*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Sveitsi löi hanskat tiskiin euron suhteen

  • Sveitsi löi hanskat tiskiin euron suhteen

Sveitsin keskuspankki (SNB) ilmoitti tänään luopuvansa yhteisvaluutta euron ja frangin välisestä kurssilattiasta.

SNB ilmoitti vuonna 2011, että se tulee printtaamaan frangeja rajattomasti ja ostaa näillä rahoilla ulkomaisia omaisuuseriä, pitääkseen frangin kurssi 1.20-vaihtokurssin yläpuolella. SNB:n tase on, kuten kuvasta käy ilmi, kasvanut merkittävästi viime vuosina. SNB:stä on tullut merkittävä osakkeiden ja valtioiden velkakirjojen omistaja.

Kun SNB ilmoitti kytköksestä luopumisesta, euro heikkeni 1.20-tasolta alimmillaan 0.85-tasolle, mikä oli huima kolmenkymmenen prosentin muutos.

 

Miksi? Mitä SNB:llä, tai sveitsiläisillä, oli sitä vastaan, että maasta tulee ultravauras niinkin yksinkertaisella operaatiolla kuin painamalla keskuspankissa "printtaa"-nappulaa?

 

En keksi kovin hyviä syitä SNB:n päätökselle, mutta tässä muutama:

1) SNB katsoi, että mieluummin se ottaa turpaan heti kättelyssä 20-30 prosenttia aiemmin ostamistaan sijoituksista, kuin ostaa enää sentilläkään mitään euroalueelta. Tämä sen takia, että SNB ei näe tuottomahdollisuuksia euroalueen velkakirjoissa tai osakkeissa. 

2) SNB:n jatkuvat tukiostot ovat muodostaneet leijonanosan euron netto-ostoista. Juuri muut euroalueen ulkopuoliset toimijat eivät ole halunneet euroa ostaa. SNB:n ostojen takia euro ei ole päässyt heikentymään juuri ollenkaan valuuttamarkkinoilla, mikä on haitannut merkittävästi Euroopan keskuspankin kriisinhoitotoimia.

SNB katsoi, että EKP:n ensi viikolla mahdollisesti ilmoittama velkakirjaosto-ohjelma jää liian pieneksi, ja arveli, että on parempi, että SNB kantaa kortensa euron devalvaatiokampanjaan. Muuten euroalueen hajoaminen voisi aiheuttaa vielä suuremmat tappiot Sveitsille jatkossa.

 

Oli miten oli, Sveitsin peliliike kertoo, että euroalue on vaikeuksissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

25Suosittele

25 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Luulisi, että tuosta koituu haittaa Sveitsin viennille, kun veturit ja ompelukoneet kallistuvat noin paljon tärkeimmillä vientimarkkinoilla.

Saksalaislehtien mukaan SNB on printannut 525 miljardia frangia, joilla on ostettu lähinnä euroja. Erittäin paljon. Syitä ja esitettyjä selityksiä irtautumiselle on vaikea ymmärtää.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tuossahan tuo käyrä oli vieressä. Oikea luku on n. 425 miljardia frangia (loppuarvo-aloitusarvo). Huolellisuutta, ystävä hyvä!

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Juhani herätti horroksesta - kiitos. Piti tehdä nopea vilkaisu sikäläisiin ja saksalaisiin lehtiin mutta huuli pyöreinä siellä ollaan. Sveitsissä puhutaan "finanssi tsunamista" (voi olla aika osuva termi).

Syksyllä siskäläisissä uutisissa puhuttiin Sveitsin kiinteistökuplasta - lieneekö ollut merkki jostakin??

Kylläpä tase on tosiaan hypännyt 5 vuodessa 200 miljardin frangin tasolta yli 500 miljardiin.

Täytyyå' laittaa sihti kuntoon ns. reaalitalouden näkökulmasta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tämä tuli aivan puun takaa. En keksi mitään muuta järkevää selitystä, etenkin ajoitus huomioiden, kuin tulituki EKP:n ensi viikon kokouksessa ilmoitettavalle euron devalvointipolitiikalle.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Sveitsiläiset ovat itse ajaneet itsensä huonoon tilanteeseen. Ei vika eurossa ole.

DAX:ssa hetken dippi ja kohta menee rikk 10 000 pistettä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

1) Mikä huono tilanne Sveitsillä mielestäsi on?
2) Miten Sveitsi on siihen mielestäsi itsensä ajanut?
3) Eurossa ei mitään vikaa?
4) Osakemarkkinan päivänsisäinen liike relevantti millä tavalla?
5) Todennäköisesti puskee ylöspäin

Mikä on sinun mielestäsi syy siihen, että SNB lopetti valuuttalattiansa takaamisen?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Juhani Huopainen

Ei kai Sveitsin keskuspankki huvikseen näitä operatioita tee. Operaatio oli tärkeä tapahtuma ja sillä on suuri vaikutus Sveitsin taloudelle ja Sveisin pankkisektorille.

Sveitsin keskuspankilla oli tarve tehdä selvä muutos rahapolitiikkansa. Sveitsin pankkijärjestelmä verhottuine operaatioineen on ongelma.

Sveitsin ei olisi koskaan pitänyt alkaa tehdä sisäisiä tukitoimenpiteitä valuutalleen.

Osakemarkkina on aina relevantti poikkeuksellisille uutisille.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #7

Mikä siis oli se ongelma, johon SNB tämänpäiväisellä päätöksellään vastasi - "pankkijärjestelmä verhoittuine operaatioineen"? Olisitko ystävällinen, ja täsmentäisit, mitä se tarkoittaa.

Sisäisiä tukitoimenpiteitä valuutalleen? Tämä kurssilattiahan oli heidän valuuttansa heikentämistä - eikä mikään tukitoimenpide.

Toki osakemarkkina pikkaisenrelevantti, mutta ehkä saksalainen DAX-indeksi ei ole se kaikkein relevantein, vaan laajempi Eurooppa sekä Sveitsi. Ja korot ja valuutat.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #11

Juhani Huopainen

Sveitsin frangi on valuuttana niin pieni maailmantaloudessa, että sillä ei ole suurtakaan globaalia merkitystä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #17

Onpas tämä nyt vaikeaa, yritetään vielä:
Mikä oli se ongelma, johon SNB tämänpäiväisellä päätöksellään vastasi?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #18

Juhani Huopainen

Pelko ECB ensi viikon kokousesta. Sieltä on tulossa 1 000 miljardin ruiske.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #19

Suunnilleen samanlaista tunnelmaa siis kuin minulla. Ajoitus nimittäin sopii siihen. Nyt kun vielä arvaisi, oliko syynä SNB:n pelko euron tulevasta heikentymispaineesta (pelkäävät, että EKP alkaa tosissaan printtailla), vai epäsuora tuki EKP:n pyrkimyksille vakauttaa euroalue (pelkäävät isoja tappioita, jos vakautus ei onnistu).

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #20

Ehkä tuo ensimmäinen. Arvelevat, että "käänteistä puolustamista" joutuisi tekemään poskettomasti enemmän, joten menköön lattia nyt rikki kuin sitten myöhemmin suuremmassa myllerryksessä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #19

Epäilen myös, että 1.000 jaardia voisi olla pätevä shokkierä. Silloin markkinahinoissa oleva 500 jaardin odotus ylitettäisiin reippaasti, ja tuohan olisi toteutettavissa kuitenkin ajan kanssa, eli lupaus nyt isosta "ellei käännettä tapahdu jo aiemmin" olisi konservatiivinen, mutta markkinoiden himot tyydyttävä.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Valuuttamyllerrys saattaa sekoittaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteen.

HSL:n Tiedotteen 10.09.2014 mukaan

”Junakalusto Oy:n hallitus päätti 10.9 käyttää Junakalustoyhtiön Stadler Bussnang AG:n tekemän hankintasopimuksen toisen toimitusoption niin, että Stadlerilta tilataan HSL:n tarvetta vastaavat 34 Flirt-junaa, jolloin Junakalustoyhtiön omistamien junien määrä nousee vuonna 2017 yhteensä 75 junaan.

Hankinnan arvo noin 220 miljoonaa euroa. HSL vuokraa junat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Junakalusto Oy:ltä.

Junat tulevat liikenteeseen vuoden 2017 toukokuuhun mennessä.”

Nyt herää kysymys siitä, että mitä tapahtuu kun Sveitsin frangi vahvistuu esim. 30 prosenttia:

a) maksaako HSL (veronmaksajat) korkeamman hinnan Sveitsin frangeissa;
b) sveitsiläinen Stadler tekee junat 30 % halvemmalla ja mitä ilmeisimmin tappiolla;
c) kauppa peruuntuu ja sitten ei ole (uusia) lähijunia lainkaan?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Lienee valuuttaklausuuli, joka suojaa. Pienemmissäkin kaupoissa yleensä on.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Hornetitkin tulivat maksamaan aika reilusti.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Voiko klausuuli suojata sekä ostajaa että myyjää?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #14

Jos kauppa peruuntuu sen takia, että hilavitkutin kallistui 20% ostajalle, niin tuskin sitä kauppaa tehdään seuraavalla viikollakaan, vaan hilavitkutin ostetaan jostain muualta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Nyt vaan Suomen talvimatkailuyritykset...hopi hopi. Tykistö Saksaan, Benelux-maihin, Ranskaan, Italiaan jne...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Juuri näin. Kun itse emme voi devalvoida, ollaan tyytyväisiä, kun joku muu revalvoi.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Eikö se olekaan euro, vaan Sveitsin frangi, joka on tuonut vakautta :)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Bingo. Mitä huonommin euroalueella on mennyt, sen enemmän rahaa on virrannut euroalueelta turvaan Sveitsiin. Sveitsi halusi pysäyttää franginsa vahvistumisen ja päätti ostaa kaikilla sisääntulevilla valuutoilla velkakirjoja, osakkeita ym., pääsääntöisesti euroalueelta.

SNB:n taselaajennus painii samassa kokoluokassa kuin Euroopan vakausmekanismi, joten hyvin merkittävässä roolissa SNB on ollut "kriisinhoidossa". Mitä seuraavaksi tapahtuu, kun SNB lopettanee ostot, ja ehkä jopa etsii myyntinappulaa?

How Switzerland Quietly Turned Into "One Of The World's Largest Hedge Funds"
http://www.worldcrunch.com/business-finance/how-sw...

Sveitsin keskuspankki kahmii suomalaisia osakkeita
http://www.hs.fi/talous/a1349805941351

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Mielenkiintoinen kuvio. Tekee tuhoa Sveitsin vientiteollisuudelle jos kurssi jää tuolle tasolle.

Vaihtoehdoistasi 1 on virheellinen, sillä Sveitsin frangin eurokurssin pitäminen ostoksin ei vaadi sitoutumista euroon sidottuihin arvopapereihin, mikä tahansa valuutta käy, eli Sveitsin kurssin taso oltaisiin saavutettu runsain dollariostoin.

2. on kiinnostavampi ajatus, mutta sekään ei viittaa siihen, että ilman sveitsiä eurolla olisi ollut runsasta kurssimuutospainetta, sillä Sveitsin ostot eivät kuitenkaan ole niin suuria että ne olisivat kattaneet tuollaisessa tilanteessa kaiken myyntipaineen.

Itse epäilen, että syyt tuohon tekoon löytyvät sveitsin sisältä, mutta valitettavasti en tiedä, että onko takana vaikkapa valuuttakuplan pelko tai jonkinlainen epävakaus sikäläisessä systeemissä. Myös jonkinmoinen konservatiivinen näkemys rahasta saattaa olla linjamuutoksen takana.

Joka tapauksessa 30 % vahvistuminen on aikamoinen isku Sveitsin viennille.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Erityisesti revalvointi ihmetyttää juuri nyt. Talvimatkailu on erittäin tärkeä ja merkityksellinen tammi....huhtikuun aikana Sveitsin viennille. No kyllä tämä alkaa selvitä pikku hiljaa....

Eihän tähän maailman talouteen tarvittaisi enää häiriöitä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jos tarkoitus on pitää lattiaa yhden valuuttaparin kohdalla niin mielekkäin keino on interventioida ko. valuuttaparin toisen osapuolen kanssa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kyse on kuitenkin siitä, yritetäänkö pitää yllä omaan valuutan tiettyä kurssia. Vain jos toissijainen tarkoitus on vaikuttaa euron arvoon globaalilla tasolla olisi tuo sidos euroon sijoittaminen tarpeen. Mutta Sveitsin sijoitukset eivät ole suuruudestaan huolimatta kovin merkittävä panos tuolla saralla. Eli nimenomaan eurojen osto ei Sveitsin kannalta ole lainkaan välttämätöntä tai edes noiden europohjaisten arvopapereiden säilyttäminen.

Sveitsin osalta noita merkittävämpi tekijä on toki euroalueeen vakaus, mutta vaikeaa nähdä miten tämä sidoksen purkaminen sitä millään olennaisella tavalla tukisi - pikemminkin toisin päin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #29

Kyllä ylläpidettiin. Varsin onnistuneesti kolmen vuoden ajan.

Ja kyllä, nimenomaan EURCHF haluttiin pitää tietyllä tasolla. Miksi ihmeessä tuolloin olisi pitänyt lähteä veivaamaan frangeilla jenien ja bahtien kanssa?

Ei eurojen osto tietenkään ollut välttämätöntä, mutta se takasi onnistuneimman miljöön frangille. Ei SNB ollut huolissaan JPYCHF -kurssista noin niinkuin esimerkiksi.

Varmasti Sveitsissäkin toivotaan euroalueen vakautta, mutta tällä viimeaikaisella menolla sitä on tietysti hyvin vaikea uskoa edes tavoitetilaksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Höpö-höpö.

1) Sveitsin kurssikytkös oli nimenomaisesti euroon. USD- tai muiden valuuttojen ostot olisivat auttaneet vähän, mutta hyvin heikosti. Helposti olisi käynyt niin, että dollari vahvistuu, mutta EURCHF ei mihinkään.

2) Toistetaan - Sveitsin keskuspankkia pidetään yleisesti yhtenä harvoista euron netto-ostajista. Huomaa, että kyse on nimenomaisesti siis euroalueen ulkopuolisista netto-ostajista. Saksainen, joka ostaa kesämökin Suomesta, ei ole netto-ostaja.

Samaa mieltä tuosta, että taustalla voi olla aivan täysin poliittinen / konservatiivinen näkemys - "rahan painaminen syntiä, ei sillä mitään todellista voi saada aikaiseksi". Onhan täällä puheenvuorossakin näitä selittäjiä näkynyt, "itävaltalaisten" lisäksi näitä euro-uskovaisia kuten A. Kuusela.

Eli Sveitsin vienti ottaa hittiä, jo negatiivisen puolelle valahtanut inflaatio ottaa lisää hittiä (mennään reilusti deflaation puolelle). Talouden tai rahapolitiikan näkökulmasta muutoksessa ei ollut mitään järkeä.

Epäselväksi on jäänyt, mikä se mörkö pankkijärjestelmässä voisi olla, joka SNB:n sai näin tekemään. En pysty kuvittelemaan. Olit toinen, joka tämän mainitsi. Tarkennuksia?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Sveitsin frangin painoarvo ei kuitenkaan ole lähelläkään euron ja dollarin painoarvoa, joten vaikutus olisi hyvin pitkälti nimenomaan frangin arvoon, riippumatta kumpaan noista valuutoista sijoitettaisiin. Jos frangialue olisi lähempänä kaksikon painoarvoa, voisi kuvailemasi tilanne olla todennäköisempi.

Jäin miettimään tuota deflaation puolelle menoa. Se saattaa olla osasyy tekoon, eli pesäeron tekeminen eurosta voi olla osin riippuvaista noista uutisista ja ehkä myös pelosta, että euroalueen deflaatio tarttuisi sveitsiinkin. Olisi kiinnostavaa nähdä Sveitsin tämänhektinen infaatiokehitys ja tilauskantojen kehitys. Mutta vaikutus frangin arvon nousun myötä vaikuttaisi kylläkin tuon pelon kannalta vääränsuuntainen... Tosin lyhytaikainen vaikutus on aina eri asia kuin irtautuminen euroalueen pidempiaikaisesta kehityksestä...

Mitä tuohon mörköön tulee, niin tuo vihjaus johtui enemmänkin siitä, että luotan jonkin verran siihen, ettei moista tehdä Sveitsissä kevyin perustein ja että silloin täytyy olla selkeä syy teolle. Koska avointa syytä ei näyttäisi olevan, täytyisi sen olla jotain piilevämpää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #32

Jos mielenkiintoa on nähdä Sveitsin inflaatiokehitys, niin se varmasti kannattaa mennä katsomaan, miltä se näyttää.

Sitä voi vaikka avata tällaisen linkin:

http://www.tradingeconomics.com/embed/?s=szcpiyoy&...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #32

Sen verran, että näitä hommia väsättyäni 25 vuotta kyrsii välillä kuunnella puutaheinää kotikeittoisilta asiantuntijoilta. Sun pitäisi jo tietää, että todella, todella harvoin multa lipsahtaa tekstiin jotain sellaista, joka ei pidä paikkaansa. Joudut tekemään vähän enemmän työtä, että hyväksyisin vastaväitteesi.

Jos tarkoituksena on EURCHF-kurssin pitäminen ylhäällä, tehokkain konsti siihen on myydä CHF:ää (keskuspankki printtaa) ja ostaa euroja. USDCHF:n ostaminen olisi vain puoliksi niin tehokasta.

Sveitsin keskuspankki on laajentanut tasettaan kriisin alettua 400 miljardilla frangilla, eli n. 330 miljardilla eurolla. Euroopan vakausmekanismin koko on 700 miljardia euroa. Siinä sulle suhteellisuudentajua, että onko mitätöntä vai ei.

Nimenomaan irtautumalla kytköksestä ja antamalla frangin vahvistua, deflaatio pahenee Sveitsissä. Aivan alkeita, mutta helposti menee pää solmuun näissä. Sveitsin inflaatiokäppyrän löytää kyllä netistä googlaamalla. Ohessa linkki käyrään, muista klikata vasemmalta aikaväli vähän pitemmäksi: http://www.tradingeconomics.com/switzerland/inflat...

En omalla kokemuspohjallani pysty keksimään, mikä saattaisi olla sellainen mörkö Sveitsissä, mitä autettaisiin antamalla frangin revalvoitua.
Se, että tämä tuli ihan puun takaa, ilman mitään kuviteltavissa olevaa syytä, ja EKP:n kokouksen alla, on mielestäni vahva vihjaus keskuspankkien välisestä sopparista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #37

Yritin tätä kanssa selvittää Markolle ( http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184435-... ), mutta en tainnut onnistua.

Katsotaan nyt, josko tämä avautuisi vielä tämän illan aikana, että päästäisiin asioissa eteenpäin. ;)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Marko Kivelä

Nyt SNB alkaa tuke kurssiaan. Frangin vahvistuminen jää alle 10 %.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

No, ovat ainakin saaneet selvitettyä jollain tasolla sen mitä koetaan frangin sopivaksi arvoksi ;) Mutta taisi käydä niin, että kurssinousun suuruus vähän hätkähdytti.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Frangin 30%:n vahvistuminen merkitsee sitä että Sveisiläisillä on käytössään 30% enemmän rahaa kulutukseen.

Käyttävätkö jo ennestään rikkaat sveitsiläiset tämän rahan, vai panevat pankkiin, vaiko sijoittavat? Epäilen että rahat menevät sijoituksiin.

Sveitsin vienti kärsii ja sen saavat Sveitsiläiset tai Sveitsissä työskentelevät ulkomalaiset tuntea nahoissaan. Työpaikkoja ehkä katoaa, tai palkkoja pitää pudottaa, ainakin sen 30%, mitä ostovoima nousee.

Miksi sitten tällainen operaatio, kun tulos on ennenpitkää Sveitsiläisille plus-miinus-nolla. Jäljelle jäävät vain valuuttakurssin vaihtelu ja sen tuottamat epämukavuudet.

Olisivatkohan Sveitsin rahamaailman edustajat kypsyttämässä kansaa siihen että valuuttaa kannattaisi vaihtaa. Toinen vaihtoehto on että työmarkkinoita halutaan kiristää niin että ulkomaalaiset työntekijät voidaan ajaa pois maasta.

Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa, sillä eivät sveitsiläiset sentään vierastyövoimastaan hevillä luovu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kun motiivit eivät ole äkkiseltään järjellä tai teorialla selitettävissä (rahapoliittisesti järjetön liike), pitää syitä etsiä muualta.

Eli - kuka tästä hyötyy, ja antaako ajoitus vihjeitä. Jäljet johtavat mielestäni sylttytehtaalle, eli EKP:n ensi viikon kokoukseen. Jotain on sovittu kulisseissa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mitä tämä nyt taas on? Jos italialainen tai itävaltalainen tulee Sveitsiin hommiin niin palkkahan on frangeissa. Kyllä heidän vain kelpaa kiikuttaa tilipussi kotimaahansa.

Että eiköhän tuo enempi kannustaisi tulla Sveitsiin takomaan käkikelloa ja pyörittelemään Tobleronea?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Rohkea esitys, Henri. Itse en edes yrittänyt Kuuselan logiikaapommiin pureutua. Meinasin, mutta dellasin. Lukekoon itse alkeet ensin, ja kun ei ole vuosiin kiinnostanut, niin jutellaan sitten vain mukavia.

Janne Suuronen

Tästähän oli juttua Kauppalehdessäkin.

”Tämä oli markkinoille täysi yllätys”, sanoi Lontoossa työskenteleväJeffriesin valuuttastrategi Jonathan Webb.

”SNB odottaa varmaankin, että EKP aloittaa QE.n ensi viikolla ja yhdessä Kreikan vaalien kanssa se saattaisi tehdä eurojen tarjoamisen hankalaksi sveitsiläisille. Siksi he luopuivat katosta ja leikkasivat korkoja syvemmälle negatiiviselle alueelle. Odotamme euro/frangin treidaavan 0,90-1,00 frangissa, kun stop loss -toimeksiannot ovat poistuneet.”

Vähän tässä on sellaista makua, etteivät oikein valuuttakauppiaat kuin toimittajatkaan tiedä, mitkä perusteet olivat homman takana. Sinänsä yllättävää, kun luulisi SNB:n tiedottaneen asiasta ja ainakin saksankieliset toimittajat osaisivat kaivaa perusteet esiin.

Joka tapauksessa on varmaa, että Sveitsiläiset ajattelevat itseään. Eivät olisi tehneet liikettä vain Euroopan Unionia tukeakseen, jos olisivat arvanneet kurssiliikkeen olevan näin raju. Voi olla, että Frangin raju kurssiliike tuli SNB:llekin yllätyksenä ja liikkeen rajuus mahdollisesti johtui SNB manipuloiman kurssin täysin kellumaan vapauttamisen sekä suurten rahastojen keinottelun kombinaatiosta so jotkut rahastot tekivät tänään todella ison tilin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

SNB tiedotti, mutta tapansa mukaan ei paljastanut mitään ajattelustaan. Esimerkiksi tietoja siitä, mitä SNB:n taseessa on, löytyy helpommin katsomalla Suomen arvo-osuusrekisteristä liputusrajan yli olevia omistusosuuksia kuin selaamalla keskuspankin tasetietoja.

Tämä tuli todellakin puun takaa. Jotain hyvin mystistä tapahtui muutaman päivän sisällä. EKP:n kokous on mielestäni luonnollisin selitys, koska mitään muuta loogista en keksi, enkä ole nähnyt muillakaan.

Mun pointti tässä olikin, että sveitsiläiset ajattelevat itseään. Ehkä siellä nähdään, että ne taseeseen ostetut euroarvopaperit happanevat oikein kunnolla, mikäli EKP:n elvytystoimien ei anneta heikentää euroa tasan niin paljon, kuin mitä niistä voi irrota. Sveitsin keskuspankin valuuttakytkös euroon on ollut euroalueelle tavattoman kielteinen juttu - se luonut kysyntää eurolle tilanteissakin, joissa euron kurssin halpeneminen olisi ollut euroalueen etu.

Kurssimuutoksen koko ei todellakaan tullut yllätyksenä. Tyypillisesti puhuttiin tasapainotason olevan jossain ykkösen ja 0.9:n välissä jo ajat sitten. SNB tiesi, mitä teki.

Janne Suuronen

Kannattaa myös muistaa, kuinka Euron suuruuden aikana siitä haikailtiin taalan rinnalle uutta reservivaluuttaa maailmalle. Ja osittain tämä toteutuikin.

Wikipedian tilastossa 2013 taalalla oli 61%:n osuus reservivaluutoista, eurolla 24.4% muiden (Japani, Kanada, Australia, Sveitsi) viedessä jämät. Euron osuus on pienentyt 2010 lähtien.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #41

Ihan en ymmärrä, mitä haet takaa tällä reservistatuskuviolla. Myös CHF on reservivaluutta.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #43

En oikeastaan suoraan hakenut mitään.

Reservivaluutoillahan on taipumus olla muita valuuttoja vakaampia, eikä ymmärtääkseni lisärahan tekeminen vaikuta samalla tapaa kursseihin, kuin pienempien valuuttojen kohdalla.

CHF:n osuus maailman reservivaluutoista on vain 0,3%, kun Euron osuus on siis 22,6%. Siten lopultakin CHF on reservivaluuttana ollut aikalailla merkityksetön Euroon verrattuna.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #48

Miten niin reservivaluutoilla on taipumus olla muita vakaampia? USD vakaa? Jos katsot kursseja ja kurssieroja, oleellista ei ole osuus, vaan osuuden muutos - ei balanssit, vaan virrat. CHF:n suhteellisen pieni osuus reservivaluutoista on merkityksetön keskustelun kannalta. Kuten Kivelälle huomautin, SNB:n taseen koko on samaa suuruusluokkaa kuin Euroopan vakausmekanismin tase.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #49

"Miten niin reservivaluutoilla on taipumus olla muita vakaampia?"

No ensinnäkin rahassahan on aina kyse luottamuksesta, vaikka Euro tällä hetkellä paljon kritiikkiä on ansainnutkin. Ja toisekseen, "Warren Buffettit" kyllä pystyivät (pystyvät) liikuttelemaan keskisuuriakin valuuttoja, mutta Taalan tai Euron kokoluokkaan eivät tainneet (taida) ihan enää eväät riittää.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #50

Niin, tästä joskus keskusteltiinkin, enkä ollenkaan ollut vakuuttunut mutu-tuntumaan pohjautuvasta näkemyksestäsi. Koska koulukirjat ja elämänkokemus väittävät toista. Toisekseen, vakaus määritellään aikuisten puheessa toisella tavalla. Se, että kurssi on maanantaina ja keskiviikkona sama, ei ole vakautta. Vakautta on sitä, että makrotalous on kunnossa ja valuuttakurssi joustaa - jolloin myös ne joustot jäävät maltillisiksi. Joustamaton valuuttakurssi kun tekee yleensä koko häkkyrästä epävakaan.

Hyvä esimerkki - 1992 Euroopassa. Oli tosi vakaata, ja siitä seurasi epävakautta. Myös tämä koon ja vakauden korrelaatio käytiin läpi - se on häviävän pieni.

Nämä on sellaisia väitteitä, joita käytetään lähinnä Euroopan komission viestinnässä, eikä vakavasti otettavissa keskusteluissa.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #51

Ai niinku Euroopan komissionkin viestintä on mutu-tuntumaa :) Mutta Juhanin empiirinen kokemus ja elämäkokemus tietää paremmin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #52

Argumentti se on tuokin. Voithan sinä nyt lukea vaikkapa Euroopan komission viisauksia tästä:
http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/why/index...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #53

Tuosta EU-komission runoilusta ja uskontunnustuksesta:

"...noudattamalla EY:n (1) perustamissopimuksen määräyksiä ja talous- ja rahaliiton (EMU) tärkeimmän osatekijän eli (2) vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä. Toiseksi euro on erottamaton osa nykyisen Euroopan unionin (4) taloudellisia, (3) sosiaalisia ja poliittisia rakenteita,..."

1) Perustamissopimuksen määräyksiä ei ole noudatettu.
2) EMU:n vakaus- ja kasvusopimksen määräyksiä ei ole noudatettu.
3) Euro onkin "erottamaton osa EU:n sosiaalisia ja poliittisia rakenteita". Millä perusteella?
4) Sen "talouden rakenteeseen" liittyvä osa ei taas ole toiminut, vaan euroalue on ns. kaaoksessa.

Jatkoa EU-komissiolta:
"Esimerkiksi taloudellinen vakaus on hyväksi jäsenvaltion taloudelle, koska se antaa valtion hallitukselle liikkumavaraa tulevaisuuden suunnittelua varten. Lisäksi taloudellisesta vakaudesta on hyötyä myös yrityksille, koska se vähentää epävarmuutta ja kannustaa yrityksiä investoimaan. Tästä on vuorostaan hyötyä kansalaisille, kun työllisyys ja työpaikkojen laatu paranevat."
Kaikki käy siis kuin tanssi. Mitä sanoisi empiirinen ja elämänkokemus tästä?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #62

Hieman julmaa pilailua. Suuronen tietää kyllä tuon roskaksi ainakin osittain SJP:lle se kyllä varmasti maistuisi.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Taitaapi olla Sveitsin kupla puhkeamassa ja erityisesti pelko EKP:n mahdollisesta ruiskeesta sai ennakoimaan. Yrityssektorin vahvistumista on odotettu/tuettu kolmisen vuotta, mutta eppäillä soppii onko kunto kohdallaan. Venäläisetkään eivät pysty osataan kalliita kelloja (ikäänkuin vihjeenä).

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Seppo Turunen

Lääkkeitä entistä kauemmin elävä länsimaalainen tarvitsee. Kaikkien Sveitsiläisten lääkeyhtiöiden kurssit ovat vahvistuneet edelleen tänään Wall Streetillä. Helthcare sektori nousu vuodessa lähes 100 %

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Arvelisin ettei EKP halua vastustaa euron heikentymistä. Sveitsi ei ole erityistapaus, ja siksi EKPn tavoitetta ei ole mielekästä pyrkiä vastustamaan. Valuuttaostoissa enemmän järkeä, jos frangin vahvistuminen pelkästään markkinalähtöistä.

Viikon kuluttua EKP ilmoittaa olevansa valmis aloittamaan velkakirjojen ostot. Kansankielellä tarkoittaa ettei mitään tulla tekemään. Siinä voisi olla toinen syy.

Kreikka-vaalit puolentoista viikon kuluttua. Kolmas tekijä?

--

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kreikan vaalit käydään kolme päivää EKP:n rahapoliittisen kokouksen jälkeen. Olisi varsin omituista, jos EKP hirttäisi itsensä valtiolainojen ostoihin kiinni - erityisesti Kreikan osalta (muut euromaat eivät tarvits minkäänlaisia tukiostoja), koska seuraavana maanantaina saattaa olla kasaantumassa hallitus, joka haluaa syöttää kuravettä kaikille niille hölmöille (sori vaan, suomalaiset - itsehän halusitte/halusimme ryhtyä isoiksi sijoittajiksi ja Kreikan velkojiksi), jotka ovat Kreikan lainapapereita menneet ostamaan (pl. IMF ja yksityiset velkojat).

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Viikon kuluttua EKP ilmoittaa olevansa valmis aloittamaan velkakirjojen ostot. Kansankielellä tarkoittaa ettei mitään tulla tekemään. "

Samoilla linjoilla ilmeisesti. Markkinoilla konsensus että EKP aloittaa velkakirjojen ostot alkuvuonna. Katseet seuraavassa kokouksessa. Minä en usko, ja korkeintaan ilmoittavat "olevansa valmiina" tai säästävät senkin tulevaisuuteen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kreikka oli esillä YLE:ssä. Sveitsin uutista ei edes sivuttu, vaikka sen päätös on oireellinen myös euroalueen tulevaisuuden kannalta.
A-studiossa oli liikuttava keskustelu euron pysyvyydestä, Kreikasta, sen veloista, EKP:sta ja Suomen roolista.

Onneksi sydämeni on vielä kunnossa, mutta suosittelen ko. hullunmyllyn katsomista Areenasta. Pitäkää nitrot kädenmitan päässä.

Olli Rehn'in esiintyminen oli järkytys, mutta toimittaja Sakari X oli aivan pihalla, eikä kyennyt esittämään yhtään tarkentavaa ja tiukkaa kysymystä: hän päästi vähällä ja esti keskustelun menemisen riittävän syvälle itse asiaan.
Turha tunti - paljon porua, vähän villoja - jälleen kerran.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #55

Rehn, Andersson ja Sasi sössöttämässä eurokriisistä? Rehn on varmasti jotenkuten kartalla, Sasi vähemmän, Li hyvin vähän, Soini jonkin verran. Mutta ainoat, jotka noista ovat rehellisiä, ovat todennäköisesti Andersson ja Soini.

Nelikenttäanalyysissä siis ainoa, jota noista olisi voinut kuunnella ilman verenpaineen nousua, on Soini. Niin persufiili en ole, että sen takia tunnin käyttäisin elämästäni.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kyse on sveitsiläisten suorasta demokratiasta ja kultakansanäänestyksestä, Gold-Initiativ 30. Marraskuuta 2014.

Aloitteessa esitettiin että Sveitsin Nationalbankilla SNB pitäisi jatkossa olla varoistaan vähintään 20 % kullassa. Aloite hylättiin kansanäänestyksessä, mutta kuitenkin neljäsosa äänesti sen puolesta. Sveitsiläiset voivat päättää tällaisista asioista.

SNB ei ehkä toivo, että kansa ollenkaan äänestelee heidän taseestaan tms. Jos euron ostoja jatkettaisiin ja vielä lisättäisiin Kulta-aloitteen kannatus kasvaisi ja se voisi joskus jopa voittaa. SNB noudattaa kansan tahtoa säilyttääkseen oman valtansa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Mielenkiintoinen teoria. Hämähäkkivaistoni pitää kuitenkin epätodennäköisempänä kuin EKP-kytkösteoriaani.

Eräs ulkopuolinen taho heitti mielenkiintoisen näkökulman, että SNB:n valuuttakytkös oli tarkoituskin olla vain väliaikainen toimenpide, joka antoi talouselämälle aikaa sopeutua vahvaan frangiin. Nyt kun useampi vuosi oli jo takana, kytkös sai mennä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ilari Kiema

Sveitsi on myynyt kultavarantojaan koko 2000 luvun. Varanto on pudonnut 2 300 tonnista n.1 000 tonniin. Onko myynyt Putinille, joka on samana aikana kasvattanut varantojaan n. 1 000 tonnilla ?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Piti oikein lukea ketju lävitse, minkälaista pohdintaa täällä on käyty. Ilarin esiintuomalla tosiasialla on ollut vaikutusta ja on. Tätä Keski-Euroopan asiantuntijat pohdiskelivat äänestyksen aikoihin ja myös sen jälkeen. SNB:llä oli tilaisuus hieman näpäyttää. Mutta peruslähtökohta näyttää unohtuvan; miksi kytkös tehtiin? Yksiselitteisesti maan kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Euroalue on ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani ja vakaus on taannut vientisektorille kohtuullisen elintilan. Monikansalliset valtavat lääkeyhtiöt (mmutaman konsernin liikevaihto 200...300 miljardia euroa yhteensä), joilla on keskus Sveitsissä ovat herkkiä siirtämään toimintojaan - kyllä tämä pelko on ollut esillä. Sitten kello (johon hieman yritin antaa vihjettä, mutta taitaa tuo reaalitalous olla monelle hieman kummajainen). Siinäkin suurimman yhtiön liikevaihto on yli 20 miljardia. Ja tietysti matkailusektori kolmantena. Nyt sitten tulevana kahtena kuukautena mitataan miten Sveitsin vientisektori pärjää ja millainen karvahattulähetystö sieltä marssii SNB:n porstuaan. Niin- Sveitsi ulkoisti rahapolitiikkansa 2011 Frankfurtiin. Katsotaan pärjääkö se nyt omillaan vai kytketäänkö valuutta jonkun ajan päästä takaisin. Hiemen semmoista ennustetta näyttää jo nyt olevan ilmassa. Taas kerran mielilauseeni "kaikki talous on viime kädessä reaalitaloutta".

Hieman käy sääliksi puolalaisia ja unkarilaisia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Se, onko Sveitsin ratkaisu onnistunut, selvinnee piakkoin. Olennaista näyttää olevan se, että Sveitsi päättää itse omasta rahapolitiikastaan silloinkin, kun se muita ihmetyttää.

Moni katselee kuitenkin vihreänä Sveitsin talouden indikaattoreita. Ehkä myös suomalainen poliitikko.
Kasvu Sveitsissä on ollut tällaista:
http://www.tradingeconomics.com/switzerland/gdp-gr...
Velka/BKT on tässä:
http://www.tradingeconomics.com/switzerland/govern...
Kauppatase:
http://www.tradingeconomics.com/switzerland/balanc...
Työttömyys:
http://www.tradingeconomics.com/switzerland/unempl...

Toin luvut esille, jotta "compared to what?" on myös huomioitu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Luonnollisesti näin. Frangin vahvistuminen finanssi- ja sitten eurokriisin alettua tasolta 1.70 tasan yhteen asti oli huima 40 prosentin revalvoituminen. Kun kirjoitin tekstiin, että SNB halusi puolustaa 1.2-tasoa, niin tietenkin tarkoitin ja ymmärrsin, että syynä oli huoli teollisuuden kilpailukyvystä ja kuplan torjuntahalut.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Frangin vahvistuminen ei iloinen uutinen vientisektorille, mutta voidaan sanoa sen hyötyneen frangilattiasta perusteettomasti kriisissä. Liian vahva frangi pysyvänä tilana ei varmastikaan hyvä, mutta väliaikaisena on oman valuutan sadonkorjuujuhla. Ehkä näkevät orastusta horisontissa ja katsovat ajankohdan suotuisaksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jännä juttu muuten, että Sveitsissä teollisuus ja elinkeinoelämä ei tykkää liian vahvasta valuutasta, ja maa pyrkii devalvoimaan sen ovista ja ikkunoista änkeävistä rahavirroista huolimatta.

Suomessa ei varmojen tietojen mukaan ole mitään sellaista taloudellista toimintaa, joka voisi Suomen valuutan heikentymisestä saada kilpailukykyetua.

Juuh.

Toimituksen poiminnat