*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Journalismi menee päähän

Eräs päätoimittaja opetti nuorelle toimittaja-Juhanille, että mikään ei ole niin herkkä kuin toimittaja. Iltasanomat oli päätoimittajansa pääkirjoituksessa valitellut, kuinka meidän mediamme mainoskampanja luo vihaa, eripuraa jne. Kyseessä oli helsinkiläinen kaupunkimedia, jonka tv-mainoksessa rakennettiin muuria Helsingin ympärille.

Päätoimittajamme kirjoitti vastineeksi oman pääkirjoituksen, missä ihmetteli, kuinka julkaisu, jonka liiketoiminta rakentuu julkkisten nostamiseen ja tuhoamiseen ja ihmisten vastoinkäymisillä revittelyyn, jaksaa mukatuohtua. Samalla hän tiedusteli, miten tämän kaltainen toiminta sopii yhteen IS:n päätoimittajan hartaan kristillisyyden kanssa.

IS:n päätoimittajan loukkaantumisella ja pöyristymisellä ei ollut rajaa: henkilöön menemistä ja yksityisyyttä loukkaavaa. Vai niin – mutta miksi se on hyvä asia silloin, kun media sen tekee, ja huono asia, kun medialle tai sen edustajalle se tehdään?

Toimittajuus nousee päähän hyvin helposti. Tiedän, koska minullekin on joskus käynyt niin. Osasyynsä mediavallalle alistumisessa on arvatenkin toivo saada medialta jotain hyvää.

Olisi hyvä muistaa, että medialle sekä huonot että hyvät uutiset ovat hyvää bisnestä. Julkisuus on sen tavoittelijalle kaksiteräinen miekka. Media on likaista touhua.

 

* * *

 

Media mielellään korostaa “yhteiskunnallista tehtäväänsä”. Se kun takaa sellaisia asioita kuin arvostelun yläpuolella olemisen sekä poliittisen ja taloudellisen vallan. "Yhteiskunnallinen tehtävä" toimii alibina. Se oikeuttaa ja samalla hämärtää motiivit melkein mistä vain - sanavalinnat, tulkinnat, kenestä tai mistä kirjoitetaan ja kenelle dosentille tällä kertaa soitetaan toivotun tuloksen saamiseksi. Usein myös se, mistä ei kirjoiteta, on tietoinen valinta.

Harvemmin kukaan ihmettelee, että mitä nämä yhteiskunnalliset tehtävät ovat – jos medialla on jonkinlainen arvomaailma, asenteet ja käsitykset, missä ne listataan? Miksi medioilla ei ole omaa julkista ”puolueohjelmaa”, vaan agenda on piilotettu, kuitattu muutamalla korulauseella ja lähinnä luettavissa rivien välistä pääkirjoitusten jatkumossa?

Eikö ketään häiritse se, että media käyttää ihan aidosti poliittista valtaa? Uskooko joku, että rivikansanedustajalla, tai edes riviministerillä, on yhtä paljon poliittista valtaa kuin ison sanomalehden poliittisen toimituksen esimiehellä?

Missä vaaleissa mediaa ja sen toimittajia voi äänestää? Onko lompakolla äänestäminen oikeasti ainoa vaihtoehto? Entä jos edes sitä ei ole mahdollista tehdä, kuten esimerkiksi YLEn tapauksessa?

Uskooko joku, että toimitukset tai yksittäiset toimittajat ovat puolueettomia - ihan oikeasti?

Muistaako joku, miten Aatos Erkko rakastui Euroopan unioniin?

2011: Mediapomo Pekka Karhuvaara katuu – pitää lehtitalojen yhteistä EU-kampanjaa virheenä, joka haisi pahalle.

2012: Lauri Helve (mm. Kauppalehden pitkäaikainen päätoimittaja): ”Kun Aatos-setä lähti voimakkaasti EU-jäsenyyden taakse, kaikki kriittiset mäkätykset loppuivat”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

42Suosittele

42 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (90 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Puolueetonta mediaa tuskin on. Siksi pidän parempana sitä, että pelataan ihan avoimin kortein.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Se sitoutumattoman esittäminen on aina hauskaa seurattavaa. Höystettynä sössötyksellä kuinka poliittinen sitoutuminen vaatisi muka puoluekirjan ja kun ei sitä löydy, niin pakko olla tosi neutraali...

Reijo Tossavainen

Erinomainen kirjoitus, olen täysin samaa mieltä.

Viime päivien tapahtumiin viitaten totean hieman rumasti mutta kuvaavasti, että "kun media nostaa omaa häntäänsä, niin näky ei ole kovin kaunis".

Janne Kilposuo

Pelkään, että meidän media lähtee ruåtsin tielle. Vaikenemaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Janne, minulle on syntynyt taas toisenlainen kuva median ja erimielisten kirjoittajien olevan hyvin lähellä -ei ruåtsin- vaan pohjoiskorean tiellä. On vain yksi totuus joka tulee kertoa kansalaisille. Tämä se vasta vaarallinen tie on.

Uutisoinnissa otetaan käyttöön omien mielipiteiden mukainen tulkinta puhujan/kirjoittajan sanomisesta. Siis uutisoidaan vain omaan aatemaailmaan sopivana uutisena. Demokratiaako? Ei minun mielestäni. Alkuperäistä puhujan/kirjoittajan sanomaa on muutettu tai siitä jätetään osa kertomatta. Tästä olkoon hyvänä esimerkkinä eilen YLEn uutisissa ollut uutinen PS:n puoluekokouksesta osanottajien kokouksessa esittämät kyvymykset videoleikkauksina ja jättämättä kysymykseen saadut vastaukset esittämättä. Ei edes kerrottu että vastaukset annettiin välittömästi kysymysten jälkeen. Tämä jos mikä on YLE pakkoveron alaisen median tuottamana uutisointina väärän tiedon välittämistä. Miksi YLE tekee näin?

Janne Kilposuo

Ei kukaan ole vaatinut 60-80-luvuilla vallinneen tiedotusvälineiden kommarihegemonian portsareita tilille. Yritystä on ollut mm. kommunismin mustakirja ja jokunen katuva kuten Hannu Kahakorpi.
TerhoPursiaslaisimmat toteavat, että silloin "PITI" olla sitä mieltä.
Monikultti on tiedostavan tärähtäneistön uskonto nyt.
Jos et ole Anssi Kelan kaa samaa mieltä, uhkaa Tero Vaaran (Mamba) kohtalo ja keikat tyssää siihen. Kelat rämpyttää kaikilla areenoilla puhdasmielisten puolestapuhujina. Kun tuuli kääntyy, ihmetellään, voiko pelkkää hyvää tarkoittamalla syyllistyä jonkun sorsimiseen ja vastaus on, juuri siten useinmiten.
Viimeisin esimerkki on Arman Alizarin yritys irtisanoutua suht nuivista heitoistaan. Tais keikat loppua!?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Sirpa seurasin vierestä ja kuuntelin tarkalla korvalla, kuinka Ylen toimittaja koitti pihdeillä irroittaa omia mielipiteitään haastateltavan suusta.

Kattelin jälkkärinä haastattelun....no sanotaan näin että taidokkaasti leikattu.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #73

Antti, jees noihan se meni. Taidokas uutinen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiinnostava kärjistys ja yleistys.

Juhani, sellaisen haluaisin tuoda tässä esille, että minun nähdäkseni media on varsinkin Suomessa hyvin moniarvoinen.

On iltapäivälehtiä, Hesaria, maakuntalehtiä, aluelehtiä, paikallislehtiä, Yleisradiota, kaupallista valtakunnallista televisiota ja radiota, paikallisradioita, puoluelehtiä, aikakauslehtiä, vaihtoehtolehtiä, ammattilehtiä, järjestölehtiä, kansainvälisten pörssiyhtiöiden omistamaa sosiaalista mediaa johon suomalaiset tuottavat sisältöä ja sitten on vielä kotimaista sosiaalisen median ja perinteisen median yhdistelmää eli Usaria. Jotain jäi mainitsemattakin.

Mitä siis tässä medialla tarkoitat? Jääkö joku näkemys tulematta esiin vuoden 2015 Suomessa?

Käyttäjän SariKarlstrm kuva
Sari Karlström

Ainakin Yle ja Iltasanomat mainittu ;)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ovatko ne media? ;)

Kumpikin niistä on menettänyt suhteellisesti painoarvoa viime vuosina melkoisesti aivan kuten moni muukin yksittäinen tiedotusväline tai kanavakokonaisuus.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Minua kiinnostavat yhteiskunnallisesti enemmän kasvottoman median kärjistykset. Mitä "niiden takana piilee?" - käyttääkseni median omaa ilmaisua varjojen luomisesta.
Tällä blogilla on sentään kasvot, kun se kuvaa median omia varjoja.

Käyttäjän jorkkajaatinen kuva
Jorkka Jaatinen

Moniarvoinen?

Mikä on esimerkiksi YLE:n ja Hesarin ero arvoissa?

Samaa tuubaa suoraan suolesta kansan silmille.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Toki mediakenttä on Suomessa monipuolinen. Kaikille löytyy jonkinlainen äänitorvi, jos ei muuten, niin netissä. Viraalisuutta ei voi rahalla ostaa.

En esittänyt mitään suoraa syytöstä mitään tai ketään kohti - ehkä luulit, että tämä oli jonkinlainen vastine tuoreisiin toimituksien pöyristymisiin Immosen "toimittajien puoluekannat selväksi" ja Halla-ahon viimeisintä puhetta kohtaan.

Ei. Kyllä minä olen jo pitkään pitänyt kaikkia ihmisiä inhimillisinä. Siksi pidän myös suurinta osaa inhimillisestä toiminnasta asenteellisena, rajallisena ja lyhytnäköisenä. Erehtyminen, vallanhalu- ja -käyttö, puolueellisuus, kognitiivinen dissonanssi ovat inhimillistä.

Journalistiset ihanteet ovat ihanteita, jotka ovat käytännössä saavuttamattomia. Tämä olisi hyvä myöntää. Se ei tarkoita, etteikö niitä kohti kannattaisi kurkotella. Minusta olisi miellyttävää sekä median tekijöiden että kuluttajien kannalta, että yksittäisillä medioilla olisi selkeämpi mission statement.

Jännä - et mitenkään kommentoinut median valtaa ja sen käyttöä. Se, että Suomessa on monta mediaa, ei muuta tuota mihinkään.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Median valta tulee silloin esiin, kun jokin tiedotusväline tai siellä toimiva yksittäinen toimittaja tekee uutislöydön, joka aiheuttaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja johtaa vaikkapa lainsäädännön muutoksiin tai jonkun henkilön potkuihin. Tämä kyseinen uutislöytö harvemmin liittyy mihinkään laajempaan agendaan, vaikka erityisesti kohde/kohteet niin luulee, vaan kyseessä on yksittäinen uutinen, jonka toimittaja on ammattitaidollaan kaivanut.

Jos kyse on jonkun toimittajan mielipiteestä, sille löytyy useimmiten niin monta vastamielipidettä, että valtamielessä sillä ei ole juuri merkitystä. Oli siis kyse pääkirjoituksesta, kolumnista tai muusta vastaavasta journalistisesta aikaansaannoksesta.

Tässä tulee heti mieleen poikkeus: kulttuuri. Sillä on menekin ja menestyksen kannalta merkitystä, kehuuko vai haukkuuko Hesari esimerkiksi jonkun teatterikappaleen, konsertin tai kirjan. Maakunnissa alueen päälehdillä on vastaavaa alueellista vaikutusvaltaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #29

Kun ministeri Kanervalle media aikanaan "hankki potkut" niin se tuli minusta melko mitättömästä tekstiviestittelystä. Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras puhui muutama päivä sitten, että hänen ex-valtiovarainministeriään voi syyttää huonosta pukeutumisvalinnasta (käyttämistään paidoista) mutta ei valtiopetoksesta.

Pitikö Kanerva potkia pihalle omalaatuisen naismaun vuoksi? Synttäribileiden vuoksi?

Media olisi voinut keskittyä enemmän siihen, minkälaisia päätöksiä Kanerva oli puoltamassa toimiessaan Varsinais-Suomen maakuntavaltuustossa. Erityisen kiinnostavaa selvitystyötä olisi voitu tehdä siitä, miten maakuntavaltuuston puheenjohtaja (*) toimi kaavoitusasioissa: kenelle myönnettiin tontteja, millä perusteilla ja mihin hintaan. Kanervan mukaan kaavoituspäätökset eivät olleet hänen "leipälajiaan", saati kiinnostuksen kohteita.

Voimme tietysti miettiä, mitkä ovat maakuntavaltuuston tehtäviä (**) - sekä tietysti sitä, että valitaanko moneenkin tehtävään Suomessa henkilöitä, joita kyseisen paikan tehtävät eivät kiinnosta tuon taivaallista. Olisiko medialle ollut tällaisesta oivalluksesta apua?

* http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/politiikka/i...

** http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toi...

P.S. Oikein mukavaa sisällöntuottoviikkoa! :)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #29

Toistetaan, kun jumitit: tämä ei ollut ns. reaction piece viimeaikaisiin uutisiin, vaan käsitykseni, joka on vanhempi kuin persupuolue tai nykyisten toimittajien keskimääräinen työkokemus.

Mielestäni käsityksesi, että toimittajan - tai toimituksen - mielipiteillä ei ole vallan osalta merkitystä, on väärä. Tekstini loppuosassa annoin konkreettisen esimerkin siitä, miten media on valtaansa käyttänyt. Ihan huvin takia tuskin on toimittajia aina lobattu, mediasuhteita ylläpidetty firmojen, puolueiden ja järjestöjen toimesta ja ostettu mainostilaa.

Aika moni varoo suututtamasta toimituksia edes aiheesta. Se johtuu siitä, että vaikka ymmärrys olisi toimituksissa inhmillisen rajallista, niin muisti on pitkä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #50

Jiri Keronen kun kirjoitti blogin Helsingin Sanomien toimittajasta, joka uhkaili ja solvasi yksityishenkilöä, blogi otettiin pois vaikka en tiedä mihin kirjoitukseen se perustuikaan kun ei Jiri ole kertonut toimittajan nimeä. Niin se vain on, että Uusi Suomi päätti poistattaa.

Minäkin olen huomannut osaavani lukea rivien välistä, että kuinka toimitus tekee uutisia ja kun meiltä kansalaisilta peritään veroja YLE:lle, niin luulisi siellä olevan uutiset sen verran laadukasta eikä sellaista kauheaa kuraa.

EDIT: Hiukan korjauksia.

Joni Perämaa Vastaus kommenttiin #55

Topi, vastaus löytyy MV verkkojulkaisusta. Sieltä selviää koko tarina.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #50

Esimerkissäsi on mainittu 1990-lukulaista toimintaa, jota sittemmin ovat alan sen aikaiset päättäjät muistelleet. Kuinka hyvin arvelet esimerkin kuvaavan suomalaisten tiedotusvälineiden toimintaa 2010-luvulla?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #56

Se, mitä milläkin hetkellä tapahtuu, on epäselvää senhetkisille kokijoille. Saatiinhan tuo 90-luvun toimintakin julkisesti esiin vasta 2011-2012, kun Aatoksesta aika jätti. Aivan varmasti joistain nykyisistä asioista tullaan toteamaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua samantyyppistä.

Ihan tosissasi väität, että median heterogeenisyyden ansiosta medialla ei oikeastaan ole agendoja tai ohjausvaikutusta, poislukien jotkut hassut teatteri- ja kirja-arvostelut?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #29

Loppuisiko median kiinnostus jopa varsinaiseen asiaan eli itse ongelmaan heti, kun vaikka esim. XYZ-gatessa päästään siihen tavoitteeseen, että miekkonen/naikkonen saa potkut ryhmästä tai puolueesta?

Eihän itse ongelma katoa sillä, että joku saa kenkää: ei Kanervan potkuissa, ei Urpilaisen häviämisessä julkisesta asemastaan, ei Korholan tippuessa MEP-asemastaan huonosti ja ns. pinnallisen vihreästi mediassa käsitellyn ns. ilmastokeskustelun vaikutuksesta.

Korruptio 1) jatkuu edelleen, SDP:n 2) hallitustaival vei suomen syvään kriisiin tai "kyntämään syvällä" ja Korholan vaalitappio 3) ei poistanut energiapolitiikan omituisia kytköksiä. 4) Niinpä esim. Immosen syrjäyttäminenkään ei poista itse ongelmia. Epäonnistunutta integraatiota ja suurtyöttömyyttä ei-työperäisten siirtolaisten parissa.

Jos siis media on hurskaasti aidon kiinnostunut ongelmiin tarttumisesta niiden "poistamiseksi", miksi se lopettaa työnsä kesken heti, kun saa kirjoituksillaan jonkun pään putomaan tai kansa on päässyt hurraamaan pariksi viikoksi? Eikö juuri silloin olisi aika pysähtyä miettimään ilmiöiden ja ongelmien syntyjä syviä? Eivätkö juuri silloin "uutislöydöt" odota todellista, viisasta löytäjäänsä?
---
P.S. Kulttuurilla voi mennä hyvin ja menestystä voi sille siunaantua, vaikkei Suomen media siitä sanoisi sanaakaan.
Esim. moni tutkija tai taiteilija on tunnetumpi ja arvostetumpi Suomen ulkopuolella: heitä kuunnellaan tarkasti kansainvälisissä kongresseissa ja korkeakoulujen luennoitsijana, heidän julkaisujaan arvostetaan ns. referee-teoksissa ja asiantuntijapiireissä, heidän arvostuksensa esim. taitelijana on kunnioitettu monella eri tasolla ja taholla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Markku Huuskolle: Media voi olla esittämääsi tapaan moniarvoinen yhtenä kokonaisuutena, mutta sen yksittäisillä edustajilla on kullakin oma agendansa, joka heijastelee sen arvoja. Toisilla selvempi, toisilla vähemmän selvä. Sen havaitsee pääkirjoituksista, toimittajien kolumneista, uutisten muotoilusta ja valinnasta sekä mielipiteiden julkaisemisesta.

US:n tapainen verkkolehti on sikäli poikkeus, että se ei valikoi kolumnejaan - verkossa on tilaa julkaista kaikki säädyllisyyden rajoissa pysytttelevät kirjoitukset.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Pekka Pihlanto, kyllä mekin teemme valintoja. Esimerkiksi tämä blogikirjoitus on toimituksen toimesta nostettu ns. karuselliin.

Kuluttaja päättää mitä tiedotusvälinettä käyttää, kun tarjontaa on. Ja sitähän Suomessa on, ilmaiseksi ja maksua vastaan.

Jos joku tuote ei kiinnosta tai se vaikuttaa omasta mielestä epäilyttävältä, miksi sitä sitten seuraa tai siihen rahaansa käyttää?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #41

Kuluttajalla on tosiaan vapaus valita. Mutta jotkut valtamediat ovat saaneet sellaisen aseman, että niitä on "pakko" seurata, vaikka välillä hampaita yhteen purren.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #57

Suunnilleen noin. Lompakollaankaan ei voi äänestää muuten kuin kieltäytymällä mahdollisesti kuluttamasta jotain tiettyä mediatuotetta. En usko, että esimerkiksi Helena Eronen tilasi Turun Sanomia, mutta sai silti hihamerkkijupakan niskaansa. Mikäli on jonkinlainen yhteiskunnallinen toimija, politiikassa tai vaikkapa yritysmaailmassa, ei ole mahdollista "kieltäytyä" yksittäisestä mediatuotteesta.. Sitä on pakko seurata ja siihen on pakko reagoida.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #41

Valinnat vain näyttävät jänniltä riippuen mistä päin niitä katsoo. Esimerkiksi juuri nyt nostoista on 3 perussuomalaisten tekstien nostoa ja loput 3 kirjoitusta koskee perussuomalaisia. Eli perussuomalaisilla on eräällä tavalla 100% ilmatilan hallinta - ja tämäkin on valinta.

Käyttäjän amgs kuva

Maailmassa on olemassa poliitikoita, jotka ovat olleet hyvin tyytyväisiä oman maan toimittajiin: Italian Berlusconi järjesti rahalla asemansa mainiosti, Pohjois-Korean Kimit, Castrot Kuubassa ja nyt esimerkiksi Niaraguan Ortega on hakinut tiedotusvälineitä omille lapsille! Toivon mukan Suomessa ei koskaan mennä siihen suuntaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomessahan YLE:n monet toimittajat, tietyt lehdet ja puolueet ylistivät Ortegaa, palvoivat Castroa ja jokunen juche-aatteen kannattajakin heilutteli lippuaan.
Toivon todellakin, ettei Suomessa mennä siihen suuntaan, vaan sanan ja mielepiteen vapaus ja laaja kirjo säilyvät.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Heh, kerroin somessa kuinka näin unta siitä, että Soinista oli tullut YLEn pääjohtaja ja hän määräsi, ettei enää kysytä politikoilta mitä mieltä ne ovat. Pitää aina kysyä kansalta, haastatella kansaa joka kysymyksessä.
Olin iloinen.

Tämä kirjoitus hävisi puolessa tunnissa tältä muka-demokraattiselta palstalta, jota hoiti muka-vasemmistolainen ryhmä.

Joka tapauksessa, tämä uni tuli kuukausi sen jälkeen kun minua oli haastateltu Hesariin ja toimittajalle väitin, että media on puolueellista, ajaa omaa agendaansa jne. Toimittaja ei oikein tykännyt ja pyysi perustelemaan.
Pyysin häntä lukemaan Journalistia, lehtimiesten omaa lehteä, koska siinä oli juuri silloin käsitelty tätä Erkon EU-painostusta.

Puhuttiin muistakin aiheista - tai oikeammin otin esiin vain aiheita, joista minulla oli antaa tarkat lähteet.
Toimittaja kysyi lopuksi arviotani siitä, kuinka paljon ihmisiä uskon tulevan erääseen mielenosoitukseen.
Tästä 25-minuutin haastattelusta julkaistiin vain tämä arvio. ;)

Henry

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Median kyky itsekritiikkiin tuntuu olevan usein sangen heikko ja se näyttää johtavan siihen, että turhan iso osa uutisoinnista ei ole erityisen harkittua, oivaltavaa tai edes oikeaan osuvaa. Muutaman kerran vihreiden puoluekokouksessa istuneena ja siitä tehtyjä uutisia lukeneena olen hämmästellyt, että uutisoivatko todella samasta tilaisuudesta missä itse olen ollut osallisena.

Tässä vaiheessa olen jo oppinut jossain määrin tunnistamaan ne toimittajat jotka kirjoittavat omia asenteitaan vihreistä oikean uutisoinnin sijaan, ne jotka säännönmukaisesti jättävät vihreät kommentit aina uutisensa ulkopuolelle ja ne jotka etsivät tarkoituksenhakuisesti jotain marginaali-ilmiötä josta voivat tehdä uutisia ja näin saattaa vihreitä kummalliseen valoon.

Samaa varmaankin tapahtuu muutaman muunkin puolueen suhteen. Tosin ns. kolmen vanhan suuren suhteen uutisointi yleensä on aina asiallisempaa ja siinä missä vihreä tai perussuomalainen selittää jotain toteaa kokoomuslainen ja demari omassa puheenvuorossaan.

En siis usko median puolueettomuuteen, mutta kuitenkin kannattaa muistaa, että toimittajakunnassa on eroja. On vallan mainioita toimittajia jotka osaavat tuoda asiasta olennaisen eroon varsin objektiivisesti ja on toimittajia jotka julistavat vain omia näkemyksiään ja kaikkea tuolta väliltä. Silti vain surkeimmat toimittajat saavuttavat eräiden vaihtoehtomedioiden tason, joten en näe noita minkäänlaisena korvikkeena perinteselle lehtimiestyölle (muutamaa helmeä lukuunottamatta).

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Markolta oleellinen pointti: "Kannattaa muistaa, että toimittajakunnassa on eroja".

Toisaalta tässäkin tulee esille se, että että puolueissa ylipäätään ei ihan aina olla tyytyväisiä niitä koskevaan uutisointiin. Sama muuten koskee urheilijoita ja heidän joukkueitaan, muusikkoja ja heidän bändejään, yritysjohtajia ja heidän yrityksiään jne. Jos näkemys on kriittinen, on hyvin inhmillistä, että se nähdään puolueellisuutena.

Käyttäjän jorkkajaatinen kuva
Jorkka Jaatinen

Onko siellä tosiaan useapia puoluekantoja kuin kaksi?

Käyttäjän jorkkajaatinen kuva
Jorkka Jaatinen

Onko siellä tosiaan useapia puoluekantoja kuin kaksi?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

En näe tätä pelkästään puoluepoliittisena ongelmana. Jos yrittää muodostaa maailmasta käsitystä, joutuu julkaistut tilastoluvut purkamaan, kausikorjaamaan, miettimään huolella korjataanko lukuja kuinka paljon joskus myöhemmin jne. Tämä siis ns. objektiivisen faktan kanssa painiessa.

**
Sitten eri lukunsa ovat haastattelut tai kommentit, joissa kuka tahansa itse tekstiä tuottava ihminen näkee, että jaaha - tuota kohtaa lainattiin mutta tuota ei, tuo on irti kontekstista, tämän toimittaja ymmärtää tahallaan väärin, tämän toimittaja ymmärtää vain tyhmyyttään väärin, tuossa on desimaalivirhe, nyt se ajattelee omenoita kun se kirjoittaa appelsiineista.

Tuossa on tilausjuttu, tän käski päätoimittaja tehdä, kun sitä harmitti mitä jossain oli sanottu, nyt varmaan toimittajaakin vähän jo hävettää, mutta palkkansa eteen moni joutuu tuyollaista tekemään.
**

Median suurkuluttajana ja maailmanymmärtämistä yrittävänä tämä on minulle iso käytännön ongelma. Tiedän jo, että kahdeksankymmentäprosenttisesti Hesarin ja Iltalehden pääkirjoitukset ovat täyttä kuraa. Tiedän, että on tiettyjä aiheita, kuten maahanmuutto, monikulttuurisuus, valuuttaliitto ja "yhteiskunnallinen tehtävä", jotka ovat yksinkertaisesti liian arkoja aiheita suurimmalle osalle toimituskunnista käsitellä millään tavalla neutraalisti.

Toimittajan tai toimituksen heikko tai ainakin rajallinen aiheenhallinta, ennakkokäsitykset, haastateltavien valinta ja heidän heikkouksiensa ymmärtäminen jne. tekevät median ammattimaisesta käytöstä raskasta. Toistaiseksi parasta jälkeä olen saanut seuraamalla twitterissä fiksuiksi itsensä usein osoittavia tyyppejä, ja seuraamalla, mitä artikkeleita he twiittaavat esiin ja minkälaisilla saatesanoilla.

Harvoin, mutta kuitenkin joskus, vastaan tulee toimittajia, joiden kädenjälkeen voi luottaa melkein aina tai lähes aina. David Marsh, Martin Wolf, Wolfgang Münchau, Martin Sandbu. Suomesta en äkkiseltään keksi yhtäkään nimeä, jonka teksteihin ei tarvitsisi aina orientoitua optikolta pöllityllä linssipaletilla. Ehkä se on yksittäisten toimittajien, tai toimituksien, tai kustantajien ominaisuus.

Jos joku näkee tai kuulee jossain hyvän suomalaisen toimittajan, saa kertoa. Seuraisin mielelläni.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #32

Totta. Itse olen kiroillut milloin minkäkin uutisen ja taulukon kanssa kun siinä ei kerrota edes sitä, että onko kyseessä pelkkä euromääräinen summa vai onko kyse rahan reaaliarvoista. Vähintään tämä olisi hyvä olla aina mukana, eli kun teette inflaatiokorjuksen lukuihin, niin kertokaa siitä ;)

Hassuja ovat myös nämä toimittajien numerosokeuskohtaukset. Huolestuttaa se millä mallilla toimittajan ymmärrys kirjoittamastaan asiasta on jos hän ei huomaa vaikkapa miljardin ja miljoonan eroa.

Itse olen odottanut tuosta Kreikan tukijupakasta sitä, että milloinkahan toimittajat oikeasti huomaisivat kolmenkymmenen vuoden ja 3-5 vuoden lainojen tosiasiallisen luonne-eron. No Kreikan tilanteessa on muutenkin paljon sellaista josta toimittajat eivät ole pahemmin kirjoitelleet.

Mitä noihin toimittajiin tulee, niin keskityt näemmä talouspuolen juttuihin, mikä toki on ymmärrettävää. Sillä puolella tuntuukin suomalaisessa toimittajakunnassa olevan ne suurimmat heikkoudet. Esimerkiksi osa ulkomaantoimittajista on ihan hyviä, vaikken kyllä nimiä muista.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #35

"
Mitä noihin toimittajiin tulee, niin keskityt näemmä talouspuolen juttuihin, mikä toki on ymmärrettävää. Sillä puolella tuntuukin suomalaisessa toimittajakunnassa olevan ne suurimmat heikkoudet.
"

Nojaa. Onhan näitä maahanmuuton ja talouden lisäksi muitakin.

Esimerkki 1: Hihamerkkigate. (Kansanedustaja erotettiin eduskuntaryhmästään). Tahallinen väärinymmärrys ja minkä jälkimainingeissa julkisen sanan neuvosto vieläpä puolusti omiaan. Aihepiiri: Perussuomalaiset
Esimerkki 2: Audi-gate. (Esko Kiesi sai kenkää). Aihepiiri: Feminismi.

Molemmissa konkreettista vallankäyttöä Markku Huuskon käyttämin kriteerein.

Yleisradion hyvin yksipuolisista Ydinvoimanäkemyksistä (uutisoinneista) saisi joku mediatutkija helpostikin kasaan materiaalia.

Jos näin on kyse Markon mainitsemasta heikkoudesta, niin toimittajat ovat yksinkertaisia. Minä taas uskon kyseessä olevan enemmänkin toimittajakunnan enemmistössä esiintyvistä aatenäkemyksistä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #45

Tuossa tarkoitin kylläkin niitä parhaita toimittajia, en lehdistön heikoimpia lenkkejä. Eli koen, että meiltä puuttuu ainakin osin tasokas kärki talouskirjoittelussa, mutta eräillä muilla osaamisen alueilla meillä on varsin hyviä kirjoittajia.

Itse luen kotimaisista lehdistä talousjuttuja lähinnä Hesarista, Taloussanomista ja Kauppalehdestä (+satunnaisesti vasemmiston lehdistä) joten katsantokantani voi olla suppea, mutta missään noissa kolmessa ei talousjutut ylitä sellaista kynnystä että voisin pitää niitä erityisen hyvinä. Kohtalaisen hyviäkin juttuja välillä löytyy, mutta pääsääntöisesti lähinnä keskinkertaisia ja jonkun verran huonoja.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #32

Uudessa Suomessa on vain hyviä toimittajia. Itseni jätän toki tämän arvioni ulkopuolelle.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #59

Korjaan! Kehityskelpoisia, ei hyviä. Aina on parantamisen varaa. Jos alkaa liikaa duunareita kehua, niin niillä nousee journalismi päähän.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #32

Aikalailla voisin allekirjoittaa Juhanin kommentin.

Suomalaisten toimittajien substanssiosaamisen ohuus on valitettavaa, mutta toisaalta ymmärrettävää, asiantuntijatasolla he eivät voikaan olla.

Mutta vielä vakavampia ongelmia ovat vaatimaton aritmeettislooginen kyvykkyys sekä laskennan että varsinkin päättelyn osalta, yleensä erittäin kapea ja siten biasoitunut lähteiden käyttö (mukaanlukien asiantuntijavalinnat, lisäksi asiantuntijoiden esimerkiksi poliittisia sidoksia ei yleensä suuremmin taustoiteta) ja melko "luova" asenne totuudessa pysymiseen ja todellisuuden välittämiseen. Nämä ovat johtaneet siihen, että objektiivisuuteen pyrkivän informaation välittämisen, raportoinnin, asemesta tekstejä sävyttää päälle käyvä kantaaottavuus siitä, mikä on (toimittajan mielestä) oikein ja mikä väärin ja mikä on hyvää ja mikä pahaa.

Tämän seurauksena on, että suomalainen asiajournalismi on yleensä tuskastuttavaa ja turhaannuttava luettavaa ja usein suoranaista ajan hukkaa.

Käyttäjän markkusalomaa kuva
Markku Salomaa

Loistava kirjoitus Juhani ja virkistävää vaihtelua siihen diiba daabaan joka levisi mediaan heti PS:n puoluekokouksen jälkeen.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

Kiitos Juhani, naulan kantaan osunut kirjoitus.
Ei lehtien moninaisuus tästä asiasta mitään kerro, vaan miten TV, radio ja eniten luetut uutislehdet asioista uutisoivat.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Pisti silmään kuinka erilaiset otsikot YLE Uutiset ja Helsingin Sanomat oli saanut Donald Trumpin osallistumisesta republikaanien vaalikeskusteluun. Hesarin mukaan Trumpille buuattiin ja YLE:n mukaan Trump esiintyi edukseen. Juttujen tarkemmat sisällöt olivat ehkä lähempänä toisiaan ja kumpikaan otsikko ei varsinaisesti väärässä ollut, mutta antaa eri mielikuvan.

Keskustelin myös erään toimittajan kanssa joka ammattitaustani perusteella oli (ilmeisesti) luonut minusta omanlaisensa mielikuvan. Ja kun en persoonaltani ja toiminnaltani ollutkaan tämän mielikuvan mukainen, siitä sitten noottia. Että onko laajemminkin toimittajien käyttäytymismalli ja voiko tällainen toimittaja toimia työssään objektiivisesti.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Itselle pisti silmään, että Huopaisen tekstiä jaettiin Facebookin puolella MV-lehden blogikirjoituksena. Toisaalta ei liene ensimmäinen kerta, kun sinne napataan täältä tekstejä kyselemättä asianomistajilta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

YLEn uutisissa ei kerrottu PS-puoluekokouksen tekemistä linjauksista mitään, sensijaan yksittäisten kokousedustajien ehdotukset saivat näkyä vaikka eivät kannatusta saaneetkaan. Puoluekokouksen kannattama euroero olisi pitänyt näkyä myös mediassa.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kyllä Hesarin avoin kanta EUn puolesta oli tosi harvinainen poikkeus . Koska itse olin silloin liittymistä vastaan,olin minäkin tosi vihainen . Toimitus ja johto perustelivat tätä poikkeusta asian suuruudella. Isänmaan ehdottomalla edulla.
Tuho tai EU. Seuraava voi olla Nato- kysymys.
Toivottavasti EU- virheestä opittiin,mutta välttämättä ei. Elämää suurempia,isänmaan kohtalonkysymyksiä nousee aina.

Se,mikä perussuomalaisilta nyt jää ilmeisesti näkemättä tai myöntämättä on,että vielä paljon suurempia,ja ehdottomasti kannanottoja v a a t i v i a kysymyksiä ovat esim. ihmisoikeudet, tasa-arvo,pakolaisuus tai hyvinvointivaltio.
Ne eivät ole mielipiteitä puolesta tai vastaan tai tulkintakysymyksiä,kuten persut haluavat väittää niiden olevan.
On olemassa velvoitteita,jotka koskevat jokaista toimittajaa ,oli hän sitten sitoutunut tai ei.
Jos persutoimittaja rikkoo tässä mielessä , asiaa ei mitätöi se,että hän e d u s t a a puolueen näkemystä.
Hän on edelleen huono toimittaja.

Sen lisäksi sotketaan nyt erilaiset mediat ja niiden sisäiset työnjaot. Ei tarvitse tosiaan tutkia kuin Hesaria ja Yleä ,kun huomaa suuren kirjon erilaisia muotoja,sisältöjä ja painotuksia. Varsinainen uutistoimitus on vain pieni osa.
Siinä olen saanut vuoden tutkimisella vähän käsitystä siitä,mihin suuntaan persut haluaisivat uutistoimintaa kehittää.
Suunta on kaikessa hyvän uutistoiminnan oppien vastaista .
Useimmilla on jotain havaintoa tästä,niin,että jääköön luonnehtimatta.

Miten toimittajien puoluekannan julkistaminen muuttaisi mustan valkoiseksi,on minulle epäselvää.
Useimmilla toimittajakavereillani ei taida edes sellaista olla.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"... ehdottomasti kannanottoja v a a t i v i a kysymyksiä ovat esim. ihmisoikeudet, tasa-arvo,pakolaisuus tai hyvinvointivaltio. Ne eivät ole mielipiteitä puolesta tai vastaan tai tulkintakysymyksiä,kuten persut haluavat väittää niiden olevan. On olemassa velvoitteita,jotka koskevat jokaista toimittajaa ,oli hän sitten sitoutunut tai ei"

Eli toimittajan on PAKKO olla monikulturismin puolella?

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Ihmisoikeudet eivät ole monokultturismia.
Esim hyvinvointivaltion Suomessa sovellettava arvoperusta tai tasa-arvo perustuvat jopa perustuslakiin,määrättyjen poliittisten virtausten vastustaminen rauhansopimukseen ja kansainvälisiin sopimuksiin.
Ei ole mitään ihailtavaa " rohkeutta" tai " avoimuutta" hyökätä toimittajana näitä vastaan,vaikka sen tekisikin avoimesti jäsenkirjaa heilutellen.
No , rohkeaa ja avointa se tietysti voi kyllä olla.
Muttei ihailtavaa toimittajantyötä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #30

Konkreettisesti. Voidaanko hylätä länsimaiset ihmisoikeudet niiltä, jotka eivät näitä ihmisoikeuksia itse hyväksy (vrt. Kairon julistus, 57 maata ...)?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #38

Ihmettelin jo 60-70-luvun vaihteessa sitä merkillistä ilmiötä, että suomalainen kulttuuri-intellektuelliporukka saattaa aivan estottomasti ihailla väkivaltaa ja rasismia, jos ideologiset suhdanteet vain sitä vaativat.

http://alkonkassalla.blogspot.fi/2015/03/kun-kohta...

Näinä päivinä nämä ilmiöt näyttävät taas toistuvan. Aivan samanlaisina.

Nytkin meillä on itseään sivistyneinä ja suvaitsevina pitäviä ihanteellisia ihmisoikeusideologeja, jotka vihaavat sietämättömästi oman maan "impivaaralaisia rasisteja", mutta ovat samaan hengenvetoon antamassa kaiken mahdollisen tuen vieraskulttuureille, joissa länsimaiset yksilöoikeudet on jätetty hyväksymättä.

Ja tämä puhdasoppisuus, jolla nytkin omaa ideologiaa tunnustetaan ja julistetaan tajuamatta että kyse on todellakin vain oman ajattelun tunnustuksellisuudesta, jossa lähtökohtaisia käsitteitä ei pystytä kyseenalaistamaan, se on kai aika ikuinen ilmiö.

Ääni väristen sydäntäsärkeviä työväenlauluja loilottavat taistolaisethan perivät tuon teoreettisen puhdasoppisuuden lipunkantamisroolin suomalaisessa politiikassa 70-luvun mittaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Faabeleita.
Toisaalta, kaikki luut eivät ole kaikille koirillekaan yhtä maukkaita. Ne valitsevat Mutta senhän ne itse asiassa myöntävätkin kaluamisensa intomielisyyden kautta.

Sen sijaan sopuleiden käyttäytymisessä tarvittaisiin jo jyrsijäasiantuntemusta. Mikä niillä menee päähän? Vai ovatko ne ehkä vain niin likinäköisiä, että vain edellä juoksevan sopulin peräpää on näkökentässä?

Arto Granlund

On helppoa yhtyä Huuskon näkemykseen suomalaisen median moniarvoisuudesta. Parhaiten sen ymmärtää, kun käy kirjaston lukusaleissa. Erilaisten tutkimusten mukaan suomalaiset ovat maailman mittakaavassa lukevampia kansakuntia ja erilaista tietoa, on saatavilla jos on vain halua sitä saada.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Minulla ei liiemmin ole ollut aikaa matkailla kirjastoihin, vaan lehtiä on tilattu suoraan kotiin. Ulkomailta matkanteko suomalaisiin kirjastoihin on vielä haasteellisempaa.

Tietoisuus kasvaa jättiloikan, kun suomen lisäksi englanti sujuu edes keskinkertaisesti. Se on oikeastaan perusedellytys päästäkseen siihen ns. raakadataan kiinni, mitä monet mediat siteeraavat. Parhaimpana pidänkin nettiaikakaudella linkittämistä lähteisiin.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Olen samaa mieltä Huopaisen kanssa tuosta median yksimielisyydestä tiettyjen asiakysymysten kohdalla. Siitähän perussuomalaiset ovat huolissaan, ettei heidän näkemyksensä eräissä asioissa pääse oikeassa valossa julkisuuteen.

Mutta miksi tuosta pitäisi olla huolissaan. Sanomme elävämme demokratiassa, mutta katsomme sormien läpi sitä ettei kansalla ole mielipiteenilmaisumahdollisuutta mihinkään kysymykseen. Jos kansa ei sitä tarvitse, ei vastaavan vaikutusvallan käytöstä perussuomalaisten tule olla huolissaan. Antakaa median, lobbaustoimistojen, etujärjestöt ja erilaiset toreille kokoontuvat huutokuorojen polkea kansanvaltaa ihan niin epädemokraattisesti kuin ne tahtovat.

Tilanne on kyllä täysin absurdi demokratiamielessä. Perussuomalaisilla on oikeusministerin salkku. Ei pitäisi olla mahdotonta edistää viralliset mielipidekyselypalvelimen käyttöön ottoa tässä maassa. Päästäkää kansa muodostamaan kantansa perussuomalaisten mielestä tärkeisiin kysymyksiin, niin ei tarvitse jupista. Sekin kun jo olisi suoraa demokratiaa, vaikka suoraa päätösvaltaa ei asioihin vielä olisikaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Olen samaa mieltä Huopaisen kanssa tuosta median yksimielisyydestä tiettyjen asiakysymysten kohdalla. Siitähän perussuomalaiset ovat huolissaan, ettei heidän näkemyksensä eräissä asioissa pääse oikeassa valossa julkisuuteen."

Pitäisikö toimittajakuntaan järjestää persukiintiöt, tasapuolisuuden varmistamiseksi? Ehkä asia nyt järjestyy kun puolue on hallituksessa ja oikeusministerikin on persu.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Pitäisikö toimittajakuntaan järjestää persukiintiöt, tasapuolisuuden varmistamiseksi? Ehkä asia nyt järjestyy kun puolue on hallituksessa ja oikeusministerikin on persu. "

Pitäisikö vaiti hyväksyä tilanne, jossa media aivopesee kansaa milloin minkäkin asian kannalle. Perussuomalaisten kohdalla en ole kovin toiveikas, että haluaisivat edistää kansalle oikeutta muodostaa mielipide vaikkapa määrästä paljonko kiintiöpakolaisia pitäisi vuosittain maahan ottaa.

Mielestäni Huopainen kritisoi median ja toimittajien toimintaa vain siksi ettei perussuomalaisten näkemykselle löydy mediassa tilaa. Räikein ongelma kuitenkin on ettei kansan äänelle löydy demokratiassa tilaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Räikein ongelma kuitenkin on ettei kansan äänelle löydy demokratiassa tilaa."

Kansan äänikin on tärkeä, mutta todellinen asiantuntemus pitäisi olla paremmin edustettuna. Valitettavasti erilaiset asiantuntijatkin joutuvat tekemään lööppikamaa, päästäkseen esille mediassa.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Arto, tai sitten pohtia toimittajien koulutuksen sisältöä.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Moniarvoisuuden ihannemaassa USAssa kiellettiin juuri paikoitellen etelävaltioiden lipun esille pano.
Rasismin propagointina.
Sekin oli avointa ja huomattavan ihmismäärän tukemaa.
On siis joitakin universaaleja , jotka eivät kuulu mielipiteisiin. Ihan riippumatta siitä,kuinka moni ihminen jossain , jossain vaiheessa haluaisi tämän kiistää.
Toimittajilla on vastuu muistuttaa myös t ä s t ä .

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jännää, kuinka moni kirjoittaa ja kommentoi jotain ihan muuta, kuin mitä itse kirjoitin. MOT.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Minä kommentoinkin Heikki Aukeeta.
Olisin kommentoinut sinuakin mielelläni, mutta kun minulla ei ilmeisesti riitä eväät ajatuksesi ymmärtämiseen, niin on korrektia olla kommentoimatta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kyllä sinulla eväitä riittää monenlaiseen, olkoonkin, että talouspuolella puhut jatkuvasti pehmoisia. Lisäksi ymmärsin, että Aukeeta kommentoit. Sitä minä ihmettelinkin, että miksi tämä nyt kääntyi persukeskusteluksi, kun ylipäätään aloitin kirjoittamalla mediasta yleensä. Jos kirjoittaisin ralliautoista, niin joku näkisi siinä persuaspektin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #63

Juhani, mutta kun persut ovat niin kivoja ja rakastettavia ettei niitä vain voi unohtaa missään tilanteessa. :D

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #64

Joo. Sarkasmi kun on taitoa vaativa laji.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #63

Minä ainakin totesin olevani kannallasi ja esittämäsi medianäkemyksen suhteen samaa mieltä. Tarvitseeko asiaa sen enempää vatvoa. Ainakaan minä en keksi näkemyksesi tueksi tai sitä vastaan mitään.

Mutta et kai vain ole sillä kannalla ettei asian korjausehdotuksia saa tässä yhteydessä esittää? Totesin vain, että teillä on nyt oikeusministerin salkku ja mahdollisuus edistää virallisen äänestyspalvelun käyttöönottoa millä todellinen kansan mielipide asioihin voidaan mitata ja selvittää päättäjien huomioitavaksi. Luulisi populistipuoluetta kansan todellinen kanta kiinnostavan.

Halla-aho syytti päätoimittajia demokratian vihollisiksi ja minä sanon perussuomalaisten voivan nyt näyttää oletteko eri puusta. Näyttäkää kykenettekö palauttamaan kansalla vaikuttamisen vallan demokratian terroristilaumoilta joita kiinnostavat vain omien kantojen edistäminen ja tuon kannan yleiseksi mielipiteeksi julistamin.

Syrjäyttäkää lobbaustoimistot, etujärjestöt, media, julkiset joukkokokoukset, kansalaisjärjestöt ja muut piirit jotka nyt käyttävät kansalle kuuluvaa vaikutusvaltaa. Vieläpä demokratialla asiaa itseriittoisesti perustellen. Kuinka kipeää se tekee tunnustaa ettei kansalla ole mahdollisuutta muodostaa kantaa mihinkään asiaan, vaikka tekniset mahdollisuudet kansan kannan selville saamiseksi olisi melkein ilmaiseksi mistä tahansa asiasta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ei kai vain sinua ymmärretty väärin? : D

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

"Ymmärtää väärin" on liian usein puhekielessä käytetty ilmaisu sille, että kuulija ei kuuntele, ja lopulta väittää toisen sanoneen jotain ihan muuta, kuin mitä sanottiin. Sillä ei ole mitään tekemistä ymmärtämisen tai sen puutteen kanssa. Se on tahallista paskaa, ilkeää ja typerää.

Kuten vaikkapa tuo Vihavaisen itkeminen, että "Juhani haluaa lehdistön kontrollin alle". Uskomatonta spedeilyä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Niinhän me aina teemme ;) Kirjoitus joko herättää tai on herättämättä meissä ajatuksia jotka vievät sitten omaan suuntaansa.

Itse en esimerkiksi pahemmin puuttunut valta-asiaan. Vaikka minua riepoo esimerkiksi se, että media mielellään nostaa esille provokaattoreita ja jättää ne osaavammat maltilliset aina taka-alalle, en sinällään usko, että kyse olisi tiedostetusta radikalismin suosimisesta, vaan vain siitä, että rääväsuisuus ilmeisimmin myy paremmin kuin maltillinen asiallisuus. Lienee lopulta niin, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja osallistuminen on medialle kovin usein alisteista katsoja- tai lukijaluvuille. Tämä sitten vaikuttaa suoraan mm keitä päätyy kansanedustajiksemme.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Vastakkainasettelua myös haetaan. Että toisesta laatikosta pomppaa pää, sanoo juupas ja toisesta laatikosta eipäs.
Se kuuluu myös evoluutioon, ihmispsykologiaan. Kaikki poikkeava pannaan merkille.

Haetaan myös julistajia joilla on muutaman teesin punchline siitä että näin kun tehdään niin maailma pelastuu. Varsinkin jos teesit myötäilevät omia ennakkokäsityksiä.

Tosin mielessäni taisi vilkkua Aarno Laitisen viimeisin kolumni...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Lienee lopulta niin, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja osallistuminen on medialle kovin usein alisteista katsoja- tai lukijaluvuille. Tämä sitten vaikuttaa suoraan mm keitä päätyy kansanedustajiksemme."

Sen takia saamme päättäjiksemme populisteja, eikä sellaisia jotka ymmärtävät asioita ja joilla olisi toimintakykyä.

Eduskuntaan ja hallitukseen pääsevät rääväsuisimmat, sellaiset jotka antavat eniten työtä ja toimeentuloa median edustajille.

Tällä tavalla media palvelee myös tahtomattaan populisteja ja rääväsuita nostamalla heitä esiin. Jokaisella on kuitenkin oma leipä ja oma hyvinvointi se kaikkein tärkein asia, niin mediallakin.

Mistä saataisiin sellaista mediaa joka antaisi kuivaa asiantutevaa asiantuntijatietoa sitä haluaville? Miten tätä kuivaa asiatietoa ja sen tuottamista ja levittämistä sitten oikein rahoitettaisiin?

Yle on yhteiskunnan omistama ja veroilla rahoitettu tiedonlevityskanava, mutta se toimii markkinoiden ehdoilla ja harrastaa samaa lööppijournalismia kuin kaikki muukin media.

Seppo Hildén

Allekirjoitan blogistin näkemyksen täysin ja lisäisin vielä muutaman ikävän kehityssuunnan journalismin kentässä.

Toimittajien yleisivistys on luokattoman huonoa, siihen ei panosta toimittajia palkkaava media eikä itse toimittajatkaan näköjään yhtään nykyään. Mediathan voi palkata kenet tahansa kadulta toimittajaksi. Mitään journalistisia opintoja ei tarvitse olla suoritettuna. Näin on ilmeisesti paljon toimittajia medioihin palkattukin. Riittää että omaa jonkinlaiset äidinkielelliset kyvyt tuottaa jonkinlaista kieliopillisesti luettavaa tekstiä. Ja joidenkin kohdalla tästäkin joustetaan.

Toinen huolestuttava ja lyhyessä ajassa tapahtunut muutos on toimittajien naisistuminen. Jo 60 prossaa toimittajista (Suomessa) on naisia. Ja tämä näkyy kyllä sitten jutuissakin. Kaikenlaiset tunteita herättävät jutut ja viihdejutut ovat lisääntyneet medioissa huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana. Veljet, syyn tiedätte nyt.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Toinen huolestuttava ja lyhyessä ajassa tapahtunut muutos on toimittajien naisistuminen. Jo 60 prossaa toimittajista (Suomessa) on naisia."

Voi johtua siitä että lukijoista suurempi osa on naisia ja naiset haluavat naisellisia juttuja joita osaavat tehdä parhaiten naiset.

Muutenkin juttuja tehdään lukijoille, lukijoiden ehdoilla.

Jos siis väitetään että tehdään vääränlaisia juttuja, pitäisi vaihtaa lukijat sellaisiksi jotka haluavat sellaisia juttuja joita se haluaa joka väittää että tehdään vääränlaisia juttuja. Ne ovat vääränlaisia hänen mielestään, mutta ei valtaosan lukijoista mielestä, muuten niitä ei luettaisi ja toimittaja saisi potkut.

Toimittajat saavat kai herkästi potkuja tänä päivänä. Jäljelle jäävät ne toimittajat joita kansa haluaa.

Tämä on hyvä näin. mutta tarvittaisiin myös sellaisia juttuja joiden sisältö ei heijasta kansan mielipidettä, vaan asiantuntemusta.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

"Toimittajien yleisivistys on luokattoman huonoa, siihen ei panosta toimittajia palkkaava media eikä itse toimittajatkaan näköjään yhtään nykyään."

Samoinhan on lukijakunnan osaltakin, joten näinhän tämä toimii varsin hyvin. Ei faktat ja taustat jollekin tapahtumalle ketään kiinnosta vaan se, miltä kenestäkin tuntuu.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Toimittajienkin kannattaisi mietiä tätä:
Jos joku huutaa "eläköön edistys!", muista aina kysyä "mikä edistys?"

anita frisk

Vastaus sallittaneen, vaikken (hyviin) veljiin kuulukaan?

Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi nykytoimittajien yleissivistyksen surkeasta tasosta. Pikainen vilkaisu wikipediaan ei todellakaan korvaa huolellista tutustumista aiheeseen, mutta näyttää olevan aika yleinen käytäntö. Aikoinaan esim. hesarissa oli kunnia-asia, ettei "oikaisut"-osiota ylipäänsä ollut, nykyään jokaisessa numerossa se on itsestäänselvyys.Eikä niitä oikaisuja ole vain yksi.

Useiden toimittajien suomi on sellaista, että Kotuksen vähän modernimmatkin kielenuudistajat huokaavat syvään. Possessiivisuffiksin käyttö ON vaikeampaa kuin astrofysiikka ja mitä eroa on muka sanoilla joka ja mikä? Hämärtävien eufeismien keksiminen tosin sujuu mallikkaasti.

Huusko kirjoitti, että Suomessa on moniarvoinen media, lehtiä on siis jokaiselle jotakin-periaatteella Kennelistä VauvaPlussaan ja tätä pidän positiivisena, valinnan vapautta. Kuluttaja saa päättää mitä haluaa ilokseen tai viisastuakseen lukea ja mistä maksaa. Jos lukee Demaria, Kansan Uutisia, HBLaa, Perussuomalaista, Nykypäivää tai vaikkapa Voimaa, tietää jo etukäteen minkäväristä uutisointia on odotettavissa. Tämä on mielestäni reilua. Mutta HS, joka mainostaa itseään suurimpana puolueettomana valtakunnallisena lehtenä sortuu kylläkin kuluttajaa harhaanjohtavaan mainontaan. Suurin toki, mutta varsin kaukana puolueettomuudesta. Jankuttavalla agendallaan yleensä kerrallaan viitisen aihetta, jotka hämmästyttävästi usein ihan samat kuin YLElläkin. Kestosuosikkeja persut, multikulttuuri, pakkoruotsin siunauksellisuus, EU. Tällä hetkellä Kreikka (joka ei ole itse siis aiheuttanut velkaantumistaan), Välimeren ylittävät työperäiset siirtolaiset, syksyllä sitten palataan taas Guggenheimiin (välttämätön Suomelle) ja nyt uutena - arvatenkin puollettavana - asiana Formula1-radan rakentaminen.

Takaisin ne 60-80-lukujen litkivät mutta tutkivat toimittajat! Kekkos- ja stallariaikana tietoa kaiveltiin, mutta sitä ei saanut julkaista mm. "ulkopoliittisista syistä". Nykyään sitten henkisen laiskuuden voi piilottaa "poliittisen korrektiuden" alle.

Miksi naisia pitää aina syyllistää kaikesta? Persus penkistä äijät ja ottakaa se tila takaisin! Äideistä, vaimoista ja tyttäristä on hyvä aloittaa.Toki omalla vastuulla.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Pitkä kännäily johtaa alkoholismiin. Tietystikään moni alkoholisti ei myönnä alkoholismiaan..Viina on viisasten juoma.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Olen blogistin kanssa erittäin jyrkästi eri mieltä.

"Eikö ketään häiritse se, että media käyttää ihan aidosti poliittista valtaa? Uskooko joku, että rivikansanedustajalla, tai edes riviministerillä, on yhtä paljon poliittista valtaa kuin ison sanomalehden poliittisen toimituksen esimiehellä?"

Uskooko joku että kaupallisen median edustaja, sen omistaja tai toimittaja, hakisi toiminnallaan poliittista valtaa, tai edes vaikutusvaltaa. Minä en.

Kyllä kaupallisen median edustajana sen omistaja hakee nimenomaan taloudellista tulosta ja toimittajalta edellytetään sellaista toimintaa mikä takaa omistajan taloudellisen tuloksen. Taloudellinen tulos puolestaan takaa toimittajan työpaikan.

Taloudellista tulosta ei saavuteta sillä että tavoitellaan poliittista vaikutusvaltaa, tai levitetään kansalle faktoihin perustuvaa valistusta maailman todellisesta tilasta, tai esittämällä jonkin toimittajan, päätoimittajan tai median omistajan poliittista agendaa, poliittista näkemystä.

Blogisti näyttää pahasti haksahtaneen arvioidessaan median tavoitteita ja toimittajakunnan tavoitteita. Toimittajat toimivat kuin populistipuolueet, ne pyrkivät kaikin tavoin miellyttämään asiakkaitaan, lukijoita, kuuntelijoita ja katselijoita. Niin tekee myös valtion media YLE.

Media pyrkii tiedottamaan ja uutisoimaan asioita joita sen asiakkaat haluavat uutisoitavan ja tiedotettavan. Jos kansa haluaa että uutisoidaan Matti Nykäsen elämää, niin media tekee sen, se uutisoi ja kertoo juttuja Matti Nykäsestä. Jos kansa haluaa että perussuomalaisista kirjoitetaan mairittelevia juttuja, media tekee niin. Jos kansa haluaa perussuomalaisista kerottavan karmaisevia Immos- juttuja, media tekee senkin.

Kummassakin tapauksessa, siis Nykäsen tapauksessa ja perussuomalaisten tapauksessa, media ruokkii kansan ruokahalua tietää lisää Nykäsestä, tai perussuomalaisista. Media ei tee sitä missään muussa tarkoituksessa kuin saadakseen edustamansa media kannattavaksi, niin että se ruokkii sekä median omistajat, että sen rengit, toimittajat.

US voi olla poikkeus säännöstä, koska sen omistajataholle nämä mediakustannukset ovat pikkurahoja, media voi keskittyä toimituksessa johonkin linjakkuuteen, joka palvelee jotain muuta tarkoitusta kuin omistajan kukkaroa ja toimittajien työpaikojen säilymistä. Mutta uskon että myös US toimii silti hyvin paljon kaupallisista lähtökohdista, mutta onnistuneesti ainakin siinä mielessä että ainakin meikäläinen asiakas pitää lopputulosta hyvänä.

"Missä vaaleissa mediaa ja sen toimittajia voi äänestää? Onko lompakolla äänestäminen oikeasti ainoa vaihtoehto?"

Se lompakko on todella kaikkein tehokkain vaihtoehto, sillä eihän lehdistöä pidä sitoa mihinkään poliittiseen mielipiteeseen tai mielipidetutkimuksiin, eukä median linjasta pidä äänestää. Ei missään tapauksessa. Se olisi tiedottamisen vapauden vastaista.

Mutta lompakko sitoo median kyllä tehokkaasti sekä yleiseen mielipiteeseen että sen miellyttämiseen tehokkaalla tavalla, tehokkaammalla kuin mitä mikään äänestystulos olisi.

"Entä jos edes sitä ei ole mahdollista tehdä, kuten esimerkiksi YLEn tapauksessa?"

Toivon tosiaan ettei koskaan mentäisi siihen että kansa, saati sitten yksin perussuomalaiset, saisivat päättää mitä mediassa saa kirjoittaa ja mitä mieltä toimittajat saavat olla asioista.
---------------

Blogisti ilmeisestikin tavoittelee sellaista asiantilaa että siitä mitä mediassa saadaan kirjoittaa pitäisi voida päättää perussuomalaisten puoluekokouksessa, perussuomalaisten eduskuntaryhmässä tai perussuomalaisten ministeriryhmässä.

Olen blogistin kanssa erittäin jyrkästi eri mieltä ja vastustan blogistin esittämää median vapauden rajoittamista viimeiseen asti.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tapasi mukaan roskaa, mutta aika tavallista sellaista. Jos media-alan, poliittisen vallan ja taloudellisen toiminnan yhteys on sinulle tuntematon juttu, niin antaa olla.

Puutun vain tähän:

"Blogisti ilmeisestikin tavoittelee sellaista asiantilaa että siitä mitä mediassa saadaan kirjoittaa pitäisi voida päättää perussuomalaisten puoluekokouksessa, perussuomalaisten eduskuntaryhmässä tai perussuomalaisten ministeriryhmässä. Olen blogistin kanssa erittäin jyrkästi eri mieltä ja vastustan blogistin esittämää median vapauden rajoittamista viimeiseen asti."

En tavoittele tuollaista, älä laita sanoja suuhuni. Minä en tämmöistä panettelua kuuntele sínulta.

EDIT: tuo kommenttisi siis sen jälkeen, mitä kirjoitin mm. tässä jo edellisenä päivänä:
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199953-...

markku palonen

Kritisoin 2009 Iltasnomien toimittajien käytöstä Iltasanomien kirjoituspalstalla (Ruben Stillerin ohjelmassa Pressiklubi , jossan Halla-ahoa haastateltiin omista kirjoitusista,haastattelijat olivat Leif Salmen ja Saska Saarikoski)https://www.youtube.com/watch?v=fZVz7gJt7aE
Latasin ko.youtube pätkät pariinkertaan iltasanomien keskustelupalstalle ja minulta evättiin kyseisen lehden keskustelupalstalla kommentoimasta keskusteluja.Ilmeisesti iltasanomat tiesivät kyseisten toimittajien huonosta käytöksestä sekä puoluellisuudesta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Onko nyt niin että vain Halla-Ahola on oikeus oman mielipiteensä julki tuomiselle, mutta hesarin toimittajilla ei sitä oikeutta saisi olla ja se oikeus pitäisi heiltä ottaa pois. Tätäkö Markku Palonen ajaa, tätäkö blogisti ajaa?

En kannata sellaista järjestelmää jossa vain Halla-Aholla on monoipoli muiden mielipiteiden vääristelyyn ja muut määrätään pysymään hiljaa omista mielipiteistään. Tämä on totalitaristinen linja, tämä on Putinilaista politiikkaa.

markku palonen

Onko Arto Vihavaisen mielestä se oikein, että kaksi lehtimiestä ja yksi juontaja kyselee haastateltavalta saman aikaisesdti ja keskeyttäen vastaajan jatkuvasti.
Minä puhuin korrektiudesta enkä henkilöstä.On aivan sama kenestä puhutaan vaikka Aku Ankasta, mutta kyseessä ei ollut Normaali haastattelu.Katso youtubesta mistä puhun,löytyy kyllä googlaamalla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #82

"On aivan sama kenestä puhutaan vaikka Aku Ankasta, mutta kyseessä ei ollut Normaali haastattelu.Katso youtubesta mistä puhun,löytyy kyllä googlaamalla."

Kyllä poliittisen näkyvän toimijan pitää olla valmis ja valmistautunut tiukkoihinkin tilanteisiin. Jos hän ei sellaisessa pärjää, niin liekö sitten väärä mies väärässä paikassa ja tilanteessa.

En ole nähnyt kyseistä haastattelua, suoraan sanoen, en pidä Halla-Ahon tyylistä ja taktiikasta, jonka kyllä tiedän ja tunnen, eikä yhtään kiinnostakaan katsella hänen haastattelujaan ja kuunnella hänen mielipiteitään.

Voin hyvin kuvitella että häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, se on kuitenkin asia mitä tapahtuu politikoille jatkuvasti, se on asia mihin politikon pitää olla varautunut, eikä valittaa ja itkeä kuin pikkulapsi.

Aku-Ankka saa toki valittaa ja itkeä, vaikka onkin tavallaan julkisuuden henkilö, politikolla pitäisi olla paksu nahka ja valmius ottaa vastaan kritiikkiä.

markku palonen Vastaus kommenttiin #84

No kuinka monen samanaikaisesti tehtyyn kysymykseen sinä pystyt vastaamaan ja jos vielä vastauksiasi keskeytetään jatkuvasti,etk äsaa puhua loppuun asti.
Tämä oli kritiikki sitä asiaa kohtaan,että minun osoittamani kysymys Iltasanomille aiheutti sensuroinin ja kiellon useiksi vuosiksi kyseisen lehden keskustelupalstalle .Etkö ole ymmärtänyt mistä tässä puheenvuorossa on ollut kysymys.
Sinun ongelmasi on se että et pidä Halla-ahosta ja siksi näet vain asian kerrallaan välittämättä tasapuolisuudesta tai oikeudenmukaisuudesta.Siksi Hitleri tappoi juutalaisia kunnei pitänyt heistä tai Stalin kunnei pitänyt vastustajista.
Minä en koskaan ole antanut tunteilleni valtaa siksi, että en pidä jostakin ihmisestä.Vaan olen käsitellyt asioita asioina ja pitänyt huolen että ne alaiset jotka minulla on ollut eivät ns kiusanneet ketään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #85

"No kuinka monen samanaikaisesti tehtyyn kysymykseen sinä pystyt vastaamaan ja jos vielä vastauksiasi keskeytetään jatkuvasti,etk äsaa puhua loppuun asti."

Totta, mutta keskustelija voi myös sabotoida kysymyksen helposti alkamalla lavertelemaan laajasti aiheen ulkopulella ja käyttämällä tarpeeksi aikaa saa kuin saakin kysymyksen vältettyä, ainakin kun kyse on rajoitetusta ohjelma ajasta.

Toki en yhtään tiedä oliko tästä asiasta kyse kyseisessä Halla-ahon puheenvuoron häirinnässä, mutta mielestäni toimittajan pitääkin puuttua tällaiseen ja yrittää saada puhuja asiaan, muuten ohjelma-aika menee harakoille. Tällaista näkee TV:ssä hyvin usein ja mielestäni kuuluu toimittajan ammattitaitoon pitää keskustelu raiteillaan ja aiheessa.

Kuten jo sanoin, en väitä mitään tästä tapauksesta, ennenkuin näen ohjelman, ei vain jostain syystä hyvita käyttää aikaa sellaiseen. Halla-ahon puheenvuorot ja mielipiteet kun on kaikki jo tuttuja. Hän vain toistaa itseään, eikä piittaa kritiikistä mitään.

"Etkö ole ymmärtänyt mistä tässä puheenvuorossa on ollut kysymys."

En tiedä olenko ymmärtänyt vaikka luulen niin, eikös keskustelun tarkoitus ole saada ymmärtämättömät ymmärtämään, eikä vain "totuuden" julistaminen.

"Sinun ongelmasi on se että et pidä Halla-ahosta ja siksi näet vain asian kerrallaan välittämättä tasapuolisuudesta tai oikeudenmukaisuudesta."

Oikeastaan Halla-aho on aika sympaattisen oloinen omalla tavallaan ja niin vakuuttunut omasta oikeassa olemisestaan että se herättää myönteisiä tunteita. Halla-ahon totuudet eivät vain ole loogisia, siksi ne ovat vääriä ja niitä tulee vastustaa, vaikka itse mies olisikin symppis.

"Siksi Hitleri tappoi juutalaisia kunnei pitänyt heistä tai Stalin kunnei pitänyt vastustajista."

Vaarallista on se miten Hitler sai muut vakuuttuneeksi siitä että oli oikeassa. Halla-ahossa on samanlaista karismaa.

"Minä en koskaan ole antanut tunteilleni valtaa siksi, että en pidä jostakin ihmisestä.Vaan olen käsitellyt asioita asioina ja pitänyt huolen että ne alaiset jotka minulla on ollut eivät ns kiusanneet ketään."

Hyvä, niin pitääkin olla.
Tunteet vain ovat siitä vekkuli asia että ne voivat muuttaa mielipiteitämme jotenkin tiedostamattomalla tasolla. Tiedostettu mielemme sitten pyrkii todistamaan ja näyttämään muille toteen tiedostamattomasti tunteiden tasolla omaksutut "totuudet".

Oletko koskaan ajatellut sitä ja millä sen asian pystyisi torjumaan tai eliminoimaan? Minä olen. olen miettinyt sitä, mutta taitaa olla niin ettei ihminen oikeasti voi sille mitään että tunteet ohjaavat häntä tiedostamattomalla tasolla.

Mutta voihan sitä aina leikkiä että olisimme oman itsemme herroja, ei siitä mitään haittaa varmaankaan ole, mutta emme ole oman mielemme herroja.

Tiedostamaton minämme ohjaa ja valvoo tiedostettua minäämme. Tosista sen voi huomata, mutta itsestä ei. Jos sen huomaa toisissa, niin siitä voi kuitenkin oppia jotain oman itsensäkin suhteen.

Seppo O. Saarela

Jos alkuperäinen blogikirjoittaja sallii, niin menen kilometrin pituisella aasinsillalla hieman sivuraiteille. Olen itse ydinvoiman jyrkkä vastustaja, ja innostuin taas kerran aiheesta, kun "mukatohtori", ex- euroedustaja Eija-Riitta Korhola aivan kiimassa puolusti Olkiluoto 3:ta, Talvivaaraa, sekä tulevaa venäläistä Pyhäjokea.

Miten tämä liittyy blogin aiheeseen?

Siten, että parlamentissa vuosia ollut henkilö vastasi asiaan koskevaan kyselyyni, ettei "hän halua keskustella asiasta tavallisten, yksittäisten henkilöiden kanssa".

Tällaista on, kun neste kohoaa päähän.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Lopetin hesarin rahallisen tukemisen niihin aikoihin kun ko. aviisi uutisoi KRistillisdemokraattien logon vaihdoksen pikku-uutisella, jossa logoa rinnastettiin Volkswagenin logoon ja onnistuttiin mainitsemaan niin Hitler kuin natsi-Saksakin, muttei ketään KD:n puoluetoimijaa.

Ei ollut mikään neula, joka taittoi kamelin selän; muutenkin noihin aikoihin oli tullut HS:n yksipuolisen maailmankuvan tuputtamisesta mitta täyteen.

Sen jälkeen olen HS:n tarjottelijoille todennut, että jos tarvitsen vain saunankiukaan sytykkeiksi kelpaavaa paperia, voin kaivaa ne hesarit paperinkeräyksestäkin.

Toimituksen poiminnat