jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Etukäteisviisautta 2013: surkeat näkymät, karkeita virheitä

 

Sillä välin kun päätöksenteon mallissani on  turvapaikkakriisin osalta nähtävissä siirtymää kolmosvaiheeseen eli ongelmien ratkaisemiseen, Suomen keskeinen piina on ennallaan. Surkeat talousnäkymät eivät ole muuttumassa mihinkään. Näkymien heikkous ei ole yllätys.

 

Esittelen parhaan tekstin, mitä olen Euroopan rahaliitosta ja Suomen tulevaisuudennäkymistä nähnyt. Suosittelen aloittamaan sivulta 10 ja lukemaan sivun 15 alkuun asti. Teksti on tiivis paketti siitä, mikä euroalueessa on pielessä, miksi sitä ei saada korjattua ja miksi Suomi on ahdingossa, josta on hyvin vaikeaa ja kivuliasta luovia pois.

 

Front Capital-pankkiiriliikkeen Sijoitusstrategia Talvi 2013-julkaisun kirjoittanut Ari Aaltonen on asioista hyvin kartalla ja suorapuheinen – mieleeni tulee lähinnä Bernard Connolly, jonka kommentit Euroopan rahaliitosta ja markkinakatsaukset olivat vuosia edellä aikaansa. Connollyn katsauksiin vuosilta 2004-2008 voi tutustua täällä.

 

Valittuja otteita:

 

”Euroalueen poliitikot ovat luoneet menneisyyden maailmaan perustuvan valuuttakokeilun, joka on rakenteellisesti heikko, keskeneräinen ja toimintakyvytön. Pitkän aikavälin hyötyjä ei ole saavutettu, vaan maailmantalouden muutos on ajanut eurojärjestelmän kaltaisten kokeilujen ohi. Vastaavia valuuttakokeiluja ei edes harkita missään muualla.”

 

”Poliittiselle järjestelmälle on jokaisessa euroalueen maassa mahdotonta myöntää, että oltaisiin rakennettu jotakin (tai liitytty johonkin), mikä ei perustaltaan ole kestävällä pohjalla. Tämän takia ollaan valmiita kestämään hyvinkin heikkoa taloudellista kehitystä vielä pitkään.”

 

”Suomi liittyi eurojärjestelmään pitkälti poliittisista syistä ja tämän vuoksi ei ole realistista olettaa, että Suomi irtautuisi tästä järjestelmästä omaehtoisesti. Itse asiassa Suomessa ei ole mitään relevanttia poliittista voimaa, joka edes ehdottaisi eroa eurosta, esittäisi vaihtoehtoa tai kykenisi käymään keskustelua Suomen eurojäsenyyden mielekkyydestä relevanteilla argumenteilla. Suomessa ei myöskään ole traditiota avoimelle akateemiselle tms. keskustelulle, jossa kyseenalaistettaisiin eurojäsenyyden kaltaisia perusvalintoja. Sijoittajan näkökulmasta on realistista lähteä siitä lähtökohdasta, että Suomi on osa eurojärjestelmää, täysin riippumatta siitä, miten huonosti Suomen talous tai eurojärjestelmä kehittyy.”

 

”Suomen tilanne tulee lähivuosina entisestään heikkenemään, sillä yrityksille tehtyjen kyselyjen mukaan tehdasteollisuuden investoinnit Suomeen tulevat supistumaan.”

 

”Mistä perimmiltään on kyse? Markka-aikana vientiteollisuus saattoi olla varma, että sen edut turvataan aina, jos kansainväliset suhdanteet heikkenevät tai sen kilpailukyky ei ole riittävä.”

 

”Nyt tiedämme, että eurojärjestelmä ei ole muuta kuin löyhä jäsenmaidensa yhteenliittymä, jossa jokainen huolehtii itsestään ja ylijäämäinen vaihtotase on olennainen talouden vakauden turva. Eurojärjestelmä itsessään ei tuo Suomelle rahataloudellista vakautta, vaan on jatkuva kriisien ja epävakauden lähde. Samalla tiedämme, että Suomi ei voi vaikuttaa euron kurssiin, ja Suomen työmarkkinat eivät todennäköisesti muutu "balttilaisiksi" täydellisine joustoineen. Vientiteollisuudella ei ole enää mitään erityistä syytä investoida Suomeen, mutta vanhat koneet toki ajetaan täällä loppuun. Lisäksi euroalueen kasvunäkymät ovat pitkään heikot, joten kasvu tulisi joka tapauksessa hakea euroalueen ulkopuolisesta maailmasta. Suomi on menettänyt eurojäsenyyden vuoksi merkittävältä osin ne edut, mitä pieni avotalous voi tarjota globaaleilla markkinoilla kilpailevalle teollisuudelle.”

 

”Suomessa ollaan viimeisen puolen vuoden aikana herätty tähän ongelmaan, mutta mitään rakentavia keinoja tilanteen muuttamiseksi ei ole. Eurojärjestelmän osana Suomi on lähtökohtaisesti osana epävakaata ja heikon kasvun talousaluetta, joka ei houkuttele investointeja. Vientialojen palkkajohtajuuden palauttamisessa on vain yksi keino, ja se on julkisen sektorin jatkuvat rakenneuudistukset sekä pelottelu nk. kestävyysvajeella, jotta julkisella sektorilla ei kuvitella, että siellä olisi palkankorotusvaraa tai että se olisi palkkajohtaja työmarkkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa kotimaisen ostovoiman huomattavan heikkoa kehitystä pitkälle tulevaisuuteen ja epävarmuuden lietsomista kotitalouksien keskuuteen. Verotuksella voidaan yrittää houkutella yrityksiä investoimaan Suomeen, mutta mikään yritys ei tee huonoja tai epävarmoja investointeja, vaikka verotus olisi kuinka järjestetty. Kun yksityisten yritysten halu investoida Suomeen on vähäinen, paineet ja ehdotukset valtio-omisteisesta yritystoiminnasta kasvavat, viimeksi telakkateollisuudessa. Tämä tie johtaa varmasti umpikujaan, kuten Kreikka on hyvin osoittanut."

 

"Osana euroaluetta Suomen talouden kehitys tulee todennäköisesti olemaan heikompaa kuin OECD-maissa keskimäärin, ja selvästi heikompaa kuin oman valuuttansa säilyttäneissä muissa pohjoismaissa. 1990-luvun alun kaltaista nopeaa romahdusta ei kuitenkaan ole näköpiirissä, mutta hidas ja pitkäaikainen näivettyminen on näillä näkymin vaarana 2010-luvulla. Suomen tilanne on siis haavoittuvampi kuin halutaan myöntää. Lisäksi pitkällä aikavälillä väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta ja rahoitustasapainoa, kun työeläkesektorin nettosäästö työeläkerahastoihin vähenee. Ja tämä siis tilanteessa, jossa maan vaihtotase on jo negatiivinen."

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

33Suosittele

33 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Hyvä kirjoitus Juhani. Suomen talouden ihme olikin vain Nokian ihme. Nokia peitti alleen Suomen talouden todellisuuden ja alamäen, joka alkoi kun euroon siirryttiin.

Seppo Hildén

Mitään lisäämättä, mitään poisottamatta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Näin se varmasti on, vaikka useimpien on ikävä tilannetta myöntää.

Lipponen ja Niinistö jyräsivät puolueineen Suomen rahaliiton jäseneksi lukuisista varoituksista huolimatta. Sen jälkeen olemme sitten olleet " ajopuuna , koska sekä maan poliittinen johto, että työmarkkinajärjestöt eivät ole koskaan hoksanneet rahaliiton jäsenenä olemisen vastuita.

On epäonnistuttu pahasti aivan omin teoin ja päätöksin - tosin v. 2014 asti puhuttiin vielä laajalti nurkan takaa pian yllättävästä talouskasvusta ja vientimarkkinoiden elpymisestä, jota ilosanomaa hampaaton ja laiska media toisti toistamistaan vailla todellisuuspohjaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Blogisi on tärkeä muistutus.
"Ihminen, joka on aikaansa edellä, joutuu odottelemaan muita kerrassaan epämukavassa paikassa." (S. J. Lec)
Muuan silmälääkäri neuvoi silmäkipuja valittavaa potilastaan ottamaan lusikan pois kupista kahvia hörpätessään. Tämä ei suostunut, koska "olen sen itse sinne laittanut eikä vaiva siitä johdu".

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

EU:ssa on kaksi erillään kilpailevaa elementtiä, yritykset ja valtiot. Yritykset kilpailevat keskenään. Valtiot kilpailevat keskenään siitä, että kuka tarjoaa yrityksille otollisimmat edellytykset. Euro ei helpota kilpailutilannetta.

Ehdotettujen leikkauksien tarkoitus on siis houkutella yrityksiä ja pääomia valtioon. Pääomat ja yritykset liikkuvat, mutta valtiot tököttävät paikoillaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kyllähän akateemisistakin piireistä koitetaan jotain sanoa välillä:

http://ydinlehti.fi/numero-2015-3/eliittien-euroop...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Vaikka olen yrittänyt ymmärtää mm. Li Anderssonin selitystä, että "otetaan lisää velkaa elvytykseen, koska meillä on suhdannepoliittinen, ei euro-ongelma", en ole onnistunut, sillä tyhmänä kysyn yhä, miten pelkkä suhdanneongelma voi kestää näin kauan?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen
Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tässä on yksi Li A:n käyttämä puheenvuoro eduskunnassa. Sivulta 24 alkaa. Ja pidempi hänen puheenvuoronsa sivulla 43. Lisää sivulla 71, 74 ja 75.

Tämä kommentti Seppoa avustaen. ;)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #19

Mä en pikasilmäyksellä nähnyt tuossa Lin väittävän, että euro ei ole meille ongelma, vaan suhdanne. Se esittää kyllä, että meillä on suhdanneongelma. Siitä voisin jopa olla samaa mieltä. Suhdanne voi todellakin olla vaikka 10 tai 20 vuotta huono - koska euro on rakenteellinen ongelma.

Suomessa on hyvin yleistä sanoa, että "meillä ei ole suhdanneongelma, vaan rakenteellinen ongelma", tai "euro ei ole ongelma, vaan rakenteemme". Lausujat yrittävät tietoisesti häivyttää ilmiselvän asian, että euro ON yksi rakennetekijä.

Oleellisia kysymyksiä, joita mietitään aivan liian vähän:

1) Onko mahdollista paikata valuuttakurssin maakohtaista joustamattomuutta "rakenneuudistuksilla" (=työmarkkinajoustojen lisäys = palkkatason muuttaminen = palkkojen lasku). En usko.

2) Onko mahdollista julkisen sektorin menoja suhteellisella tai nimellisellä kasvattamalla (elvyttämällä) mahdollista kompensoida valuuttakurssin joustamattomuutta. En usko. Eli tässä asiassa Li on mielestäni väärässä, vaikka ääneen sitä ei sano.

* * *

Kun kukaan ei kerran pysty esittämään euron nettohyötylaskelmaa, niin esittäisivät sitten edes laskelman siitä, miten "rakenneuudistukset" tai julkisen sektorin supistaminen (tai vastaavasti laajentaminen) oleellisesti helpottaisivat euron kanssa elämistä.

Nimittäin, jos jostain asiasta ei ole hyötyä, eikä sen kanssa voi elää, voisi päätyä aivan toisenlaisiin johtopäätöksiin kuin lähinnä omasta mielestään fiksut ja vastuulliset pohdiskelijat.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #21

En minäkään löytänyt. Vasemmistoliittohan on kannattamassa kansanäänestystä eurosta. Kaiketi Li pitää puolueen tavoin myös euroa ainakin jollain tasolla ongelmallisena. Samoin kuten toteat, niin en itsekään ole Li kanssa samaa mieltä ongelmien ratkaisuehdotuksistaan.

Li vaatii palkkojen korottamista, joka taas johtaa ilmeisesti suurempaan työttömien armeijaan.

Saat varmasti odottaa hamaan tuomiopäivään euron nettohyötylaskelmaa, ei edes muitakaan laskelmia hyödyistä. Et tule saamaan sellaisia miltään taholta, kun sellaista ei voida esittää. Haitoista kylläkin kasapäin. Mutta niistähän ei saa esittää. ;)

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #21

"1) Onko mahdollista paikata valuuttakurssin maakohtaista joustamattomuutta "rakenneuudistuksilla" (=työmarkkinajoustojen lisäys = palkkatason muuttaminen = palkkojen lasku). En usko."

Oletetaan, että ihan kaikkia palkkoja sivukuluineen leikataan 10%. Nyt yritysten katteet paranevat. Mikäli hintoja lasketaan vastaavasti, niin silloin saman kokonaisvoiton saamiseksi yritysten pitää myydä enemmän. Samalla porukalla tehtynä tuo tarkoittaa tehokkuuden lisäämistä ilman lisäkuluja (ei huomioida lisääntyneitä raaka-ainekuluja). Pienemmällä palkalla motivaatio lienee taattu. Lisämyynnillä saavutetaan siis lopulta sama voitto. Seuraus on se, että yhteiskunnan verot voitosta ovat entiset. Työnantajat maksavat palkka- ja sivukuluja vähemmän pienemmistä palkoista. Yhteiskunnan verotulot palkoista pienenevät ja kuluttajien ostovoima laskee. Mikäli kuluttajat vaihtavat kalliimman ulkolaisen tuotteen nyt halventuneeseen kotimaiseen tuotteeseen, niin silloin alv-tuotot pienenevät. Seurauksena pitää olla myynnin raju kasvu, joka sitten vaatii yritystä työllistämään lisää. Myynnin edellytys taas on, että on ostovoimaisia asiakkaita. Toivottavasti niitä löytyy vientiteollisuuden pelastamiseksi ulkomailta. Valtio hyötyy pienentyneinä palkkakuluina, mutta häviää verotuloina.

En varmasti osannut huomioida kaikkea, mutta tässä nyt keskustelun avaukseksi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #23

Jep, tuohan se logiikka ja malli on sisäisessä devalvaatiossa. Tuo palautuu koordinaatio-ongelmaksi - miten huolehtia siitä, että kaikki hinnat laskevat, eivätkä vain jokin tietty osa hinnoista.

Valitettavasti sekä taloustiede että empiiriset havainnot kertovat, että tuosta hankkeesta seuraa taloudellisen toiminnan reaalinen väheneminen.

Toivoisin näkeväni asiallisesti tehdyn selvityksen siitä, miten sisäinen devalvaation käytännössä olisi toteutettavissa, miten muut ovat siinä onnistuneet ja mitä sen onnistuneesta toteutuksesta seuraisi.

Se kansallinen valuutta, verotusoikeus ja keskuspankki syntyivät aikoinaan juuri siitä syystä, että kaikkia koskevaa hintamuutosta on helpompi koordinoida ja toteuttaa niillä kuin ilman niitä.

Muuten koko maailma olisi maailmanvaluutassa, kultakannassa tai bitcoinin käyttäjiä.

http://www.interfluidity.com/v2/6088.html

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tässä US:n kirjoitus Li Anderssonin halusta järjestää eurosta kansanäänestys.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/103094-li-andersso...

Ja tässä Li A:n puhe vaihtoehdosta hallituksen leikkauspolitiikalle.

http://liandersson.fi/vasemmisto-on-vaihtoehto-lei...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kuulin tämän "Ykkösaamussa" tänään, kun hän kommentoi Stubbin haastattelua puhelimitse, joten lainaus on muistinvarainen. Pitää tarkistaa vielä YLE-Areenalta.

Kyllähän euroakin on rakenteellinen ongelma, mutta yleensä meillä termiä käytetään ihan muiden, omien julkisten ja elinkeinorakenteidemme ongelmista (vast.).

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #32

Tuossa "Ykkösaamussa" Li piti suhdanneongelmaa suurimpana ja elvyttämistä hyvänä ratkaisuna. Lisää rahaa opiskeluun ja tutkimukseen. Hänen mukaansa Kataisen hallituksen aloittama elvyttäminen on lopetettu liian aikaisin. Nyt kuulema pidetään liian kireää finanssipolitiikkaa.

http://areena.yle.fi/1-2449089#autoplay=true

Li kuten vasemmisto yleensä pistäisi aina vain lisää velkarahaa elvyttämiseen, joka ei ole ratkaisu Suomen tilanteeseen. Tarvitaan todella rajuja rakennemuutoksia ja sisäisen devalvaationkeinoja. Tuo devalvaatiokeino vain näyttää olevan tuntematon käsite vasemmistolle.

Hyvää on mielestäni se kun EK ilmoitti jo nyt että vuonna 2017 siirryttävä yrityskohtaisiin neuvotteluihin työmarkkinakentällä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #38

On pitänyt kiirettä.
Hyvä kun löysit, Sirpa Abdallah, areenasta ilmeisesti juuri sen haastattelun. En vielä ole sitä itse kerrannut, mutta huomenna sitten... Noin sen muistin.

Käyttäjän KristiinaNuotio kuva
Kristiina Nuotio

Uusintoja odotellessa blogistanistilta... bloggaajalta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eihän näiden eurouskovaisten federalistien kanssa pysty keskustelemaan, vääristelevät tai suoraan valehtelevat oman valuutan historiaa tai merkitystä ja täysin katteettomasti hehkuttavat yhteisvaluutan hyviä puolia joita eivät kuitenkaan esitä kuin mielikuvissa. Yhteisvaluutan kannattajat eivät pysty esittämään miten saisimme talouskasvua, vastauksena on jotain älytöntä tai sitten vaikenemista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Veit hampaat suustani. Meinasin linkata, mutta hyvä, että ehdit ensin. Respect!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomalaiselle Matti Meikäläiselle euroa markkinoitiin aikanaan mm. rahan käsittelyn helppuodella matkusteltaessa mm. Espanjan ja Kreikan aurinkorannoilla tms.. Olihan se suuri helpotus, että yksittäisen kantasuomalaisen ei tarvinnut enää ryhtyä ongelmalliseen ja tarkkuutta vaativaan rahanvaihdantaan, jossa mahdollisesti oli riskinsä valuuttakurssitappioista.

Tämä sama peruste lienee edelleen suomalaisilta kysyttynä yleisin peruste euron hyvyydestä - toisena on tietysti se tuntuma eurooppalaisesta kansainvälisyydestä eurokymppi pelimerkkinä lämpimämmän auringon alla.

Ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat tietysti vanhanaikaisia juntteja.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

"2) Onko mahdollista julkisen sektorin menoja suhteellisella tai nimellisellä kasvattamalla (elvyttämällä) mahdollista kompensoida valuuttakurssin joustamattomuutta. En usko."

Valtion tulot koostuvat pääosin verotuloista, omaisuuden tuotoista tai omaisuuden myynneistä. Kun nuo tulot ei riitä, niin otetaan lainaa.

Veropotin keruuseen osallistuvat kaikki. Myös lainojen maksuun osallistuvat kaikki. Sisäinen devalvaatio on kohdennettua kurjistamista josta eivät kärsi kaikki.

Suomen ongelmana on vienti. Eikö siis varoja voisi kohdistaa viennin tukemiseen (kielloista välittämättä). Vain ylijäämäinen vienti voi tuoda helpotusta koko Suomeen. Vieritetään siis ongelmat muille maille.

Härnäilen kommentteja.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

No kun härnäilet kommentteja, niin tässäpä laitan hallituksen kärkihankesuunnitelmat myös viennin edistämistoimiin ja ylipäätään yritysten toiminnan edistämiselle.

Ohjelma näyttää monipuolisemmalta kuin mihin edelliset hallitukset ovat pystyneet. On laadittu ajallinen suunnitelma hallituskaudelle.

http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus...

Ja tässä linkissä on luettavissa muutkin hallituksen kärkihankkeet;
http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus...

Jostain kumman syystä demarit eivät ole sanallakaan puuttuneet euron tuomiin vaikeuksiin, eikä sitä että käytettävissä on talouden tasapainottamisessa vain sisäisen devalvaation keinot, kuten palkkakustannusten alentaminen. Onkohan puolueella kovat euron "synnytyskivut" tulleet esiin? ;) Pavo Lipponen sanoi "synnytyssanoinaan" mm. Esko Aholle eduskunnassa; https://www.youtube.com/watch?v=Diu6dY6x6sM

Lipponen halusi tuolloin peitellä häiriötilanteessa johtuvia korjauskeinoja. Samaa rataa näyttää jatkavan nykyisinkin demarit.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Hyvin härnäät sinäkin. Suunnitelmien toteutus on joskus jäänyt kuitenkin sanahelinän takia varjoon.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Virhe sulla: ylijäämäinen vienti ei ole avainasia, vaan viennin suuri arvo. Mieluummin

myydään biljardilla muumimukeja ulkkareille ja ostetaan lentotomaatteja ja taulutelkkareita kuin

myydään biljardilla muumimukeja ulkkareille ja saadaan korvaukseksi lappusia, että joku on meille velkaa.

Saksan moka eurokriisiä edeltävänä aikana oli harrastaa tätä. Eurokriisi on opettanut, että euron keskeinen talousvaikutus on pysyvä hintajäykkyys ja huonot pääomaliikkeet. Jälkimmäisistä on päästy eroon jossain määrin, mutta hintajäykkyyksistä ei. Eurokriisiä ei olisi tullut, mikäli pölhömaat (Saksa, Ranska, Hollanti) eivät olisi yliluotottaneet muita pölhömaita (Kreikka, Espanja, Italia, Portugali, Irlanti).

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Periaatteessa olet täysin oikeassa, sillä itse rahalla ei ole merkitystä, vaan sillä mitä rahalla saadaan. Mutta..

Itse lähestyn ongelmaa siitä näkökulmasta, että meillä on liikaa velkaa (näin olen ymmärtänyt hallituksen puheista), josta halutaan eroon. Näin ollen osa viennistä tulevasta rahasta menee velkojen maksuun verotuottojen kautta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #34

Tuo velanlyhentäminen olisi kyllä rationaalinen perustelu ylijäämän aikaansaamiseksi. Ylijäämä ei liity verotulojen kautta tapahtuvaan veropotin kasvuun, vaan siihen, että vaihtotaseen alijäämä on määritelmän mukaan maan velkaantumista ulkomaille ja ylijäämä on velkaantumisen vähentymistä.

Siinällään velanlyhentäminen on vaikeasti perusteltavissa, kun talous ei kasva ja on työttömyyttä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #35

Tässähän se ongelma juuri on, kuten mainitset, millä lyhentää velkaa. Yleinen käsitys on, että valtio ei saa enää velkaantua lisää. Yksityiset tahot taas eivät voi tai eivät halua velkaantua. Onko katse käännettävä rajojen ulkopuolelle? Mitä sinne saadaan myytyä nykyisen lisäksi? Mistä tuo lisäostovoima saadaan?

Ajatus tuosta ylijäämästä oli kuitenkin tuo velkojen pienentäminen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #36

Se, että jokin käsitys on yleinen, ei ole sinällään pätevä argumentti. Valtio voi oikein hyvin velkaantua, etenkin, jos seuraamuksilla ei ole isoa väliä.

Mä en ole ihan varma, viittatko yllä velkaantumiseen (velan määrän absoluuttiseen kasvuun), velkakestävyyteen (velan määrän suhde bruttokansantuotteeseen ja kasvunäkymiin) vai pelkkään velkaan (velan absoluuttinen määrä).

Oletan, että viittaat yleiseen käsitykseen, joka pitää Suomen velkaantumistahtia niin kovana, että velkakäestävyys on helisemässä - eli uhkaavaa tilannetta, jossa velanhoitokyvyn katsotaan olevan alentunut, mikä johtaa vaikeuksiin luotonsaannissa.

Koko Eurooppa ei voi ratsastaa vientivetoisesti - yhden ylijäämä kun on toisen alijäämä. Mikäli sitä halutaan kuitenkin väkisin yrittää, ainoaksi vaihtoehdoksi jää euroalueen massiivinen vaihtotaseen ylijäämä - eli viedään enemmän kuin tuodaan. Euroalueen vaihtotaseen ylijäämä on jo nyt tapissa.

Lopulta ainoa vaihtoehto on keksiä, miten euroalueelle saadaan lisää kysyntää. Mikäli jäsenmaat osaoptimoivat, eli Aaltosen kuvauksen mukaan yrittävät kaikki vain saada ylijäämää aikaiseksi, käy kuten nyt on käynyt.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #37

Olen samaa mieltä, että valtio voi velkaantua. Tässä tilanteessa ehkä jopa pitäisi velkaantua kun yksityinen taho ei halua. Toisaalta itse näen velkaantumisen olevan pyramidihuijaus, joka vaatii jatkuvaa kasvua. Näin velkaantuminen nyt on tietenkin tulevaisuuden kulutuksesta pois.

Ei luotonsaannissa tule olemaan vaikeuksia, vaan vakuuksien riittävyydessä. Liikepankit luovat rahan korkoa vastaan. He antavat varmasti lainaa kunhan vaan vakuuksin löydetään riittävästi katetta. Isot pankit ovat jo nyt saletissa veronmaksajien selän takana.

Koko järjestelmä on nollasummapeliä. Raha kaksinkertaisena kirjanpitomerkintänä takaa sen. Mikäli saan kympin, niin joltakinhan se on pois.

Euroalueen sisällä toimii myös tuo nollasummapeli. Ongelmana eurossa onkin se, että sen arvo vain muutamalle maalle sopiva. Kun euro ei ole sopivassa kurssissa euron ulkopuolisten maiden kanssa käytävään kauppaan, niin nyt kilpaillaan sisämarkkinoilla kurjistamisen logiikalla toivossa, että edes sisämarkkinat saataisiin käyntiin. Ei siinä auta, että isojen maiden isot pankit lainaavat rahaa korkoa vastaan, vaan isojen maiden tulisi kuluttaa alijäämäisiin maihin. Tässä tullaan siihen vaatimukseen täydellisestä liittovaltiosta. Euro ei jousta erilaisten valtioiden tarpeisiin, eikä ylijäämiä saada alijäämävaltioiden käyttöön. Kun kurjistamien on riittävää, niin ehkä sitten onnistutaan myös kaupoissa muiden maiden kanssa. Tosin tämä edellyttää täydellistä silmien sulkemista heikompiosaisista.

"Mikäli jäsenmaat osaoptimoivat, eli Aaltosen kuvauksen mukaan yrittävät kaikki vain saada ylijäämää aikaiseksi, käy kuten nyt on käynyt."

Koska euro ei jousta tarpeisiimme, eikä EKP:n huoli ole esim. työllisyydessä, emmekä ole liittovaltiossa, niin kovin vähän pieni Suomi voi asialle tehdä. Kun riittävästi kurjistetaan, niin kyllä siinä rusinat pullasta yritetään tietenkin haalia.

Oma keskuspankki ja oma raha on toivomuslistallani ensimmäisenä. Mikäli kuitenkin jatketaan tässä liitossa, niin silloin EKP:n sääntöjä ja tehtäviä on muutettava radikaalisti. Tällaisenaan kokeilu on osoittautunut epäonnistuneeksi.

Mitkä olisivat sinun askelmerkkisi pois tästä kurjuudesta?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #39

Oleellisesti viesti ei ole muuttunut kahden ja puolen vuoden takaisesta wappupuheestani:
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139215-...

Toimituksen poiminnat