jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Apinankoijaus, eli miksi Brexit-riski ei näy hinnoissa?

  • Kuva 1: 10-vuotisten valtionvelkakirjojen korot
    Kuva 1: 10-vuotisten valtionvelkakirjojen korot
  • Kuva 2: 2-vuotisten valtionvelkakirjojen korot
    Kuva 2: 2-vuotisten valtionvelkakirjojen korot
  • Kuva 3: 2-vuotisten korkojen ero ja punta/dollari valuuttakurssi
    Kuva 3: 2-vuotisten korkojen ero ja punta/dollari valuuttakurssi
  • Kuva 4: Osakeindeksejä
    Kuva 4: Osakeindeksejä
  • Kuva 5: Luottoriskit, pankkien välinen markkina
    Kuva 5: Luottoriskit, pankkien välinen markkina

 

Brexit, Brexit, Brexit. Sixten Korkman kertoo "tyhmä, tyhmiä, populismi, Trump, asiantuntijoita halveksitaan, ihan tyhmää". Pääkirjoitussedät ovat huolestuneita. Poliitikot valittavat, Stubb puhuu Lehman-tason shokista. Tosin sille nyt hymyili jo Taloussanomienkin toimitus. (*

 

 

Yleensä on hyvä idea katsoa, miten finanssimarkkinat asioihin suhtautuvat. Finanssimarkkina ei ole hölöttävä poliitikko tai omahyväinen kolumnisti. Finanssimarkkina on kone, jonka kautta ihmiset lyövät isoilla rahoilla vetoa, miten maailma makaa - jos olet väärässä, häviät rahasi, jos oikeassa, saat lisää rahaa. Raha kasaantuu niille, jotka ovat useimmin oikeassa. Markkina on tehokas arvaamaan, miten asiat ovat. Jos joku on eri mieltä markkinan vallitsevaa näkemystä vastaan, ei muuta kuin omaa vetoa sisään sitten.

 

 

* * *
Kuva 1, kymppivuotisten valtionvelkakirjojen korkotaso. Brittien korko seuraa jenkkien korkotasoa. Britit ovat aina olleet "atlanttisempia". Brittien korkotason vertailu vaikkapa Saksan tai Ranskan korkotasoon ei kannata, sillä maalla on oma valuuttansa, oma suhdanteensa ja oma keskuspankkinsa. Jos Britannian ja USA:n euroaluetta korkeampi korkotaso jotain kertoo, niin sitä, että britit ja jenkit ovat saaneet taloutensa euroaluetta nopeammin kuntoon. Tosin viimeaikainen korkojenlasku kertoo, että liian hyvin ei mene kenelläkään.

Oma käsitys: Ei merkkiä, että markkinat olisivat moksiskaan mahdollisesta Leave-tuloksesta.

 

* * *

Kuva 2, kaksivuotisten valtionvelkakirjojen korot. Periodina se on kymppivuotista lyhyempi ja vaihtelu kertoo lähinnä siitä, miten keskuspankkipolitiikan uskotaan aivan lähiaikoina muuttuvan.

Jenkkien keskuspankki nosti korkoja 2015 lopussa, ja aina syksyyn 2015 asti uskottiin, että Englannin keskuspankki tekisi samoin. Briteissä kuitenkin huomattiin, että talous piiputtaa vielä, inflaatiosta ei ole tietoakaan ja päättivät odottaa. Kun jenkkien koronnosto alkoi näyttää vähän hätiköidyltä, koronnosto-odotukset romahtivat molemmissa maissa. Jenkit jäivät kuitenkin yhden koronnoston verran "johdolle", mikä selittää korkoeron.

Ei tässäkään mitään Brexit-uhkaa näy.

* * *

Kuva 3, kaksivuotisten korkojen ero ja punta. Brittien kahden vuoden korko miinus jenkkien kahden vuoden korko, samaan kuvaajaan lisäksi GBPUSD-valuuttakurssi (kuinka monta dollaria saa yhdellä punnalla. Kun GBPUSD-kurssi nousee, punta siis vahvistuu).

Kuvasta nähdään, että GBPUSD-valuuttakurssi seuraa korkoeroa oikein hyvin. Kuva 2:n kohdalla selitin, miksi korkoeron heilunta on ihan ok, joten siitä aiheutunut valuuttakurssiheiluntakin on siis ihan ok.

Ei mitään merkkiä Brexit-uhasta.

Kuva 4, osakemarkkinat. Siinä on FTSE100-Lontoon osakeindeksi (FFIc1, punnissa), Lontoon indeksi (EWU, dollareissa) ja Saksan indeksi (EWG, dollareissa). Ihan käsi kädessä liikkuvat. Dollaripohjainen Lontoonindeksi on alisuoriutunut, mutta se selittyy lähes kokonaan punnan heikkoudella. Kuva 3:n kohdalla selitin, miksi punnan lievä heikentyminen on ihan ok. 

Ei mitään merkkejä Brexit-uhasta.


Johtopäätökset:
Jos brexit-äänestystuloksen suhteen peli on 50-50, miksi markkina ei diskonttaa katastrofia briteille? Kaiken järjen mukaan puolet "heinäsirkat ja vedenpaisumus"-skenaariosta pitäisi olla hinnoissa mukana. Minä en näe mitään. Teoriassa joku voisi sanoa, että viime viikkojen osakekurssilasku johtuu akuutista Brexit-uhasta. Ehkä. Mutta silloin kysyisin - eikö se Brexit-ero kuitenkin satuttaisi suhteessa enemmän brittejä kuin vaikkapa saksalaisia tai jenkkejä?

Tästä päädyn esittämään kolmea vaihtoehtoista selitystä. Joko:

1) Markkina tietää, että britit eivät EU:sta eroa (mahdotonta, että kaikilla sijoittajilla olisi tämmöinen sisäpiirin tieto etukäteen, kun ei sitä tunnu muillakaan olevan)

tai:

2) Koko "EU-ero olisi heinäsirkat ja vedenpaisumus" on höpöjuttua - markkina ei usko eron vaikuttavan negatiivisesti millään mitattavissa olevalla todennäköisyydellä.

tai:

3) Markkinat ovat tyhmiä ja täysin väärässä, eivätkä vainhuomaa tai osaa hinnoitella tapahtumaa, josta kaikki lehdet ja tutkimuslaitokset ovat huutaneet kuukausitolkulla joka päivä.


Veikkaisin kakkosvaihtoehtoa. Meille puhutaan jälleen roskaa poliittisista syistä. Vinkkaan, että hermostuneimpia asiantilasta ovat ne tavanomaiset "asiantuntijat", joiden urakehitys on kiinni suosiosta oikeissa piireissä, eikä niinkään oikeassa olemisesta. Keksin paljon syitä Brexitin vastustamiselle, mutta finanssimarkkinoiden vakaus ei sellainen syy ole.

 

* * *


Myös muitakin ulottuvuuksia kuin epävarmoja taloudellisia hyöty/haitta-projektioita voisi miettiä. Kyse on mielestäni epäluottamuslauseesta, vallankaappauksesta takaisin, hyökkäyksestä, taktisesta vetäytymisestä. Britit eivät välttämättä pelkää kustannuksia, jos kokevat olevansa oikealla asialla. He antavat arvoa myös asioille. Mikäli EU jatkaa nykyistä pelleilyään eikä ymmärrä alkaa arvostaa asioita, se tulee murtumaan sisältäpäin. Sitä ei joku ECOFIN-duunari, Juncker tai EPP pelasta.


 

16.6 Brexit would unleash ‘new Lehman’ on world – Finland’s Stubb

Global markets face a “Lehman Brothers” moment should Britain vote to leave the European Union next week, one of Europe’s finance ministers has warned.

 

17.6. Antti Ämmälä: Miksi Stubb pelottelee uudella finanssikriisillä?

Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb lentää kommentteineen korkealla. Epärealistisia uhkakuvia ei pitäisi maalailla.

 

18.6.2016 Sixten Korkman: Brexitissä tyhmyys tiivistyy

Britannian mahdollisen EU-eron ympärillä pyörivässä keskustelussa tyhmyyttä edustavasta populismista on tullut suorastaan hyve

 

19.6.2016 Jan Hurri: Vaikea myöntää – Brexit-riski on oire eikä ongelma

Britannian EU-eron mahdollisuus on jo ennen ensi viikon kansanäänestystä lisännyt politiikan ja talouden jännitteitä. Mutta Brexit ei ole varsinainen ongelma, vaan yksi uusi oire moniongelmaisen EU:n kriisissä.

 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Onkohan korkotaso ja osakeindexi sittenkään ne merkittävimmät luvut brexit-mittareina? Ja pitäisikö eropelon sittenkään näkyä kovin vahvana talousluvuissa tässä vaiheessa? Kannattaa muistaa, että ero, jos se tehdään on pitkällinen prosessi. Jos eroa kannattavat voittavat neuvotellaan kahden vuoden siirtymäaikana Britannian sopimukset EU:n kannalta uusiksi ja vasta sen jälkeen ero astuu voimaan ja yleisellä tasolla tiedetään mitä ero todella merkitsee. Samalla jos ero astuu voimaan alkaa jännistys siitä mitä tekee Skotlanti.

Jos ero joissakin luvuissa näkyy, niin itse tarkkailisin ennenkaikkea kahta lukua, eli punnan kurssia sekä Isoon-Britanniaan tulevien sijoitusten määrän kehitystä. Ja siinä sivussa sitä siirtävätkö Isossa-Britanniassa toimivat yritykset toimintojaan mannermaalle tai Irlantiin. Tosin tuo näkynee vasta päätöksen jälkeen.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Tässä oli oletuksena , että markkinat reagoisivat etukäteen välttääkseen tappioita. Kun raha ratkaisee. Jälkikäteen reagointi on mahdollista , mutta silloin homma on myöhäistä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Yritysten tuskin kannattaa hötkyllä, sillä jäsenyys on voimassa kaikkine yksityiskohtineen vielä kaksi vuotta päätöksestä. Se antaa hyvin aikaa reagoida päätökseen etukäteen ennen kuin mitään vaikutusta liiketoimintaan syntyy. Puhtaasti spekulatiiviset päätökset toki ovat vähän toinen kuvio.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Minä seuraisin työllisyyden kehitystä, tulonjaon tasa-arvoistumista, jotain mittaria joka indikoi elämälle hyödyllisen toiminnan lisääntymistä (mitä mittaria en tunne) ja mittaria joka indikoi kestävämpää kehitystä. Sen verran vihreä olen ;)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Marko Kivelä *viesti 1*: Mitkä mittarit mielestäsi olisivat parempia?

Väitätkö, että kansantalouden shokkiin nämä muuttujat eivät reagoisi, ja jos, niin miksi ei?

Tarkoitatko, että koska shokki on vasta kahden vuoden päästä, markkina ei osaisi diskontata sitä jo nyt?

Vai että markkinoiden mielestä Leave-päätös ei tarkoita yhtään mitään, koska tulos nähdään vasta parin vuoden päästä, ja sitten neuvotellaan jotain? Tämähän oli myös oma arvaukseni - eli ei vaikutusta, vaikka britit lähtisivätkin.

Omasta ehdotuksestasi mainitsisin, että valuuttahan mulla oli jo mainittuna tuossa.

Tarkoitat siis, että suorat sijoitukset britteihin supistuvat ja firmojen aktiviteetti Britanniassa vähenee. Eikö sekin näkyisi koroissa, valuutassa, osakekursseissa jo nyt?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

En usko välittömään shokkiin, enkä edes siihen että kahden vuoden kuluttua syntyy varsinaista shokkia. Varmasti jotain vaikutuksia syntyy, mutta ne riippuvat pitkälti siitä millaisen neuvottelutuloksen britit saavat. Juuri nyt ei oikeasti pitäisi olla mitään syytä hötkyilyyn, sillä kyse on joka tapauksessa tapahtumaketjusta jonka suunta paljastuu kuluvalla viikolla. Eikä se tapahtumaketju ehkä sittenkään ole ihan niin dramaattinen kuin millaisena sitä on kuvailtu.

Mitä noihin sijoituksiin tulee, niin luultavimmin tämänhetkinen vaikutus on lähinnä siinä, että tulosta odotellaan ennen kuin päätöksiä investoinneista tehdään suuntaan tai toiseen. Sen vaikutus kursseihin ei pitäisi olla merkittävä, olisi kokonaan toinen asia jos investointipäätöksiä peruttaisiin tai ilmoiteltaisiin Britteihin odotettujen investointien suuntaamisesta manner-eurooppaan. Luultavasti päätöksen myötä (menee kummin päin tahansa), syntyy myös mm investointipäätösten aalto joka näyttää liike-elämän reaktion asiassa. Sen pitäisi näkyä selvemmin jo noissakin luvuissa joita toit esille.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #9

Väitän sun olevan väärässä. Mun pointtini oli, että jos jokin asia on merkittävä riski, ja sen riskin toteutumisen todennäköisyys on huomattava, markkina kyllä diskonttaisi sitä jo etukäteen.

Ainoa mahdollinen selitys on, että markkina ei pidä Leave-päätöstäkään minkäänlaisena riskinä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #11

Diskonttauksen mahdollinen määrä ja ratkaisun merkittävyys/merkityksettömyys paljastuu viikon sisällä. Mitään valtavan suurta heilahdusta en itse odota suuntaan tai toiseen (jopa exit-ratkaisussa välittömät vaikutukset taitavat jäädä 4-8% välimaastoon). Tässä mielessä täytynee myöntää, että arviosi on varsin oikeansuuntainen, vaikkakin ehkä liian jyrkkä (eli itse korvaisin minkäänlaisen sanalla merkittävänä).

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #16

Riski hinnoitellaan. Jos riskin odotetaan olevan pieni, se ei juuri näy tai jos EU takaa huonotkin sijoitukset, riski voi jäädä markkinahinnoittelun ulkopuolelle ns. vähäisenä (=muut maksavat).
Mutta kaikissa oloissa (ei pelkästään Brexitissä) näyttää siltä osa yrityksistä toimii tai siirtää toimintojaan ja/tai pääomiaan "ulkomaille" tai lähelle markkinoita. Ei se ole tyypillisesti vain jonkun Brexitin "ongelmien luomista tilosta".

Suomi on EU:ssa ja EMU:ssa. Silti täältä on tähyilty ja siirretty sekä pääomia, että yritystoimintaa ulos. Kyse on siitä, mikä on suhteellisen edun merkitys toiminnalle. Paraikaa Venäjältä palataan osittain pois ja osa firmoistamme myy alehintaan omaisuuttaan siellä. Se ei johdu Fixit- tai Brexit- (jne) odotuksista vaan osittain pakotteiden ja Venäjän talouden tilasta ja muutoksista niissä.
Samoin se ns. näköalattoman EU-nuorison osa, joka siihen kykenee, voi lähteä liikkeelle esim. Espanjasta, vaikka maa ei ole vielä suunnittelemassa Spexitiä...

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Tätä poliittista syytä peilasi jo eilinen Sipilän oraakkelimainen lausunto -" En usko, että britit lähtevät EU:sta"
.............tuttu temppu. "Mitäs minä sanoin?"

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ei siihen välttämättä kannatakaan uskoa, mutta ei siitä voi sataprosenttisen varmasti mitään sanoa. Tulevaisuus on epävarma. Siksi en käyttäisi tuota "ei ne lähde markkinan mielestä"-selitystä tässä yhteydessä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tässä brexit-episodissa tulee ihan nostalginen olo kun voi seurata, kuinka ulkomailta kerrotaan toisen valtion kansalaisille miten heidän pitää äänestää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Niin, ja kun meistä jokainen varmaan tietää, miltä se tuntuu, kun joku toinen tulee "neuvomaan".

Se tunnetila voi nimittäin vaikuttaa siihen, kumpaan laatikkoon se ruksi tulee siihen äänestyskuponkiin.

Käyttäjän Tarsier kuva
Tatu Simanen

Jos joku oikeasti uskoo Huopasen "johtopäätökseen" että brexitin todennäköisyys on nyt noin 50-50 kannattaa välittömästi painella vedonlyöntisivuille lyömään vetoa brexitin puolesta sillä tällä hetkellä brexitillä saa kertoimen 3.50 ja pysymisellä vain 1.33 (ainakin skybet tällä hetkellä)

http://www.oddschecker.com/politics/british-politi...

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Jääminen näyttää hivenen todennäköisemmältä, koska englantilaisetkin ovat huolissaan The United Kingdomin epävakauttamista, heikkenemisestä ja hajoamisesta. Brexit-puolella on melkoinen nationalistinen hurmos päällä, kaikki visiot eivät ole läheskään realistisia.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Nyqvist: Taas ne myyttiset englantilaiset, jotka ovat jotain mieltä ja huolissaan. Oletko huomannut, että Leave-kannattajiakin on, joten miksi yleistät "englantilaiset huolissaan"?

Tuo on sukua sille "me suomalaiset" tai "ne juutalaiset"-puheelle. Ei pidä yleistää. JOTKUT ovat huolissaan. On hyvin yleinen tapa projisoida oma näkemyksensä koko porukan näkemykseksi. Se ei tee siitä kuitenkaan totta, tai koko porukan näkemystä.

Tämän tekstin tarkoitus oli tuoda esiin, että ainakaan finanssimarkkinoilla ei ole nähtävissä mitään merkkejä siitä epävakauttamisesta, heikkenemisestä ja hajoamisesta. Eli itse asiassa, Stay-puolen jutut ovat hurmosta.

Onko sinulla tähän itse asiaan mitään kommentoitavaa?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Simanen: Tuo 50-50 on oma arvaukseni todennäköisyydestä. Vaikka Leave-todennäköisyys olisikin vain 30%, sen pitäisi silti näkyä hinnoissa. Oliko sinulla itse asiaan jotain sanottavaa?

EDIT: kirjoitit nimeni todnäk tahallaan väärin, laitoit johtopäätökseni sitaatteihin argumentoimatta vastaan, yrität vinoilla markkinapohjaisella argumentilla, kun minä juuri olin tehnyt markkinapohjaisen argumentin. Yritähän vähän paremmin. Kyllä mä vinoilun kestän, mutta sitten sulla pitää olla jotain sanottavaakin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Lisään vielä yhden kuvan luottoriskipuolelta. Siinäkin muutokset ovat hyvin pieniä, ja mahtuvat normaalin vaihteluvälin piikkiin, ja muitakin selittäviä tekijöitä on.

Janne Suuronen

4) Mikäli Britannia äänestää Brexitille "Kyllä", markkinat tietävät ja ymmärtävät siitä seuraavan vuosia kestävät neuvottelut ja Brexitin vievän, mikäli se lopulta tapahtuu - neuvotteluvuosien aikana ehditään moneen kertaa pyörtää päätäs, aikaa kymmenisenkin vuotta. Ei tarvetta suuriin hötkyilyihin juuri kansanäänestystä edeltävinä kuukausina tai viikkoina.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Eli Leave-äänestystulos ei olisikaan katastrofi. Mielestäni tämä ei oleellisesti eroa kakkosvaihtoehdostani.

Janne Suuronen

Leave-äänestystulos ei olisi katastrofi.

Leaven toteutumisen vaikutuksia on liian aikaista arvioida. Neuvotteluiden lopputulokset sitten aikanaan ratkaisisivat.

Lähteminen saattaisi olla katastrofi, saattaisi olla huono asia, vaikutukset saattaisivat lopulta jäädä neutraaliksi tai saattaisi olla hyväkin asia. Talous-, turvallisuus- ja vaikkapa Iso-Britannian vaikutusvalta sektori kukin erikseen arvioituna.

Varmaankin lähellä kakkosvaihtoehtoasi, mutta sillä rajauksella, että minä rajoitan sen pelkästään itse äänestystulokseen. Sinä taas yrität markkinoiden käyttäytymisellä todistella Brexit-voittaneen äänestystuloksen jälkeisten neuvotteluiden lopputulosten vaikutuksia Briteille. Ja mikä on ennen aikaista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #21

Olemme siis samaa mieltä siitä, että Leave-tulos ei olisi katastrofi, ihan kuten markkinatkin uskovat. Kuitenkin meille sellaista kerrotaan, joten vaihtoehtona on, että joko me molemmat ja markkinat ovat väärässä, tai sitten meille puhutaan paskaa. Ja se oli mun pointti.

Onko ennenaikaista puhua Leave-tuloksesta mahdollisesti seuraavasta Brexitistä? Ketjuta todennäköisyydet (Markov chain). Leave-äänestystuloksen todennäköisyys on suurempi kuin nolla, ja Leave-äänestystulos varmasti nostaisi todennäköisyyttä "rumalle exitille" joskus kaukaisemassa tulevaisuudessa. Siksi Leave-todennäköisyyden pitäisi näkyä hinnoissa, jos ruma exit olisi markkinoiden mielestä riski.

***

Itse pidän Brexittiä tyhmänä briteille, muille EU-maille ja itse EU:lle, ihan Korkmanin tavoin. Näen kuitenkin merkittävän pitkän aikavälin hyödyn siinä, että EU:n johtoa, rakennetta, toimintatapoja ja suuntaa haastetaan. Ei sitä muullakaan tavalla voi tehdä kuin uhkaamalla sitä hajoamisella sisältäpäin.

Käyttäjän jounikaskiharju kuva
Jouni Kaskiharju

Mikäli BREXIT == TRUE, veikkaan ja povaan, että FIXIT tulee tekemään saman, mikäli "poliitikot" uskaltavat antaa suomalaisten äänestää samasta asiasta. Lainausmerkit siksi, että oikeita poliitikkoja ei ole tällä hetkellä vallassa montaakaan, pelkkiä marionetteja rahavallan ohjaamina.

Ja ei, se ei olisi katastrofi. Pientä veneen keikutusta se tekisi sekä EU:ssa että saarivaltiossa, mutta ne jotka osaavat pitää laidoista kiinni eivätkä hötkyile pystyssä tulevat selviytymään kuivin kutein :)

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio

Nyt kun Brexit pelko alkaa vähentyä (kuten Simanenkin kirjoitti) eikä juuri kenenkään mielestä ole 50-50, niin GBP on alkanut vahvistumaan roimasti. https://www.theguardian.com/business/live/2016/jun...

Markkinat reagoivat kuten pitääkin pelon vähentyessä. Tämän päivän nousu yksi suurimpia kymmeneen vuoteen!

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Vastasinkin jo Simaselle. Tarkoitatko, että riskitapahtuman todennäköisyyden ja kurssien välisen korrelaation puuttuminen aiemmin on jotenkin poiselitetty sillä, että tänään on rallipäivä?

Käyttäjän KimmoSainio kuva
Kimmo Sainio

En.

Riski on ollut aiemmin suurempi http://www.xe.com/currencycharts/?from=GBP&to=USD&...

Korrelaatio on selvästi nähtävissä punnan kyntäessä silloin kun pollit osoittivat LEAVElle suurempaa todennäköisyyttä.

Ovatko esille ottamasi indikaattorit jotenkin osuvampia indikaattoreita johtopäätöksellesi siitä ettei markkinat mielestäsi pidä Brexitiä minään riskinä?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #25

Jos korrelaatio on selvästi nähtävissä, voisit näyttää sen. Pahoittelen, että en suorilta käsin usko mutu-fiilikseesi, vaikka toki voit oikeassa olla. Toivon vähän täsmällisempää selitystä sinulta - oman tein jo. Oliko siihen mitään kommentoitavaa? Punnan käsittelin jo graafi kolmosessa.

Korjaan vähän: markkinat eivät mielestäni pidä Brexitin seurauksia kovinkaan kummoisena riskinä, eli: ei seuraamuksia nollan arvoisina pidetä, mutta Lehman-höpötykset ja Korkmanin tyhmä-tyhmempi-tyhmin-jutut ovat tuubaa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ruotsissa ovat puuhaamassa jo uutta pohjoisen unionia:

"Looking to a post-Brexit future, Swedish MEP Peter Lundgren suggested the 90 million people of Sweden, Denmark, Norway, Finland, Iceland and the UK would harness a combined GDP of nearly £3trillion, representing considerable clout when it comes to forming new trading deals with the EU."

http://www.express.co.uk/comment/expresscomment/68...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Täysin off-topic ja yksittäisen tekijän keskustelunavauksena täysin epäkiinnostavaa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Mikäli brexitiä äänestävät luottavat noihin talousasiantuntijoiden economist for Brexit sivustolla esitettyihin perusteluihin, niin UK on hyötyvä osapuoli.

"
Brexit will result in a better economic outcome than remaining in the EU.

Economic forecasts (based on proven financial modelling by Patrick Minford) show that on leaving the EU:

Output grows 2%

Competitiveness rises 5%

Real disposable wages up 1.5%

Exchange rate falls 6%

Inflation and interest rates rise to 2-3% range

Current account improves to -1.5% of GDP

Unemployment reduced by 0.2% (75,000 on benefit count)

The UK does not need to do a trade deal to trade. It already trades extensively with many countries across the globe under the rules of the WTO and can continue to do so with EU countries in the future (in the same way that the US, Japan and China does). Leaving the EU will decrease prices and boost GDP.

The City of London will retain its role as the world’s leading financial centre outside of the EU.

The UK is a net contributor to the EU budget and those funds could be utilised far more efficiently elsewhere."

http://www.economistsforbrexit.co.uk/

Britit tuskin häviäisivät mitään erotessaan EU:sta kuten edellä olevsta arvinoinneista on nähtävissä, vaikka pelottelu on remain taholta suorastaan järkyttävällä tasolla. Muuten EU:lla ei ole tuonkaan äänestystuloksen jälkeen minkäänlaisia varmuuksia pysyä kasassa, sillä ensi vuonna ovat äänestykset niin Saksassa kuin Ranskassakin. Mikäli maahanmuuttokriisi jatkuu ilman että on saatu aikaan muutosta, niin hajoaminen todennäköisesti tulee eteen uudelleen vaikka UK nyt jäisi EU:hun.

Asettamaasi kysymykseen, miksi brexit ei näy hinnoissa, ajattelisin yhtenä syynä olevan UK:n ja EU:n keskinäisen vienti ja tuonti määrät, eikä rahamarkkinoillakaan taida olla syytä huoleen. UK:lla näyttäisi olevan kaupankäyntiä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin, jotka säilyisivät erosta huolimatta. Suurta vaikutusta hintoihin ei tuolla sektorilla näyttäisi olevan, mikäli oikein tulkitsen tätä näkökulmaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Toki Leave-puolellakin on joku näkemässä taloudellisia hyötyjä. Itse en sellaisia näe lyhyellä jänteellä, ja pitkä jänne riippuu täysin muista tekijöistä, jotka ovat pitkän dynaamisen prosessin loppupäässä - lievä hyvä, lievä paha - tai jos prosessi menee huonosti, kohtalainen paha.

Remain-puolen pitkän aikavälin haittalaskelmien keskeinen ongelma on, että siellä kuvitellaan EU:n jatkavan suunnilleen sellaisena kuin se on seuraavat parikymmentä vuotta. Uskokoon, ken tahtoo. Joko tapahtuu tiivistymistä, jonka vaikutukset voivat olla ihan mitä sattuu (hyvää tai huono) tai hajoamista (mikä voi olla hyvää tai huonoa). Pitkän aikavälin projektiot tämänkaltaisilla oletuksilla ovat ihan puppua, ja niiden tekijät tietävät sen itsekin. Niitä nyt on kuitenkin tilattu, ja sellaisia on sitten tilauksesta tehty.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tosin omistajaluokka odottelee Brexit-äänestystä ennen kuin antaa palaa.

Jos britit äänestävät eron puolesta, omistajaluokka pistää tuulemaan osoittaakseen, että romahdus, jonka he panevat toimeen, johtuisikin Brexitistä. Tällä rankaistaan eroa äänestäneitä ja pelotellaan muita erohaluisia.

Tilanne on samanlainen kuin mafiassa tai lahkolaisliikkeessä: kun olet liittynyt, pois ei pääse ilman ankaria seuraamuksia itselle ja/tai läheisille.

Ei eurooppalaisen finanssitalouden eliitti erityisemmin poikkea mafiasta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Johan tuolla Kultarannassa Tiilikainen vaatii kostotoimia ja Pertti Salolainen puhuu aivan levottomia. Jopa Risto EJ Penttilä kuulostaa ekonomistilta tuossa seurassa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/brexit%20kulta...

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Tämä on musta vähemmän "uskomaton" teoria siitä, miksi Brexitriskiä ei näy. Kyllä jo pitempään on ollut nähtävissä, että "väärät" äänestystulokset nyt vain ovat vääriä, eikä niitä tarvitse noudattaa. Aika rajua oli demokratian ylikävely Kraikassakin.

http://www.businessinsider.com/green-eu-referendum...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jos, oletetaan, että Brexit ei toteudu, eikä EU oppinut kotiläksyjään, mitä tapahtuisi?
Oletan kriittisen paineen kasvavan muissa vaaleissa, ja v. 2019 EU-vaaleihin mennessä täytynee jo tapahtua ihmeitä, jotta mureneminen päättyisi.
Kyse on klassisesta prosessista: Unelma -> Unelman ja Todellisuuden välinen ristiriita -> Painajainen (kierre), jota ei saada helposti loppumaan.

Kultaranta-keskusteluissa tämä euroideologien ja euroskeptikkojen ero näkyi selvästi.
Teoriani mukaan ne, jotka saavat ns. elantonsa EU:n olemassaolosta, ongelmista tai tiivistämisestä (vast.), näyttävät olevan osittain kyvyttömiä tarkastelemaan asiaa aidosti ikään kuin sen kulttuurin ulkopuolisina (etic).
He ovat näet osa itse EU:n sisäkulttuuria (emic). Brexit on heille uhka - ei uusi mahdollisuuus toisenlaiselle EU:lle. Pelottelutaktiikka heijastelee sitä.
Vahinko.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Toimituksen poiminnat