*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Efektiivinen euromme

  • Ihan itte tehty. Lähtödata Bruegel.
    Ihan itte tehty. Lähtödata Bruegel.
  • Euron nimellinen efektiivinen valuuttakurssi, lähde: EKP
    Euron nimellinen efektiivinen valuuttakurssi, lähde: EKP

US-päätoimittaja Markku Huuskon kirjoitus Suomen talouden kehityssuunnista kirvoitti minut tällä kertaa tarkastelemaan niitä kuuluisia valuuttakurssiasioita. Myös Henri Myllyniemi huomasi antaa palautetta.

Huusko teki valuuttakurssikommentissaan hyvin yleisen virheen, ja tarkasteli Ruotsin ja Suomen välistä nimellistä valuuttakurssia.

Pohdittaessa, onko valuuttakurssilla merkitystä, ei kannata tuijottaa nimellistä euron ja kruunun vaihtokurssia. Inflaatiokorjattuna tilanne voi olla aivan toisenlainen. Esimerkiksi, jos toinen maista on laskenut palkkatasoaan 20 prosenttia, mutta nimellinen valuuttakurssi on pysynyt ennallaan, on ilmeisen selvää, että palkkoja alentaneen maan kilpailukyky on parantunut, vaikka valuuttakurssista ei arvaisi.

Ulkomaankaupan rakenteiden erot ovat myös merkittävä tekijä. Suomelle esimerkiksi Venäjä on merkittävä kauppakumppani, ja ruplan devalvoituminen ei näy kruunun ja euron vaihtokurssissa. Siksi onkin perusteltua katsoa ulkomaankaupan jakautumisen perusteella laskettua ”efektiivistä” valuuttakurssia.

Joku varmaan arvaakin jo, eli kyllä: euroalueeseen kuuluville maille voidaan siis laskea ”efektiivinen valuuttakurssi”, ja Suomen euro ei ole sama asia kuin vaikkapa Saksan euro.

 

Ohessa olevassa kuvaajassa ovat Suomen ja Ruotsin reaalinen, eli inflaatiokorjattu, efektiivinen valuuttakurssi, indeksoituna 2007 joulukuuhun. Valuuttakurssiasteikko on vasemmalla y-akselilla. Suomen ja Ruotsin välinen erotus (vaalea alue) oikeanpuoleisella y-akselilla.

 

Irtohavaintoja:

1) Suomen euro on devalvoitunut vain n. 4 prosenttia finanssikriisin alkuhetkestä.

2) Ruotsin kruunu on devalvoitunut n. 15 prosenttia finanssikriisin alkuhetkestä

3) Ruotsin kruunun 2009 raju heikkeneminen kääntyi kyllä nopeasti toiseen suuntaan, mutta kuten Myllyniemi totesi, kruunu ei vahvistunut yli finanssikriisiä edeltäneitä tasoja, ja kuten ”valuutalla on väliä”-argumentti ennusti, niin Ruotsi putosi deflaation puolelle reilusti ennen euroaluetta, kiitos vahvistuneen kruununsa. Kruunun heikkeneminen viime keväästä alkaen on osoitus siitä, että Ruotsin keskuspankki on tiukan rahapolitiikan virheeseensä herännyt ja alkanut toimia. Lisäksi, on perusteltavissa, että kruunun devalvoituminen 2009 antoi "tekohengitystä" Ruotsin teollisuudelle, jolloin tuotanto jatkui ja kotimarkkinatkin pysyivät pirteämpinä ja luottavaisempina. Teollisuus sai signaalin, että tarvittaessa maan kilpailukyvystä pidetään huoli. Suomessa sellaista signaalia ei ole mahdollista saada, koska kilpailukyky määritellään euromaille viime kädessä Euroopan keskuspankin tornissa.

4) Suomen ja Ruotsin efektiivisten kurssien ero Ruotsin hyväksi on huolestuttavan korkealla tällä hetkellä. Maiden talouksien väliset erot huomioiden valuuttakurssit ovat äärimmäisen epäsuotuisat Suomelle. Mieleen tulee ”vahvan markan” politiikan loppumetrit. Uskokoon, ken tahtoo, että tämän kokoluokan muutostarve olisi joillain rakenneuudistuksilla tai tekemisen meiningillä korjattavissa.

Olen luottavainen, että ilman valuuttakurssin joustomahdollisuutta Suomessa nähdään sama kehitys kuin 1990-1992.

Lopuksi, ne, jotka keulivat euron viimeaikaisesta devalvoitumisesta ja siitä, miten se auttaa merkittävästi eurooppalaista vientiteollisuutta, kannattaa ottaa sen iänikuisen EURUSD-vaihtokurssin lisäksi euroalueen efektiivinen valuuttakurssi sekä maakohtaiset efektiiviset kurssit. Saa vähän paremmin todellisuutta vastaavan käsityksen asioista.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

23Suosittele

23 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos blogista!

Miksi Ruotsi hyötyy euroalueen ulkopuolella?

Laitan ihmeteltäväksi palan tekstiä komission 4.6.2014 päivätystä asiakirjasta, jonka löysin netistä 20.10.2014.

Komissio kertoo ensikertaa euroaikana, miksi Ruotsi ei ole mukana euro-alueessa:

”EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.6.2014
COM(2014) 326 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2014
(laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)
{SWD(2014)177 final}”

Sitaatti sivulta 23:

”9. RUOTSI

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Ruotsi ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Ruotsin lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki, hallitusmuoto ja valuuttapolitiikkaa koskeva laki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat ja puutteet koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa.”

Lataa teksti osoitteesta
http://www.ipex.eu/IPEXL-WEB/dossier/files/downloa...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tämä on kiinnostavaa teoreettista pohdiskelua Suomen kansallisesta valuutasta. Suomalaisista pienpuolueista itsenäisyyspuolue yrittää tehdä siitä myös todellisuutta. Yksikään eduskuntapuolue ei ole omaa rahaa jostain syystä asiakseen ottanut, kuten eivät myöskään Suomen elinkeinoelämä tai ay-liike.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yksikään eduskuntapuolue ei ole omaa rahaa jostain syystä asiakseen ottanut"

Näin on ja olisi mielenkiintoista tietää mistä tuo johtuu kun ajatellaan kuinka huonoja tai mahdottomia vaihtoehtoiset toimenpiteet ovat?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Vastaan kysymykseen:

Johtuu tiedon puutteesta.

Itsenäisyyspuolueellakaan ei ole tositietoa.

On vain yksittäisiä henkilöitä eri puolueista. Minä olen Kokoomuksesta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #19

Mutta silti kokoomus kaikkein vähiten omaa rahaa kannattaa. Joten sielläkin on tiedonpuutetta..vielä jopa tuntuisi olevan paljon enemmän kuin itsenäisyyspuolueessa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

vasemmistoliitolla kylläkin on eurovaaleista asti ollut ohjelmassa kaks vaihtoehtoa:
1. EKP suora rahoitus valtioille
2. Euroero

Jos saadaan se EKP rahoitus, meil ei o huolta. Ellei saada, eikus pihalle. jostakin syystä vaan ei media tuollaisia juttuja julkaise, hitto pitääkö minun siitäkin blokkaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ei, tämä ei ollut teoreettista pohdiskelua kansallisesta valuutasta. Leipätekstissä tarkasteltiin Suomen reaalista efektiivistä valuuttakurssia, eli euron kurssia Suomen ulkomaankaupan rakenteella painotettuna. Sama kuva kummittelee usein elinkeinoelämänkin kalvoissa, mutta siellä sitä pidetään perusteluna lisätä työmarkkinoiden joustoja ja palkkamalttia.

Se, miten tähän Suomen euron hintaan pitäisi täällä Suomessa reagoida olisi puolestaan teoreettista pohdiskelua: pitäiskö muuttaa vientisektorimme kohdemaita? Laskea palkkatasoa? Lisätä työmarkkinoiden joustoja muuten? Keventää verotusta ja supistaa julkista sektoria? Vai miettiä valuutan vaihtamista?

Totesin vain loppuun oman näkemykseni, että onnea vaan yrityksille hakea 10-20 prosentin hintamuutoksia maan sisäisin keinoin. Sisäisen devalvaation pohtiminen se vasta onkin teoreettista, kun se ei ole keneltäkään onnistunut ilman syvää ja pitkäaikaista taantumaa. Kerran siinä Saksa onnistui, mutta sekin vaati tilanteen, jossa muu Eurooppa eli holtitonta reflatorista aikakautta. Nyt ei sellaista taida olla olemassa.

Mikäli eduskuntapuolueilla, elinkeinoelämällä tai ay-liikkeellä on jotain perusteluita näkemyksilleen, niin mielelläni niitäkin kuulisin. Taidankin pyytää sinulta - kun Seppo Turunen ei ole pariin vuoteen useista pyynnöistäni huolimatta siinä onnistunut - että linkkaa Markku joskus johonkin lähemmän tarkastelun kestävään (tämä kohta tärkeä) lappuseen, missä yhteisvaluutan nettohyödyt todettaisiin.

En hyväksy SJP:n esiin nostamaa Korkeamäen tutkimusta, koska se on melkoista roskaa http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/04/23/pro...

Satanen vetoa, että et siinä onnistu. Aikaa kolme kuukautta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Halusin vain sanoa, että voihan euron olemusta näinkin pohtia ja fiksuahan tuo tapasi on. Eikö poliitikkojen olisi kuitenkin nyt aika pelastaa Suomi velkakierteeltä todellisilla toimenpiteillä, joihin liittyvät selkeät menoleikkaukset julkisella puolella ja talouden saaminen kannustavasti kasvu-uralle?

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #8

Valuutan ulkoisen arvon muuttaminen on yksi, ihan todellinen toimenpide. On toki muitakin, mutta ilman tätä yhtä on todistetusti hankala toimia tietyssä suhdannetilanteessa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #8

Ymmärsin kyllä viestisi sisällön, ja unohdin lisätä ansaitun kehun tärkeän asian esiinnostamisesta.

Valitettavasti tuo temppu, jota toivot, on ns. sisäistä devalvaatiota, ja sen kanssa käy huonosti. Toki eurossa ollessa mitään muutakaan vaihtoehtoa ei ole, jota sitä sitten.

Jos tuo esittämäni hyvin antelias ja helppoa rahaa (?) sisältävä vetoehdotukseni ei maistu, niin voin lisätä vedon myös koskien toivettasi. Sellaistakaan laskelmaa et löydä.

Tästä eteenpäin aina, kun kuulen sinun fantsuttelevan eurojäsenyyttä, tulen muistuttamaan tarjoamastani vedosta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #8

Julkinen sektori on eri asia kuin julkisen sektorin menot.

Julkisyhteisöjen suurimmat menoerät tehtäväryhmittäin ovat sosiaaliturva ja terveydenhuolto. Eräs suuri menoerä on julkisen velan kustannukset so. maksamme yksityisiltä luotottajilta otettua velkaa korkoineen. Korkotuotto poistuu maasta.

Näistäkö leikataan? Miten ja millä seurauksin? Kokonaiskysyntälamassa ostovoiman hiipuminen entisestään ei nykäise taloutta nousuun.

Julkisen velan nykyisenlaisista kustannuksista välttyäksemme meidän tulee siirtyä omaan rahaan, kuten itsenäisyyspuolue esittää.
Suomen Pankin tilastoista näkee, että Suomen velkaantuminen alkoi lähteä käsistä sen jälkeen kun Suomi EY-jäsenyyteen valmistautuessaan kielsi keskuspankkia luotottamasta valtiota.

Jos taas julkisella vähennetään henkilökuntaa (julkisen puolen työntekijöiden määrä Suomessa 24%, Ruotsissa 28%), saamme tilalle lisää itsepalvelupisteitä, lisää työttömyyttä, vähemmän verotuloja, enemmän menoja ja asiain käsittelyn hidastumista. Siinä se tehokkuus vasta nouseekin!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Rahoituksen professori Korkeamäki painotti yritysnäkökulmassaan lähinnä yrtysten "yhteisvaluuttariippuvuutta", "lainarahan matalaa korkoa" ja "euron vakautta" eli rahoitusnäkökulmaa. Ei edes sisäinen devalvaatio hätkähdytä.

Ei häntä kiinnostanut työttömyys (työvoiman 'joustaminen'), julkiset leikkaukset tai palkkojen alentaminen, ostovoiman katoaminen kotimarkkinoilta ja investointien jäisevyys. Nythän mm. Anttila/K-ryhmä & ABC ja Stockman laittavat pisteitään kylmäksi.

K-, S- ja Lidl-ketjut näyttävät samalla nyt, mitä tarkoittaa, kun hintoja on pakko alentaa kysynnän siirtyessä yhä halvempaan tuotevalikoimaan: halvinta lenkkiä, virolaista juustoa, Lidlin (suomalaista) maitoa jne. Ja merkkifarkut ostetaan kirppiksestä käytettynä...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #29

Niin, nyt saavat tavalliset tallaajatkin kokea deflaation kauhut. Mahtaa kaupassa kävijöitä harmittaa. Jos sellaisia nyt enää on, sillä eihän kukaan osta mitään, kun huomenna voi saada halvemmalla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #31

Viime vuodelta peräisin olevia sulkemisuutisia on alettu toteuttaa: ABC, Anttila, Stockmann
http://www.taloussanomat.fi/autot/2014/10/02/hok-e...
http://yle.fi/uutiset/kesko_sulkee_kahdeksan_antti...
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/06/03/stoc...

Kuluttajien ongelmia:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/01/1...

Mutta ei hätää - nämä eivät koske kaikkia suomalaisia.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #31

Lausahduksesi (Jani) pääsi näköjään Tekniikka&Talous-lehteen. ;)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #31

Onkohan minussa jotain vikaa,
kun ei yhtään kauhistuta.

Kävin tänään kaupassa katsomassa
niitä putoavia hintoja
mutta ei siinä kuinkaan käynyt
ei ainakaan päähän osunut.
Enemmän kannattaa varoa katolta tippuvaa lunta.

Enkä minä mitään alennuksia huomannut
taitaa olla vain huijausta
joku markkinointitemppu taas.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Kun minä esitin mielestäni erittäin hyvin perusteluja siitä että toimittaja Markku Huusko oli täysin väärässä siinä mitä hän kirjoitti Ruotsin Kruunun kurssista edellisessä blogissaan, hän vastasi että eihän talouselämäkään halua Suomen eroavan eurosta.

Nyt kun todellinen riippumaton asiantuntija (itse sitä todellakaan ole, siis asiantuntija tällä alalla) esittää erittäin hyvin perustelun väitteet että Huusko oli väärässä, on Huuskon selitys lisäksi nyt se että eihän yksikään puolue (paitsi pienpuolueet) halua Suomen eroa Eurosta.

Arvoisa toimittaja, toivoisin että uhraisit vaikka 15 minuuttia työaikaasi sille ajatukselle että rahaliitto EMU ja Euro ei ole hyväksi Suomen taloudelle. Kaikki talouden tunnusmerkit kertovat tästä, vaikka kuinka yrittäisi selitellä asiaa muilla syillä. Työnantajallasi kyllä on varmasti varaa tähän.

Tästä tulikin mieleen yksi syy siihen, miksi suurteollisuus ei aja Suomelle omaa valuuttaa ja eroa eurosta. Koneen liikevaihdosta ja henkilöstöstä on enää 2 tai 4% Suomessa. En muista kummin päin luvut menivät, siis kumpi henkilöstän määrä ja kumpi liikevaihto. Veroista maksetaan sentään suurempi osuus Suomeen. Koneelle ei siis juuri mitään merkitystä Suomen kustannustasolla, koska suurin osa liikevaihdosta tehdään aivan muualla. Koneen omistajille sen sijaan valuutalla on merkitystä. Onhan se mukavampi saada pääomatulot vahvassa valuutassa jonka voi siirtää helposti Suomen verottajan ulottumattomiin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Yritykset ovat kiinnostuneita itselleen koituvista kustannuksista. Valuutan nimi tai sen taustalla oleva ideologia on yrityksille yhdentekevä.

Yrityksille on myös kaiketi samantekevää, tekevätkö tuotteitaan ns. demokratiassa vai diktatuurissa, koska kannattavuus lasketaan ihan muilla perusteilla. Miksi yritykset muuten siirtyisivät nälkäpalkkamaihin teettämään tuotteitaan.

Se, että yksikään eduskuntapuolue ei ole ottanut omaa rahaa asiakseen, kertoo puolueista, ei taloudesta, eikä sillä seikalla voi perustella mitään eurosta puoleen tai toiseen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Yksikään eduskuntapuolue ei ole omaa rahaa jostain syystä asiakseen ottanut, kuten eivät myöskään Suomen elinkeinoelämä tai ay-liike."

Ei edes perussuomalaiset tuo enää esiin virallisessa ohjelmassaan omaa valuuttaa ja valuuttakurssin käyttöä talouspoliittisena keinona. Näin ollen näiden ajatusten esittäminen on yksityisajattelua muiden puolueiden edustajien, paitsi ehkä itsenäisyyspuolueen edustajien osalta.

Valuutakurssin käyttö ja sen väitetyt edut eivät edes ole edes niin yksinkertainen juttu kuin väitetään.

Miksi esimerkiksi Sveitsin frangi revalvoituu, vaikka se ei ole Sveitsin oman keskuspankin ja sveitsin itsenäisen talouspolitiikan etujen mukaista?

Siksi että Sveitsi ei juurikaan pysty vaikuttamaan ja jos se yrittää vaikuttaa, vaikuttamisen seuraukset voivat olla myös negatiivisia.

Miksi esimerkiksi ruplan kurssin laskua pyritään hillitsemään Venäjän valtion toimin? Siksi ettei ruplan kurssin lasku ole haitaksi ainoastaan Venäjän kansalaisille, vaan myös Venäjän valtiolle.

Miksi tätä mustavalkoista käsitystä oman valuutan ja sen kelluttamisen eduista sitkeästi yritetään todistella ja levittää, vaikka se on täyttä soopaa?????????

En minä ainakaan tiedä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kun Sveitsi lopetti vaikuttamisensa niin niitä negatiivisia uutisia vasta alkaa tulla hiljalleen. Emmehän sitten ylläty, kun kreikkalaisesta Eurobankista alkaa kuulua uutisia? Pistä tuo nimi mieleen.

On toki suomalaisilta jaloa, että pidätte omilla verorahoillanne täkäläisiä elinkelvottomia yrityksiä pystyssä ja annatte omanne kaatua. Kreikkalainen voittaa aina. :D

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

ECB bond-buying programme will 'not be a cure' https://euobserver.com/news/127230

Nobody should mistake an injection of more cash into the eurozone economy
for an economic cure, says one of the World Bank authors of a recent bleak
report on the eurozone.

----
Pitävät euroaluetta niin heikkona että mikä tahansa pikku töyssy saattaa heilauttaa koko hoidon laidan yli

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

"Miksi tätä mustavalkoista käsitystä oman valuutan ja sen kelluttamisen eduista sitkeästi yritetään todistella ja levittää, vaikka se on täyttä soopaa"

En tiedä - mene ja kysy Euroopan keskuspankilta ja sen pääjohtaja Mario Draghilta, miksi hän sellaisia kertoo. Tai Euroopan komissiolta. Tai Suomen ja Ruotsin EMU-työryhmiltä, jotka näkemyksen myös esittivät. Tai kansantaloustieteen oppikirjojen kirjoittajilta.

Et sinä ainakaan tiedä, totta.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Lue blogistin vastaus viestiisi ja mieti, olen kehoittanut sinua ennenkin miettimisen hulluuteen, onnistumatta siinä. Olen edelleen sitä mieltä että olet jonkin tahon palkattu sotkija tässä palvelussa. Jos et ole niin vaihdappa profiilikuvasi jossa olet päivän lehden kanssa...jos pystyt.

Ruplasta sen verran että kun se miettiminen on vaikeaa niin osaat ilmeisesti lukea? En voi kuitenkaan luottaaa siihenkään joten annan vastauksen valmiina.

Venäjän talous on hyvin yksipuolista. Toistaiseksi. Maatalouden osalta se on aloittanut jo siirtymisen kohti suurempaa omavaraisuutta = suomen vientimarkkinat sinne tuskin koskaan palaavat.

Merentakaiset ystävät ovat päättäneet ruveta tuijotuskilpailuun Venäjän kanssa, tyyliin kumpi räpyttää ensin. Kiina ilmoitti tukevansa ruplaa omilla reserveillään. Aika kiva perälauta. Kuka usdtä tukee??? Eu???

Käynnissä on aika iso näytelmä jossa Suomi on noh "tykinruokaa" joko taloudellisesti tai ihan kirjaimellisesti.

Mika Rajala

Aiheellinen bloggaus. Monelta, niiltä joilla kansantalouden oppikirjat eivät juuri ole käytössä kuluneet, "jää huomaamatta", että reaalinen valuuttakurssi on se merkittävä asia eikä tämä suinkaan ole poistunut mihinkään euron myötä euromaiden väliltä.

Markka-aikana, ennen kellutusperiodia FIM vahvistui reaalisesti kroonisesti esim. DEMiä vastaan, kun Suomessa inflaatio laukkasi nopeammin kuin Saksassa. Reaalisesti vahvistunut valuutta ajoi Suomen sitten vaihtotasekriiseihin, ja lopulta valuutta oli reaalisesti vahvistunut niin paljon, että nimellistä, kiinteää kurssia oli korjattava alaspäin. Toista vaihtoehtoa, kilpailijamaita hitaampaa inflaatiovauhtia ja sen tavoittelua ei juurikaan pohdittu.

Euromaana Suomen reaalinen valuuttakurssi muita euromaita vastaan muuttuu suoraan inflaatioerojen seurauksena. Nimellinen valuuttakurssi on 1 ja kiinteä. Ainoa keino vaikuttaa hintakilpailukykyyn eurossa ja muihin euromaihin nähden on pitää hintojen nousuvauhti muita euromaita hitaampana.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Milläs puutut hintoihin? Markkinataloudessa se määräytyvät vapaasti markkinoilla. Valtiollistuva taloutemme ei tietenkään mikään puhdas markkinatalous ole, mutta ei vielä suunnitelmatalouskaan.

Mika Rajala

Se on sitä sisäistä devalvaatiota se. Kun reaalinen valuuttakurssi ei muutu tai jatkaa vahvistumistaan, ongelmat alkavat näkyä työttömyydessä. Työttömyys puolestaan ennen pitkää hillitsee palkkojen nousua, mikä puolestaan ennen pitkää näkyy hinnoissa. Tie on hidas, mutta reaalinen valuuttakurssi devalvoituu.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Mikä markkinatalous? Elämme globaalissa oligarkiassa.

Sadasta maailman suurimmasta talousyksiköstä vuonna 2012 yrityksiä oli 51, valtioita 49.

Laajemmassa tarkastelussa 147 yritystä hallitsee maailmantaloutta, viitisenkymmentä niistä pankkeja, joita toistuvasti tuetaan verovaroilla.

Näiden 147 superyrityksen (alle 1% maailman yrityksistä) hallussa on noin 40% maailman koko kansainvälisen kaupan ja yritysverkon omistuksesta, ja ne käyvät kauppaa pääasiassa keskenään tai oman yritysryppäänsä sisällä. Sitä tuskin voi kutsua vapaakaupaksi.

Työllistäjinä suuryritykset ovat maailman mittakaavassa vähäinen tekijä: Corporate Watch on laskenut 200 suurimman yrityksen työllistävän yhteensä vain 18,8 miljoonaa maailman miljardeista ihmisistä. Miljardi on tuhat miljoonaa.

147 superyritystä puolestaan muodostaa keskenään verkottuneen joukon, joka omistaa suurelta osin toisensa.

147:stä yrityksestä http://ideas.repec.org/e/pgl41.html

Forbes - Brendan Coffey: The four companies that control the 147 companies that own everything
http://www.forbes.com/sites/brendancoffey/2011/10/...

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #36

Nämä suurimmat näyttävät olevan sijoitusrahastoja hallinnoivia yhtiöitä. Sijoitusrahastot eivät yleensä osallistu yritysten päätöksentekoon. Osa niistä on passiivisia indeksirahastoja ja osa aktiivisesti sijoittavia, mutta niidenkin säännöt rajoittavat näkemyksen ottamista, mikä johtaa siihen, että ne ovat vain osin aktiivisia.

Kuka sitten omistaa näitä sijoitusrahastoja? No, me kaikki eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja suoraan sijoittamalla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yli 90 miljoonaa henkilöä oli sijoittanut rahastoihin vuonna 2011.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #38

Päätäntävaltamme sijoitusrahastoissa rajoittuu siihen, sijoitammeko sijoitusrahastoon tai sijoittaako puolestamme sijoittava sijoitusrahastoon.

Sijoitusrahastot eivät ehkä osallistu suoraan päätöksentekoon mutta niiden tekemillä sijoituspäätöksillä on vaikutusta.

Tuo mitä sanot, ei todista argumenttiani vallankäytön keskittymisestä ja vallankäytön keskittymisen vaarallisuudesta vääräksi.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Tuo kuvio muistuttaa kummasti, miten Suomen paperiteollisuuden vienti lopulta hävisi Ruotsille. Eli ei ongelmamme paperiteollisuudesta johdu, vaan paperiteollisuus ja Suomen talous kompastuivat euroon.

Suomen ja Ruotsin paperin viennin vertailukuvio löytyy täältä:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1705...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Miten Suomen paperiteollisuuden "häviö" Ruotsille liittyy euroon? Luin blogisi, mutta en silti ymmärrä.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Etkö ihan oikeasti ymmärrä? Vahva valuutta vaikeuttaa vientiä ja kun vielä Ruotsin kruunu niiasi niin peli oli selvä. Stora-Ensokin siirsi tuotantoa Ruotsiin.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #17

Paperiteollisuus lakkoili itsensä turhan kalliiksi jo vuosikaudet ennen euroa. Muistan kun jo 70-luvun loppupuolella ihmeteltiin paperimiesten palkkoja. Omassa työyhteisössä vahingonilo oli silloin aika suuri kun paperimiehet eivät sitten osoittautuneetkaan korvaamattomiksi vaan monoa tuli.

Samoin lakkoili merimiesunioni ja ahtaajat muutamaa vuotta myöhemmin. Vasta aivan viime aikoina on miehistötason paikkoja alkanut palautua suomalaisille laivamiehille. Paikoitellen työvoimapulaksi asti. Jopa eläkkeellä olevia värvätään töihin.

Merenkulkualalla on tosin se valtti että aina voi tehdä työsopimuksen ulkomaisen varustamon kanssa jolloin palkka tulee joka tapauksessa euroissa tai taaloissa. Se on aika kova etu silloin kun omaa valuuttaa aletaan haikailemaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #20

Tarkoitatko tässä rivien välissä sanoa, että Suomen kansantaloudelle oli ihan hyvästä, että päästiin niistä "hankalista paperimiehistä" eroon?

No nyt tätä hyvää on joka tapauksessa jo tullut. Ei muuta kuin katsomaan vaikka kolme viimeisintä vuotta, että miten bkt on kehittynyt.

Antti Jokela

Mistähän nuo paperinvientitilastot ovat peräisin? Ne eivät muistuta lainkaan muiden lähteiden tietoja.

Metsäteollisuuden mukaan Suomen paperi ja kartonkivienti vuonna 2013 oli 9.9 miljoonaa tonnia (graafissasi noin 7.3 Mt) ja arvo 6.9 miljardia euroa (graafissasi noin 5 mrd euroa).

Ruotsalaisen Skogsindustrierna'n mukaan Suomi oli Ruotsia isompi paperin viejä vuonna 2013.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Luvuissasi on paperin lisäksi kartonki.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #40

Onko sillä merkitystä kansantaloudelle, ja valuuttakeskustelulle, minkälainen tuotemix metsäteollisuudessa on käytössä? PTT:n mukaan metsäsektorin kilpailukyky on kokonaisuudessa hyvällä tasolla.

Kartongin kysyntä kasvaa verkkokaupan lisääntyessä. Tänä vuonna ennustetaan paperin viennin laskevan, mutta sellun ja kartongin lisääntyvän. Väärin sammutettu?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko Vastaus kommenttiin #41

Tänään viimeksi uutiset kertoi, että UPM sulkee paperikoneita ja irtisanoo 240. Tuotanto siirtyy jäälleen muualle.
Luepa UPM:n tiedotteet ennen kuin taas kirjoitat tästäkin höpöjä.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #43

Sherlock! Paperin kysyntä ja hinta laskee, ja kapasiteettia vähennetään. Siitähän tuo uutinen kertoo. Vienti laski 3% vuonna 2013. Kapasiteettia lasketaan kaikkialla eikä vain Suomessa.

Sellun ja kartongin kysyntä ja hinta kasvaa, ja niiden kapasiteettia nostetaan. Vienti kasvoi sellussa 13% ja kartongissa 8% vuonna 2013. Kapasiteetti rajoittaa tällä hetkellä niiden kasvua.

Tuotesortimentin säädössä voi nähdä teollista logiikkaa, jos haluaa. Työpaikkojen määrä nousee metsäteollisuudessa tänä vuonna. Kannattavuuden ennustetaan olevan lamaa edeltävällä tasolla.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko Vastaus kommenttiin #46

Maailman paperin tuotanto oli vuonna 2013 tismalleen samalla tasolla kuin vuonna 2000 eli 10,8 miljoonaa tonnia.

Kartonkillakaan ei voi selittää valuutasta johtuvia paperituotannon lopettamisia/siirtoja muualle ja nimenomaan Suomesta.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #47

"Maailman paperin tuotanto oli vuonna 2013 tismalleen samalla tasolla kuin vuonna 2000 eli 10,8 miljoonaa tonnia.

Miksi vertaat ensinnäkään vuoteen 2000? Ja mistä näitä lukuja oikein revit? Suuruusluokatkin ovat pielessä. Vuonna 2013 maailman paperin ja kartongin tuotanto oli noin 398 miljoonaa tonnia, josta paperia vajaa puolet. Pelkästään Suomen paperin tuotanto oli 7.65 miljoonaa tonnia ja kartongin 2.95 miljoonaa tonnia.

Ehkä tämä keskustelu ei johda mihinkään, ellet hyväksy esimerkiksi seuraavien lähteiden tietoja:

http://www.metla.fi/julkaisut/isbn/978-951-40-2491...

http://www.fao.org/forestry/35445-0e287e9c252335f2...

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko Vastaus kommenttiin #48

Luvuissa on jostain syystä virhe, mutta asia on oikein. Paperin kulutus on jopa nousussa.

Jukka Laine

Suomen paperiteollisuus kompastui euroon, kun satamissa lakkoiltiin ja tuotantoa siirrettiin Saksaan. Tämäkin tuli nyt selväksi. Olisiko paperin kysyntä kasvanut markkamarkkinoillaa.

Suomessa ei jousta verokannat, eikä työmarkkinat. Suomessa ei jousta työaika, eikä tuottavuus. Se että olemme surkein eurotalous, ei johdu eurosta, vaan ihan omasta tavastamme hoitaa asioita. Suomen sisäisen korkokannan efektiivinen tuotto on niin surkea, ettei ihme miksi investointeja ei synny.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Yksi suurimmista joustamattomuutta aiheuttavista tekijöist on liikaa valtaa saanut ay. Sillä on aikansa, paikkansa ja tehtävänsä mutta nykyisin se puuttuu sopa sellaisiin asioihin että työntekijöillekin on haittaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eikä kukaan yhteisvaluutan kannattajista osaa esittää vaihtoehtoisia keinoja taloutemme elvyttämiseksi, siihen pitäisi sisältyä myös näiden vaikutukset kansantalouteemme?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Eikä kukaan yhteisvaluutan kannattajista osaa esittää vaihtoehtoisia keinoja taloutemme elvyttämiseksi, siihen pitäisi sisältyä myös näiden vaikutukset kansantalouteemme?"

Ei tässä mitään vaihtoehtoisia keinoja esitetä, vaan ainoaa oikeaa keinoa. Se keino on yksinkertainen. Taloutta hoidetaan sillä tavalla ettei valuutalla keplottelua tarvita.

Jos olisi oma valuutta niin hyvä taloudenpito tarkoittaisi sitä ettei valuttaan kohdistuisi mitään devalvointipainetta ja jos kyse olisi kelluvasta valuutasta, niin kellunta tapahtuisi ylös, kuten Sveitsin frangin kurssi, eikä alas, kuten Venäjän ruplan kurssi.

PArempi kuitenkin että ei ole mitään omaa valuuttaa joka kelluu ylös ja alas, kuten Ruotsin kruunu. Oma valuutta tulisi lukita euroon, tai johonkin muuhun maailmanvaluuttaan, kuten Tanskan kruunu on sidottu euroon.

Kaiken pahan alku ja juuri on pienen talousalueen oma valuutta, ainakin mikäli taloutta ei osata hoitaa, kuten Suomen taloutta ei ole osattu hoitaa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Vihavainen kirjoitti:

"... mikäli taloutta ei osata hoitaa, kuten Suomen taloutta ei ole osattu hoitaa."

Tohtori Heikki Urmas kirjoitti kirjassaan "Raadolliset toverit ja vallan väärinkäyttäjät", miten Mauno Koivisto harjoitti tarkoitushakuista väärä politiikkaan, jotta demareiden kannatus säilyi korkeana.

Rafael Paasio kertoo muistelmakirjassa Koivistosta sivulla 263:

”Valtiovarainministeri Koivisto, joka vuoden 1968 alusta oli nimitetty Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi, sanoi tammikuussa 1968:
- Minä tämän kuluneen kaksivuotiskauden aikana en ole ollut missään vaiheessa pakotettu tunnustamaan sitä, että olisi tehty joku huomattavampi talouspoliittinen virhe. Tosin silloin tulee aina mieleen se juttu äidistä, joka sanoo, että "se on kumma kun sanotaan, etteivät äidit näe vikoja lapsissaan, että kyllä minä vaan näkisin, jos niitä olisi! "

Koivisto määräsi varsin pitkälle valtiontaloudellisista uudistuksista ja toimenpiteistä. Kaikki ei mennyt aina niin kuin hän tai joku muu oli kuvitellut, mutta toimeen tultiin."

Jukka Laine

Itse äänestin Esko Ahon Keskustaa 90-luvulla. Talousuudistusten puolesta.

Lipposen-Niinistön linja voitti. Yhteisöveroja nostettiin ja suunnitelmatalous synnytti palkkamaltin, työvoimareservin, ja resurssit keskitettiin muutaman kymmenen vientiyrityksen varaan. Työmarkkinatkin pidettiin tiukasti suunnitelmatalouden piirissä ja byrokratialla estetään innovaatiot ja yritteliäisyys. Edes kauppojen aukioloja ei ole vapautettu.

Suomen talouden rakenne muodostui hyvin yksinkertaiseksi. Eikä meistä tullut edes sähkönviennin suurmaata. Talouspolitiikan virheitä ei olisi millaan omalla politiikalla paikattu. Kun katsoo 2008-> hallitusten suhdannepolitiikkaa niin huhuhuhuhuhu...

Reino Jalas

”Yksikään eduskuntapuolue ei ole omaa rahaa jostain syystä asiakseen
ottanut, kuten eivät myöskään Suomen elinkeinoelämä tai ay-liike.”

Aidan toisella puolella, mikään puolue tai suuryritys Ruotsissa, Tanskassa tai Britanniassa ei ole kampanjoimassa Euron puolesta. Vaatimassa että kilpailuetujen saamiseksi nyt olisi liityttävä euroalueeseen niin pian kuin vain mahdollista.

Useita kansainvälisiä vientiyrityksiämme tällaiset jonkin maan valuutan asiat eivät kovin paljoa edes kiinnosta. Tuotantoa on kuitenkin riittävän nopeaa ja joustavaa siirtää tarpeen mukaan maasta toiseen. Oma jättimäinen kännykkäklusterimme romutettiin pois maasta 3 vuodessa.

Kilpailukykymme säilyttämisen ratkaisu kiinnostaa lopulta vain Suomessa asuvia ihmisiä. Nyt Suomen nykyinen kurssi kuitenkin vie yhä syvemmälle velkojen jorpakkoon. Vaikka sitten mitä VM:n ennustetta vilkaisisi.

      "Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi
      ja Kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 4 % suhteessa
      kokonaistuotantoon vuoden 2018 tasolla."

Suomessa julkisten menojen kustannukset ovat edelleen karkuteillä. Samoin Suomen
työvoimakustannukset kipuavat
edelleen väärään suuntaan muuhun Euroalueeseen verrattuna.

Hallituskauden kestäneen ankaran pohdinnan jälkeen sisäisen devalvaation keinoksi ja kikaksi käteen jäi maltillinen tulosopu 2013-2016. Vaikka tehdään vielä toinen perään 2017-2020, se ei välttämättä vaan riitä. Kikka ei riitä kuromaan tärkeiden vientimaidemme, Saksan ja Ruotsin koko ajan kehittyviä omia käyriä kiinni.

---
Kaiken kukkuraksi on vielä tämä yksi negatiivinen motivaattori Euro-rahaliitossa.

Vaikka Suomi kykenisi nykyisestä sillasta 10 v. raadannalla ponnistamaan ylös, niin se ei lupaa rahaliitossa oleville menestyvillekään maille helpompia aikoja jatkossakaan.

Katsoo mitä tahansa Komission suunnitelmaa tai EU-parlamentin päätöstä, niin "täydellinen taloudellinen yhdentyminen", ja yhteisvelat eli jo sovitut eurobondit ym. aiotaan viedä vain entistäkin syvempään suuntaan.

Plussalle pääseville rahaliiton pohjoisille maille se tarkoittaa jatkuvia, miljardien eurojen veroluonteisia tulonsiirtoja muualle Unionin alueelle.

Tässä vaiheessa varmaan saadaan Ruotsi ja Tanskakin kiinnostumaan liittyä kepeästi eteenpäin porskuttavalle Euroalueelle mukaan?

Toimituksen poiminnat