Paavo Lipponen kehotti kiirehtimään euroliittovaltiota
Lipponen varoitti tulevista finanssikriiseistä ja kehotti Suomea muuttamaan suhtautumistaan myötämielisemmäksi euroalueen yhteisvastuita kohtaan.
Entinen SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Paavo Lipponen oli 16.3.2019 Ylen ykkösaamun vieraana toimittaja Pirjo Auvisen haastateltavana. Lipponen kehotti vahvistamaan Euroopan unionia ”joka suhteessa”. Pääministeri Juha Sipilä sai Lipposelta kehut, koska ”on talouden ja EMU:n osalta toiminut yhteistyössä Saksan ja Ranskan kanssa.”
Suomen päätöstä liittyä uuteen Hansa-liittoon Lipponen piti kuitenkin virheenä. Lipposen mielestä ”me” ja Mauno Koivisto lähtivät ajatuksesta, että Eurooppaan ei pidä tulla blokkeja, ja Hansa-liiton myötä Suomi menettää poliittista pääomaa – Ranska kun tulkitsee Hansan olevan Ranskan tavoitteiden vastainen.
Hansa-liitto on helmikuussa 2018 muodostunut ryhmä, jonka tavoite on toimia vastapainona erityisesti Ranskan ja Saksan blokille, euroalueen yhteisvastuullistamispyrkimyksiä jarrutellen. Uusi Hansa-liitto perustettiin helmikuussa 2018 ja siihen kuuluvat Suomen ohella Tanska, Viro, Irlanti, Latvia, Liettua, Hollanti ja Ruotsi.
Tulevaisuuden finanssikriiseihin Lipponen kehottaa varautumaan:
”Ei riitä mihinkään se, että sanotaan aina ei, ei ja ei…rahaliittoa pitää kehittää, ja silloin täytyy olla valmis tekemään kompromisseja myöskin yhteisvastuun suuntaan”.
Saksa ja Ranska ovat entisen päääministerin mukaan ensisijainen ja keskeinen kompromissinhakija, ja Suomen kuuluu olla ”siinä mukana, edistämässä”.
Hän toivoo pohjoista Eurooppaa, vahvoja talouksia, kuten Ruotsia ja Tanskaa, mukaan euroalueen kehittämiseen. Eduskuntavaalien yhteydessä ei Lipposen mielestä puhuttu lainkaan Euroopan kysymyksistä, ja kierrettiin Euroopan rahaliiton EMU:n kehittäminen.
Viime lokakuussa Ylen Maija Elonheimon haastateltavana Lipposen viesti oli samantapainen. Myös silloin Lipponen kertoi Suomen olevan tärkeää tukea liittovaltiokehitystä:
”Kotikatsomoa lämmittävien kynnyskysymysten asettamisen sijaan nyt tarvitaan ennenkaikkea eurooppalaista sillanrakentamista.”
Pekka Korpinen on aiemmin esittänyt, että Suomen eurojäsenyyden taustalla oli taloudellisten näkökulmien sijaan poliittiset tekijät:
”Lipposella ei ollut halua avata periaatteellista keskustelua EMU:sta eikä tulevan Euroopan keskuspankin toimintaperiaatteista. Suomi oli matkalla EU:n ytimeen eikä siinä sopinut vilkuilla liikaa ympärille, puhumattakaan että olisi heittäydytty häiriköiksi.
[…]
Korpisen kuvauksen perusteella Suomen kiire EU:n ja rahaliitto EMU:n jäseniksi oli pääosin peräisin Neuvostoliiton aikaisesta painostavasta turvattomuuden tunteesta. Hän muistuttaakin, että EU ja euro olivat Ahon ja Lipposen hallituksille ja ratkaisevien EU-päätösten aikaiselle presidentti Mauno Koivistolle ennen muuta turvallisuuspoliittisia valintoja.”
Lipponen oli eri mieltä sekä hutiloidusta päätöksenteosta että turvallisuuspolitiikan roolista:
”Asiaa selvitettiin hyvin perusteellisesti. Mitään asiaa ei varmasti ole Suomen politiikan valmistelussa niin isosti selvitetty. Puolen metrin korkuinen kasa oli selvityksiä ja työryhmä. Tiedettiin aika hyvin, mihin oltiin menossa.
[…]
”Minulla ainakaan ei ollut turvallisuuspolitiikka ollenkaan mielessä. On todella kummallista, että tällainen käsitys elää. Vähääkään ei ollut tämmöistä mielessä. Meidän pitää turvataksemme vaikutusvaltamme olla eteen työnnetyssä yhteistyössä ja ytimessä ja siitä saatiin sitten merkittävästi vakautta talouteemme.”
Oma kommentti:
Euroopan rahaliiton perustamisen mielekkyyttä ja hyödyllisyyttä on haastettu monien suilla vuosikymmenien ajan. Rahaliiton ja erityisesti Suomen eurojäsenyyden taloudellista nettohyötyä on vaikeaa näyttää toteen. Jo 70-luvulta lähtien esitetyt varoitukset ovat osoittautuneet pitkälti oikeiksi eurokriisin myötä
Joistakin asioista Lipposen kanssa on helppo olla samaa mieltä. Eduskuntavaaleihin mentäessä keskustelua siitä, millaiseksi euroalue halutaan muuttaa, ja millaisiin muiden maiden ehdotuksiin ja vastuisiin Suomi on valmis suostumaan, ei käyty ollenkaan. Vaalikoneissa tai -keskusteluissa aihe on vaiettu lähes täysin. Finanssikriisejä on varmasti tulossa myös jatkossa, ja euroalue tulee silloin olemaan aivan varmasti vaikeiden ratkaisujen edessä.
Suomi toiminee jatkossakin siten, miten Saksa haluaa. Se on ilmeisesti sitä päättävissä pöydissä olemista. Vai onko sittenkin niin, että Uuden Hansaliiton jäsenyys on merkki siitä, että kaikesta julkisesta puheesta huolimatta terve skeptisyys elää ja asustaa päättäjissämme, mutta poliittisista syistä mitään eurojäsenyyttä tai rahaliiton kehittämissuunnitelmia kritisoivaa ei haluta sanoa?
Olen aiemmin pyytänyt euron kiistattomista hyödyistä puhuneilta linkkiä edes yhteen tarkastelun kestävään selvitykseen, joka todentaisi eurojäsenyyden nettohyödyt taloudelle. Siihen joukkoon mahtuu elinkeinoelämän edustajia, päätoimittajia, EU-kirjeenvaihtajia ja poliitikkoja. Ei ole kuulunut. Oletan, että jos sellainen raportti olisi mahdollista tehdä, jokin taho olisi sellaisen jo tehnyt.
Euron todennäköisten nettotaloushaittojen lisäksi Suomessa ei ilmeisesti haluta ottaa niskoille ylimääräistä kustannusta siitä, että Suomen halua pysyä eurojäsenenä alettaisiin epäillä. Pelkkä epäily todennäköisesti käynnistäisi talletuspaon pankeista ja riitauttaisi Suomen kaikkien muiden kanssa, mistä seuraisi merkittävää haittaa taloudelle. Tämä selittää liturgian uskollisen toistamisen, mutta valitettavasti samalla myös latistaa välttämätöntä keskustelua euroalueen tulevaisuudenvaihtoehdoista.
Lipposen toive Ruotsin ja Tanskan suuremmasta roolista on paljastava. Vahvoja talouksia toivotaan mukaan, mutta miksi? Onko euron ulkopuolisten maiden menestyminen ja kriisinhoitokustannuksiin osallistumiselta välttyminen häpeällistä eurojäsenyyttä kannattaneille? Vai halutaanko mukaan vahvoja maita maksajiksi ja takaajiksi? Kyseiset maat eivät edes ole rahaliiton jäseniä, ja tuskin aikovat jäseniksi liittyä. Esimerkiksi Ruotsi ei ole rahaliittoon kuulumattomana maana osallistunut kriisimaiden tukemiseen suoraan tai kriisinhoitorahastojen kautta. Eikä varmasti halua sitä jatkossakaan. Haaveet Ruotsin tai Tanskan, tai vaikka Tšekin ja Puolan vapaaehtoisesta liittymisestä kuulostavat lähinnä epätoivolta.
Eduskuntamme äänestäessä rahaliiton jäsenyydestä 1998 Paavo Lipponen syytti Esko Ahon liittovaltiokehityspuheita ”pimeäksi pelotteluksi”. Ympyrä on sulkeutunut. Euron perustaminen puolivillaisilla säännöillä ja vääräksi osoittautuneilla jäsenillä oli helppoa. Vaikeampaa on elää sen luomuksen kanssa. Vielä sitäkin vaikeampaa tulee olemaan euroalueen korjaaminen – tai purkaminen.
”Tiedettiin aika hyvin, mihin oltiin menossa.”
Kansalle tuota tietoa ei voinut kuitenkaan jakaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset pääsivät irti Ruotsin hegemoniasta, vaikka vielä rippeitä silloin tällöin nousee eteen. Venäläisiksi meitä ei saatu kehumalla, sortamalla eikä valloittamalla. Mikä pirun hinku joillakin on nyt Saksan ja Ranskan takamaakunnaksi?
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä pelotti.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikeahan Lipposen on peruuttaakaan aikaisemmista puheistaan. Vaatii se melkoista jämeryyttä pysyä niissä jäsenyyden alun kannoissaan, kun kuitenki jokainen alkaa vähitellen nähdä, että ei ollut niin hyvä kauppa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen ”poliittinen pääoma” EU:ssa on sairas vitsi, se on nyt niin monta kertaa nähty.
Suomi on kuin Osku sarjakuvasta Karvinen, kerjää päänsilitystä Saksan, Ranskan ja Benelux-maiden eliitin jaloissa. Saa hyväntahtoisia ”small talk” kehuja, muttei tietenkään sen enempää.
Ja tänä kesänä olisimme voineet lähettää sinne yhtä hyvin puutarhatontun.
Puolivillaisista säännöistä puheenollen, toistonkin uhalla: sääntöpohjainen yhteisö, jossa isojen ei tarvitse eikä pienien kannata noudattaa sääntöjä, ei korjaannu tekemällä uusia sääntöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Kari Ilkkala kiteytti tarinan ”Suomi EU:ssa” paremmin kuin olen aikaisemmin kuullut tai lukenut.
Ilmoita asiaton viesti
Todella osuvasti kiteyttikin.
”Ja tänä kesänä olisimme voineet lähettää sinne yhtä hyvin puutarhatontun.”
Eikös Suomi myös sen lähettänyt?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta eurojäsenyys tosiaan on ongelmallinen. Lisäksi on vaikea nähdä kuinka seuraava finanssikriisi hoidetaan kun korot ovat mitä ovat. Tuon takia aika harva tuntemani ekonomisti on halukas lyömään vetoa sen puolesta, että eurojärjestelmä on nykyisellään seuraavien kymmenen vuoden kuluttua.
Mikäli on, niin eiköhän seuraavan kriisin aikana läpi runnottava Kiky 2.0 ole sitä luokkaa, että ensimmäinen versio tuntuu pelkältä viileältä tuulenhenkäykseltä.
Ilmoita asiaton viesti
Parempi oli ennen. Lama iski 4-5 vuoden välein ja korot huiteli 20 prosentissa. Ainoa mikä kasvoi, oli inflaatio.
Ilmoita asiaton viesti
Mauno Koivisto viivytteli devalvaatioita, vaikutusvallallaan vielä presidenttinäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisi perehtyä aiheeseen, jos tiedot ovat tuolla tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ehkä liity asiaan mitenkään, mutta itselläni on aina heittää näihin eurojuttuihin karu arjen heitto; joka lauantai tulee Lappeerannan prismaan kymmenittäin busseja… venäjältä. Sama homma käytännössä Imatralla. Sitten suomalaiset käy korjauttamassa autoansa Svetogorskissa (Imatralta 8km) 15 euron tuntihintaan merkkikorjaamossa, yöpyvät, tuovat kartongin tupakkaa ja täyden tankin bensaa. Jää voitolle ihan huolella.
Kenellekään ei ole ongelma kumpikaan valuutta. Nyt kun rupla vahvistui, niin tietysti hinku Suomeen on suurta, tosi suurta verrattuna viimevuoteen.
Ilmoita asiaton viesti
Se on myös todettava että Ritala ja kaltaisensa ei vahingossakaan tule paikkaan missä hänen asiantuntemuuttaan voidaan haastaa.
Ilmoita asiaton viesti
No jos joku pitää markka-aikoja erityisen hyvinä niin kertokoon sen taikaseinän mistä lunastaa senaikaiset tappokorot tai inflaatioissa kadotetut ostovoiman menetykset takaisin. Mulla ja muutamalla muulla miljoonalla on siltä luukulta saatavia.
Jos taas tietää nykyistä paremman valuutan missä korot ja palkkojen sekä eläkkeiden euromääräinen ostovoima olisi vähintään nykyisen tasolla niin siitäkin olisi hyvä saada tietoa.
Jos taas ajatellaan ulkomaanvelkaa niin Romania oli hetken rakastetun johtajansa ajalla ulkomaanvelaton. Siitä palkintona kansalaiset päättivät kukittaa johtajansa muuria vasten.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmw kyllä. Kruunusta huolimatta ruotsin korot pysyvät vakaina. Työllisyys on parempi. Vienti vetää. 2008 alkanut lamaannus meni ohi nopeasti. Meillä siitä ei ole vieläkään toivuttu ja bkt/hlö taitaa olla laskevalla käyrällä. Myöskään heinäsirkat eivät ole ruotsia syöneet.
Täällä taas kohta uutta kikyä pukkaa, kun tuo taantuma alkaa. Suomalaisten varallisuus on jossain itäeuroopan maiden tasolla. Uusi hallitus köyhdyttää meitä vielä lisää. Työnantajat suosivat halpaa ja verotonta työvoimaa. Kyllä tämä tästä.
Kyllä tuo euro luo meille vaurautta ja hyvän tulevaisuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Onpas taas surkeat pohjatiedot aiheesta ja huonot argumentit. Tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut vuosien aikana Ketolan osalta.
En usko, että Ketolalle tai hänen kommentistaan tykänneille mitään kannattaa yrittää argumentoida, koska ei mikään jakeluun mene, mutta kirjoitetaan nyt sivusta katsojille.
”No jos joku pitää markka-aikoja erityisen hyvinä niin kertokoon sen taikaseinän mistä lunastaa senaikaiset tappokorot tai inflaatioissa kadotetut ostovoiman menetykset takaisin.”
Ei pidä paikkaansa. Inflaatio oli aiemmin Suomessa useita muita maita korkeampi, mutta reaalinen talouskasvu ja ostovoima nousivat selvästi, jatkuvasti. Reaalisessa talouskasvussa esiintyy aikasarjoissa sotien jälkeen vain kaksi häiriötä – 90-luvun alun eurokriisi ja 2009 käynnistynyt eurokriisi.
Tässä linkissä Suomen, Ruotsin ja USA:n inflaatiokehitys. Huomataan, että inflaatio on pitkälti yleismaailmallinen juttu, mikä ei ole erityisesti liittynyt markkaan, vaikka Ketola niin kuvittelee.
https://fred.stlouisfed.org/graph/?g=or1u
Tässä linkissä Suomen, Ruotsin ja USA:n bruttokansantuote per asukas, vuoden 2010 US-dollareissa. Eli inflaatio, tai vaikkapa valuuttakurssimuutokset, eivät häiritse vertailukelpoisuutta.
https://fred.stlouisfed.org/graph/?g=or1w
”Jos taas tietää nykyistä paremman valuutan missä korot ja palkkojen sekä eläkkeiden euromääräinen ostovoima olisi vähintään nykyisen tasolla niin siitäkin olisi hyvä saada tietoa.”
Mikäli haluaa korkotason säilyvän sopivana (mukavan alhaisena suhteessa talouden yleiseen kehitykseen), niin vaikkapa Ruotsin esimerkin valossa mitään ongelmia ei olisi seurannut omassa valuutassa pysyessä. Tässä linkissä Suomen ja Ruotsin valtioiden 10-vuotisen velkakirjan korkotaso sekä interbank-markkinoiden kolmen kuukauden korko, joka on yleisin asuntolainojen viitekorko.
https://fred.stlouisfed.org/graph/?g=or1x
”Jos taas ajatellaan ulkomaanvelkaa niin Romania oli hetken rakastetun johtajansa ajalla ulkomaanvelaton. Siitä palkintona kansalaiset päättivät kukittaa johtajansa muuria vasten.”
Jää hieman epäselväksi, mitä tällä osiolla tarkoitetaan. Kai menee perinteisen tajunnanvirran piikkiin.
On hämmästyttävää, kuinka moni itseään asioita ymmärtävänä ja tietävänä pitävä on hyvin tyytyväisenä toistamassa väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa, ja jotka olisi nopealla googlauksella havaittavissa paikkansapitämättömiksi. Vaikka kuinka monta kertaa ne väitteet kumoaisi, viikosta ja vuodesta toiseen tullaan toistamaan samat väitteet.
Heikki Aukee, Tomi Ketola, tai vaikkapa Seppo Lavonen, Jari-Pekka Vuorela, Arto Granlund tai Jarmo Halttu varmaan voisivat linkata siihen selvitykseen, joka toteaisi Suomen eurojäsenyydestä seuranneet nettotaloushyödyt?
Tai edes osoittamaan, että markka-aika oli poikkeuksellisen kovaa inflaatiota, reaalikasvun olemattomuutta ja ostovoiman syöpymistä?
Eivät tietenkään voi. Populismi ja kultti eivät asu siellä, mistä niitä yleensä etsitään, vaan jossain ihan muualla.
Ilmoita asiaton viesti
Yrität vääntää euron syyksi Suomen ongelmat, vaikka oikea syy on Suomen työmarkkinapolitiikka, mikä ei huomioi euron vaatimuksia, mikä tulee siitä, että Suomi käy kauppaa nyt euroissa maailman laajimmalla talousalueella. Tästä huolimatta Suomessa kulttuuri on 80-luvun tasolla edelleen.
Ruotsi on sidottu yhtä paljon euron asettamiin vaatimuksiin, kuin euromaat ovat. Euroopassa ei enää ole ulkopuolelta tulevia inflaatiota kasvattavia syitä olemassa. Jotta valuutan arvo olisi vakaa vientialueeseen nähden, inflaatio ja korot pysyisivät yhtä hyvinä Ruotsissa kuin euroalueella on, Ruotsin on huolehdittava hintakilpailukyvystään ihan muulla tekijällä kuin valuutan avulla. Sitä ne ovat tehneet koko euron ajan. Siksi Ruotsin palkkaköyhyys on neljä kertaa yleisempää kuin Suomessa.
Ruotsi pärjäisi paremmin eurossa kuin kruunussa, sillä euron tuomat hyödyt yli suhdannesyklien ovat suuremmat kuin mitä oma valuutta tarjoaa. Tanskan valuutta on sidottu euron arvoon ja maa pärjää pohjoismaista parhaiten.
Ilmoita asiaton viesti
”Yrität vääntää euron syyksi Suomen ongelmat, vaikka oikea syy on Suomen työmarkkinapolitiikka, mikä ei huomioi euron vaatimuksia, mikä tulee siitä, että Suomi käy kauppaa nyt euroissa maailman laajimmalla talousalueella. Tästä huolimatta Suomessa kulttuuri on 80-luvun tasolla edelleen.”
Tähän on pakko tarttua. Ne euron vaatimukset tarkoittavat sitä, että laman tullessa kotimaisia hintoja pitäisi laskea. Koska hinnat tuppaavat mokomat olemaan alaspäin jäykkiä, kuka nyt haluaisi luopua sovitusta korvauksesta, niin käytännössä miljoonien yksityisten sopimusten (ostohinnat yritysten välillä, vuokrasopimukset, yms) ruuvaaminen alaspäin on mahdotonta.
Koska kaikkia hintoja ei voida ruuvata alaspäin, niin palataan siihen haluamaasi työmarkkina-asiaan. Suomeksi sanottuna työn hinnan tulee laskea. Haluamasi työmarkkinapolitiikka tarkoittaa sitä, että palkkoja tulee voida leikata. Lisäksi leikkaaminen tulee kyetä tekemään riittävän reippaalla kädellä koska niitä muita hintoja ei kyetä leikkaamaan.
Mikäli kaikkia kotimaisia hintoja kyettäisiin leikkaamaan, niin tarve palkkojen leikkaamiseen jäisi todennäköisesti vähäisemmäksi.
Seuraavan laman aika pakon edessä tehtävä Kiky 2.0 tulee varmasti olemaan palkansaajien kannalta jännittävä.
Ilmoita asiaton viesti
Kustannuskilpailukyky muodostuu muustakin kuin palkkakustannuksista. Jos palkkojen leikkaamiseen joudutaan, kertoo se suomalaisesta maailman jäykimmistä työmarkkinoistaa, -lainsäädännöstä ja -toimintakulttuurista, sekä yleissitovuudesta.
Erityisesti haitallista on se, että taantumaan mentäessä työntekijäpuolen palkkavaatimukset ovat korkeimmillaan. Tästä syystä taantumassa Suomessa työttömyyden annetaan kasvaa, mutta Ruotsin paremman kulttuurin ja lainsäädännön vuoksi palkat joustavat ylös ja alaspäin. Sitä sanotaan sisäiseksi devalvaatioksi.
Jos sinun devalvoitumispolitiikkaasi noudatettaisiin, markan ulkoinen arvo kohoaisi ja pysyisi korkealla silloinkin, jos vientimarkkinoilla alkaa mennä huonosti. Pienen valuutan arvo laskee kriisiytymisen seurauksena ja suomalaiset joutuisivat maksaisivat korkolisää. Jojo ilmiö tuhoaa työpaikkoja ja haittaa vientiä enemmän kuin vakaana pidettävä valuutta.
On niin simppeliä populistien talousopit, ettei oikein löydy sanoitusta sen kuvailemiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kylläpäs sitä nyt populistikorttia heilutellaan innokkaasti. Pääsit yllättämään.
Valuuttakurssin muutoksia ja sen vaikutuksia talouteen on tutkittu aika paljon. Aika hyviä johdatuksia aiheeseen löytyy ihan taloustieteen peruskirjoista. En oikein osaa pitää itseäni populistina jos käytännössä siteeraan alan perusteoksia. Mutta ei siitä sen enempää.
Minulle on kyllä uusi tieto tuo ruotsin palkkojen lasku kruunuissa laskettuna. Kun kruunu devalvoitui aika muun muassa euroon nähden, niin ruotsalaisten euromääräinen palkkataso laski. Mutta en tiennyt ruotsalaisten palkkatason laskeneen kruunuissa mitattuna. Voisitko ystävällisesti laittaa näkyville linkin asiaa koskevaan tietoon?
Toisaalta Lipponen kyllä on oikeassa siinä, että yhteisvaluutan looginen seuraus on liittovaltio. Jokainen saa sitten tykönään päättää haluaako sitä liittovaltiota vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Aukee:
”Ruotsi on sidottu yhtä paljon euron asettamiin vaatimuksiin, kuin euromaat ovat. Euroopassa ei enää ole ulkopuolelta tulevia inflaatiota kasvattavia syitä olemassa. Jotta valuutan arvo olisi vakaa vientialueeseen nähden, inflaatio ja korot pysyisivät yhtä hyvinä Ruotsissa kuin euroalueella on, Ruotsin on huolehdittava hintakilpailukyvystään ihan muulla tekijällä kuin valuutan avulla. Sitä ne ovat tehneet koko euron ajan. Siksi Ruotsin palkkaköyhyys on neljä kertaa yleisempää kuin Suomessa.
Ruotsi pärjäisi paremmin eurossa kuin kruunussa, sillä euron tuomat hyödyt yli suhdannesyklien ovat suuremmat kuin mitä oma valuutta tarjoaa.”
Vai niin. Ruotsi saa toimia täysin itsenäisesti. Miksi?
Lue Ruotsin osuus asiakirjassa:
”KOMISSION KERTOMUS: LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI
(laadittu perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti)”
Ruotsi on kohta: 11. RUOTSI
https://docplayer.fi/9947107-Euroopan-yhteisojen-k…
Siis komission tarkasteluvuosi on 2008.
Tässä on lisää luettavaa osoitteessa
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTM…
”[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |
Bryssel 5.12.2006
KOM(2006) 762 lopullinen
KOMISSION KERTOMUS
LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI JOULUKUUSSA 2006
(laadittu perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti){SEK(2006) 1570}”
Lue kohta: 2.9. Ruotsi
Tässä on yksi merkittävä sitaatti:
”Keskuspankin riippumattomuudesta ja keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Ruotsin lainsäädäntö, erityisesti Ruotsin keskuspankkilaki, hallitusmuoto (perustuslaki) ja valuuttapolitiikkaa koskeva laki eivät ole täysin sopusoinnussa perustamissopimuksen 108 ja 109 artiklan kanssa eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.”
Suomellakin olisi täsmälleen samoin, mutta presidentti Mauno Koivisto järjesti valtiopetoksella huijauksen itsenäisestä raha- ja talouspolitiikasta luopumisessa.
Eduskunnan huijaamista varten tekaistiin valheellinen EMU-varauma 20.12.1993. Kokouksen pöytäkirja määrättiin salaiseksi.
Että sellaista demokratiaa Suomessa harjoitettiin euroon siirtymisessä…
Kysymys euro-jäsenyydestä on niin Ruotsilla kuin Suomellakin valtiosääntöoikeudellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 2006 lainsäädäntö ei määärittele Ruotsissa politiikkaa, mitä maassa noudatetaan.
Jos joudut kaivamaan lainauksia vuoden 1992 ja 2006 ajalta, aika heppoiset on sinun todistelusi. Euro perustettiin tilivaluuttana 1999 ja käteisrahana 2002. Näin ollen jankkauksesi onkin ollut -90 luvulta lähtien lähinnä trollausta. Populistipuolueilla ideana on se, että ollaan ainoa vaihtoehto kaikille järjettömien asioiden kannattajille.
Suomessa poliitikot valehtelevat aina. Se mikä oli sopimuksiin liittymisvaiheessa kirjattu, pysyi voimassa. Ruotsilla oli varauma, mutta Suomella ei.
Montaa kertaa samasta asiasta ei järjestetä neuvoa antavaa kansanäänestystä. Kaikki tapahtui demokratian pelisääntöjen mukaan ja Eduskunnalla oli tiedossa yksityiskohdat.
Kertoo kuitenkin siitä, millainen oli poliittinen toimintakulttuuri vielä Koiviston aikaan. Noilla tekijöillä ei kuitenkaan ole tekemistä euron hyödyllisyyden kanssa.
Onneksi nyt on toisin. Kiitos Euroopan unionin, joka laittoi suomalaiset poliitikot kuriin. Populistipuolueella on vielä vapaus valehdella, mutta vetävät lupauksensa takaisin, jos valtaan pääsevät. Johan Halla-aho on todennut, ettei EU:sta haluta irti. Eurosta voidaan erota vain unionista eroamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Aukee, ole hyvä ja etsi tuorein ”KOMISSION KERTOMUS: LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI” kuin 2008 ja anna osoite.
Tänään antamani komission tekstit ovat vuosilta 2006 ja 2008. Molemmista ilmenee syyt, miksi Ruotsi ei ole mukana euro-alueessa. Edellisten lisäksi komissio kertoi ensikertaa 4.6.2004 samat syyt.
Ei olle trollausta. Siis hyvä Heikki Aukee, etsi tuoreemmat komission tekstit maista, jotka eivät täytä EMU-kriteereitä ja kerro, kiitos!
Kansanäänestyksella ei Ruotsissa euron esteitä muuteta. Ruotsin valtiojohto on koko ajan toiminut viisaasti pitäen itsenäisen päätösvallan.
Heikki Aukee:
”Ruotsilla oli varauma, mutta Suomella ei.”
Ei ollut. Tämä väite on Aukeen trollausta.
Tanska ja Iso-Britannia ovat ainoat, joilla on varauma.
Heikki Aukee:
”Montaa kertaa samasta asiasta ei järjestetä neuvoa antavaa kansanäänestystä. Kaikki tapahtui demokratian pelisääntöjen mukaan ja Eduskunnalla oli tiedossa yksityiskohdat.”
Turha järjestää, kun ei vuoden 1994 kansanäänestyksessäkään Suomen kansa, eikä kansanedustajatkaan tienneet salassapidetystä valheellisesta varaumasta.
Eli aika vähissä olivat tiedossa olleet yksityiskohdat.
Populistipuolueiden vapaus valehdella ja Halla-ahon lausumat eivät liity minun kommenttiini komission lähestymiskriteereiden lausumista millään tavalla, joten lopeta Heikki Aukee trollauksesi.
Heikki aukee:
”Eurosta voidaan erota vain unionista eroamalla.”
Ei Suomen tarvitse EU:sta erota, kun ei ole valtiosääntöoikeudellisesti EU:hun edes liittynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Me odottelemme sinulta niitä tuoreita dokumentteja. Ei muiden tarvitse niitä sinulle etsiä.
Ruotsi ei ole pakotettu liittymään euroon, koska ERM II on vapaaehtoinen. Mutta minkäs sille voi, ettei svedut omaa etuaan ymmärrä.
Ruotsalaiset ovat vähän kuin populistipuolueen kannattajat, jotka haikailevat 50-luvun kansallisromanttisten hyviä aikojen perään ja vaalivat sen aikaisia muistoja, vaikka eivät silloin ole edes eläneet.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Aukee!
Luin tekstisi uudelleen. Kirjoitit aika ikävästi – sanoisinko sivistymättömästi – tekstit, jotka seuraavaan tekstisi sitaattiin lihavoin:
”Jos joudut kaivamaan lainauksia vuoden 1992 ja 2006 ajalta, aika heppoiset on sinun todistelusi. Euro perustettiin tilivaluuttana 1999 ja käteisrahana 2002. Näin ollen jankkauksesi onkin ollut -90 luvulta lähtien lähinnä trollausta. Populistipuolueilla ideana on se, että ollaan ainoa vaihtoehto kaikille järjettömien asioiden kannattajille.”
Mistä olet kehittänyt kommenttiisi vuoden 1992?
En kommentissani vuosilukua 1992 maininnut.
Mistä on tuo vuosi 2006, kun kerroin tuoreemmastakin komission asiakirjasta?
Kyse on nimenomaan siitä, miksi Ruotsi ei kuulu euro-alueeseen?
Juhani Huopaisen blogi innosti minua etsimään kommenttiini tuoreinta komission tekstiä siitä, miksi Ruotsi ei ole euro-aluuen jäsen.
Tuoreimman tiedon siis löysin toissapäivänä komission sivustolta, se on vuodelta 2008. Googlettamalla en tuoreempaa löytänyt.
Haukut toissapäivänä löytämääni tietoa heppoiseksi todisteluksi, jankutukseksi ja trollaukseksi!
Liität vielä populisminkin kommenttini arvosteluun!
Jarmo Ahonen kirjoitti 19.7.2019: ”Kylläpäs sitä nyt populistikorttia heilutellaan innokkaasti.”
Olen samaa mieltä, sillä olen Kokoomuksen jäsen.
Tuoreitten dokumenttien etsintä on nimenomaan Heikki Aukeen tehtävä, koska lähti arvostelemaan tietojani vanhentuneiksi.
Vielä Aukeelle vakavasti pohdittavaksi:
Mitä merkitsee, että Ruotsi saa kayttää keskuspankkirahoitusta?
Se on Ruotsille merkittävä asia.
Tämä on viimeinen kommenttini Heikki Aukeelle tässä Huopaisen blogissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämäkin menee metsään. Ruotsi on sitoutunut liittymään euroon, mutta on vain yksinkertaisesti jättänyt sen tekemättä. Ei Ruotsilla ole Tanskan tai brittien tavoin lupalappua välttyä eurojäsenyydeltä.
Joo-o. Vai että menneisyyden impivaaraa haikailevat Ruotsissa.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Aukee, on tilastollinen fakta, etteivät Suomen työmarkkinat ole sen jäykemmät kuin Ruotsin, Tanskan tai Saksankaan. Kaikille on yhteistä jäykät palkat, mutta muuten joustoa on paremmin. Kun muut menestyvät, herää kysymys, miksi Suomen kohdalla jäykkyys tappaa, mutta muiden kohdalla ei.
Millä perusteella Tanska pärjää parhaiten? BKT:n kasvu hiukan huonompi kuin Ruotsin. https://tradingeconomics.com/sweden/gdp-growth-annual
Ruotsin palkkaköyhyys on 7 %, kun Suomen 3 % (mikä on EU:n alhaisin).
https://www.scb.se/en/finding-statistics/statistic…
Palkkojen joustoväitekään ei näytä pitävän kutiaan:
https://tradingeconomics.com/sweden/wages-in-manuf…
Palkat nousevat tasaisesti Ruotsissa.
En taida jatkaa keskustelua. Väitteesi osoittautuivat sääntöjään paikkansapitämättömiksi, joten en näe mieltä jatkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttini oli tarkoitettu vastaukseksi älyvapaaseen kommeenttiisi ”Parempi oli ennen. Lama iski 4-5 vuoden välein ja korot huiteli 20 prosentissa. Ainoa mikä kasvoi, oli inflaatio.”
Tämä tuore on parempi yritys, kiitos siitä.
Katsotaanpa:
”Yrität vääntää euron syyksi Suomen ongelmat, vaikka oikea syy on Suomen työmarkkinapolitiikka, mikä ei huomioi euron vaatimuksia, mikä tulee siitä, että Suomi käy kauppaa nyt euroissa maailman laajimmalla talousalueella. Tästä huolimatta Suomessa kulttuuri on 80-luvun tasolla edelleen.”
Ei, en minä mitään varsinaisesti yritä. Minä vain totean, konsensuskäsityksen mukaisesti, että eurojäsenyyteen liittyy tiettyjä ongelmia. Pakko kai sellaisiin on uskoa, kun Euroopan keskuspankinkin johtaja sellaisista kertoi vieraillessaan Helsingissä 2015.
Ajatuksesi siis on, että lisäämällä työmarkkinoiden joustoja olisi mahdollista kompensoida oman rahapolitiikan puutteen aiheuttamat haitat.
Ajatus ei pidä paikkaansa. Työmarkkinoiden joustojen lisääminen ei pysty mitenkään kompensoimaan esimerkiksi oman kelluvan valuuttakurssin yhteydessä vallitsevaa tilannetta, jossa budjetin lakisääteistenkin menojen, valtion velan, eläkkeiden ja työttömyyskorvausten ulkoinen arvo muuttuu samanaikaisesti valuuttakurssin muuttumisen myötä.
Lisäksi, jos työmarkkinoiden joustoja lisätään reilusti, siltäkin tieltä aiheutuu ongelmia. Joustojen maksimointihan edellyttää mm. sosiaaliturvan leikkaamista tai voimakasta ehdollistamista, työsuhdeturvan minimointia sekä palkkojen nopean ja rajun joustamisen mahdollistamista. Tällä puolestaan on kotitalouksien kulutushaluihin, riskin- ja lainanottokykyyn merkittäviä vaikutuksia. Tämä puolestaan heijastuisi helposti pankkien ja valtiontalouden tiloihin.
Olisi myös hyvä kysymys, että MIKSI näin pitäisi olla? Mitkä ovat ne hyödyt, ja kuinka suuria ne hyödyt ovat, joita eurojäsenyys väitetysti tuo? Ovatko ne hyödyt missään suhteessa niihin haittoihin, joita merkittävän joustomekanismin menettäminen aiheuttaa?
Tiedän, että amatööreillä on usein käsitys, että rahapolitiikka ei ole ”todellista”, ja että vain työ, ja työn oikea hinnoittelu voi pelastaa meidät. Se on naivistinen käsitys kansantaloudesta, eikä oikein vastaa teoriaa eikä empiriaa.
Tuo Ruotsi-osuus menee niin pahasti metsään, että en edes jaksa aloittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kalliiksi tulee duunareille ja yrityksille se, jos epäkelpoa palkka- ja talouspolitiikkaa hoidetaan valuuttakurssia manipuloimalla.
Näin mitätön maa kuin Suomi joutuu viemään ja tuomaan tavaraa elääkseen. Se ei riitä, että vienti vetää, kun myös tuontituotteet on maksettava oikealla rahalla.
Kuten aiemmin sanoin, oman valuutan devalvoituminen ei auta kilpailukyvyn säilyttämiseen, vaan sen säilymisestä on huolehdittava etukäteen muilla tavoin, eikä vasta sitten, kun kuseen on tieten tahtoen hakeuduttu. Myös Ruotsin tärkein vientialue on euroalue. Siksi siellä huolehditaan kilpailukyvyn säilymisestä etukäteen ja palkat joustavat enemmän kuin Suomessa.
Hyvät ja huonot ajat seuraavat toisiaan. Valuuttakurssin vaihtelu luo talouteen ongelmia ja vaikeuttaa vientiä/tuontia/tuotantoa. Suhdannevaihtelut olisivat omaa valuuttaa käytettäessä jyrkempiä. Vaikka Suomessa on ollut kasvun aikaa jo vuosia, kotimaan valuutta pysyy vakaana. Vienti vetää euroalueelle tasaiseen tahtiin, eikä kilpailukyky heikkene muuallekaan maailmaan valuutan kallistumisen takia.
Argumenttisi oman valuutan tarjoamista hyödyistä on paikkansa pitävää ja välttämättömiä niille maille, joilla on oma valuutta käytössä. Euroa käyttävä maa ei niitä ”hyötyjä” tarvitse, koska puuttuvat ne oman valuutan ongelmat.
Ilmoita asiaton viesti
Unioni elää omaa todellisuuttaan.
EU:n johtoon valittiin saksalainen ja EKP:n johtoon ranskalainen.
Saksa -Ranska hegemonia on yksi merkittävin syy Brexitille.
Samaan aikaan vaietaan kuoliaaksi Ranskan ongelmat. Maa on kyvytön uudistumaan ja on ottanut lisää syömävelkaa viime vuosina yli biljoonan euron verran.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän sopii aina laittaa edesmenneen Erkki Toivasen mainio kirjoitus vuosikymmenen takaa:
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4292…
”
Sanat ovat haastattelusta, jonka yksi yhteisvaluutan arkkitehdeistä, professori Niels Thygesen, antoi minulle Kööpenhaminassa pari vuotta ennen euron käyttöönottoa. Rahaliiton säännöt laatineen Delors’in komitean asiantuntijajäsenenä hän asetteli sanansa varovasti – mutta ilmeisen kaukonäköisesti.
”Vertaisin euroa laivaan, joka lähetetään kartoittamattomille vesille, valuuttamarkkinoiden ulapoille ja karikkoihin. Matkan päämäärä on silti selvä: poliittinen unioni, Euroopan valtioiden liiton tiivistäminen Euroopan liittovaltioksi. Taloudellisella integraatiolla on alun alkaen ollut ainoana päämääränä Euroopan valtioiden ja kansojen poliittinen yhdentyminen. Ilman poliittista liittoa EMU:lla ja eurolla tuskin on tulevaisuutta, sillä rahaliitto ilman yhteistä finanssi- ja talouspolitiikkaa on kuin laiva ilman kapteenia ja peräsintä. Valuuttamarkkinoiden aallokossa sitä voi odottaa ennemmin tai myöhemmin haaksirikko”.”
Ilmoita asiaton viesti
Arvatkaa, kuinka monta linkkausta selvityksiin, jotka toteaisivat Suomen eurojäsenyyden talousnettohyödyt, tähän tekstiin ilmaantui kommenttiosiossa?
Nolla.
Ei yhtään.
Ilmoita asiaton viesti