jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Saksan kanssa on vaikea pärjätä samassa valuutassa

  • Euroalueen talousvirhe
    Euroalueen talousvirhe
  • Suomessa työttömien työnhakijoiden määrä finanssikriisin jälkeisiin uusiin huippuihin 2013, 2014, 2015 ja 2016.
    Suomessa työttömien työnhakijoiden määrä finanssikriisin jälkeisiin uusiin huippuihin 2013, 2014, 2015 ja 2016.
  • Pimeää pelottelua, josta kukaan ei valita, koska "hyvällä asialla".
    Pimeää pelottelua, josta kukaan ei valita, koska "hyvällä asialla".

Itä-Saksalla ei ole toivoa saada Länsi-Saksaa kiinni taloudellisesti kuin aikaisintaan 2030, jos silloinkaan, sanoo arvostettu Ifo-instituutti.

Tästä voisi vähän miettiä sitä, kuinka massiivisista tulonsiirroistakaan huolimatta Saksan kanssa samassa valuutassa oleva maa, jolla on yhteinen kieli, ei meinaa oikein integroitua.

Itä-Saksan olisi pitänyt säilyttää oma valuuttansa.

Länsi-Saksa on toteuttanut tulonsiirtoja Itään 1990-2010 tuhat miljardia euroa. Tuhat miljardia euroa. Tulonsiirrot ovat jatkuneet senkin jälkeen, ja edelleen Itä-Saksa laahaa ja kärsii korkeasta työttömyydestä.

Tämän takia Saksan asenne Euroopan liittovaltioon ja tulonsiirtoihin euromaiden välillä on realistisen pessimistinen, ja sitä ei tule tapahtumaan - Saksa ei suostu, ja muilla mailla ei ole, mitä tulonsiirrellä. Siksi euroalueella Saksan vauhdista jääneillä mailla ei ole vaihtoehtoina kuin deflatoriset lamat korkealla pitkäaikaistyöttömyydellä. Ihan kuten on jo monin paikoin tapahtunutkin.

Suomessa hurrataan ja kehutaan järjestelmää. Miksi? Millä perusteluilla?

 

Politico 24.8.2016: Economy in eastern Germany won’t catch up for decades: study

An exodus of young people and low birth rates since 1990 has hindered growth in states from the former GDR.



* * *

Ai niin, kun kesällä on kuultu ministereiden epävakauttavista ja luottamusta horjuttavista lausunnoista, laitetaanpas nyt tämäkin. Edellisessä kirjoituksessani arvasin, että Brexit-äänestys on ihan 50-50, ja talousseuraamukset ovat marginaalisia. Finanssimarkkinoiden reaktiot ja tuoreet reaalitalouden luvut kertovat, että Lehmania ei tullut. Tämä aivan selvästi harmittaa monia. Omapahan on häpeänsä, kun uskomustensa takia pitää pahoja toivoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

36Suosittele

36 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (69 kommenttia)

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Veikkaan että tähän blogiin ei paljon kommentoida. Blogistanissa varotaan ettei omat vankkumattomat mielipiteet tule nujerretuksi faktoilla.

Hyvä kirjoitus.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Se on ihan hyvä vain. Heikkoa kommentointia ei tarvitse mihinkään muuhun kuin "suosituimpien" piiriin pääsemiseen - tai lääkkeeksi, jos kärsii matalasta verenpaineesta.

Copypaste moderointiperiaatteesta: "Eri mieltä saa olla ja huonostikin voi käyttäytyä, mutta jos et pysty perustelemaan tai kuvittelet tämän olevan avohoitoa, älä ylläty, jos kommenttisi poistetaan."

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Tässä heikkoa, erittäin heikkoa kommentointia, tulen maksamaan velkani;)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Mitä mieltä olet siitä, että omat mielipiteesi ovat anti-argumentteja tai tuulenmunia?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Varmasti ovat anti-argumentteja tai jopa tuulenmunia.

Mutta olisiko siulla kantaa varsinaiseen blogiin?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tämähän oli kuin "selkokieliset uutiset". Tarkoitettu heillekin, joiden on vaikeata seurata tavallisia uutisia tai joille kielen ymmärtäminen on vaikeata.
P.S.
Ei Suomikaan totisesti olisi selvinnyt ilman aluepoliittisia tulonsiirtoja ja kuntien pelastustukia sekä isojen työttömyystsunamien erityisapuja, omassa yhteisvaluutassa, muinoin. Mutta mepä olimme solidaarisia ainakin pienen rutinan säestyksellä. Hangosta Utsjoelle.
Vaan miksi Per C. Aukisen Sevettijärven Aslakille ja Niilekselle kuuluisi maksaa Välimeren konkurssiklaanin koijauksia?

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Todellinen konkurssiklaani taitaa olla Saksan ja Ranskan pankit, joita rahoitetaan Kreikan kautta.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Eli Kreikalle ei olisi koskaan saanut antaa euroakaan lainaa. Kumpa Suomen suhteen se tajuttaisiin nyt. Meillä on aivan sama vika kuin Kreikalla liian suuri julkinen sektori

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Haluaisin kysyä avaajalta, että milloin se EU:n hajoaminen ja euron loppu oikeasti tulee? Kai jonkun aikahaarukan voi antaa, vai jatkuuko manaajan ennustelu koko loppuelämän?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

?? Heitin 2005, että kymmenen vuotta menee. Sen tarkempaa aikataulua en ole antanut.

Eero, kun sulla ei ole oikein mitään rakentavaa sanottavaa, niin kokeiletko sanoa jotain rakentavaa ja mielenkiintoista seuraavalla kerralla, ja jos ei onnistu, niin voin auttaa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

En ole blogin avaaja, mutta eikö kysymyksesi ole vähän hassu? Jos tuon tietäisi, rikastuisi älyttömästi.

Eerolle suosittelen lämpimästi tämän kuuntelua. http://areena.yle.fi/1-1896441

Brysselin kone, "Sisäinen devalvaatio vai irti eurosta",
Helmet Capitalin pääomasijoittaja Stefan Törnqvist on sitä mieltä, että jos Suomi haluaa olla kilpailukykyinen, niin sillä on edessään kaksi vaihtoehtoa. Sisäinen tai ulkoinen 20-30 % devalvaatio. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hajoamista tapahtuu paraikaa nenämme edessä. Siitä johtuu pelon ja kostonhimon haju Brysselissä mm. brexitin jälkeen.
Merkkejä on vuosien varrella ollut useita, tuoreimpina Schengenin ja Dublinin romutus ja taakanjakoyritys, epätoivoinen sopimus Turkin kanssa, velkakriisi ja bail-out -kiellon hylkääminen, yhteisvastuun kasvatus uusin paketein, eri jäsenvaltioiden omaksi parhaakseen katsomat ns. itsenäiset ratkaisut.
Suomen viimeiset 4-5 vuotta kertonevat paikallisista vaikutuksista mm. viennin tökkimisenä, työttömyytenä ja velan kasvuna. Uusinta unioniteatteria näet tulevissa vaaleissa v. 2016-2019 eri maissa.
Euro romuttunee ensin, mutta unionin muoto voi muuttua "back-to-the-basics" ja siten pelastua. Junckerin tapaisille keulakuville sanotaan lähiaikoina: "Adieu".

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Artoilla hyvin harvoin näkyy nonottelua kummempaa (lause alkaa no-sanalla ja perässä on jotain huonosti peiteltyä tuohtumusta). SJP yrittää luvuilla, mutta välttämättä ei händlää niiden merkityksiä. Itse petyin Seppo Turusen tekstiin: http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220832...

Järkevä kaveri, mutta jostain syystä ylitulkitsee ilmeisen faktan "vienti Iso-Britanniaan tökkii kun punta heikkeni 10%" tarkoittavan, että taantumahan se siitä tulee. Mikäli ei olisi peloteltu kovasti, suhdannebarometri tuskin olisi niiannut kovasti. Onneksi realisoituneet luvut ovat olleet oikein hyviä.

Ihan kuten mielipiteetkin, suhdannebarometrit ovat kuin pepunreikä - kaikilla on sellainen. Ei aina, eikä edes usein, mutta silloin tällöin, suhdannebarometrit menevät pahasti metsään.

Krugman muuten kiinnitteli tähän huomiota jo kuukausia sitten. Jos tuleekin väliaikainen shokki "epävarmuuden" takia, niin epävarmuuden poistuessa myös ne lykkäytetyt investoinnit ym lähtevät uudelleen käyntiin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Ja siis Turunenkin on tekijämiehiä. Kait. Mutta fantsuttelun eri muodot yllättävät aina.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ei Turunen fantsuttele. Mielestäni hän meni ihan yleiseen retkuun. Olihan sillä viitisen vuotta sitten se kautensa "nyt näyttää siltä, että syksyllä menisi paremmin" - eli odotti "palautuminen pitkän aikavälin keskiarvoon" ilmestyvän kuten aina aikaisemminkin.

Ajatus siitä, että eurossa asiat eivät mene, kuten on totuttu, on ollut syvä yllätys liike-elämälle, Euroopan komissiolle ja keskuspankille. Ei, ei mene samalla tavalla. Rahapolitiikkaa ei ole vastaamassa epäsymmetrisiin (=maakohtaisiin) shokkeihin, vaan se on tehtävä budjettipolitiikalla tai sisäisellä devalvaatiolla. Ensimmäistä ei ole varaa tehdä loputtomiin ja sääntöjen puitteissa ei oikein lupaakaan - ja jälkimmäinen sattuu vietävästi, kestää ja onnistuu harvoilta.

Sitten kun tämän pääsykoekirjasta tutun asian revitteli ääneen täällä aikoinaan, niin pessimismiksihän sitä kutsuttiin. Minusta se taas on optimistista. Talous toimii kuten taloustiede sanoo, eikä sillä tavalla kuin sen toivotaan toimivan. Olisihan se kamalaa, jos mielikuvat, toiveet, poliittiset palopuheet tai Hesarin pääkirjoitukset voisivat todellisuutta muokata.

Suosittelen Mikko vanhaa:
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175646-...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Epävarmaa tosin on sekin milloin epävarmuuden aika poistuu, ja vaikeaa muutenkaan on mitään vielä sanoa kun ei ole edes Brexitin jälkeisen kvartaalin lukuja. Tästäkin on vain täyden kuukauden:

Brexit: Infrastructure spending falls by 20% after EU referendum

Lontoon Cityn ja isojen firmojen taholta on kuultu vasta lähtöaikeita, kuluu vuosia siihen kun nähdään kauppasopimusneuvotteluiden tuloksistakin miten brittien loppujen lopuksi kävi, ja mitä siellä on siihen mennessä tapahtunut.

http://www.independent.co.uk/news/business/news/br...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Selvää on, että sitä Lehmania ei nähty. Jos markkinan konsensuskäsitys olisi ns "epävarmuutta huomisesta", se näkyisi hinnoissa.

Independent on btw vähän sama kuin hesaria tai kauppalehteä lukisi. Ihan ok lukemista, mutta varsinainen asia kannattaa tarkastaa itse.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #27

Katsotaan nyt vähän pidemmällä aikavälillä miten hinnoillekin käy, ja mitä lainaamaani Independentin artikkeliin tulee niin eiköhän ollut tarkastamatta kohdallaan.

The first full month following the Brexit vote saw a decline in the infrastructure sector, with the value of construction contracts for July falling by 20 per cent to £1.5 billion, according to consultancy group Barbour ABI, which also provides figures to the Office for National Statistics.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #28

joo - uutinen on ns. faktisesti oikein, mutta merkityksellisesti miten sattuu. Kyseinen aikasarja sahailee ja mitä sitten?

Sä olet jo aiemmin Turusen ketjuun laittanut saman jutun, niin toivoisin ja odottaisin perehtymistä siihen, mitä uutisen takana oikeasti on tapahtunut.

Kuten sanoin, kannattaa lukea itse, eikä luottaa heikkomedian toimittajan kykyihin.

"construction new orders were down to £5.8 billion in July, a month on month drop of £400 million."

Otsikkoon olisi voitu nostaa yhtä hyvin samasta tiedotteesta:

However it wasn’t all doom and gloom for the industry, as the value of contracts for commercial office construction in July increased by 22 per cent compared with June, worth a total of £648 million on the month. £250 million of that total came from the West Midlands development Paradise Circus, an eight storey office block.

The Industrial sector also performed well in July with its value the highest it’s been so far in 2016, reaching £564m, greatly helped by the commissioning of Reckitt Benckiser £100 million new global centre for scientific excellence in Kingston upon Hull.

http://www.barbour-abi.com/wp-content/uploads/2016...

http://www.barbour-abi.com/zones/EconomicConstruct...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #30

"Sä olet jo aiemmin Turusen ketjuun laittanut saman jutun,.."

Mitenkähän se olisi mahdollista kun Independentin kirjoitus julkaistiin 23. pv ja kommentoin Turusen blogiin 17.-18. pv.

Palataan asiaan vaikka 3. kvartaalin tulosten jälkeen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #32

Oops, muistin väärin, sori. Toistan silti, mitä sanoin yllä. Luvuissa oli hyvää ja huonoa, ja koska Independent on vähän hassu, se keksi laittaa huonon luvun otsikkoon ja sanoa, että Brexit, kaameaa. Toivon kaikilta spedemediaa jakavilta kommentoijilta lähdekritiikkiä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #40

Sattuuhan noita. Ja vastavuoroisesti on hassuja julkaisuja, jotka kirjoittavat että Brexit, jess!

"Toivon kaikilta spedemediaa jakavilta kommentoijilta lähdekritiikkiä."

Tarkoitatko että kelpaisi esim. vain FT, Bloomberg tai joku muu vastaava, ja onko mahdollisesti niissäkin vikaa?

PS. Koskiko muuten tuo spedemedian jakaminen kirjoittamiani, vai heititkö sen jostain muusta syystä minulle osoittamaasi kommenttiin?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #42

Independent ja Guardian ovat hyvin usein heikkoja talousasioissa, ja siellä on selvää biasta Brexit-otsikoinnissa. En tiedä, tekevätkö klikkiotsikoita, vai ilmaiseeko toimitus omia mielipiteitään.

Minua harmittaa kovasti, että jos lehdessä on joku uutinen, uutisessa ei edes linkata alkuperäiseen lähteeseen, joudun googlettamaan sen pdf-raportin ja tarkistamaan itse, miten asia oikeasti on. Gell-Mann amnesia ;)

EDIT: tietenkin on myös Leave-spedemediaa, ja spedeilyä monessa, monessa muussakin asiassa. Usein nämä värikkäät otsikot kertaantuvat, kun A-lehden toimittaja tekee jutun B-lehden jutun innoittamana. Siihen vähän päälle rikkinäistä puhelinta ja kaikkien välikäsien haluttomuutta tai mahdottomuutta perehtyä aiheeseen itse.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #47

Niin no, aiemmin vertasit Independentiä Kauppalehteen, ja lainaamassani artikkelissa luki mistä tieto oli saatu. Mutta ainakin minulle sopii että jätetään sen asian käsittely tähän, ja jatketaan median luotettavuusvertailuja jossain toisessa yhteydessä jos niikseen on.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #48

Sopii tietenkin. Ylempänä kerroinkin jo, miksi uutinen oli mielestäni kökösti tehty, copypastetin pari avainkohtaa ja linkkasin alkuperäiset.

Jukka Mäkinen

Infran rakentamisen hengähdystauko on luonnollista. Suuret infraprojekit perustuvat suurelta osalta EU:n kautta tulevaan rahoitukseen kaikkialla Unionin alueella. Nyt tuo pahasti vuotava hana on menossa kiinni ja uutta hanaa, jossa raha ei kierrä vuotamassa Brysselin kautta vasta asennetaan. Asennuksen valmistuttua rahaa virtaakin brittien infraprojekteihin entistä paremmin, kun vuotavavat Brysselin haarat on saatu poistettua putkistoista.

Kestää tietenkin hetken ennen kuin byrokratian koneisto saadaan kääntymään, ja projektihallinnot odottelevat ohjeita miten ja mistä sitä rahaa haetaan tilanteen muututtua.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #37

Ehkä noin, mutta onko mitään lähteitä tukemaan väitettäsi?

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #41

Ikävä kyllä, ei ole, ainoastaan kokemuksen antama näkemys ja kaupunkilaisjärki. :(

Vaikeaa edes todistaa mitenkään, koska kyseessä on vielä keskeneräinen meneillään oleva prosessi. Joskus muutaman vuoden päästä voidaan nähdä mitä oikein tapahtui.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Koska useimmat tuskin avaavat linkkiä; alla on kopio lyhyestä blogistani otsikolla "Brexit vie britit pitkään taantumaan?" Huom! kysymysmerkki. Olen kyllä edelleen tekstini takana ja viestini kohde ovat erityisesti viennissä mukana olevat yritykset. Ne, jotka eivät ole vielä huomioineet strategiassaan syntynyttä tilannetta. Näiltä kulmilta vienti painottuu mm. puutavaraan, rakennustuotteisiin, metsäkoneisiin/osiin sekä muutamiin isompiin projekteihin, jotka liittyvät satamalogistiikkaan. Kun UK:n vienti (joka muuten hieman kasvoi näiltä selkosilta Venäjän romahduksen vuoksi), on 20..30% yksittäisen yrityksen viennistä niin on sillä merkitystä. Sitä on vaikea ennustaa paljonko vienti notkahtaa 1..3 vuoden aikana, mutta varautua pitää 2-numeroiseen lukuun prosentteina. Eli salkku käteen ja tunnustelemaan uusia kohteita. Tuoltahan ne kentältä näkemykset tulevat. Ei minunkaan tarvitse omasta päästä keksiä.

"Tuntemani täkäläiset yritykset, joille vienti Englantiin on erittäin merkityksellinen, aloittivat valuutan terminoinnin maalis-huhtikuussa. Äänestystuloksen selvittyä vientistrategiassa ovat käynnistyneet pohdinnat, mistä uusia markkinoita, jos kysyntä Iso-Britanniassa laskee. Teollisessa toiminnassa kapasiteetin myyminen ja tuottavuuden kehittäminen ovat seikkoja, joissa ei passaa jäädä odottamaan. Yritän seurata jo ammattini vuoksi liiketoimintaympäristöjen reaalitalouksien kehityksiä eri alueilla. Merkit Iso-Britanniassa ovat hälyttävät suomalaisen viennin näkökulmasta. Uusiin tilauksiin, toimituksiin ja työllisyyteen liittyvät tunnusluvut sekä teollisuudessa, että rakentamisessa ovat kahden kuukauden jälkeen ennätyksellisen alhaalla eikä businessilmastoon liittyvät barometrit lupaa hyvää. Kun vielä Iso-Britannian kansantaloudelle erittäin tärkeän palvelusektorin avainluvut ovat painuneet heinäkuussa alimmilleen sitten 2009 finanssikriisin, on syytä varautua pidempiaikaiseen taantumaan. Joten nyt ei suomalaisten vientiyritysten kannata jäädä odottelemaan vaan haettava tuotteille ja palveluille uusia kohteita. Jos ja toivottavasti pidempää kriisiä Iso-Britanniaan ei synny. Uusista mahdollisuuksista ei ole haittaa. Parhaimmillaan se tietäisi kaivattua kasvua."

Sen verran otan tuohon DDR kuvioon kantaa, että onhan se kehitys siellä tuloeroista ja työttömyydestä huolimatta ollut valtavaa verrattuna vaikkapa Romaniaan, Bulgariaan, Latviaan, Liettuaan tai vaikkapa Puolaan ja Tsekkeihin. Vuosina 80..82 jouduin siellä käymään ahkerasti kun vastasin mäntyöljytehtaan automaatioprojektin toteutuksesta Wittenbergeen. Onhan täällä toki eroja Suomessakin maakuntien välillä. Pahoittelen, että petyit tekstiini ja voi olla, että jatkossakin käy niin. Brexit-prosessin suhteen olemme paljon viisaampia vuoden lopussa. Yritykset sen joka tapauksessa huomioivat, tehdessään syksyn aikana ensi vuoden suunnitelmia ja budjetteja.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kyllä, toki, Brexit ja siitä seurannut punnan 10% heikentyminen haittaa suomalaisia vientiyrityksiä, jotka yrittävät briteille jotain kaupustella. Siitä on pitkä matka brittien mahdolliseen taantumaan ja perusteluita sille ei toistaiseksi näy.

Tietenkin itseääntoteuttavia lyhytaikaisia seisokkeja syntyy, kun tarpeeksi on peloteltu. Jos valtiovarainministeriö briteissä ja Stubb Suomessa pelottelee uudella Lehman-hetkellä, tietenkin kaikki lyövät hihnat kiinni varmuuden vuoksi. Kun menee vähän aikaa, se, mikä jäi tekemättä, tehdään, sen päälle, mitä tehtäisiin muutenkin.

Tuoreiden projektioiden mukaan brittien talous jatkaa kasvuaan nopeammin kuin Saksa tai Ranska. Suomesta puhumattakaan. Toki tilanne voi muuttua pahastikin matkan varrella, mutta:

1) Ei Lehmania

2) Ei välitöntä taantumaa

3) Jokaikinen reaalimakroluku on toistaiseksi yllättänyt posiitivisesti. Toki etsimällä etsien löytää jonkun lukeman, jonka jokin osa-alue tai hetkellinen lukema näyttää synkältä. Tuoreimpana tuli tieto heinäkuun luottokannan kehityksestä - vahvaa kasvua edelleen, eli pankit eivät ole kiristäneet luottohanoja, ja luottojen kysyntä on ollut vahvaa.

4) Ilmeisesti Artikla 50 laukaistaan ensi keväällä, ja eroneuvottelut alkavat. Bisnes ja järki voittavat, ja brittien kanssa EU tulee yllättäen tekemään diilin, joka on molemmille osapuolille hyvä.

Ai niin - mähän olen melkein kaikkeen pettynyt, joten jos en ole johonkin pettynyt, sehän on superlatiivinen kehu :) Sä olit ainoa, jonka Brexit-jutut vilkaisin Puheenvuoron puolella. Muilla kirjoittajilla ei täällä ole edes käsitteet hanskassa. Se, että tulkitsemme samoja lukuja eri tavalla, on sitten toinen juttu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Oikeastaan, laitetaanpas Eero sulkulistalle. En ole koskaan nähnyt hyvää kommenttia.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kohta siun blogit eivät nouse blogistanin rankingissa kun blokkaat änkkääjät!

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Keskeinen syy miksi puheenvuorossa ei jaksa roikkua on surkea keskustelun taso. Kaikkien kanssa voi keskustella, kunhan molemmat yrittävät. Eero ei edes yritä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #14

Näin se on. Täällä on trendejä, Siuntion kaksikko iskee aina samaan aikaan toisiaan tykäten, demarinuoret iskee aina samaan aikaan toisiaan nostattaen jne.

Alusta on sikäli hanurista, että vastaamalla itsellesi nostat suosiota. Siikala oli tästä radikaalein esimerkki, kun jutteli itsensä kanssa. Toki jo pitkän aikaa sitten permabännit saanut. Muitakin, ellei jopa pahempia nykyusarissa toki on...

(ja myönnän auliisti että rajoja olen kokeillut minäkin)

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Blogin sisällöstä olen samaa mieltä. Hieman asian vierestä. Koska olet perussuomalainen ja puolueessa on selvä enemmistö eurovastaisia ja EU-vastaisia jäseniä ja kannattajia, niin miten selität, että a) PS on nykyisessä erittäin EU-myönteisessä hallituksessa ja b) miksi puolueen ohjelmassa ei ole erovaatimusta EU:sta? Puolueen kannatuksessa tämä seikka näkyy, eikä sitä tule aika hoitamaan kuntoon, vaan pikemmin päinvastoin, kun vaalit lähetystyvät.

Olisiko syynä yksi henkilö nimeltä Timo Soini?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Juhani, voit poistaa kommenttini halutessasi, sillä tämä menee ohi blogikirjoituksesi.

Vastaan kuitenkin omana näkemyksenäni PS-puolueen EU-politiikasta viitaten puolueen EU-vaaliohjelmassa 2009 kirjoitettuun
"Perussuomalaisten mielestä EU:sta ei tule muodostaa ylikansallista ja epädemokraattista liittovaltiota.
Parhaimmillaan EU on kansainvälinen yhteistyöelin, joka mahdollistaa kansanvallan ja takaa silti vapaan kaupankäynnin sekä maidenvälisen rauhan unionissa."
https://www.perussuomalaiset.fi//wp-content/upload...

Tuo tarkoittanee ex-EFTA.sopimuksen kaltaista järjestelyä EU-yhteisössä lisättynä yhteisillä turvatakuilla. Hallitusohjelmaan on kirjattuna mm. " Unionin on noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, eli päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia.
Euroopan komission on toimittava avoimesti ja kuultava kansalaisia." ja
"Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena.
Suomi kunnioittaa yhteisiä sääntöjä ja odottaa muiden jäsenvaltioiden toimivan samoin."
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/R... (kohta 10)

Itse ymmärrän nuo kirjaukset siten, että PS haluaa sinänsä säilyttää EU yhteisön vapaa kauppaliittona ja turvallisuusyhteisönä, joka tarkoittaa sitä että palataan taka-askelin EFTAn suuntaan. Ilmeisesti Sipilän hallitusohjelmakin lähtee samoista lähtökohdista siten, ettei Junckerin hamuamaa syvenevää liittovaltiokehitystä tulla hyväksymään. Moni muukin jäsenmaa on vastaan nykyistä kehitystä monien kriisien kanssa painiskellessaan.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Sirpa noinhan tuo menee. Aika harva viitsii vaivautumaan ja lukemaan ko. tekstin. Hassuinta on se, että moni EU fantsu alkaa pikkuhiljaa miettimään pitäisikö sitä sittenkin jarrutella vähän tai ottaa pakkia. Luulisi tuon 2009 kirjoitetun julistuksen edes vähän ajattelemaan....

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Samasta Sipilän hallituksen linjauksesa:
"Euroopan unionin on keskityttävä olennaisimpiin kysymyksiin, eikä integraatiota ole tarpeen syventää kaikilla politiikan aloilla. Hallitus arvioi kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta ja edellyttää vastaavaa käytäntöä myös EU:n toimielinten tasolla."
---
Kun talouskavu on pitkään ollut pysähdyksissä, kilpailukyky on huono ja työllisyys on yhtä kuin suurtyöttömyys, niin niiltä pohjilta hallitus arvioi EU-sääntelyä. Conclusions?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Inhottavaa vastata toisten puolesta, mutta yritetään:

Suomessa on toistaiseksi turha pyrkiä hallitukseen, jos ohjelmassa on kynnyskysymys "eroamme EU:sta / eurosta". Siihen tarvittaisiin melkoinen poliittinen konsensus ja erillinen mandaatti kansalta.

PS ei ole missään vaiheessa ajanut EU- tai euroeroa, vaikka ei pidä kumpaakaan täysin poissuljettuna. Kai jokainen, joka on jollain tavalla realiteeteissa kiinni, myöntää, että sekä EU että euro eivät ole ikuisia, ja on kuviteltavissa, että joissain tilanteissa niistä eroaminen olisi perusteltua.

2015 tilanne oli yksinkertainen. Joko suostuu hallitukseen, jossa ollaan sitouduttu molempiin jäsenyyksiin, tai sitten on oppositiossa.

Tiedän, että monien mielestä oppositiokin olisi ollut parempi paikka kuin hallitus, jossa kumileimataan taas uutta Kreikan vanhojen velkojen rullausta uudeksi velaksi. Tai joudutaan toteuttamaan jotain EU-direktiiviä, tai kuunnellaan saarnaa Suomen budjettivajeesta EU-komissiolta, joka ei kehtaa tai uskalla sanoa yhtään mitään Ranskan budjettivajeesta tai Saksan vaihtotaseen ylijäämästä.

Toisaalta, jos PS ei olisi hallitukseen mennyt, maassa olisi taas sateenkaarihallitus, joka olisi todennäköisesti ihan yhtä toimintakyvytön kuin edellinenkin hallitus oli varsinkin loppua kohti. Olisiko se parempi vaihtoehto, ja kenelle? Varmaankin se olisi vihreille tai demareille ollut ihan passeli juttu.

Kun lehtiä lukee, ainakin RKP:ta, vihreitä ja vasenta häiritsee tavattomasti, että maahanmuuttopolitiikka on kiristynyt ja "nuivistunut" persujen takia. Se voi olla laiha lohtu, mutta se on jotain.

En ole kovin luottavainen, että Suomessa sisäisen devalvaation yrityksillä ja rakennneuudistuksilla onnistuttaisiin kääntämään talouden suuntaa. En myöskään ole luottavainen, että Eurooppa-politiikassa (ml EU ja euro) tapahtuu merkittävää konsensuksen muuttumista. Sääli.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #52

Tuo nyt on yhtä paksua kuin pitkääkin.

"PS ei ole missään vaiheessa ajanut EU- tai euroeroa, vaikka ei pidä kumpaakaan täysin poissuljettuna. Kai jokainen, joka on jollain tavalla realiteeteissa kiinni, myöntää, että sekä EU että euro eivät ole ikuisia, ja on kuviteltavissa, että joissain tilanteissa niistä eroaminen olisi perusteltua."

Sampo Terhokin muotoili että PS ei ole sitoutunut euroon. Ja sen kuvittelun, että sekä EU että euro eivät ole ikuisia voisi jokainen puolue allekirjoittaa jos ja kun ei ole sidottu mihinkään aikaan.

"Toisaalta, jos PS ei olisi hallitukseen mennyt, maassa olisi taas sateenkaarihallitus, joka olisi todennäköisesti ihan yhtä toimintakyvytön kuin edellinenkin hallitus oli varsinkin loppua kohti."

Toisaalta, jos PS olisi mennyt hallitukseen jo 2011 niin sitä sateenkaarihallitusta ei olisi syntynyt.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #53

Pitkähän se oli, mutta mikä siinä oli paksua?

Käytännössä toistat ensimmäisen lainauksesi omin sanoin, ja toinen lainaus häiritsee muuten vain?

2011 sekä eurokriisipaketit että pysyviin mekanismeihin osallistuminen olivat käytännössä reunaehtoina. Muistaakseni tästä on aiemminkin puhuttu. Itse näkisin merkittävän eron 2011 Kataisen hallituksen ja 2015 Sipilän hallituksen välillä.

2011 Kataisen keskeinen sisältö jäi suhdannekäänteen odotteluksi velanoton avulla ja eurokriisin hoitoon käytännössä vastikkeetta osallistuminen. 2015 hallitukselle ei vastaavia yhteisvastuuoperaatioita olla sälyttämässä. Tässä kohtaa on varmaan hyvä koputtaa puuta.

Kyllä mä näkisin noissa kahdessa eron.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #54

Olihan niissä eronsa, mutta Soini oli valmis joustamaan, joskin taisi kaatua eduskuntaryhmän kannanottoon vaikka Katainen muistaakseni 3 poikkeusta hallituksen äänestyksistä myönsikin. Tämäkään ei tainnut mennä PS:n eduskuntaryhmässä läpi:

"Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että puolue voi hyväksyä euromaiden tukemisen, jos tuen ehdot saadaan neuvoteltua sopiviksi."

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/04/30/...

Eikä Kataisen asemaa hallitustunnustelijana kumonnut SDP, eivätkä perussuomalaisetkaan, vaikka uutisoitiin että SDP oli jossain vaiheessa käynyt keskusteluja PS:n kanssa.

Summa summarum: sixpack syntyi siitäkin syystä että SDP tai PS eivät ottaneet hallitustunnustelijan asemaa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #54

Juhanin kanssa samaa mieltä Kataisen hallitukseen osallistumisen kovista ehdoista. Kerran muistaakseni Katainen oli luvannut PS puoluen äänestyksen tukipaketteja vastaan, mutta kun oli jokseenkin varmaa, ettei se yhteen kertaan jäisi, niin oli sulaa hulluutta olla mukana kahdessa tukipaetissa EVM rahaston sopimuksen solmimisessa, jossa Kataisen hallitus silmät ummistaen hyväksyi veronmaksajillemme yli 12 mrd euron vastuut, Kataisen hallitus siis demareiden ja muiden pienempien puolueiden avulla laittoi tukipiikin auki ja siitähän sitä toista ja kolmatta tukipakettia sitten rahoitettiin.

Ei ollut Kataisen hallitus kipeä velanotolle. Velkaa otettiin surutta nn. maksettiin Kreikka vakuussopimuksen pohjalta kertarysäyksellä EVM ensinnäinen pääomasijoitus eli 1,44 mrd euroa ja tietenkin velkarahalla.

Portugalin tukipaketti taas on ihan muuta maata verrattuna Kreikan paketteihin.

Lisäys;
"Tilanne muuttui jälleen seuravana päivänä, kun perussuomalaiset jättäytyi hallitusneuvottelujen ulkopuolelle. Portugali-paketti ei käynyt. Ei myöskään Kataisen tarjous, että puolue voisi äänestää eduskunnassa tyhjää tai Portugali-pakettia vastaan hallituksessa."
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hallit...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #56

Portugali olisi käynyt Soinille, mutta ilmeisesti eduskuntaryhmä tyrmäsi senkin.

Soini Ylelle: Portugalin pelastaminen voi olla Suomen etu

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/04/30/...

Edit: Edelleenkin jää kysymys miksi SDP tai PS ei vaatinut hallitustunnustelijan vaihtamista, vaan antoivat Kataiselle jatkoaikoja.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #58

"Edit: Edelleenkin jää kysymys miksi SDP tai PS ei vaatinut hallitustunnustelijan vaihtamista, vaan antoivat Kataiselle jatkoaikoja."

Tuo on kaikkein mielenkiintoisin kysymys 2011 vaalien jälkeisistä karjamarkkinoista. Itse uskoisin että syynä oli demarien ja RKP'n ehdoton ei hallitusyhteistyölle persujen kanssa.

Urpilaisella oli elämänsä tilaisuus päästä pääministeriksi, mutta kantti ei kestänyt tai kyvyt riittäneet. Lopputuloksena eräs surullisimpia poliitisen uran itse aiheutettuja tuhoja. Historia tulee muistamaan ainoastaan itse maksetut takuutukset, rikotut lupaukset ja verkkosukat.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #62

Uutisen mukaan, Yle hallitusneuvottelujen aikaan:

SDP kääntää katseensa perussuomalaisiin

Eero Heinäluoman mukaan puolue hakee uusia ratkaisuja. SDP on ollut yhteydessä perussuomalaisiin keskiviikkona kariutuneiden hallitusneuvottelujen jälkeen. YLE Radio1:n Ykkösaamussa Heinäluoma patisti hallitustunnustelija Jyrki Kataista tekemään jonkinlaisen ehdotuksen jo ennen tiistaita, jolloin jälleen neuvotellaan.

- Enempää siitä ei liene julkaistu, saati sitä miksi SDP:n ja PS:n neuvotteluista ei syntynyt mitään.

http://yle.fi/uutiset/sdp_kaantaa_katseensa_peruss...

Edit: Edelleenkin jää kysymys miksi SDP tai PS ei vaatinut hallitustunnustelijan vaihtamista, vaan antoivat Kataiselle jatkoaikoja.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #64

Ei ole itselleni jäänyt epäselvyyttä hallitustunnustelijan vaihtamisesta. Kas kun Katainen ei ilmoittanut missään vaiheessa luopuvansa tehtävästä vaan nimenomaan halusi jatkaa tunnusteluja. Tämän takana oli mitä ilmeisimmin kova halu päästä pääministeriksi ja sitä kautta nimeämään itsensä komissaarihedokkaksi. Tuossa lopputulos oli haluttu.

Urpilainen ei missään vaiheessa ilmoittanut olevansa halukas hallitustunnustelijan tehtävään, joten ei kai Soini voinut häntä ohittaa.
Sitäpaitsi "Soini: Päätös pitää. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini totesi puolestaan Ykkösaamussa, ettei puolueen kanta EU:n kriisipaketteihin ja hallitusneuvotteluihin muutu." Sama yhtälö tukipaketeista siis koski SDP:n kanssa käydyissä neuvotteluissa kuin Kataisen kanssa, joten siinä perussyy neuvottelujen kariutumiseen kokoomuksen ja SDP:n kanssa. http://yle.fi/uutiset/tuomioja_hallituspohja_ei_vi...

Kaiketi hallitustunnustelussa on tehty ns. herrasmiessopimus, jotta suurimman puolueen puheenjohtaja on itseoikeutettu tunnustelija kunnes kertoo ettei onnistunut tehtävässään ja luovuttaa seuravaksi suurimmalle puolueelle neuvotteluvastuun. Tämä vaihe ei koskaan toteutunut Kataisen itsepäisyydestä johtuen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #56

"Kerran muistaakseni Katainen oli luvannut PS puoluen äänestyksen tukipaketteja vastaan"

Tuossa on nyt sana sanaa vastaa, Soini ei muistaakseni ole kommentoinut.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö väittää, että hallitustunnustelija Jyrki Katainen tarjosi perussuomalaisille vain hyvin rajallista erivapautta EU-asioissa.
Niinistön mukaan Kataisen tarjous oli todellisuudessa se, että perussuomalaiset olisi saanut äänestää hallituksessa kaksi kertaa EU-tukipaketteja vastaan.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/113016-kova-vaite-...

Hallitustunnustelija Jyrki Kataisen (kok.) mukaan EU-asiat ovat olleet tunnusteluissa se kaikkein kriittisin kohta perussuomalaisten ja muiden puolueiden yhteistyösuhteissa.
- Keskustelua käytiin niin pitkälle vastaantuloajatuksessa, että voisivatko perussuomalaiset olla erivapaudella hallituksessa, Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa.

- Hallitus olisi ollut sisäpoliittisesti enemmistöhallitus mutta EU-asioissa ikään kuin vähemmistöhallitus. EU-asioissa se olisi joutunut hakemaan oppositiosta tukea.

- He eivät olleet valmiit lähtemään edes näillä ehdoilla yhteistyöhön. Se vaihtoehto että perussuomalaiset mukana hallituksessa ei näytä olevan mahdollista, Jyrki Katainen sanoi.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/113004-katainen-pa...

Ja niin epäonnistunut kuin sixpack olikin ei siitä voi Kataista syyttää kun SDP tai PS eivät keskinäisistä neuvotteluistaan huolimatta ottaneet hallitusneuvotteluissa vetovastuuta.

Edit: "Urpilainen ei missään vaiheessa ilmoittanut olevansa halukas hallitustunnustelijan tehtävään, joten ei kai Soini voinut häntä ohittaa."

Hallitusneuvotteluissa on nimenomaan jokaisella puolueella mahdollisuus ilmoittaa että että jatkoaikaa ei tule.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Aikoinaan monet muutkin viisaat varoittelivat Itä-Saksan kalliista liittämisestä. Kalliksihan se on toki tullut, mutta mikäs Euroopan maa on tällä hetkellä Euroopan talousveturi ja rikkain?

Niko Sillanpää

Wendestä on alle yksi sukupolvi, sikäli lienee epärealistista, että Ossien catch-up olisi tapahtunut jo tähän mennessä. Tosin ovathan Yhdysvalloissakin tulonsiirtosuhteet osavaltioiden välillä kokolailla pysyviä, eli taloudeltaan heikommat eivät koskaan tule tavoittamaan taloudeltaan vahvempia ja erot taitavat vain kasvaa. Esim. Puerto Rico on tällä hetkelläkin de facto konkurssissa. Tuossa vuoden 2011 tulonsiirtobalanssi:

http://www.economist.com/blogs/dailychart/2011/08/...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Huomautan, että nyt ei puhuttu BKT per capita- tai vastaavista mittareista, eli catch-up ei ollut kysymyksessä.

Linkatussa tekstissä puhuttiin BKT-kasvutahdista. Itä-Saksa kasvaa Länttä hitaammin. Silloin on matemaattisesti mahdotonta onnistua catch-upissa.

Niko Sillanpää

Toki, upstream ilmiönä tietty suhteellinen kasvuvauhti. Olisi kyllä luullut, että biljoonan €:n elvytyspaketilla olisi saanut aikaan aika vikkelääkin kasvua.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #60

Oleellista tässä on, että Saksan kanta tulonsiirtoliittovaltioon on nihkeä, joten euroalueen kehittyminen kohti yhteisvaluutan edellyttämää liittovaltiota on käytännössä mahdotonta. Se taas lupaisi päämäärättömän ajelehtimisen eli muddle-through:n jatkumista.

Tämähän se mun viesti on täällä Puheenvuorossa ollut viitisen vuotta. Euro ei toimi hyvin ilman liittovaltiota, ja sitä liittovaltiota ei tule riittävässä ja reilussa muodossa.

Se, pitäisikö tästä kohtalaisen "stylized fact"-väitteestäni sitten vetää minkälaisia johtopäätöksiä, on kiistanalaista.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Mielenkiintoinen tuo saksan sisäinen kehttyminen. Itselleni tulee mieleen lähinnä se, että rautaesiripun sortuessa vapautui myös monia muita maita. Romania, Bulgaria jne. Saksan teollisuus esim. auton valmistajat investoivat aika haipakkaa Romaniaan perustamalla alihankintayrityksiä. Hyvästä syystä halpa ja helposti jalostettava työvoima.

Investoinnit uudelleen liitettyyn osaan olisivat johtaneet eittämättä siihen, että työvoimakustannukset olisivat nousseet nopeaan tahtiin muun maan tasolle.

Joo itäisen saksan markka:)

Hannu Rautomäki

Entisessä Itä-Saksassa sosialistisessa komento- ja holhousjärjestelmässä juurittiin ihmisten oma-aloitteisuus pois kuten muuallakin itäblokissa. Ihmiset tottuivat saamaan ohjeita ja komentoja ylempää joka portaassa, ja se oli turvallisinta ja samalla vastuunsiirtoa.
Sosialismin jättämien asenneongelmien poistumiseen saattaa heilahtaa aikaa muutaman sukupolven verran.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Tätä samaa ajattelin: kyseessä on kaksi eri kulttuuria - Länsi-Saksan kulttuuri ja Itä-Saksan kulttuuri. Erilliset kulttuurit ovat saaneet eriytyä rauhassa 40-luvun puolivälistä lähtien, eli ei sataakaan vuotta.

Pistää miettimään: sentään molemmissa maissa puhuttiin saksaa ja varmaan jotakin yhteisestä tapakulttuurista oli jäänyt jäljelle myös Itä-Saksaan.

Jos alle 100 vuotta sitten kahtia pilkottua kulttuuria on niin vaikeaa yhdistää uudelleen, vaikka kielelliset ja osin kulttuurisetkin valmiudet ovat olemassa, niin miten ikinä saadaan täysin vieraita kulttuureja sulautumaan keskenään?

Jos Itä-Saksan sulauttaminen Länsi-Saksaan on jo nyt maksanut näin mahdottomasti, niin kuinka paljon maksaakaan, kun kymmeniä eri kulttuureja aletaan leipoa yhdeksi pullapitkoksi? Saksojen valossa monikulttuurisuus näyttäytyy kauniina utopiana, jonka hintalappu ei ole näkyvissä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Vielä kun huomioidaan Saksan vuosittaiset nettomaksuosuudet EU:lle, joiden määrä suurimpana maksajana eivät todellakaan ole pienet, niin ent. Itä-Saksan alue saa odottaa tällä menolla kulttuurinsa yhdistämistoimien kestävän vielä kauan samaan tasoon läntisen osan kanssa, jollei EU:ssa oteta takapakkia tulonsiirroissa. Viime vuonna Saksan nettomaksu oli hieman yli 17 mrd euroa ja sitä ed. vuonna vähän vajaa 18 mrd. Vapaakauppaliitto ja turvallisuusyhteisö EU:n vuosittainen jäsenmaksu ei varmaankaan olisi vuotuismaksuna kuin murto-osa. Näinpä nykyisenkaltaisista maksumääristä jäisi sinne ent. Itä-Saksan alueen hyväksi käytettäväksi nykyistä enemmän.

Mikähän saa ja on saanut "tarkan markan" saksalaiset mukaan nykyiseen EU-malliin? Toki ovat saaneet siinä samalla kyllä höynäytettyä muut euromaat omien pankkiensa maksumiehiksi Kreikan tukipaketeissa. Saattaapa jatkoakin seurata. Viisautta kai se sittenkin on loppupeleissä Saksan kannalta katsottuna vai onko. ;)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Yhtä kauan Baltiankin maat olivat neuvostosysteemissä. Ne pääsivät nopeasti kehitykseen mukaan. Luulen että itä-saksalaisilla oli koko ajan kontakteja länteen ja tuntuma vanhaan työmoraaliin säilyi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Pitää huomioida EU:lta saadut tukimaksut muilta jäsenmailta. Viime vuonna sai Liettua nettomaksuosuutena n. 1,5 mrd ja Latvia n. 0,5 mrd. Sitä edellisena vuonna Liettua suunnilleen saman verran ja Latvia yli 0,8 mrd. jne. Virokin sai viime vuonna n. 232 Meuro ja edell. vuonna n. 467 Meuro.

Baltian maiden jäsenyys alkoi 1.5.2004, joten kylläpä muut jäsenmaat ovat kehittäneet maiden oloa yli 11 vuoden aikana maksuosuuksillaan kohtuullisen hyvällä panoksella. Niin ja näyttää tuo nattosaajan rooteli jatkuvan kenties kuinka kauan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ns. tavallisilla itäsaksalaisilla tuskin oli kontakteja länteen ellei lännessä ollut sukulaisia.

Jukka Mäkinen

Saksan talous perustuu pieniin ja keskisuuriin perheyrityksiin, jotka itsenäisen toiminnan lisäksi myös toimivat suuryritysten alihankkijoina. Koko tämä liikekulttuuri tuhottiin DDR'n aikana, eikä sitä ole helppo tyhjästä luoda uudelleen, jos pystytään ollenkaan. Kaksi tai kolme sukupolvea siihen menee vähintään.

Ikävä kyllä Suomi on ajettu pitkälle samaan jamaan kuin itäinen Saksa. Kun yli 60% kansantaloudesta pyörii julkisella rahoituksella velaksi, ja tuottavimmat yritykset ovat niitä jotka suhteilla onnistuvat saamaan lypsysopimuksia julkisen sektorin kanssa tuottaakseen ala-arvoisia ylihinnoteltuja palveluja, niin edessä on ainoastaan jatkuvasti jyrkkenevä alamäki ja kansan elintason raju lasku.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Saksojen yhdistyminen, sen talousvaikutukset ja ongelmakohdat on käsitelty hyvin kattavasti ja google löytää. Turha tältä osin on pyörää yrittää uudelleen keksiä.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Tämä oli yllättävä tieto, mutta kuvastaa hyvin sitä että menestys on kansasta itsestään kiinni. Eli sosialismi kykeni tuhoamaan ahkeruuden täysin, koska ennen sotia itä osa Saksaa ei ollut köyhempää kuin länsi. Eli vaikka kahdessa maassa olisi täysin sama lainsäädäntö ja työmarkkinat niin toinen saattaisi olla maailman huippua ja toinen aivan eri luokkaa. Olen kyllä aina ollut sitä mieltä että roduilla on tosiaan eroa menestymisessä .Juutalaiset ykkönen anglosaksiset kakkonen Suomi kolmonen ja lattarit meidän jälkeen. Mutta se että sosialismi tekee syrjäytyneitä koko kansasta on kyllä temppujen temppu.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Voi vaan todeta sen vanhan sananlaskun paikkansa pitävyyden, ainakin tässä asiassa: " Kannettu vesi ei..." Sama pätee muuhunkin "kehitysapuun", positiiviseen syrjintään jne.

Toimituksen poiminnat