästötalkoista. Se on sitä sisäistä devalvaatiota. Kannatatko säästämistä vai et? Toisinaan en saa sinusta mitään tolkkua.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8

Ja mistähän säästötalkoista oikein puhut?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #14

Enhän tuossa kannata tai aja mitään, ainoastaan arvostelen hössötystä ja napinaa. On teillä ihmeelliset silmälasit jos tuossa kannatetaan devalvaatiota tai edes sisäistä devalvaatiota.

En oikein ymmärrä mistä tämä hyökkäys minua vastaan kumpuaa, onko teiltä jo lukijat vähentyneet niin pitää alkaa kirjoittaa henkilöityjä avauksia, jossa laitetaan sanoja toisen päähän tuosta noin.

En kannata Eero Lehden tekemää yhteiskuntasopimustakaan, vaikka ei siinä minusta mitään vaahtoamista ole. Mutta vastusta Dan Koivulaakson näkemyksiä hyvin paljon, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että kannatan Lehteä.

Montako kertaa minun pitää sanoa, että etsin vielä vastausta tähänkin ongelmaan, en ole puolesta mihinkään tähän saakka esitettyyn vaihtoehtoon, mutta vastusta muutamia esityksiä, kuten omaa markkaa ja sitä kautta devalvoimista. Se ei tarkoita mustavalkoisesti sitä, että olisin sisäisen devalvaation kannattaja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #33

Jos et kolikonheitossa kannata klaavaa niin silloin ajattelen sinun kannattavan kruunaa. Jos mietit jotain muita vaihtoehtoja niin unohda ne suosiolla, koska ne eivät ole tästä maailmasta.

Devalvaatiota pukkaa. Saamme ainoastaan päättää otammeko sen ulkoisena vai sisäisenä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #12

Ja vielä lisäys viitaten edellämainittuun linkkiin napinasta. Kävit sitten suosittelemassa ensimmäisenä kirjoitusta, jossa luki tähän malliin:

"Suomalaisten yritysten kilpailukyky määritellään joka päivä uudelleen maailmanmarkkinoilla. Yrityksillä ei ole saavutettuja etuja. Jos tuote tai palvelu ei mene asiakkaalle kaupaksi, yritys ei pian työllistä ketään. Suomella ei ole enää omaa kelluvaa valuuttaa, joka sopeutuisi hetki hetkeltä suomalaisen tuotannon kilpailukykyyn."

Sitten linkatussa tekstissä taas kirjoitetaan:

"Korjausliikkeitä toki aina pitää tehdä globaalissa maailmassa, kun kilpailijat tekevät suuntaansa muutoksia on kaikkien poukattava ehkä linjastaan säilyttääkseen elintilansa, mutta kun sisäisestikin väännetään kättä oikein tosissaan."

Koko ajan pitää olla säätämässä, koska valuuttakurssi ei automaattisesti reagoi talouden sykleihin. Se on sitten palkkaa ylös, palkkaa alas, töihin ja kilometritehtaalle huomenna, jonain päivänä on taas jokunen työtunti.

Eivät ihmiset minun nähdäkseni kaipaa tällaista vuoristorataa. Heille olisi tärkeämpää tasaisemmat olot, jolloin voi elämäänsä suunnitella kolmea nanosekuntia pidemmälle.

Ei ihme jos tässä sinun ihailemassasi säätöyhteiskunnassa mieli masentuu. Miksi ihmeessä luotat politiikkoihin niin paljon, että heille annat kaiken vallan määrätä mikä minkäkin verran saa ja pitää maksaa?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minä en tunne kreikkalaisten luonnetta tarpeeksi, että voisin tuohon sanoa mitään, eikä se kuulu edes svauksen aihepiiriin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #11

Miksei kuulu? Otsikko on Lamat ja itsemurhat. Kreikassa on ollut pitkäkestoinen lama, ja muuten verraten leppoisa kansakunta on jostain saanut päähänsä ruveta tekemään itsemurhia?

Sinulla ei ole siis mitään mielikuvaa siitä, miksi näin on?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

- Sinulla ei ole siis mitään mielikuvaa siitä, miksi näin on?

On minulla, mutta ei kuulu nyt tähän. Sanon sitten kun asialla on merkitystä. Siis minun mielipiteellä. Kirjoitin Kreikan ongelmasta joskus kolme vuotta sitten kaiva se ja siinä on se mielipidekin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

En ymmärrä ollenkaan argumentointiasi. Tavallaan esität, että nousukaudella "tahti kiristyi" ja itsemurhattiin enemmän, ja lisäksi, että lama alkoi todellisessa elämässä näkyä itsemurhina jo ennen laman näkymistä talouden tilastoissa.

Et kommentoinut havaintoani, että ilmeisesti 90-luvun lama haistettiin jo 60-luvun lopulla, kun itsemurhien trendikasvu alkoi. Mielestäni haet tukea ennakkokäsityksellesi kaikesta muusta kuin datasta. Mutta "enhän minä mistään mitään tiedä".

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kunhan ensin peset pois datasta kaikki muut kuin yrittäjät ja sitten oikaiset sen masennuslääkityksen ja hoitomääräysten kehityksen vaikutuksineen noihin tehtyihin itsemurhiin niin voimme jutella lisää.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #44

Mitäpä jos sinä nyt ensiksi esittäisit jotain dataa tukemaan alkuperäistä väitettäsi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #56

Harvemmin kysymystä väitetään väitteeksi, käyhän katsomassa se minun kommentti uudestaan.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Ari, lue kommentini alhaalta.

T Piepponen

Mikäs se Syy on siihen, että joku alkaa vetämään viinaa turtuakseen?

Asioilla on monenlaiset ja yhteenkiedotut syyt.

Omakohtaisesti olen pitänyt tukkimiehen kirjanpitoa päässäni itsarin tehneistä 90-luvun alusta lähtien.

Alkaa olla kolmas poikkiviiva tuloillaan.

Viestiin ei sisälly minkäänlaisia diagrammein todistettavia väitteitä, tai totuuksia. Tosiasia on kuitenkin se että elämänsä päättää moni, ja siinä ei paljoa ulkopuolisten diagnooseista kiistely auta.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Sössöttämisestä puheen ollen, tiedän kannattajakuntasi yhtä hyvin kuin sinäkin ja on sikäli sama mitä tähän kirjoitan, kaikki torjutaan siltä puolen selittelyksi. Se on heidän häpeänsä, joskin kannattaisi joskus herätellä omiakin fanejaan vaikkapa kirjoittamalla jotain poleemista ja katsoa nielevätkö he senkin. Laman ajan epätoivolla on monenlaisia ilmentymiä, toki jos sinulla on näyttöä siitä että se ei lisännyt sosiaalista pahoinvointia ja siten myös itsemurhia niin jonkinlainen tiedonjulkistamispalkinto lienee luvassa. Luotettavaa tietoa syistä ja seurauksista on vaikea saada, tässä esimerkiksi Taloussanomien juttu aiheesta:

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&new...

Tässä taas psykiatrian dosentin kommentti viime vuodelta:

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/lisaa...

Noiden kahden osalta on hankala päätellä kumpi on sitten oikeassa kun toinen puhuu Euroopasta ja Suomesta, toinen pelkästään Suomesta ja toteaa vielä näin:

"Suomessa itsemurhakuolleisuus on selvästi pienentynyt vuoden 1990 jälkeen. Vastauksena otsikon kysymykseen on siten koko Suomen tilastotietojen mukaan, että lama ei ­lisää itsemurhia, vaan niin miesten kuin naistenkin itsemurhat harvenevat ­lamavuosinakin. Huolimatta tästä itsemurhakuolleisuus voi samaan aikaan suurentua joillakin alueilla tai joissakin väestönosissa."

En ole katsonut olivatko kuolleet mitä ammattinimekettä tai mikä heidän tulotasonsa oli keskimäärin tai mikä sen muutos, joskin tuossa tilastokeskuksen kuvaaja jossa näkyy selkeä hyppäys 90-luvun alussa ja joka laskee 2000-luvun alkuun tultaessa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-...

Varsin vastenmielisenä pidän sanojen pistämistä suuhuni ja viittaamatta jättämistä mihinkään kirjoittamaani. Itsemurhilla ei ole puolusteltu euroa, vaan selitetty sitä että taloudellinen syrjäytyminen on eräs merkittävä tekijä erilaisissa äärimmäisissä ratkaisuissa, myös itsemurhat, laajennetut itsemurhat ja niiden yritykset kuuluvat tähän. Jos lainaat tähän jotain kirjoittamaani niin linkitä myös alkuperäinen lähde, koska muuten on mahdollista että poimit vain lauseita jotka jäävät irti muusta kirjoituksesta, joskin antavat minusta sellaisen kuvan kuin mihin tällä kirjoituksellasi pyritkin.

PS. Mielenkiintoista on että mistä johtuu naisten itsemurhien tuplaantuminen 50-luvulla?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Miksi nyt sitten Suomessa puhutaan syrjäytymisestä ja sosiaalisesta kriisistä, vaikka meillä on joidenkin mielestä universumin nerokkain ja toimivin valuuttajärjestelmä? :D

Höpöttävätkö ne ihan omiaan?

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Mihinkäs ne tilastot nyt unohtuivatkaan? Ai niin, kun pitäisi vertailla BKT:n syöksyä 90-luvulla ja 2008 alkaen saati siitä nousua niin onhan silloin kiusallista näyttää tilastoja kun voi vaan kuitata mielikuvilla koko asian. Tilasto kuitenkin on tässä:

http://www.findikaattori.fi/fi/3

Työttömyyden saralla on tilanne lukuina melko kiistaton:

http://www.findikaattori.fi/fi/34

Jos valuuttajärjestelmää haluaisi noilla puolustella niin toistaiseksi ainakin se olisi ihan mahdollista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #15

Loppuvuodesta 1992 markka laitettiin kellumaan ("euroero"). Ensimmäisessä kuvaajassa aivan vasemmalla tämä näkyy BKT:n raketoimisena. Eli sinusta jos meikä toivoo taas kelluvaa markkaa niin katsot, ettei perhana sentään tuollaista, koska bkt lähtisi hurjaan nousuun!

Työttömyysastekin putoaa jyrkimmin kelluvan markan aikana. Siinä on yleensä pieni viive, koska näkymien parantumisen ja investointien välillä on inhimillisistä syistä johtuen hieman lagia.

Eli mielestäsi Suomi ei kaipaa raketoivaa bkt:a ja nopeasti putoavaa työttömyyttä?

Kiitos vaan linkeistä. :D Kannattaa ensi kerralla valita ne linkit niin, ettei ne alleviivaa minun sanomaani ja potki päähän omiasi. ;)

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen Vastaus kommenttiin #17

Raketoiva BKT:si ylsi korkeimmillaan täsmälleen samaan kuin euroaikana ennen kriisiä ja työttömyysaste taas kohosi kellutuksesta huolimatta 20 % tasolle, liki kaksinkertaiseksi mitä euroaikana on koskaan nähty, asettuen vasta euron käyttöönoton jälkeen (2002) vakaaksi ja laskusuuntaiseksi kehitykseksi. Pienet lamaheitot ylöspäin siinä näkyvät, nekin tosin yhtä suoraan kuin markan aikaan, mutta vähäisempinä. Lisäksi työttömyys on selkeässä laskutrendissä ennen kriisivuosia.

Tosin niinhän se on että faktojahan näissä etsitään ja se on aina euron kannattaja joka näkee mitä haluaa, vastustajalla ei asenteellisia rillejä löydy...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #19

Huomaa myös, ettei kelluvan markan aikana ollut ensimmäistäkään reipasta laskukautta. Nyt on euroleikeissä saatu kaksi jo ajoiksi. 90-luvun alku ja nyt tämä korpivaellus.

Ekonomistit puhuvat "poikkeuksellisen sitkeästä" taantumasta, joka pituudellaan on jo pahempi kuin 90-luvun alun valuuttasekoilut ennen kellutusta.

Meillä on myös melko poikkeuksellinen valuuttajärjestelmä.

Kellutus ei nostanut työttömyyttä, vaan sitä edeltänyt ecupelleily. Johan perustelin, miksi työttömyyskäyrät seuraavat hieman viivellä. Muita kellutuksen tuomia etuja oli roimasti parantunut vaihtotase ja korot lähtivät putoamaan.

Kelluvan markan ansioilta ei voi millään sulkea silmiään. Ainoastaan typerät fantsuttelijat tekevät niin, mutta ethän sinä sentään heihin kuulu?

Euroajan alhainen työttömyys johtui myös siitä, että Etelä-Eurooppa veti hirmuisella velalla kulutuskysyntää. Siitä hyötyi Suomikin työllisyyden muodossa. Tosin nythän Suomi maksaa itse tekemänsä tuotteet lahjoittamalla rahansa Etelä-Euroopan kautta pankkimafialle.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen Vastaus kommenttiin #21

Nyt korkojen ollessa matalalla pitkään kehutaan kuitenkin markan matalan koron aikoja. Vienti on lamassa ollut pitkään, mutta omat rakenteemme luovat kilpailukyvyn ongelmia, sen lisäksi etteivät myynti ja markkinointi ole varsinaisesti koskaan olleet suomalaisten vahvuuksia. Kisaamme eri peliä kuin ennen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #24

"Vienti on lamassa ollut pitkään, mutta omat rakenteemme luovat kilpailukyvyn ongelmia"

Miten rakenteet ovat pielessä ja miksi hallitukset eivät ole näitä jo vuosien varrella korjanneet?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #24

Korkotaso ei itseisarvollisesti kerro yhtään mitään. Se voi heilua monesta eri syystä, kuten maksukyvyttömyysuhasta (Suomi 1991, Kreikka 2010 ja nyt). Se voi heilua kasvunäkymien vuoksi, esimerkiksi deflaatiossa ne voivat painua jopa miinuksille.

Euroalueen rajut korkoerot ovat vain sijoittajien näkemyksiä siitä, mikä näiden maiden välinen valuuttakurssierojen tulisi olla. Mitä suurempia korkoeroja yhteisvaluutassa, sen suuremmat patoutumat sen taakse kehkeytyy.

Ei rakenteet mene parissa vuodessa niin päin seiniä. Niin huonoja politiikkoja ei sentään löydy, vaikka viime vuosien hallitukset ovat luokattomia olleetkin. Nekään eivät onnistuneet romuttamaan koko yhteiskuntaa. Tätä voit pohtia: kun Espanjan "rakenteellinen työttömyys" (Euroopan komission laskemana) nousi kutakuinkin yli kahdenkymmenen prosentin ihan vain muutamassa vuodessa niin ilmeisesti silloin tehtiin rajuja virheitä (talouskuri ja pakkosäästämiset). Samaten Euroopan komissio laski Irlannin rakenteellisen työttömyyden suuremmaksi kuin mitä maan tilastoitu työttömyys oli! Eli tuotantokapasiteetti kävi silloin yli sadan prosentin käyttöasteella.

Tällaisen tiedon valossa ei voi tulla muuhun ratkaisuun kuin että työttömyys johtuu enenevissä määrin suhdanteista. Ja niitä suhdanteita tässä heikennetään hirmuisen leikkaus- ja säästövimman vuoksi.

Olet siinä oikeassa, että meillä on kustannuskilpailukykyongelma. Ihan vain siksi, että valuuttamme on liian vahva.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #36

Ihan tyhmää, että tämä meni taas tähän "euro vai markka"-keskusteluun. Tarkoitukseni oli joko hyväksyä tai kumota väite, jonka mukaan lama tai markan devalvaatio tapatti ihmisiä. Datan puolesta viitteet ovat kumoamisen puolella.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #52

Jos Suomessa on nyt syrjäytyneitä nuoria tuhansia ja taas tuhansia niin jostain se varmasti johtuu. Eiköhän tuosta asettelustani selvinnyt, että kyseessä oli puhdas läppä, mutta mihin Ilkka tunki graafeja esille, joita piti alkaa sitten tarkastelemaan.

Sori, että lipes.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen Vastaus kommenttiin #71

Joo, läppää oli kaikki ja The Totuus onneksi tiedossa. Näinhän se on aina. Sitten onkin kiva valittaa että miksei synny keskustelua kun kaikki omat sivuraiteet ja argumenttien lipeämiset kuitataan "läppänä". Lähes kaikki feministit ja huomattava osa vihreitä sekä vasureita käyttää täsmälleen samaa taktiikkaa, kaverit komppaavat. Onnittelut samaan riviin astumisesta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

"Jonkinlainen tiedonjulkistamispalkinto" on myös luvassa niille, jotka pystyvät luvuista kaivamaan esiin sen, että Suomessa lama lisäsi itsemurhien määriä. Siitähän tässä oli kyse, ja sitä minä odottelen.

1) Suomessa ei 90-luvun alun lamassa käyty lähelläkään niin huonoja talouslukuja kuin mitä eurokrisiimaissa on nyt nähty, ja lama oli kaiken lisäksi verraten lyhyt. Ehkä on olemassa talouslaman "kynnystaso": lievemmät lamat eivät näy itsemurhina, syvemmät kylläkin.

2) Timo Partosen kommentti on outo, koska hän näkee hyvän terveydenhoidon keskeisenä selittävänä tekijänä. Nimenomaisesti 90-luvun alussa leikattiin rajusti mielenterveyspalveluista, eikä tilannetta korjattu talouden parantuessa. Ilmeisesti hän yliarvioi varsinaisen terveydenhoidon merkityksen, ja aliarvioi psyykenlääkkeissä tapahtuneen edistyksen.

3) Linkkaamasi Tilastokeskuksen lyhytartikkeli kertoo asian näin: "Itsemurhakuolleisuuden on havaittu vähentyvän yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina, tarkasteltuna ajanjaksona esimerkiksi sota-aikana ja 90-luvun laman aikaan. 1980-luvun taloudellisen nousukauden aikana itsemurhakuolleisuus puolestaan lisääntyi, kuten myös edellä esitetty tapaturmakuolleisuus." Eli tuohan tukee esittämääni kantaa, ja on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä Kuikka ja Alsio väittivät.

4)Etkö itse muista, mitä aiheesta kirjoitit naamakirjassa, ja mitä me keskustelimme tästä - väitätkö, että et kirjoittanut laman näkyneen itsemurhien kasvuna, ja kuinka et esitettyäni datan ottanut vieläkään koppia aiheesta? Minunko tässä nyt pitäisi olla pahoillani sinun kirjoittelusta?

PS naisten 50-luku menee ohi varsinaisen aiheen, mutta veikkaisin sodanjälkeistä aikaa syntipukiksi: miehet tulevat rintamalta kotiin ja ovat psyykkisesti rikki, yhteiselo ei ole niin kivaa kuin kuviteltiin, köyhyyttä ja kovaa työtä, joka tuntuu raskaalta, kun akuutti kriisi on ohi, ja karmea syntyvyyspommi, eli kiljuvia lapsia tuvat täynnä. Kun miehet olivat rintamalla, naiset olivat töissä. Kun miehet tulivat takaisin, vaihtaminen pienten lasten äidin rooliin ei ollut helppo.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Facebookissa kävimme pitkän keskustelun jossa esitin näkemyksen siitä että siinä vuosina näkyy piikki itsemurhaluvuissa, tieto näkyy datamiehellekin olevan melko kiistanalaista: http://yle.fi/uutiset/lama_tuplasi_nuorukaisten_it...

Lisäksi tietysti on huomioitava että eri ryhmissä itsemurhia voidaan tehdä enemmän ja toisissa ne vähentyä huoomattavasti, jolloin hyppäys kokonaismäärässä tasoittuu. Lamavuosina moni työntekijä ei menettänyt niin paljoa ja kohtalotovereita riitti. Moni yrittäjä oli sen sijaan mennyt rakentamaan omaisuutensa kokonaan tai osittain velalle ja äkkikäänne oli siten paljon murskaavampi, ei masennuslääkkeetkään ihan kaikkeen auta.

Lisäksi näkyy lama vaan vaikuttavan itsemurhiin, vissiin olet sitä mieltä ettei vaan koske Suomea: http://money.cnn.com/2013/09/18/news/economy/finan...

Linkin jutussa viitataan British Medical Journalin artikkeliin. Voisit heille lähettää data-analyysin että ovat väärässä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #78

Ei, en minä ole sitä mieltä, ettei koske Suomea. Esiintuomani data, ja linkkaamani tutkimukset ovat sitä mieltä, ettei ole koskenut Suomea. Myös linkkaamasi tilastokeskuksen artikkeli oli sitä mieltä, ettei koske Suomea - vaan päinvastoin, Suomessa itsemurhien määrä vähenee vaikeina aikoina.

BMJ:n artikkeli ei käsittele Suomen lukuja. Se tässä taisi aiheena kuitenkin olla, Suomen luvut? En ota kantaa tuohon YLE:n juttuun, kun en ole tutkimusta nähnyt.

Se, että Pohjoismaiden ulkopuolella talouskriisit näkyvät itsemurhatilastoissa kertoo jostain. Esimerkiksi siitä, että libertaarisella talousmallilla on myös veressä punnittava hintalappunsa?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ruotsalaiset totesivat hiljattain, että kyllä, nykyinen taantuma näkyy itsemurhamäärissä. Efekti tulee työttömyyden kautta, ja mitä parempi työttömyysturva, sen vähemmän itsemurhia. Lisäksi, Pohjoismaissa työttömyys ei jostain syystä kasvata itsemurhien määrää.
http://jech.bmj.com/content/early/2014/10/21/jech-...

Briteissä itsemurhaluvut laskivat jo 80-luvun alusta, vaikka sielläkin oli 90-luvun alussa eurokriisinsä (eli ERM crisis). Lisäksi, dotcom-kuplan puhkeaminen ei näy luvuissa, mutta tuorein kriisi näkyy nousuna, vaikkakin mahtuu normaalin vaihteluvälin rajoihin.
http://news.bbcimg.co.uk/media/images/65430000/gif...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos sinulla on pelkästään yrittäjien tekemät itsemurhat datana niin sen piikit voivat olla aivan eri kohdissa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Niin, siis tämähän oli siis sinun ja Kuikan alkuperäinen väite. Onko teillä sitä dataa, vai puhutaanko ihan lämpimikseen lisää aiheesta?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"..."Lama tappoi ihmisiä"-kommenttien heikkous piilee ajoituksessa. Ellei väitä, että ihmiset aavistivat 90-luvun alun laman jo 70-luvulta lähtien..."

Ennustamisesta puheen ollen ;) jos joku kuitenkin sittenkin...

http://www.businessinsider.com/a-remarkable-quote-...

(Vitsi vitsi ;) :D )

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Erinomainen linkkaus, tätä en ollut nähnyt.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Pahimpia kommennteja itsemurhan tehneiltä oon lukenu, "ettei halua jäädä rasitteeks muille ja tuleville sukupolville"

Reino Jalas

“Nyt sitten väität että itsemurhia ei tehty enää devalvaation johdosta, mutta katso
nyt itsekin tuota dataasi. Käyrä palaa 1985 tasolle vasta 1996”

Wikipedia nimeää 90-luvun laman lamavuosiksi vuodet 1990–1993, jolloin BKT laski 3 vuotta peräkkäin. Itsemurhien lukumäärä alkoi nousta selkeänä trendinä 1981, ja saavutti huippupisteensä 1990.

Tuon datan ja punaisen käyrän perusteella on varsin kiistatonta että itsemurhien kasvu ei korreloi 90-luvun lamavuosien kanssa, ei millään lailla. Silloin kun lama 1990 alkoi, niin samalla alkoivat alentua myös itsemurhatilastot. Ja ovat alentuneet meidän päiviimme saakka.

Mielialalääkkeiden kauppiaat mielellään väittävät että itsemurhakäyrien aleneminen johtuu SSRI-nappien rivakasta popsimisesta.
__
“..olen sanonut että devalvaatio ei ole oikea keino, mutta sinä vänkäät vain
aina vastaan. Jos se olisi oikea keino sitä ei tarvtsisi uusia kymmenen vuoden
välein.”

Devalvaatioita ei siis tarvitse Suomen tyyppisellä viennin repertuaarilla tehdä sentään 10 v. välein. Edellinen oli syyskuussa 1992, siis 22 v. sitten.

Kun tavararepertuaarimme vientisatamissa on mikä se nykyisellään on, ja kun työmarkkinan kolmikanta palkkojen kanssa toimii kuinka se toimii, niin meillä devalvaatiotarve näköjään puskee pintaan noin 15..20 vuoden välein.

Suomen yksikkötyökustannukset ovat SP:n mukaan edelleen tuhoon vievällä suunnalla. Käyrä edelleen karkuteillä, jopa muuhun Eurooppaan verrattuna. Puhumattakaan Kauko-Idästä tulevasta vielä kovemmasta, 2 miljardin ihmisen kisahaasteesta.

Suomen nykyisillä säädöillä edeten talouskasvuksi arvioidaan 1% kasvua aina 2030 luvulle saakka.

Jos meillä olisi ollut oma valuutta, se olisi (pakko)devalvoitu(nut) suunnilleen 2012. Silloin järkevästi toimivien rahamarkkinoiden paine olisi ohjannut Suomen vuosikymmenien ajaksi heikkenevien talousnäkymiemme vuoksi markan ulkoisen arvon heikkenemään, varoventtiili olisi toiminut.

Yllä olevien SP:n ennusteiden mukaan 22 vuoden mittaiseksi arvioitu piina olisi alkanut purkautua. Ainakin vientikaupan osalta, joka vetäisi muutakin taloutta nyt jo nousuun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Monet yrittäjät tekivät itsemurhansa siinä vaiheessa, kun he havaitsivat, että nyt ollaan menossa päin seinää. Samaan kategoriaan kuuluvat myös kuuluisimmat edellisen laman itsemurhatapaukset Kari Kairamo ja Matti Ali-Melkkilä.

Henkilökohtaisesti tunsin erään nuorehkon kaverin, joka teki itsemurhan 80-luvun lopussa jäätyään Musta-Pekka käteen omistamiensa asuntojen kanssa, kun oli nousurallin aikana ottanut kuusi miljoonaa lainaa pankista ja sijoittanut ne Helsingin kantakaupungin asuntoihin. Hyvää jobbaribisnestä oli tehnyt jo parisen vuotta, mutta tuo suuri laina otettiin siinä vaiheessa, kun homma olisi pitänyt jo lopettaa.

Muutoinkin tuon numerotilaston lisäksi olisi syytä saada tietoa itsemurhan tekijöiden keskimääräisistä taustoista eri ajankohtina.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Onko teillä sitä dataa, vai puhutaanko ihan lämpimikseen lisää aiheesta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Edellisessä kommentissani kerroin sen datan minkä siinä kerroin. Syväluotaavampaa dataa tilastojen numerojen takaa en ole yrittänytkään etsiä. Se olisi yksi sosiologisen väitöskirjan hyvä aihe.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Aikanaan kartoitettiin kaikki itsemurhat Suomessa vuoden ajalta, ja muistaakseni noin puolessa tapauksista arveltiin itsemurhan taustalla olleen vakavan masennuksen.
80-lopulla tulivat maassa käyttöön uudenaikaiset lääkkeet ja kognitiivisen psykoterapian saatavuus on koko ajan parantunut. Hoito parani siinä määrin, että itsemurhia ei tehty, mutta eloon jääneet usein jäivät kuitenkin eläkkeelle.

Reino Jalas

"Muutoinkin tuon numerotilaston lisäksi olisi syytä saada tietoa
itsemurhan tekijöiden keskimääräisistä taustoista eri ajankohtina."

Minä en usko että noiden taustojen selvittelyllä tulisi hullua hurskaammaksi. Mitään yksittäistä selkeää ryhmää ei löydy. Melko varma olen että 90-luvun taitteesta ei löydy tilastollisesti merkittävää piikkiä vaikka yrittäjien lisääntyneistä itsemurhista.

Läheskään kaikki konkan tehneet yrittäjät eivät ota henkeä itseltään, vain promille ottaa. Myös itsemurhan lopullisen syyn, viimeisen niitin selvittäminen jäisi edelleen hämärään.

Likimain joka viikko joku ajaa henkilöautonsa rekkaa päin. Suurempaa hälyä nostattanut oli tapaus jossa äiti surmasi itsensä ja 3 lastaan.

Sellainen tilastotieto voisi ehkä löytyä, että itsensä surmaajat ovat keskimäärin alemmista sosiaaliryhmistä, ja vähemmän johtavassa asemassa olevia. Kairamon ja Ali-Melkkilän tapaukset kuitenkin todistavat että myös henkilökhtaisesti taloudellisesti vahvoilla olevatkin surmaavat itseänsä.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Itsemurha on kunkin yksilön oma valinta. Heitä pitäisi myös kunnioittaa eikä nähdä asiaa pelkkänä ongelmana.

PS! Voittajat ei luovuta ja luovuttajat ei voi voittaa. Kumpia itsemurhan tekijät ovat,voittajia voi luovuttajia?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Melko varma olen että 90-luvun taitteesta ei löydy tilastollisesti merkittävää piikkiä vaikka yrittäjien lisääntyneistä itsemurhista."

Et esittänyt tuohon perusteluja. Itse puolestani olen melko varma, että yrittäjien osuus silloisista itsemurhista oli suhteellisesti ottaen suurempi kuin muulloin.

Mutta olen samaa mieltä siitä, että tietoja on vaikea onkia.

"Kairamon ja Ali-Melkkilän tapaukset kuitenkin todistavat että myös henkilökhtaisesti taloudellisesti vahvoilla olevatkin surmaavat itseänsä."

Ne olivat tyypillisiä "japanilaisia" itsemurhia. Kasvojaan ei sovi menettää. Japanissa suuryhtiöiden johtajien itsemurhat ovat yleisiä juuri siksi. Kari Kairamo tiesi saavansa potkut seuraavana maanantaina, mutta hän ei jäänyt sitä odottamaan, vaan päätti päivänsä jo perjantaina. Ali-Melkkilä puolestaan ymmärsi, että SKOP:n taru oli lopussa. Hyvin olivat sitoutuneet tehtäviinsä. Ei voida sanoa, että olisivat olleet kalastelemassa vain henkilökohtaista etuaan ja suuria palkkojaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkäpä ns. omantunnon tekijäkin voi vaikuttaa vielä tuossa sukupolvessa?
Nythän virheitä ei tee kukaan, joten ei tarvitse katuakaan tai ottaa henkilökohtaista vastuuta tai tuntea tunnon tuskia?

Reino Jalas

"Itse puolestani olen melko varma, että yrittäjien osuus
silloisista itsemurhista oli suhteellisesti ottaen suurempi
kuin muulloin."

Saattaa ihan hyvin olla noin. Tilastollinen varmuus tuolle nimenomaiselle asialle ei vaan ole minun heiniäni.
Itse alun perin pidit asian selvittelemistä ilmeisen tärkeänä kun sanoit että "olisi syytä saada tietoa...".

Minua ei kiinnosta yhtään noiden vanhojen itsemurhatilastojen selvittely. Joistakin mahdollisesti tutkijoille saatavilla olevista poliisin tai oikeuden asiakirjoista. Melko varmasti keksin jotain muuta mielenkiintoisempaa selviteltävää niiden sijaan.

Siinä mielessä otin vapaudeksi perustelemattoman mutu-kommentin heittämisen.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Lainaan tekstiä tämänpäiväisestä IL:a "Ratkaisu oli mielessä 1,5 vuotta, kun markan kellutus alkoi ja Mäen firmat( joiden asioita Mäki pankissa hoiti) alkoivat mennä konkurssiin työnkuva muuttui perinnäksi, Mäki päätti ottaa riskin" Mäki toteaa: "Taluodellinen epävarmuus oli pientä verrattuna siihen kidutukseen pankissa ikävien uutisten keskellä" Kirjailija Reijo Mäki oli pankissa töissä 90-luvun laman aikana, että se siitä kellutuksen ihanuudesta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jostain syystä useilla kommentoijilla on joku lehtijuttu, tai tuttava, tai joku muu yksittäistapaus esittää. Harvalla on kovaa dataa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kun keskustellaan yrittäjien itsemurhista, pitäisi mielestäni aikatilastojen vieressä olla yrityksien ( ja erityisesti yrittäjien) lukumäärää ilmaiseva käyrä. PK-yritysten myöhässä (dominoiva savupiipputeollisuus ja sen rakenne/ tehdään kaikki itse) alkanut määrän ja jalostusarvon kehitys alkoi 80-luvun puolessa välissä kun mm. metsäteollisuuden rakennemuutos alkoi ja toimintoja alettiin siirtää tulevien kysyntäalueiden liepeille. Yhteensä yrityksiä (poislukien maa, metsä ja kala) vuonna 1990 oli nin 210 000 mikä laski vuoteen 94 noin 30 000:lla. Vuoden 90 taso saavutettiin vuonna 98 ja sen jälkeen määrän kasvu on ollu tasaista aina vuoteen 2008 saakka. Euroaikana välillä 2000...2007 määrä kasvoi peräti 50 000:lla - mikä kuvaa myös rakennemuutosta erityisesti valmistavassa teollisuudessa. Samalla on pk sektorille siirtynyt valtaa ja strategista tekemistä. Mutta pk-sektorin kansainvälistyminen on vielä pahasti kesken. Lamavuosien kokemukset ja näkemykset (miten kaverin kävi)painavat oikeutetusti edelleen. Suuryrityksillä on aina olleet (niin kauan kuin muistan eli vuodesta 75) valuuttatilinsä ja näinhän oli 90 luvun alussakin (kuten nyt Venäjällä, missä varakkaat suuryrittäjät ja henkilöt eivät luota omaan valuuttaansa). Monet joivat taatusti konjakkia devalvaatioyönä. Pelureitten määrä maailmalla ei ole laskussa ja pelureitten pelko on yksi suurimmista syistä, miksi yrittäjäsektori varsin suurilukuisesti suhtautuu hyvin epäilevästi siirtymisessä omaan valuuttaan. Kasvuhaluja saisi lisää nopeasti tekemällä poliittisesti kauaskantoisia liiketoimintaympäristöön liittyviä ratkaisuja.Ja sitä valuuttaan siirtymisen riskin suuruutta ei ekonomistit, eikä kukaan pysty arvioimaan. Jokainen valtio on omien rakenteittensa vanki. Suomi ei ole Ruotsi, ei Venäjä eikä Islanti eikä Kreikka.

Taisi lipsahtaa näpytellessä ohi blogin aiheen. Mutta tiedoksi; en ole hautomassa itsemurhaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Juu, vähän meni ohi aiheiden. Kurkkasin myös konkurssitilastot ennen postaamista, enkä niistäkään nähnyt mitään selkeitä yhteyksiä itsemurhiin. Pelkkä konkurssien määrä on lisäksi hieman huono mittari, koska se pitäisi tietenkin suhteuttaa yritysten kokonaismäärään ja väestön kokoon, sekä lisäksi huomioida konkurssiyritysten taloudellinen koko. Siksi työttömyysaste on kohtuullisen hyvä indikaattori, vaikka siinäkin on omat heikkoutensa.

Ehkä tämä asia ei jää niinsanotusti vielä tähän.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkäpä itsemurhat romahtivat alaspäin heti vuoden 1990 jälkeen, kun suomalaisille selvisi, että Neuvostoliitto ja koko rautaesiripun takainen järjestelmä tulivat tiensä päähän? :D
Heti alkoi ahistus helpottaa...
Sori. Oli ihan pakko lätkäistä tuo...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

... ja käyrästä näkyy, että Gorbatshov se vasta pelottava on ollut!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Toisaalta itsemurhien väheneminen korreloi kännyköiden määrään...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Meillä Suomessa puhuttiin paljon näyttelijä Reaganin vaarallisuudesta ("gun-happy president") ja Gorbtashovin lähes messiaanisuudesta. Näiden kahden ns. yhteenajosta syntyi kuitenkin aika rauhallinen poksahdus, ja moni muistaa sen jälkeen mm. Reykjavikin sijainnin.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Jos mennään itsemurhatutkimuksen juurille, niin Durkheim on löytänyt yhteiskunnallisia selittäviä seikkoja itsemurhiin. Yhteisön kiinteys vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja minkä takia itsemurhia tehdään. Jos ajatellaan, että lama lisäsi kollektiivisuutta ja paluuta perusasioihin, voi se selittää itsemurhien laskevaa trendiä.
Toisaalta eräs tärkeä itsemurhien motiivi lienee kasvojensa menettäminen... nousuhuumassa useimmat ihmiset olettivat, että täytyy menestyä ja jos ei näin käy, se on itsestä kiinni. Kun lama oli selviö (1990 Ismo Alanko: Kun Suomi putos puusta) vertailukohtia ympäristössä löytyi myös eipärjäämisen vaihtoehdolle. Ilmapiiri mahdollisti sallivamman suhtautumisen omaan pärjäämättömyyteen. Konkurssi ei ollutkaan niin häpeällinen vaihtoehto.
Masennuskäyrän trendinomainen nousu johtunee useista seikoista. Varmasti ignosointi on tehostunut. Toisaalta lamavelallisten toivoton tulevaisuuden kuva lienee ruokkinut näköalattomuutta pohjimmiltaan aktiivisissa ihmisissä. Toivottomuus on vaikuttanut myös lähipiiriin ja sekin tiedetään, että masennuksella on taipumusta periytyä mallioppimisen kautta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Turhan läheltä tuli seurattua yhtä tapausta, parin auton ja rengin pientä kuljetusyritystä. Leikki loppui joulukuussa 1992. En viitsi muistella enempää.

Monien noina aikoina lopulliseen ratkaisuun päätyneitten perheet, vaimot ja lapset elävät yhä tänä päivänä. Ja osaltaan maksavat noista seurauksista tavalla tai toisella.
Itsemurha kun ei koske pelkästään asianosaista vaan kaikkia tämän kanssa tekemisissä olleita.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuo on kurjaa. Sitä suuremmalla syyllä tällä kertaa ei pitäisi päästää asioita yhtä pahaksi kuin tuolloin. Samoja latuja kuitenkin tässä painellaan jälleen kerran.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Mielenkiintoinen tilastovertailu. Ottaen huomioon, että yrittäjiä oli varmaankin noin 10% väestöstä, niiden itsemurhien nousu luultavasti hukkuu muun 90% aiheuttamaan kohinaan.

Kiinnitin erityisesti huomiota, että 80-luvulla ns. täystyöllisyyden aikana itsemurhia tehtiin paljon. Kiire kai masensi ja tappoi. Kenties alkoholilla huuhdeltiin kiireen tuomaa väsymystä.

Vuoden 1990 kohdalla itsemurhat tekevät ehkä 5 %:n hyppäyksen. Tarkistin Tilastokeskuksesta asunto-osakkeiden hintoja ja ne olivat laskeneet vuoden loppuun mennessä 1,5 vuotta yhteensä 10 %. Mahtoikohan se vaikuttaa joihinkin asuntovelkaisiin. 95 % itsemurhista näyttäisi silti olleen muista kuin lamasyistä, jos korkeasuhdanteen tasoon verrataan.

Yksi kiinnostava kohta oli 1972-75 itsemurhien nousu työttömyyden pysyessä alhaalla. BKT nousi 1971-72 selvästi muita vuosia enemmän. Sama näyttää toistuvan 1968-69, muttei kymmenen vuotta myöhemmin. Silloin oli työttömyys noussut, mutta niin oli myös 1968. Tosin ollen vain 4 %. Otapa siitä sitten selvä.

Devalvaatio-revalvaatio 24/7 rules.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Masennuksen hoito on koko ajan tullut paremmaksi, vaikka muuta väitetään.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Masennus tiedostetaan nykyisin paremmin, dignosointi on rutinoituneempaa mutta masennuksen hoidon kehittyminen... jos hoidon tulos on kroonistunut kriisi, jäätynyt konflikti (kuten nykyisin on tapana sanoa) niin täytyy olla todella uskovainen.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tai otan takaisin... hoidot ovat kenties kehittyneet, mutta volyymi ei...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #54

Itsemurhan ehkäiseminen on saavutus itsessään...nyt tulevat käyttöön nk. neuromodulaatiohoidot (magneetti, ultraääni, ketamiini, tasavirta, kolmannen aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia), joilla on suuri potentiaali. Näyttää lupaavalta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #57

Lisäksi kokemukset kombinoinneista lisääntyvät. Ehkä lääkehoidon rajat on pian saavutettu, ja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, millainen yhteiskunta voisi olla, ja miten erilaisuutta voitaisiin hyväksyä, voisi alkaa?

T Piepponen Vastaus kommenttiin #57

Kenen näkökulmasta katsottuna se on lupaavaa? Systeemin vai sen yksilön? Erilaisuutta ei tulla jatkossakaan hyväksymään ja se näkyy mm. täällä vaikka mitä irvistellään.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula Vastaus kommenttiin #57

Ja pääsevätkö kaikki masennuspotilaat osallisiksi tuosta hoidosta?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #62
Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #57

Magneettinappeja käytetään nykyisin päihderiippuvuuden lumehoidossa korva-akupunktion tapaan... kognitiivinen ei auta jos yhteys tunteiden ja yhteys käyttäytymisen välillä suhteessa ajatteluun ei toimi... ketapiiniin en usko koska olen nähnyt ketiapiinin vaikutuksia ympäristössäni riittävästi... ja sähkö on jo vanha juttu.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #64

Magneetilla tarkoitan aivojen magneettistimulaatiota (rTMS), tasavirta tarkoittaa aivojen tasavirtastimulaatiota (DCTS), kolmannen aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia on eri asia, kuin kognitiivinen terapia, ja ketamiini on ihan eri asia, kuin ketiapiini.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #74

No jos noilla eväillä velat muuttuu saataviksi, niin toimivathan ne, mutta kuulut ilmeisesti niihin, jotka uskovat että sairaudet ovat irti ympäröivästä todellisuudesta, yksilön vikoina ja remppoina, jotka oireiden hävittyä tai muututtua lääkkeiden sivuvaikutuksiksi,ovat parantuneet.
Tähän saakka psykiatrialla ei ole ollut mainittavia tuloksia tarjottavanaan. Jäämme odottamaan taas uusimman sukupolven valmisteita ;)

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Juhani, tilastot eivät kerro totuutta.

Esim. yksi tuttavani teki itsemurhan 90-luvun laman seurauksena viime vuonna, joten hän ei ole niissä 90-luvun tilastoissa mukana. Hän sinnitteli tosi pitkään, mutta ei sitten enää jaksanut.

Juttelin yhden yritysasiakkaiden palveluhenkilön kanssa, joka oli 90-luvun aikaan töissä Säästöpankin pikku konttorissa. Hänen muutamasta asiakkasta teki kaksi itsemurhan.

Itse meinasin lopettaa elämäni vuonna 1997, joka ei olisi näkynyt sinun tilastoissasi. Ei olisi mulla myöhäistä tehdä sitä nytkään, ja se ei olisi sinun tilastoissasi mukana.

Itsemurhatilastoihin ei ole luottamista. Homonuoret tekevät itsemurhia seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi, mutta eivät itsemurhaviestissään sitä kerro, jos kertovat, niin vanhemmat hävittävät sen viestin. Mulla on viisi tuttua tehnyt itsemurhan homoutensa takia, mutta heidän vanhempansa ja läheisensä eivät tiedä syytä tänäkään päivänä. Itsemurha koetaan pienempänä pahana kuin homouden häpeä.

Katolisissa maissa on tyypillistä, että itsemurha muutetaan tapaturmaksi, sillä itsemurha on kuoleman synti ja sitä ei suku kestäisi. Joskus itsemurhan muuttaminen tapaturmaksi on myös vakuutuskorvauskysymys, niin kuin oli myös 90-luvun laman aikaan.

Tiesitkö muuten sitä, että kuolemansyitä rustattiin silloin 90-luvun laman aikaan, ettei ne luvut näyttäisi "pahoilta" poliitikoille? Samoin kuin sumpuloitiin oikeudenkäyntejä Koiviston pyynnöstä velkojan hyväksi ja velallisten vahingoksi.

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155505-isänmaan-menettäminen-–-kuinka-minä-sen-koin

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Otin vielä "piilosta" esille yhden aiemman blogini, joka valaisee enemmän sitä mitä edellä kirjoitin:

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175684-p...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Olen Lindemanin kanssa samaa mieltä, etteivät tilastot ole tässä mielessä luotettavia. Itsemurha aiheutuu aina psyykkisistä syistä ihmisen jumiuduttua ylitsepääsemättömään toivottomuuteen ongematilanteessaan tai varsinkin nuorten kohdalla useinkin vain hetkellisestä mielijohteesta ilman järkevää perustetta.

Yksityisessä elämässään ihminen on varsin herkkä vertaamaan itseään tai peilaamaan itseään lähiympäristönsä elämään arvioiden omaa tilannettaan usein täysin väärin ja ilman todellisuuteen pohjautuvaa realismia. Puutetta on helpompi jakaa verraten kadehdintaan muiden menestykseen.

Oman elämäänsä suuria riskejä ottaneella on usein taipumus ajautua myös ongelmiin verraten rauhallisemman, tasapainoisemman ja turvallisemman tien valinneisiin. Tilastoinnista huolimatta oma kokemukseen perustuva mututuntumani on, että 1990-luvulla varsin moni yrittäjistä poistui tuolloin kuvioista omin takein.

Itsemurhan voi tehdä myös hidastetusti esim. juomalla itsensä hengiltä, joka on varsin yleistä slaavilaisissa kulttuureissa.

Historiasta löytyy sinänsä omituisia joukkoitsemurhia, joista ehkä kuuluisin on Okinawalla tapahtunut japanilaisten joukkoitsemurha USA:n vallattua saaren. Tuolloin n. 5.000 naista lapsineen hyppäsi rantakalliolta omaan tuhoonsa ja tuhannet miespuoliset sotilaat surmasivat itsensä saaren luolastoihin. Motiivina oli tuolloin väitetysti japanilainen kunniantunto omassa yhteisössään.

Toimituksen poiminnat