*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

TARGET2 on palannut

  • Target2-balanssit eri maista, lähde Mike "Mish" Shedlock
    Target2-balanssit eri maista, lähde Mike "Mish" Shedlock
  • Suomen Target2-balanssi. Itse tein.
    Suomen Target2-balanssi. Itse tein.
  • Italian ja Espanjan Target2-balanssi. Itse tein.
    Italian ja Espanjan Target2-balanssi. Itse tein.

Muistatteko TARGET2-balanssista pari vuotta sitten käydyt keskustelut?

 

28.2.2012: Ben Zyskowicz vastaa target-kyselyyn (Aamulehti blogi)

…Kun kriisimaiden pankit ovat lainanneet suhteellisesti muita enemmän keskuspankkirahaa, kyseisten kansallisten keskuspankkien TARGET 2 -asema on kääntynyt enenevässä määrin velaksi.

…Eurojärjestelmä hallinnoi rahapoliittisiin operaatioihin, joita TARGET 2 -positiot heijastelevat, liittyvää luottoriskiä vaatimalla luotoilta turvaavat vakuudet, jotka arvostetaan päivittäin markkinahintaan ja joiden vakuusarvoa alennetaan markkina-arvon aliarvostuksilla. Mikäli luottoa hakenut pankki menisi konkurssiin ja sen eurojärjestelmälle toimittavat vakuudet eivät riittäisi kattamaan luottomäärää, jakaisivat kansalliset keskuspankit operaatioista koituvat tappiot pääoma-avaimensa mukaisissa suhteissa. Suomen Pankin pääoma-avain on 1,79%...

 

Target-käyrissä viimeiset arvot ovat maaliskuulta. Arvaisin, että Suomen osalta edellinen huippu vuodelta 2012 on jo saavutettu. Suomen Pankilla on taas saatavia 70 miljardin euron edestä EKP:lta, mutta EKP olemme "me", ja ne saatavat ovat oikeasti peräisin kriisimaista. 

 

Euroopan keskuspankki (EKP) patosi eurokriisin vahingossa, sanomalla vuonna 2012 heinäkuussa "whatever it takes". Se oli pelkkää puhetta, uhkailua. Se ei ollut toimenpide tai rahansiirto. Kriisimaista turvallisempiin maihin paennut varallisuus kääntyi takaisin. Kriisi oli "ohi", eli ainakin hetkeksi poissa silmistä ja mielestä.

 

Talousnäkymät eivät kuitenkaan piristyneet riittävästi. EKP oli pakotettu aloittamaan epätavallisiksi luokitellut rahapoliittiset toimenpiteet uudestaan. Aluksi löysättiin EKP:n pankeille myöntämien lainojen ehtoja niin korkojen, määrien kuin vakuuksienkin osalta. EKP aloitti arvopaperien osto-ohjelmia, joihin otettiin mukaan myös valtioiden velkakirjoja. Seuraavaksi kaavaillaan yritysten velkakirjojen osto-ohjelmaa ja arvaisin, että jos sekään ei toimi, pankkien vakuudettomia velkakirjoja. Euroopan keskuspankki madaltaa ostettavien tai vakuudeksi kelpaavien arvopaperien kriteereitä.

 

Tämä on keskuspankin painajainen. Uskottavana pidetyn keskuspankin pelkkä puhe voi kääntää tulevaisuudenodotukset - pysäyttää valuuttapaon, kääntää pörssikurssit nousuun ja käynnistää talouskasvun ja nostaa inflaatio-odotuksia. Jos keskuspankki ei ole uskottava, tai tilanne on paha, pelkkä puhe ei riitä. Tarvitaan tekoja. Keskuspankin rahapolitiikan nimissä tehdyt osto-ohjelmat ovat niitä tekoja. Valitettavasti ne ovat yhteisvastuuta. Saksa tietää tämän. Sen takia Saksa valittaa. Suomi ei valita.

 

 

 

Aiempia tekstejä:

 

 

6.3.2012: Suomen riskit eurojärjestelmästä

 

14.3.2012: Onko TARGET2 riski vai ei? (kuvana Espanjan ja Italian TARGET2)

25.9.2012: Terveisiä Suomen Pankkiin (tämä harmitti monia - hyvä merkki!)

23.10.2013: Saksalaisten makromiesten laskelma (kuvana Suomen TARGET2)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä blogaus. Ihmeellisen vähän vuoden 2016 euromääräisestä valuuttapaosta puhutaan edes maailmalla.

Suomen Pankin kannalta tilanne on eskaloitunut nopeasti. Tase on 111 miljardia euroa, kun vuonna 2014 oltiin vain 42 miljardin tasolla.

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_kor...

Kiinnittäisin huomiota myös vastattavaa-puolen 2.1 ja 2.2 eriin.

2.1 RTGS-tilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)
15 392
35 903
40 233
44 644
2.2 Yötalletukset
0
9 045
27 225
36 490

Varmaankin pakollisia vähimmäisvarantoja on vain muutama hassu miljardi. Loppuun, noin 70-80 miljardia € kohdistuu -0,40% reservikorko (siis liikepankkien vastaavaa-puolella joista nämä ovat heijaste). Kyseessä on suomalaisiin liikepankkeihin (myös Nordeaan ja Danskeen) kohdistuva "pankkivero".

Kyllä tuollainen 250-300 m€ vuositasolla alkaa jo tuntua, puhumattakaan Saksan pankeista, joissa vastaavat erät ovat moninkertaisia. Ei ihme että Buba on laitettu huutamaan EKP:lle asiasta!

Onhan tuosta jotain hyvääkin siis :) Teutonien säästövimman luulisi laantuvan, edes hiukan, nykyiseltä 9% bkt-tasoltaan.

Tuossa siitä hyvää dataa FT:ltä:

http://app.ft.com/cms/s/7fcb38e8-15f5-11e6-9d98-00...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ihmettelin itsekin, miksi itkua ei ole juuri kuulunut. Ehkä tämä vain toimii niin näppärästi, että EKP hoitaa rahapolitiikan nimissä riski- ja vastuutasaamisen euroalueella. Enemmän mekkalaa kuuluu jostain Kreikan velan rullauksen aiheuttamasta muutamasta sadasta miljoonasta kuin muutamista kymmenistä miljardeista EKP:n kautta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos. Pohjimmiltaan tämäkin on vain muuan EU-politiikan teon muoto.
Kun prosessi hoituu ikään kuin EKP:n nimissä ja ajan annetaan sopivasti kulua, se alkaa näyttäytyä keskiverto-eurooppalaliselle pankkitekniseltä ja neutraalilta eikä poliitikkojen tarvitse näennäisesti liata hanskojaan päivittäin riskien kasvaessa.
Huono muisti hoitaa loput, kun big-bang tulee eteen: Saatavia ei sitten saatukaan. Lepomäki nimittää blogissaan EKP:ä jo Euroopan yhteiseksi "roskapankiksi". Nimitys esiintyi ensimmäistä kertaa jo v. 2011.
http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217325-k...

P.S. Tuo negatiivinen korkokin on vähän käsitelty ongelma...

Toimituksen poiminnat