*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Maahanmuutto ei ole uusi Nokia, vaan työttömyyskriisi

  • Eurostatin 2014 työttömyystilasto (kansallisuudet)
    Eurostatin 2014 työttömyystilasto (kansallisuudet)
  • Saksassakin on ongelmia
    Saksassakin on ongelmia
  • Eurostatin 2014 työttömyystilasto (synnyinmaa)
    Eurostatin 2014 työttömyystilasto (synnyinmaa)

Maahanmuutto on hankala asia. Oheisessa kuvassa on EU:n tilastolaitos Eurostatin työttömyystilasto maittain, ikäryhmittäin ja ns. kansallisen alkuperän mukaan.

Suomessa täällä syntyneiden parhaassa työiässä (25-54) olevien työttömyysaste on 6,7 prosenttia, kun taas EU:n ulkopuolella syntyneiden työttömyysaste on 19,7 prosenttia - kolminkertainen siis.

Ruotsissa, joka on hyötynyt kuulemma tavattomasti maahanmuutosta, samat luvut ovat 4,9% ja 25,6% - yli viisinkertainen.

 

EDIT: vahingossa väärän taulukon takia päivitin lukuja ja selitän niistä lisää tässä


EU-maista muuttaneiden työttömyys on paljon alhaisempi kuin ei-EU-maista muuttaneiden. Kun muistetaan, että EU-maiden ulkopuolelta tulee porukkaa myös USA:sta, Kanadasta, Australiasta, Itä-Euroopasta, Aasiasta, niin valtavan eron EU-ja ei-EU-maissa syntyneiden välillä aiheuttaa Lähi-Itä ja Afrikka.

 

Työttömyysaste maalaa ruusuisen kuvan

Jos olet työvoiman ulkopuolella - kurssilla, eläkeläisenä, opiskelijana - niin sinua ei lasketa työttömäksi. Jos teet edes vähän töitä, vaikka jossain työpajaharjoittelussa - sinua ei lasketa työttömäksi. Jos teet kuukaudessa tuhannen euron tilin minimipalkkaisessa osapäivätyössä, ja yhteiskunta tulee vastaan asumis- ja toimeentulotuen myötä, niin et ole työtön. Jos on kotiäitinä pienten lasten kanssa, ei ole työtön. Pikkuvihjeenä, jos katsotaan työllisyysasteita ja palkkasummia, luvut ovat vielä karmeampia.


Lähtömailla on eroja

Lähtömaalla on valtava merkitys. On ymmärrettävää, että ns. tuhoutuneissa maissa ei välttämättä ole mahdollisuutta käydä koulua, jossa oppisi lukemaan ja kirjoittamaan, tai tyydyttävää englanninkielentaitoa - eikä varsinkaan suomea tai sammapåsvenskaa. Siellä ei ole konttoreita, missä oppisi heiluttamaan hiirtä aina kun esimies kävelee työpisteen ohi.

Syyriassa oli ihan oikean kansantalous ennen sodan syttymistä. Maataloutta, kaivosteollisuutta ja öljynporausta. Koulutettua työvoimaa. Arvaan, että Saksa imuroi leijonanosan integroitavissa olevista syyrialaisista. Ne, jotka eivät ole syystä tai toisesta työn perässä tai jotka tietävät itsekin omat mahdollisuutensa integroitua heikoiksi, päätyvät sinne, missä on ok sosiaaliturva ja hyvä todennäköisyydet mm. perheenyhdistämiselle.

 

Suomelle taas huonoimmat kortit
Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista suurin osa tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. On todennäköistä, että tällä porukalla on ihan yhtä heikot lähtökohdat kuin aiemmillakin tulijoilla. Olen aivan varma, että heidän integroitumisensa tulee olemaan huonompaa, kuin keskimäärin EU-maihin suuntautunut EU:n ulkopuolelta tullut muuttovirta tähän asti. Ehkä toteumat ovat jotain Ruotsin luokkaa.

Toisessa kuvassa on sitten Saksassa muutamien etnisten ryhmien työllisyyslukuja. Nekään eivät ole kaunista katseltavaa. Ikävänä tietona lisättäköön, että ongelmat muiden EU-maiden kokemusten mukaan sekä työllisyyden että koulutuksen osalta jatkuvat myös seuraavassa maahanmuuttajasukupolvessa. Huono tilanne periytyy, ja ongelma jatkuu.

Roskamedian ohi avainkysymykseen: onko integrointi edes mahdollista?
Koko tämä vellova keskustelu ja surkea uutisointi (ehkä teen vinoiluartikkelin HS:n ja Ylen viimeaikaisesta toimittelusta, joka on samassa luokassa Iltalehden pääkirjoittelun kanssa) kuvottaa jo minua. Luvut ovat kenen tahansa googlattavissa. Asiassa ei ole minkäänlaista epäselvyyttä. Silti uutisoidaan, mitä sattuu - tai pikemminkin, mitä halutaan. Miksi?

Ei, kyse ei ole Suomen impivaaralaisuudesta, persuista, #unelmista, tötterömiehestä tai sekaisin olevista viestimien toimituksista. Kyse on siitä, että joillakin ihmisillä on kovin heikot eväät sellaiseen elämään, jota länsimaissa odotetaan elettävän. Jos tätä ei tunnusteta, kaikki kärsivät. Edes maahanmuuttajataustaisten nuorten kouluarvosanojen nostaminen korkeammaksi, kuin mitä he ansaitsisivat, ei auta. Se on sitä samaa valehtelua.

Miten työvoimapula ja huoltosuhden korjaantuisi? Integroimalla paremmin kuin kukaan, koskaan, missään? Jätetään budjetoimatta ja kertomatta, koska muu olisi vihapuhetta?

Jos joillain on perusteltua syytä epäillä, että osaisimme hoitaa hommat paremmin kuin Saksa ja Ruotsi, niin siitä vain kertomaan.  Se olisi rahanarvoista tietoa, ja sekä Suomen kansantalous että turvapaikanhakijat hyötyisivät siitä.
 

Aiheesta lisää:

Eurostat: Migration integration statistics – employment

Eurostat: Migrant integration – education indicators in 2014

Proportion of early school leavers in the EU notably higher for non-EU citizens than for nationals

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

39Suosittele

39 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän MattiKarjalainen1 kuva
Matti Karjalainen

Tärkeitä ja karuja tosiasioita, jotka saavat aivan liian vähän huomiota tunteenomaisessa keskustelussa käynnissä olevasta massasiirtolaisuudesta. Kysymys siitä kenen etua ajaa tietoinen valehteleminen kotoutumisen ja integroitumisen onnistumisesta on vailla vastausta. Ainakaan se ei auta niitä ihmisiä, jotka tulevat Suomeen tai muualle Eurooppaan suurin toivein ja odotuksin vain huomatakseen ettei heidän osaamistaan ja työtaitojaan tarvita eikä arvosteta uudessa asuinmaassa. Eikä se palvele Suomessa syntyneitä suomalaisia, joiden osaksi tulevat suuret ja jatkuvasti kasvavat siirtolaisten elinkustannukset ja palveluiden järjestäminen. Elinkustannusten rahoittaminen vie varoja muilta hyödyllisiltä hankkeilta ja palveluiden järjestäminen vie työvoimaa hyödyllisistä tehtävistä. Ainoat lyhyen tähtäimen hyötyjät ovat siirtolaisliiketoimintaan osallistuvat ihmiset ja organisaatiot, jotka voivat laskuttaa valtiolta työpanoksestaan tai muualle kelpaamattomien kiinteistöjenssä vuokria.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Mahdolliset "hedelmät" ovat poimittavissa vasta pitkän ajan kuluessa. Diskonttausmenetelmällä nykyarvoksi muutettuna on ainakin teoriassa mahdollista, että jossain 40-60 vuoden päässä majaileva positiivinen kassavirta oikeuttaisi investointina tp-kriisin kustannukset ja joskus kriisin päättyessä myönnettyjen turvapaikkojen aiheuttamat jatkuvaluonteiset kustannukset.

Tehokkaampiakin tapoja harjoittaa tyylipuhdasta keynesiläistä elvytystä olisi. Arvoa ihmishenkien pelastamiselle (jos ovat vaarassa) tai heidän elintasonsa nostamiselle (jos eivät olleet vaarassa) on vaikeaa laittaa, mutta hintalappu on helppo arvioida niin, että suuruusluokka on kohdallaan. Silti sekin tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa monille.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Kotoutusbisnes kasvaa.

Nyt mukaan on tulleet yksityiset yritykset ylläpitämään vastaanottokeskuksia. Tämä pitäisi lopettaa heti alkuunsa. Halla-aho ehdotti parakkikylää, ja näin pitäisi tehdä. Mutta tehdäänkö, koska ehdottaja oli väärä?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Se korutont' on kertomaa. Kun katsotaan Eurostatin taulukkojen kertomia työllisyysasteita, niin sieltä löytyy seuraavaa. Kantaväestön työllisyysaste on 73,6 % Eu-kansalaisten (jotka ovat pääosin virolaisia) työllisyysaste on jokseenkin samalla tasolla, eli 73,4 %. Se sijaan ei-EU kansalaisten työllisyysaste on vain 50 %, ja siinä kannattaa vielä huomioida se, että heistä suurin osa on venäläisiä, joiden työllisyysaste vuonna 2011 oli sentään jossakin 60 % tuntumassa, kun se oli somaleilla hiukan yli 20 % . Eipä taida noilla eväillä huoltosuhde parantua eikä työllisyys kohentua.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Miten voidaan edes olettaa lähtökohtaisesti, että täysin kielitaidoton, usein ilman koulutusta oleva ja vieraasta islamilaisesta kulttuurista Suomeen hakeutuva
henkilö voisi aidosti työllistyä itse tai joidenkin tahojen mukaan vieläpä ryhtyä yrittäjäksi maahamme ?

Työpaikan löytäminen tai sitten varsinkaan yrittäminen ovat haasteelisia jo kelle tahansa kantaväestöön kuuluvillekin, saati Suomen oloista ja käytännöistä mitään tietämättömille ummikoille maahanmuuttajille, joilla on elämä rakennettavanaan liki alkutekijöistään uudelleen.

Syyrialaiset näyttävät haastattelujen perusteella olla koulutettuja ja tässä suhteessa halutumpia varsinkin Saksaan, joilla jo ennestään on olemassa runsas määrä siirtolaisia mm. naapurimaa Turkista. Suomeen tulijoilta on puolestaan löytynyt median mukaan väärennettyjä Syyrian passeja, kuin myös Tulli on ilmoittanut takavarikoneensa satoja postitse tänne lähetettyjä passiväärennöksiä. Ketkä sitten ovatkaan tekeytyneet syyriaalaisiksi ?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Suomessa täällä syntyneiden parhaassa työiässä (25-54) olevien työttömyysaste on 6,7 prosenttia, kun taas EU:n ulkopuolella syntyneiden työttömyysaste on 19,7 prosenttia - kolminkertainen siis."

Ei näyttämissäsi tilastoissa puhuta siitä, missä ihminen on syntynyt, vaan mikä on hänen kansalaisuutensa.

Kun ihminen integroituu, hän saa työpaikan ja kansalaisuuden, hän hyppää tilastossa ryhmästä toiseen.

Nyt tarvitaan turvapaikanhakijoiden suhteen nopeampaa päätöksentekoa ja niille, jotka oleskeluluvan saavat, lisää resursseja integrointiin.

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

Eipä nuo tilastot kummoisia ole, vaikka tutkittaisiin kielen, eikä kansallisuuden perusteella. Tässä esim. somalinkielisten tilanne Suomessa 2012:

Somalinkielisten miesten työllisyysaste 25,7% (kantisten 66%) Somalinkielisten naisten työllisyysaste 14,3% (69,1%)

http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/somalialaisten...

Luvuissa mukana siis myös Suomen kansallisuuden saaneet somalinkieliset...

T Piepponen

"Lisää resursseja integrointiin." Integrointi on päivän kultamunia polkevaksi hanheksi arveltu olio.

Mites sitten jos mikään määrä resursseja ei integroi suurinta osaa?
Mistä ne resurssit otetaan, kun ei ole mistä ottaa?

Taidan tiedää jo mistä ne otetaan. Ne otetaan kansalaisten pussista missä ei ole mitään. Aina kuitenkin on varaa huonontaa oloja entisestään. Aina joku hyötyy, kun kansalaisilla on kurjaa. Jos ei muuten niin saa nautintoa tiedosta, että kansalaisilla on kurjaa. Yksien kurjuus on toisille juhlaa.

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen

Turviksia tulee tällä hetkellä niin paljon, että ei heitä millään saada integroitua yhteiskuntaamme edes välttävästi. Edellisetkin ovat pärjänneet todella huonosti ja nyt sitten jostain pitäisi rykäistä resurssit ja taito integroida monikymmenkertaiset määrät nopeasti.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Totta! Epäonnisena copypastetin tietenkin väärän taulukon, jossa oli kansalaisuus. Meriselityksenä käytän sitä, että taulukoissa ei ollut otsikoita.

Toteat, että ihmisen integroituessa hän saa työpaikan ja kansalaisuuden. Katsotaan, miten synnyinmaan mukaan tilastoluvut menevät - lisäsin kolmannen taulukon.

Suomi: Suomessa syntyneet 7,5%, EU:n ulkopuolella syntyneet 19,1% - ero 2,5-kertainen.

Ruotsi: 5,1%, 18,3% - ero 3,6-kertainen.

Saksa: 4.4%, "ei tilastoida".

Huomautan, että tässä kolmannessa taulukossa tarkastellaan ikäryhmää 20-64. Ensimmäisessä taulukossa vastaavat vertailukelpoiset numerot olisivat:
Suomi 7,7%, 20.7% = 2.7-kertainen
Ruotsi 6,1%, 20,82% - 3.4-kertainen
Saksa 4,5%, 11,9% - 2.6-kertainen.

Eli: kyllä, kansalaisuuden saaneet ovat integroituneet hieman paremmin kuin ne, jotka kansalaisuutta eivät ole vielä ehtineet saada. Parannuksesta huolimatta luvut ovat edelleen huonot. Lisäksi, Ruotsissa vaaditaan kansalaisuuteen viiden vuoden maassa-asuminen. Tästä voidaan sanoa suoraan, että yli viidessä vuodessa merkittävää integraatiota ei ole tapahtunut - työttömyyskerroin on parantunut 3,6:sta 3,4:ään.

Kiitos virheeni bongaamisesta. Tuli siinä sivussa sitten kaivettua datasta esiin, että ainakaan Ruotsissa pitkänkään ajan kuluessa, huolimatta kaikesta kotouttamisesta, työttömyyskerroin ei olennaisesti muutu.

Taulukot on poimittu "aiheesta lisää"-ensimmäisestä linkistä. Niitä sekä muutakin dataa voi käydä katsomassa sieltä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Näissä tilastoissa arvatenkin näkyy, että meillä suuri osa EU:n ulkopuolelta tulleista maahanmuuttajista ovat pakolaisia ja muuta humanitaarista maahanmuuttoa. Mielenkiintoista on verrata Englantiin, jossa eroa kantaväestön ja EU:n ulkopuolella syntyneiden välillä ei ole.

Nythän meille on tullut paljon Irakilaista keskiluokkaa, joista monilla on koulutus ja kohtalainen englannin kielen taito. Integroitumisen mahdollisuudet ovat varmasti parantuneet moneen aikaisempaan pakolaisryhmään verrattuna. Nämä ihmiset pitäisi saada nopeasti vastaanottokeskuksista ulos yhteiskuntaan ennenkuin he laitostuvat.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #45

Aiemmassa kommentissasi annoit ymmärtää, että kunhan kansalaisuus ja integroituminen - ilmeisesti mututunnelman valossa. Esitin luvut jo linkkaamastani lähteestä, että ei ole ihan noinkaan.

Nyt kerrot meille tulleesta irakilaisesta keskiluokasta. Millä perusteella nyt Suomeen tulleet irakilaiset ovat paremmin integroituvaa porukkaa verrattuna aiemmin Suomeen ja muualle tulleisiin irakilaisiin? Mikäli ajatuksellesi ei ole perusteluita, pitäisin itse todennäköisempänä, että luvut pysyvät jatkossa suunnilleen samanlaisena kuin tähänkin asti.

VOK-laitostuminen on millä tavalla ongelma, ja miten se ratkeaisi VOKin ulkopuolella? Vai oliko tämäkin mutu?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #46

En nähnyt että olisi tehty eroa työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton välillä, nythän ne menevät tilastoissa sekaisin. Laajamittainen maahanmuutto EU:n ulkopuolella on kohtalaisen uusi ilmiö, joten onhan selvää, että pakolaisuuden vaikutus näkyy. Mutta Englannin (jossa maahanmuuttoa on ollut kauan) luvuista voi halutessaan myös päätellä, että pitkässä juoksussa erot tasoittuvat.

Nämä tilastot näin nyt ensimmäistä kertaa. Olisi mielenkiintoista paneutua niihin syvällisemmin, valitettavasti juuri nyt sellaiselle ei ole aikaa. Joten kyllä kai sitten sitä mutuiluksikin voi sanoa.

Ovatko Irakilaiset sitten tähän asti integroituneet Suomessa jotenkin huonosti? Tieto oli minulle uusi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #47

1) Toki työ- ja humanitaarinen menevät sekaisin näissä luvuissa. Jos puhutaan EU:n ulkopuolelta tulevasta maahanmuutosta, niin siellä on sekä työperäistä että humanitaarista - ja jossain määrin avioliittoa, perheenyhdistämistä ja sen sellaista.

On ilmiselvää, että työperäinen maahanmuutto nostaa ei-EU-maista tulevien työllisyyslukemia. Siksi voimme päätellä, että humanitaarisen maahanmuuton osalta luvut ovat vielä huonommat kuin pelkkä ei-EU-maista tulleiden keskimääräinen taso kertoo.

2) Maahanmuutto EU:n ulkopuolelta ei ole "kohtalaisen uusi ilmiö" - pakolaisia on tullut jo aiemmin, ja Suomessakin on jo työikäisten joukossa toisen polven maahanmuuttajataustaisia. Siksi voidaankin päätellä, että ainakin muissa EU-maissa maahanmuuttajien huonot lukemat vaivaavat vielä sitä seuraavaakin sukupolvea.

3) Luonnollisesti pitkällä aikavälillä erot tasoittuvat. Siksi mainitsinkin, että ainakaan Ruotsissa ero ei ole merkittävä niiden välillä, jotka ovat kansallisuuden saaneet, ja niiden välillä, joilla sitä ei vielä ole. Tämä tarkoittaa, että ainakin viisi, mutta keskimäärin pitempään maassa olleiden osalta erot kantaväestöön eivät ole merkittävästi tasoittuneet, ihan kuten edellisessä viestissäni totesin.

Kun samanaikaisesti tiedetään ongelmien vaivaavaan vielä seuraavaakin, muuttokohdemaassa syntynyttäkin sukupolvea, jää epäselväksi, kuinka monta kymmentä vuotta erojen tasottuminen kestää.

Ehkä kulttuuristen tekijöiden ja sosioekonomisen statuksen periytymisen puoliintumusaika on hyvin pitkä. Jos se on vuosikymmeniä, niin koko projekti menee vahvasti miinukselle, kuten leipätekstissä varoitin.

Älä ota mutuilukysymystä vittuiluna. Sinulla oli järkeviä mietteitä, ja kun esitit väitteen tai ajatuksen, ajattelin kysyä, pohjautuuko dataan vai muistikuviin.

Ohessa joitakin työllistymisastetilastoja kieliryhmittäin.
http://tietotrenditblogi.stat.fi/mag/article/41/

Arabiankielisten ja irakilaisten työllistymisluvut ovat samaa luokkaa kuin somaliankielisillä, eli erittäin huonot.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #50

Linkki oli oikein mielenkiintoinen. Sen kuvasta 3 nähdään, että työllisyyskehitys oli viime vuosikymmenellä suostuisa kaikissa ryhmissä ja jopa paljon parjattujen Somalien työttömyysaste putosi 15 prosenttiyksikköä 5 vuodessa ennenkuin nykyinen taantuma alkoi ja kaikkien työttömyys lähti uudestaan kasvuun.

Monesta kirjoittamastasi asiasta voi olla täysin tai osittain samaa mieltä mutta blogin otsikon kanssa vieläkään ei. Meillä on työttömyyskriisi, mutta se on seurausta yleisestä taloustilanteesta, ei maahanmuutosta. Toisaalta me tarvitsemme lisää nuorta väkeä yhteiskuntaa pyörittämään, muuten meillä on parinkymmenen vuoden kuluttua väestö niin seniiliä että dynaamien talouskehitys jää haaveeksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #55

Täsmennän hieman: Suomi ehdottomasti tarvitsee maahanmuuton kautta tulevaa työkykyistä ja -ikäistä porukkaa. Valitettavasti sellaista porukkaa ei tällä hetkellä tule Suomeen, koska a) EU:n sisälläkään työvoiman liikkuvuus ei ole kovin helppoa ja suurta - vetovoimatekijämme ovat olemattomat b) EU:n ulkopuolelta tänne päätyy lähinnä kehitys- ja krisimaatapauksia, jotka pääsääntöisesti päätyvät joko pitkäaikaistyöttömiksi tai matalapalkkaisiin pätkätöihin.

Koska maahanmuuttomme on, mitä se on, käytin raflaavampaa otsikkoa. Suomen maahanmuuttopolitiikka tulee aiheuttamaan työttömyyskriisin, koska nettomaahanmuuttomme tulee muodostumaan hyvin voimakkaasti tp-hakijoista ja myöhemmin perheenyhdistämisistä. Sitä ei ollut mahdollista kirjoittaa pitempään muotoon otsikkoon, mutta toivoin, että viesti tulisi itse tekstistä esiin.

Sitten vielä linkin graafeista: tottakai suhdanteet vaikuttavat työmarkkinoilla. Prosenttiyksiköiden lisäksi suosittelen katsomaan myös itse tasoa. Jos somaleiden 2000-luvun alkupuolella 20 prossan työllisyysaste nousee vain 30 prossaan parhaimmassa suhdanteessa ever, niin ei kovin hyvin mene.

Väitteesi, että meillä on työttömyyskriisi, johon maahanmuutolla ei ole vaikutusta, on epälooginen. Sanoisin sitä jopa typeräksi, kun juuri on luvut käyty läpi. Esität siis, että tuomalla maahan tp-kriisin yhteydessä ihmisiä, joiden historiallinen työllisyysaste on noin 20-25 prosenttia, kantaväestön työllisyysasteen ollessa 65%, työttömyys ei muka muuttuisi mihinkään suuntaan?

Kysyin tekstissä: miten me aiomme muka onnistua integroinnissa, jossa kaikki muut ovat epäonnistuneet, ja me emme ole itse aiemmin onnistuneet. Mitä ehdotat?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #56

En väittänyt, että turvapaikanhakijat ovat ne jotka ratkaisevat huoltosuhteeseemme liittyvät ongelmat. Olin huolestunut siitä, että kun näitä ihmisiä meillä nyt kuitenkin on, mitä heille tehdään. Pidetäänkö heitä minimikustannuksilla laitoksissa, vai otetaanko heidät aktiivisesti mukaan yhteiskuntaan.

Ei kai kukaan ole esittänytkään, että turvapaikanhakijoita 'tuodaan', mutta niitä meille nyt vaan tulee. Vaikka on PS hallituksessa, ei sitä ole pystytty estämään.

Ehdotan(/tin) lisää resursseja sekä turvapaikkahakemusten käsittelyyn että kotouttamistoimiin niiden osalta, jotka turvapaikan saavat. Tämä on niin tärkeää, että sitä varten kannattaa jopa valtion velanottoa lisätä. Laitostunut turvapaikanhakija on pysyvä kustannus, työelämäämme integroitunut on tuottava.

Lisäksi tarvitaan toimia, joilla yritteliäisyyttä edistetään ja työllistymisen esteitä puretaan. Aivan liikaa saadaan lukea tarinoita, joissa virkamisten ylivalta estää yrittäjältä toiminnan. Käsittääkseni yksin työluvan saaminen voi kestää Suomessa kuukausia. Tähän liittyvät myös mm. normien purkutalkoot sekä kannustinloukkujen poistaminen. Tällainen hyödyttäisi sekä kantaväestöä että työn tai turvapaikan perässä maahan muuttaneita ja käsittääkseni tämänsuuntaisia toimia ollaankin toteuttamassa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #58

Nyt alkaa kuulostaa järkevämmältä. Ymmärsin väärin, tai sitten kirjoitit epäselvästi, mutta ainakin ymmärrämme nyt toisiamme.

Peräänkuulutat kotouttamistoimien lisäämistä tarvittaessa velkarahalla. Minun kysymykseni tekstissä olikin, että mitä ne toimet voisivat olla, koska niissä ei ole mikään muukaan Euroopan maa aiemmin onnistunut, eivätkä ne ole Suomessakaan toimineet kovin hyvin. Lisäksi olisi syytä huomioida panos/tuotto-arvio. Jos kotouttamisteollisuuden aiheuttama kustannus on yksilötasolla suurempi kuin kotouttamistoimien tuomat tulonlisäykset, niin niitä toimenpiteitä ei tule tehdä. Pelkkä kotouttaminen sen itsensä takia ei ole järkevää.

Samaa mieltä olen työllistymisen esteiden poistoista. Valitettavasti olemme eurossa, joten ei ole omaa rahapolitiikkaa ja budjettipolitiikan liikkumavara puuttuu, lähinnä poliittisista, mutta myös taloudellisista syistä. Siksi jäljelle jää vain tarjontapuolen konstit, eli "rakenteelliset uudistukset" kuten työmarkkinoiden liberalisointi, sosiaaliturvan muutokset ja sääntelyn keventäminen.

Valitettavasti näistä konsteista 1. ja 2. leikkaavat kokonaiskysyntää ja nostavat työttömyyttä sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä - ja tuottavuusloikka on pitkänkin aikavälin jälkeen yllättävän matala.

Tämä on kokonaan toinen keskustelunaihe, ja vaatisi oman keskusteluketjun. Ennakkona voin sanoa, että toiveesi on vaikea toteuttaa, ja mikäli se saataisiinkin toteutettua, tulokset eivät olisi sellaiset, mitä toivot.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomalaisen pääkirjoitus- tai kirjailijalogiikan mukaan Eurostat edustanee vain läpimätää maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä.
Vastaus esim. Eurostatin tietoja kaivaville on usein yhtä yksinkertainen kuin T-paidan selkämysteksti: "Olkaa hiljaa rasisti reppanat - olette väärässä!"
Toinen, vaivalloisempi vaihtoehto olisi miettiä vakavasti, mitä tilastot ja esm. EU-vaalien tulokset todella kertovat. Silloin voisi oma korttitalo heilua, kuten Markku Jokisipilän kolumni toteaa mm. kirjakauppias Schultzin lausunnoista:
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/634705/Kansa...

Reijo Tossavainen

Odotan lupaamaasi juttua HS:n ym. kirjoittelusta...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Oma mielipiteeni on jokseenkin vankkumaton siihen suuntaan että jokainen joka haluaa itse maahan sopeutua, integroitua, täysin tarvitsee ensi alkuun kohtuullisen suomenkielen (tai ruotsin) oppimisen ja tuo oma-alotteisesti (vaikutus oleskelulupaan?) Toki pitää jokaiselle myös selvittää maamme tärkeimmät käytännöt ja velvollisuudet. Oikeudet luultavasti ovat jo maahan tullessa aika pitkälle hallussa?

Kielen tyydyttävän oppimisen jälkeen hän tarvitsee sen puhutun työpaikan. Kysymys kuuluukin, mistä sen ottaa jos ei oman yrityksen perustaminenkaan tule kyseeseen? Työ on kuitenkin se joka viime kädessä auttaa kokonaisvaltaiseen integroitumiseen. Puhutaan mitä puhutaan. Työssä joutuu kosketuksiin paikallisen väestön kanssa ja samalla kielitaito parantuu. Muutoinkin pitäisi miettiä voiko pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytyksenä olla vaadittu kielitaito.

Yksi tärkeä seikka on mielestäni se että kansalaisuuden myöntämisen edellytyksenä olisi entisaikoina vaadittu; kielitaito, itsensä ja perheensä elättäminen muutoin kuin valtion maksamilla tukirahoilla vähintään 3-5 vuotta.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

Einsteinin hulluuden määritelmän mukaan, toistetaan aina vain samaa virhettä uudelleen ja uudelleen ja toivotaan että päästäisiin erilaiseen lopputulokseen, me suomalaiset olemme hulluja.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Jos haluaa tarkastella maahanmuuttajien työmarkkinoilla suoriutumista, kouluttautumista, sosiaaliturvan käyttöä, rikollisuutta jne., lähtömaan perusteella jaoteltuna ja toiseen polveen ulottuen, laadukkaimman datan tuottaa Tanskan tilastoviranomainen.

Tuossa tuorein, vuoden 2014 raportti. Tämän bloggauksen kannalta mielenkiintoisin osuus alkaa sivun 44 tietämillä.

http://www.dst.dk/Site/Dst/Udgivelser/GetPubFile.a...

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Mutta BKT-kasvaa kun velaksi maksamme tämänkin ja taas lisää rahaa EUlle (BKT-perusteinen) sekä asuntokupla ei puhkea, pikemminkin painetta lisää, jolloin näennäisvarallisuus säilyy vielä hetken..

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Päättäjät puhuu kotouttamisen tärkeydestä/työvoimapulasta, ottamatta huomioon niin erinlaisen kulttuurin, se ei voi millään kaikkien kohdalla onnistua, esimerkkinä muut maat jossa maahanmuuttajien ongelmat, päihteet, huumeet + rikollisuus, vie kokonaispääomasta sen hyödyn miinukselle, mitä muut maahanmuuttajat tuovat yhteiseen pottiin, jos töitä ovat onnistuneet saamaan. Tämä vie myös kantaväestön työpaikkoja ja synnyttää kahden kerroksen työpaikat, jota sitten yritykset ja kunnat käyttää hyväkseen.

Myös maahanmuuttaja hoivaverkosto työpaikkoineen, sekä koulutus maahanmuuttoon voimistuu, ja vie verorahoja tähän pakolaisvirtaan.

Maahanmuuttajat verkostoituvat sosiaalitukien piiriin, Suomen työmarkkinat ovat ahtaat, joten syrjäytyminen yhteiskunnasta on suurena vaarana. Kantaväestöllekkin on käynyt näin, kun tarkastelee ruokajonojen pituutta.

Kaikki tämän maahanmuuton joutuvat suomalaiset työssä käyvät maksamaan, ja sosiaalinen tulonsiirto, tulee aina vaan kasvamaan maahanmuuton lisääntyessä.

Ihmisten reagointi ja tunnepurkaukset on ymmärrettävää !Oman reviirin puolustaminen on myötäsyntyistä, se on ollut kautta aikojen. Oli reviirin puolustamisen tärkeydestä mitä mieltä tahansa, niin joka tapauksessa reviirin puolustamisvaisto on tallella myötäsyntyisenä !

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuntaliitto on huolissaan tilanteesta. Kotoutuskoulutukseen on jo nyt 8 kk jono ennen meneillään olevaa muuttoaaltoa. Jo nyt on pulaa rahasta ja resursseista maahanmuuttajien sopeuttamiseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Mikäli kotouttaminen ei onnistu toivottujen tavoitteiden mukaisesti vastuu epäonnistumisesta on jäämässä suurin osin yksittäisten kuntien kannettaviksi.

http://www.hs.fi/paivanlehti/28092015/a1443322736323

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio

Jep.

Pitäisi saada Perussuomalaiset hallitukseen.

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio

Jep.

Pitäisi saada Perussuomalaiset hallitukseen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Katos! Iso-Britannia roskamaa ja Kreikka nousee-mies, pitkästä aikaa!

Persut, Juhani Huopainen, Kimmo Sainio tai mikään muukaan taho tuskin onnistuu merkittävästi paremmin integrointihaasteessa, kuin miten Ruotsissa on onnistuttu. Jäämme odottamaan jotain sisältöäkin omaavaa kommenttia sinulta.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Kuten itse blogikirjoituksessakin mainitaan työttömyyaste ei kerro vielä kovin paljon, vaan juuri työllisyysaste on se tärkeä luku.

Onko tietoa, onko noista eri maahanmuuttajien työllisyysasteista eri Euroopan maissa jotain tilastoja löydettävissä? Kaikkein paras tilasto olisi varmaan työllisyysasten syntymämaan mukaan (kun on kansalaisuuden mukaan, niin se vääristää tilastoa, koska työllistyminen on usein kansalaisuuden saamisen edellytys).

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Ks. kommenttini yllä. Suurin osa EU-maista ei julkaise tilastoja alkuperämaan tai -taustan mukaan jaoteltuna. Tanska lienee itse asiassa ainoa. Ei ole tosin juuri syytä olettaa, että tilanne poikkeaisi kummoisesti muissakaan EU-maissa, varsinkaan Pohjoismaissa.

Suomessa vastaavan tyyppinen data on saavilla VATT:n tutkimuksia, Suomen Perusta -ajatuspajan taannoista julkaisua ja Helsingin osalta Hiilamo et al. viime vuotista julkaisua yhdistelemällä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

ONS:ta saattaisi kaivelemalla löytyä tietoja työllisyysasteista. Ainakin The Economist oli tähän artikkeliinsa vertaillut muutamia eri maahanmuuttajaryhmiä keskenään, jossa työllisyys hahmottuu vertaamalla työllisten määrää työttömiin, ei-aktiivisiin ja opiskelijoihin:

http://www.economist.com/news/britain/21583710-som...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

EU komitean julkaisema "Bryssel 14.2.2005 KOM(2005) 44 lopullinen" dokumentti kertoo tilanteista niin työttömyydestä kuin työllisyysasteesta EU.n ulkopuoleta tulleista maista maahanmuuttajien kohdalta mm. näin kohdassa 2.3;

"Muiden kuin EU:n kansalaisten osuus 15 jäsenvaltion EU:n kokonaistyöllisyydestä oli noin 4 prosenttia vuonna 2003 (13). Muiden kuin EU:n kansalaisten työllisyysaste oli keskimäärin paljon alempi kuin EU-kansalaisten, ja tämä ero oli huomattavampi naisten osalta (16,9 prosenttiyksikköä alempi kuin EU-kansalaisten) kuin miesten osalta (11,0 prosenttiyksikköä alempi kuin EU-kansalaisten). Ero on säilynyt lähes muuttumattomana koulutettujen miesten osalta (13,0 prosenttiyksikköä), kun taas korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten ja naispuolisten EU-kansalaisten välinen ero kasvoi 23,2 prosenttiyksikköön. Tämä osoittaa, että maahanmuuttajanaiset ovat jäljessä työmarkkinoille integroitumisessa. Se kuvastaa myös sitä tosiseikkaa, että EU ei hyödynnä täysin koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistämismahdollisuuksia."

Ja vielä näin; "Maahanmuuttajien työllisyysaste vaihtelee heidän kotimaansa mukaan (15). Muista teollisuusmaista kotoisin olevien ulkomaalaisten työllisyysaste on samankaltainen tai korkeampi kuin keskimäärin EU:ssa, ja heidän työttömyysasteensa on EU:n keskiarvoa alempi. Muualta maailmasta kotoisin olevien maahanmuuttajien työllisyysasteet ovat taas huomattavasti alempia ja työttömyysasteet huomattavasti korkeampia kuin keskimäärin EU:ssa. Työllisyysasteiden erot ovat suurimpia naisilla."

Tuskinpa tuo kehitys on mennyt parempaan suuntaan kun työttömyys on kasvanut lähes jokaisessa jäsenmaassa.

Lisääkin on luettavissa alla olevasta linkistä. Uudenpaa dokumenttia en itse löytänyt.

http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2005...

Edit; Onko tästä linkistä mahdollisesti saatavissa työllisyysastetietoa maittain?

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:T6_Employment_rates_of_the_population_(aged_20%E2%80%9364)_by_broad_groups_of_citizenship_and_sex,_by_country,_2014.png

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/... (=kirjoituksen lopussa ko. linkki)

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Noissa ongelmana, että ryhmittely on kansalaisuuden, ei alkuperämaan mukaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #27

Niko, niinpä niin. Taitaa johtua siitä ettei EU:ssa saa enää ryhmitellä alkuperämaan mukaan. Tuohon suuntaan viittaa kaikki tilastointi. Ilmeisesti jokaisessa maassa on itse tehtävä johtopäätelmät tästäkin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Valtteri: Lisäsin taulukon synnyinmaan mukaan. Lopussa olleen linkin takaa löytyy vino pino lukemaa. "Activity rate" ja työllisyysaste ovat nekin hieman hankalia mittareita, kuten leipätekstissä mainitsin.

Eurooppa ei harrasta etnistä tilastointia, mikä on ymmärrettävää (natsit ja rasismi), mutta sääli, koska se tekee yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon vain entistä hankalammaksi. Joissakin maissa etnis- tai uskonnollisperäinen tilastointi ja tiedonkeruu on jopa laitonta.

Muistaakseni joku mies sai vihat niskaansa ehdottamalla tilastoinnin parantamista. Tosin se ei enää tule auttamaan EU-maita nykyisessä pakolaiskriisissä, koska vahinko on tapahtunut. Sensijaan, että olisimme reagoineet ennakoivasti tilastodatan pohjalta, me tulemme saamaan empiirisen havainnnon. Kun lasku tulee, niin sitä ei tarvitse arvioida, pelkkä maksaminen riittää.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Joidenkin taloustieteilijöiden (esim. Kiander, Vartiainen, yllätyksekseni myös Kangasharju) ulostulot tähän liittyen ovat olleet epä-älyllisyydessään häkellyttäviä.

Jos kerran porukka, jolla pitkän aikavälin työllisyysaste on luokkaa 15-40% työvoiman ulkopuolisuus (pitkälti esimerkiksi lisääntymisikäiset naiset tällä hetkellä yleisimmissä lähtömaakulttuureissa) huomoiden on kansantaloudellisesti edullista ja ratkaisee huoltosuhdeongelman, miksi emme ole ja muut ole toteuttaneet kyseistä ratkaisua jo aiemmin? Varmasti esim. Venäjältä olisi löytynyt vastaavalla työllistymisodotteella olevaa porukkaa Suomea "pelastamaan" jo 1990-luvulta lähtien.

Entä maat, joissa kokonaistyöllisyysaste on 15-40%? Pärjäävät kuin koko Keilaniemellinen Nokiaa loistonsa vuosina?

http://parempaaelamaa.org/2015/09/08/voisiko-maaha...

http://yle.fi/uutiset/ekonomistit_talousnakymat_he...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kianderin ulostulo uutisoitiin päin persettä. Roskamedia esitti, että "Kiander: Suomi hyötyy pitkällä aikavälillä maahanmuutosta", mutta unohti mainita, että Kiander sanoi, että EDELLYTTÄEN, että työllisyysasteet nousevat kantaväestön tasolle.

Vartiainen ja Kangasharju puhuvat, mitä halutaan kuulla. Heidän sanomisiaan myöds poimitaan sen mukaan, mitä halutaan kuulla. Vartiainen on useassa yhteydessä todennut, että humanitaarinen maahanmuutto on kustannus, työperäinen maahamuutto ei ole kustannus. Olen samaa mieltä hänen kanssaan.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Ymmärsin toki, että lausunnot paitsi "tilattiin" heiltä, myös uutisoinnin tulokulma oli mitä oli.

Mutta näkisin paljon rehellisempänä, jos jokin ilmiö esiteltäisiin otsikossa, ingressissä ja johtopäätöksissä sellaisena mitä se kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella todennäköisimmin on, eli kansantaloudellisena ja yhteiskunnallisena taakkana, jonka vuoksi tullaan nostamaan veroastetta ja ottamaan velkaa.

Oli kyse sitten tutkimusraportista, tiedotusvälineissä olevasta uutisesta tai blogikirjoituksesta.

Tuohon median toimintaan voisi muuten vastata vaikka päätoimittaja Huusko.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #34

Sivusin tätä aiemmin kirjoituksessani "Journalismi menee päähän". Toin esiin, että viestimet mielellään esiintyvät puolueettomina sivustakatsojina, joiden omat käsitykset tungetaan sitten uutisjutun viereen kuvalla varustetulla kainalojutulla. Olen aivan eri mieltä. Toimituksellinen linja paistaa läpi kaikessa tuotannossa - ei pelkästään apinalaatikkomiehen kuvalla varustetussa uutiskommentissa tai pääkirjoituksessa. Se on ymmärrettävää ja inhimillistä.

http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199953-...

Huuskokin osallistui keskusteluun, kommenttiketju oli kohtalaisen mielenkiintoinen.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #35

Tuo bloggauksesi on muuten vielä ajankohtaisempi nyt mitä se oli 10.8.2015.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #39

Toiset osaa. Toiset taas kirjoittelee nuorekkaista energioista ja puolitäysistä laseistaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Kyse on siitä, että joillakin ihmisillä on kovin heikot eväät sellaiseen elämään, jota länsimaissa odotetaan elettävän."

No mikä on suomalainen unelma? Heiluttaa hiirtä kunnan virastossa ja antaa asioiden tapahtua. Nuoret miehet eivät välttämättä tähän kykene, olivat sitten mistä tahansa kotoisin.

Sinulle lasi on puolityhjä, minulle se on puoliksi täysi. Suomi tarvitsee nuorta ja ennen kaikkea nuorekasta energiaa. Jos sosiaalivaltio tähän räjähtää, niin ehkei se ollut alkujaankaan kestävälle pohjalle rakennettu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kuten melkein aina sinun kommentoidessa, en taaskaan näe, mitä asiaa sinulla on. Mihin Suomi tarvitsee nuorta ja nuorekasta energiaa, ja millä tavalla näiden lukujen valossa tp-kriisi auttaa tuon tarpeen täyttämisessä?

Olet sitä mieltä, että jos tästä tulee rasite sosiaaliturvajärjestelmälle, ja jos järjestelmä ei kestä, niin antaa mennä vaan?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Hyvinhän sä ymmärsit. Antaa mennä vaan. Valtio ei saisi jakaa enemmän kuin tienaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #41

Ole ystävällinen, äläkä kommentoi jatkossa seinälläni.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Mitä se "nuorta ja nuorekasta energiaa" sitten konkreettisesti on?

Tuo yhteiskunnan kaatumisen fatalismi on kertakaikkiaan kummallinen tulokulma korkealle organisoituneessa yhteiskunnassa. Samaa on harrastanut myös ainakin MEP Petri Sarvanmaa ja VVM Alexander Stubb ulostuloissaan.

Taustalla on ajattelu tyyliin "jos emme kärsi ja kaadu kehitysmaalaisten mukana ja vastaa heidän tarpeisiinsa, meillä ei ole oikeutta hyvinvointiin", mikä on paitsi positiona lapsekkaan idealistinen ja täysin idioottimainen, valtion johdossa suorastaan vaarallista ajattelua.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Korkealle organisoitunut" vai byrokraattinen? Muualta tulevat nuoret eivät välttämättä sopeudu tähän kaikkeen, mikä ei ole välttämättä ollenkaan huono juttu. Suomalaisten on aika hyväksyä erilaisuus myös kotimaassaan.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #42

Sinulla on suuri tulevaisuus "muutosjohtamisen" konsulttina.

En tosin ymmärrä, miksi kukaan sellaisesta "palvelusta" haluaa maksaa, mutta näitä viime viikkoja näyttää siivittäneen Suomessa monella sen vihoviimeisen järjen rippeenkin menettäminen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #42

Snellmanin mielestä on siis hienoa, että Suomi sopeutuu nuoreen energiaan - ja niinhän se tekee: hintalappu on noin miljardin verran v. 2016. Joidenkin mielestä 1,5 mrd€, edellyttäen että...
Kliffaa, hei!?

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Tässä on aikamme ihmeen aiheita. Faktaa, tilastoitua sellaista, on vaikka miten, mutta se ei kiinnosta ketään. Kunhan toistellaan jotain fraaseja.

Tämä maahanryntäys hyödyttää vain salakuljettija ja sille tulisi saada loppu.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Elä jo muuta virka. Tästä median turvapaikanhakijainnostuksesta tulee mieleen se suuri sotainto, joka valtasi lehdistön ensimmäisen maailmansodan alussa. Ne muutamat äänet, jotka pyrkivät varottamaan pitkästä ja verisestä sodasta huudettiin kumoon tai jätettiin kokonaan huomiotta. Edessä olevaan kehitykseen on vielä mahdollista vaikuttaa paremmin kuin silloin oli, mutta ymmärrys, ennakointikyky ja yksinkertainen laskutaitokin näyttää puuttuvan.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Kun tässä kirjoituksessa käsitellään työllisyysastetta niin eikö olisi hyvä tarkastella myös koko väestön huoltosuhdetta ja muodostaa jonkinlaisia arvioita? En itse ole tähän aiheeseen perehtynyt lähimainkaan riittävästi, enkä tiedä miten näitä asioita oikeasti pitäisi laskea, mutta esimerkiksi googlesta löytyy tilastokeskuksen sivu googlesta "huoltosuhde" haulla:

http://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_...

Jossa kokoväestön huoltosuhde tai - maahanmuuttajien työllisyysasteisiin vertailun vuoksi - efektiivinen työllisyysaste vaikuttaisi olevan 42% eli grafiikkaa visuaalisesti tarkastellessa arviolta 2.30M työllistä, 0.30M työtöntä, 1.35M eläkeläistä ja 1.50M muita työelämän ulkopuolisia, joista 2.30M/5.45M eli ~0.422

Esimerkiksi mikäli maahan saapuisi 300.000 20-40 vuotiasta henkilöä, joista 50% työllistyisi, molempiin lukuihin tulisi 150.000 lisäys, eli 2.45/5.60M, joka korjaisi huoltosuhdetta lukuun ~0.438.

Tietysti esimerkki on hypoteettinen, kaikki tulijat tuskin ovat juuri työikäisiä.

Asiaa monimutkaistaa pyrkimykset arvioida eläkeläisten ja alaikäisten roolia. Eläkettä kerryttäneiden Suomalaisten eläkemenot ovat korkeampia kuin esimerkiksi työttömyysetuudet, keskimääräinen eläke tämän lähteen mukaan vaikuttaisi olevan 1588€, mutta toisaalta voi ainakin argumentoida osan eläkkeistä perustuvan aiemmin maksettuihin ja rahastoituihin elämemaksuihin. Mikäli eläkemaksut mieltäisi osittain aiemmin maksetuiksi, olisi kyseenalaista voiko eläkeläisten osuutta huoltosuhteesta laskea mukaan huoltosuhde vertailuun yksioikoisesti.

Toisaalta pienen eläkkeen omaavat henkilöt voivat joutua turvautumaan samoihin työttömyysetuuksiin tai hakemaan asumistukea, jolloin kyse ei ole varsinaisista eläkkeistä, sekä työllistyvät maahanmuuttajat maksavat myös eläkemaksuja.

Sekä on ehkä tarpeellista pohtia huoltosuhteen keinotekoisen korjaamisen vaikutuksia pitkällä aikavälillä, mikäli maahanmuuttajien työllisyysaste jää alhaiseksi, taitaisi etu jäädä väliaikaiseksi tai kääntyä haitaksi - maahanmuuttajien eläköityessä huoltosuhde ei välttämättä olisi nykyistä parempi, jos työikäisen väestön työllisyysaste olisi maahanmuuton seurauksena keskimääräisesti laskenut alaspäin.

Olen tässä lähdössä nukkumaan enkä nyt jää naputtelemaan pidemmäksi aikaa, mutta ajattelin että tämän näkökulman tuominen olisi varmaan hyödyllistä keskustelun kannalta, vaikka on asiaa puitu näköjään muutamassa muussakin kommentissa.. Lukuja tai metodeja en käy nyt tarkistamaan (Osaisinkohan edes), lieköhän joku muu osaisi korrektimmin pureutua kysymykseen.. Hyvää yötä. :)

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Eikö voitaisi tehdä lista niistä aloista ja tehtävistä joilla Suomi menneinä vuosikymmeninä on pärjännyt. Luulisi osaamista riittävän toiminnan uudelleen aloittamiseen. Kysehän on vain työn hinnasta. Finlayson on siirtänyt tuotantonsa Turkkiin, mutta oikealla hintatasolla sama tuotanto voitaisiin tehdä yhtä hyvin Suomessakin. Jos työn hinta on oikea, Suomi voisi teollistaa itsensä uudestaan.

Pitäisi vain olla järkeä kysyä kumpi on parempi, suostua matalaan palkkatasoon tietyillä toimialoilla työllistäen ihmisiä vai jatkaako työttömyyslinjalla ja työttömyyskorvauksia maksellen ja nostellen. Kummalla mallilla ihmisten tarpeet, itsekunnioitus, sun muut tarpeet parhaiten täyttyvät.

Nyt ajattelumme rajautuu vaihtoehtoihin ja sellaisiin puihin mitkä ay meile asettaa. Pyhistä lehmistä on pakko luopua jos haluamme nämä ihmiset työnsyrjään. AY-porukan kateus kapitalistin rikastumisesta on työpaikkojen syntymisen esteenä, vaikka kyse on kaikkien yhteisestä edusta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Eli työmarkkinoille massiiviset joustot ja palkkojen ja työehtojen dumppaus yhdistettynä sosiaaliturvan leikkauksiin, että vaikeasti työllistyvät maahanmuuttajat (ja muutkin) menisivät töihin?

Jos minulta kysytään, niin mieluummin pohjoismainen "hyvinvointiyhteiskunta", omalla valuutalla, hieman työmarkkinaa liberalisoiden ja hieman pienemmällä tp-innolla.

Pitkään aikaan järkevämmät keskustelijat eivät enää ole vedonneet "hyötyihin". Viime viikkoina olen kuullut paljon argumentointia, että nyt on hyvä sauma vetää työmarkkinajoustot ja sote-remontti läpi. Vihervasemmisto ei todellakaan ole tainnut miettiä, mitä ne ovat vaatimassa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Mistä syystä Jouni Snellman ei ole tervetullut keskustelemaan. Haluaako blogisti vaan hymistelelyä ja mukakeskusteluja. Sellainen on ala-arvoista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Jounilla ei ole mitään järkevää sanottavaa ja hänen juttunsa ovat tyhmiä.

Esimerkiksi yllä:

1) Perustelematon väite: "Suomi tarvitsee nuorekasta verta".
Kysyin, mitä hän tarkoittaa. Olisi sanonut, että huoltosuhde tai ikäpyramidi, jolloin asian olisi voinut kumota tai sanoa, että joo, näin on.

2) "Lasi puolityhjä tai täysi" lapsellinen ajatus, että kyse olisi minun pessimismistäni ja hänen optimismistaan. Siitä ei ole kyse. Totesin, miten luvut ovat meillä olleet, ja miten ne ovat muualla, ja tämän perusteella oletan, että luvut ovat suunnilleen samansuuntaisia jatkossakin.

3) Joko-tai-ajattelu - koska jostain syystä "nuorekasta verta" on välttämätöntä, niin Jounin mielestä Suomen sosiaaliturvajärjestelmä joutaa romukoppaan. En usko, että kovinkaan moni haluaa romuttaa perusturvajärjestelmää ja luoda maahan sellaista työmarkkinaa, joka pakottaa ihmisen olemaan töissä 12 tuntia kuutena päivänä viikossa, että rahat riittäisivät ruokaan ja 20 neliön suojaan. Vain sen takia, että heikosti työmarkkinoiden kysyntää vastaaville ihmisille pitää keksiä tekemistä.

Ja lisättäköön, että en muista sinunkaan sanoneen mitään järkevää pitkään aikaan. Eihän sinulla nytkään ollut mitään sanottavaa, kuin "hymistely, mukakeskustelu, ala-arvoista". Luitko sinä muka tätä tekstiä? Luitko keskustelua? Etpä tietenkään.

Varsinainen kysymyksesi oli ihan järkevä. Jos et itse hoksannut, että Jounin kommentti oli lätinää, niin se on oma häpeäsi, ei minun. Koska sitä on jatkunut monta vuotta, niin se todellakin on oma häpeäsi. Itse asiassa, tee sinäkin palvelus, äläkä kommentoi enää tänne. No hard feelings.

Toimituksen poiminnat