Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Thu, 24 Aug 2017 21:22:52 +0300 fi Suomen kannattaa http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241841-suomen-kannattaa <p><br /><br /><a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005337618.html">Mikä liittovaltio? Missä?</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005337618.html">Muistatteko ne höpötykset, että mitään tulonsiirtoliittovaltiota tai yhteisvastuita ei ole tulossa?</a><br /><br /><br />&nbsp;</p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005337618.html">Helsingin Sanomat 23.8.2017</a></p><p><strong>Orpo: Suomen kannattaa tukea Saksan aloitetta Euroopan valuuttarahaston perustamisesta</strong></p><p>Valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoo puhuneensa aiheesta Saksan Wolfgang Schäublen kanssa. Orpo painottaa, että Suomen pitää olla eturintamassa eurooppalaisen yhteistyön kehittämisessä.</p><p><br />Aiemmin:</p><p><a href="http://www.reuters.com/article/us-eurozone-esm-idUSKBN16Q0SL">Reuters 19.3.2017</a><br /><strong>Euro zone&#39;s Dijsselbloem wants bailout fund turned into a European IMF</strong></p><p><br /><a href="http://www.reuters.com/article/us-imf-g20-germany-eurozone-idUSKBN17M1RT?il=0">Reuters 20.4.2017</a><br /><strong>Germany&#39;s Schaeuble: ESM could turn into European monetary fund</strong><br /><br />&nbsp;</p><p><a href="https://www.economist.com/blogs/freeexchange/2017/05/completing-euro-zone">The Economist 9.5.2017</a></p><p><strong>Completing the euro zone &ndash; Europe needs true fiscal integration, not its own IMF</strong></p><p>A new proposal for a European Monetary Fund is nonetheless starting a badly-needed discussion<br />&nbsp;</p><p><br /><a href="https://www.ft.com/content/b823371a-76e6-11e7-90c0-90a9d1bc9691">The Financial Times 8.8.2017</a></p><p><strong>Bailout costs will be a burden for years</strong></p><p><br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Mikä liittovaltio? Missä?

 

Muistatteko ne höpötykset, että mitään tulonsiirtoliittovaltiota tai yhteisvastuita ei ole tulossa?


 

Helsingin Sanomat 23.8.2017

Orpo: Suomen kannattaa tukea Saksan aloitetta Euroopan valuuttarahaston perustamisesta

Valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoo puhuneensa aiheesta Saksan Wolfgang Schäublen kanssa. Orpo painottaa, että Suomen pitää olla eturintamassa eurooppalaisen yhteistyön kehittämisessä.


Aiemmin:

Reuters 19.3.2017
Euro zone's Dijsselbloem wants bailout fund turned into a European IMF


Reuters 20.4.2017
Germany's Schaeuble: ESM could turn into European monetary fund

 

The Economist 9.5.2017

Completing the euro zone – Europe needs true fiscal integration, not its own IMF

A new proposal for a European Monetary Fund is nonetheless starting a badly-needed discussion
 


The Financial Times 8.8.2017

Bailout costs will be a burden for years




 

]]>
49 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241841-suomen-kannattaa#comments Eurokriisi Thu, 24 Aug 2017 18:22:52 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241841-suomen-kannattaa
Uutisviikko, kesäkuu 2017 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238705-uutisviikko-kesakuu-2017 <p>Orpo kävi Luxissa sopimassa euroryhmän kanssa, että Kreikalle lainataan lisää rahaa. Rahat piti lainata, että Kreikka voisi niillä rahoilla maksaa takaisin aiempia velkojaan. Plusmiinusnolla siis. Twiittasi, että se on hieno homma, kun on pelastettu taas kaikki. Unohti mainita, että velkojen leikkauksia, eli tappioiden myöntämistä, euroryhmä lupasi katsoa uudelleen loppuvuodesta. Sekin on varmaan puhetta, koska mieluummin tehdään sama juttu uudelleen. Aina puolen vuoden välein voi pelastaa maailman, kun vie rahasäkin, että sama rahasäkki tulisi hetken päästä takaisin. Ylivelkaisuus ei muutu mihinkään. Saksan vaalien jälkeen sitten.<br />&nbsp;</p><p>Eräs entinen puoluepomo ei kestänyt katsoa vierestä, kun puolueensa ihmiset olivat äänestäneet väärin. Hän keksi syyllistää näitä ihmisiä vallankaappauksesta, ja kaappasi vallan. Kukaan ei isommin valita, koska kaikki meni muodollisesti laillisesti oikein, ja tavallaan toimittajat ovat tyytyväisiä -Huusko ainakin - koska nyt saatiin epäsuotavat ihmiset aidattua.<br />&nbsp;</p><p>Joku kansanedustaja selitti sekavia epäsopivista käsimerkeistä, mutta ei selvästi osannut pysyä Simonin ja kumppanien kanssa etukäteen sovitussa tarinassa luontevasti mukana. Vaivaantumista puitiin useissa lehtiartikkeleissa tutun kaavan mukaan. Ensin otetaan lausunto muka tosissaan, toisella kierroksella todetaan, että ei tainnut olla näin, ja kolmannella kysytään, miksi sanoit näin, kun ei ollut näin. Kukaan ei viisastunut tai oppinut, ja edelleenkään kukaan ei luota poliitikkoihin. Syystäkin.<br />&nbsp;</p><p>Stubb lähetettiin poliittisena virkanimityksenä Vapaavuoren jälkeen nauttimaan Euroopan Investointipankin virasta, jonka huomattava palkka ja etenkin siirtymäkorvaukset pitävät taas perheen leivässä pari vuotta. Koska siirtymäkorvaukset saa lyhyemmälläkin oleskelulla, tehtävä kannatti toki pilkkoa kahteen pätkään.<br />&nbsp;</p><p>Helsingin apulaispormestareille sovittiin perustaa poliittisina virkanimityksinä erityisavustajat. Työllistäminen on hienoa ja erityisavustajia tarvitaan aina.<br />&nbsp;</p><p>Seurassa oli pitkä artikkeli, &quot;Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla&quot;, ketään ei kiinnosta eikä siitä ehdi puhua<br />&nbsp;</p><p>Suomessa pitäisi keskustella euroalueen liittovaltiosuunnitelmista ja maan kannasta ja reunaehdoista. Mitään ei kuulu eikä näy.<br />&nbsp;</p><p>Supo nosti terrorismivaaran korkeimmalle tasolle koskaan, koska Suomessa on ennätysmäärä terrorismiyhteyksiä ja sympatioita omaavia ihmisiä ja tilannekuva ei pysy oikein hanskassa eikä kaikkia voi seurata koko ajan.<br />&nbsp;</p><p>Joku Aamulehti kertoi, että Halla-aho on vaarallinen, koska yläasteilla on paljon musliminuoria - väestöryhmänsä korkean lisääntyvyyden takia - joiden mahdollinen radikalisaatioriski on merkittävä, ja Halla-aho varapuheenjohtajineen saattaisi radikalisoida heitä. I kid you not, näin siinä luki.<br />&nbsp;</p><p>Napakymppi alkaa uudestaan telkkarissa.<br />&nbsp;</p><p>On kesä. Aurinkoisia päiviä riittää vielä. Silti ei hymyilytä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Orpo kävi Luxissa sopimassa euroryhmän kanssa, että Kreikalle lainataan lisää rahaa. Rahat piti lainata, että Kreikka voisi niillä rahoilla maksaa takaisin aiempia velkojaan. Plusmiinusnolla siis. Twiittasi, että se on hieno homma, kun on pelastettu taas kaikki. Unohti mainita, että velkojen leikkauksia, eli tappioiden myöntämistä, euroryhmä lupasi katsoa uudelleen loppuvuodesta. Sekin on varmaan puhetta, koska mieluummin tehdään sama juttu uudelleen. Aina puolen vuoden välein voi pelastaa maailman, kun vie rahasäkin, että sama rahasäkki tulisi hetken päästä takaisin. Ylivelkaisuus ei muutu mihinkään. Saksan vaalien jälkeen sitten.
 

Eräs entinen puoluepomo ei kestänyt katsoa vierestä, kun puolueensa ihmiset olivat äänestäneet väärin. Hän keksi syyllistää näitä ihmisiä vallankaappauksesta, ja kaappasi vallan. Kukaan ei isommin valita, koska kaikki meni muodollisesti laillisesti oikein, ja tavallaan toimittajat ovat tyytyväisiä -Huusko ainakin - koska nyt saatiin epäsuotavat ihmiset aidattua.
 

Joku kansanedustaja selitti sekavia epäsopivista käsimerkeistä, mutta ei selvästi osannut pysyä Simonin ja kumppanien kanssa etukäteen sovitussa tarinassa luontevasti mukana. Vaivaantumista puitiin useissa lehtiartikkeleissa tutun kaavan mukaan. Ensin otetaan lausunto muka tosissaan, toisella kierroksella todetaan, että ei tainnut olla näin, ja kolmannella kysytään, miksi sanoit näin, kun ei ollut näin. Kukaan ei viisastunut tai oppinut, ja edelleenkään kukaan ei luota poliitikkoihin. Syystäkin.
 

Stubb lähetettiin poliittisena virkanimityksenä Vapaavuoren jälkeen nauttimaan Euroopan Investointipankin virasta, jonka huomattava palkka ja etenkin siirtymäkorvaukset pitävät taas perheen leivässä pari vuotta. Koska siirtymäkorvaukset saa lyhyemmälläkin oleskelulla, tehtävä kannatti toki pilkkoa kahteen pätkään.
 

Helsingin apulaispormestareille sovittiin perustaa poliittisina virkanimityksinä erityisavustajat. Työllistäminen on hienoa ja erityisavustajia tarvitaan aina.
 

Seurassa oli pitkä artikkeli, "Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla", ketään ei kiinnosta eikä siitä ehdi puhua
 

Suomessa pitäisi keskustella euroalueen liittovaltiosuunnitelmista ja maan kannasta ja reunaehdoista. Mitään ei kuulu eikä näy.
 

Supo nosti terrorismivaaran korkeimmalle tasolle koskaan, koska Suomessa on ennätysmäärä terrorismiyhteyksiä ja sympatioita omaavia ihmisiä ja tilannekuva ei pysy oikein hanskassa eikä kaikkia voi seurata koko ajan.
 

Joku Aamulehti kertoi, että Halla-aho on vaarallinen, koska yläasteilla on paljon musliminuoria - väestöryhmänsä korkean lisääntyvyyden takia - joiden mahdollinen radikalisaatioriski on merkittävä, ja Halla-aho varapuheenjohtajineen saattaisi radikalisoida heitä. I kid you not, näin siinä luki.
 

Napakymppi alkaa uudestaan telkkarissa.
 

On kesä. Aurinkoisia päiviä riittää vielä. Silti ei hymyilytä.

]]>
9 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238705-uutisviikko-kesakuu-2017#comments Thu, 15 Jun 2017 23:38:35 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238705-uutisviikko-kesakuu-2017
Olemme niin kovin yllättyneitä http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237414-olemme-niin-kovin-yllattyneita <p><br /><a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001669651.html">Taloussanomat 15.4.2010</a><br /><br /><a href="http://yle.fi/uutiset/3-5557088">YLE 4.5.2010</a></p><p><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/92246-kreikka-laina-katainen-raivosi-eduskunnassa">Uusi Suomi 12.5.2010</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201705242200159596_ta.shtml">Iltalehti 24.5.2017</a><br /><br /><br /><br /><br />Tähän lopuksi mieleni tekisi laittaa viittaukset siihen, miten:</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olli Rehn nousi ministeriksi, sitten Suomen Pankin johtokuntaan ja <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kommentti-olli-rehn-aloittaa-taipaleensa-suomen-pankin-paajohtajaksi/6059938">ehkä jopa seuraavaksi pääjohtajaksi.</a></p><p>Erkki Liikanen eläköityy kohta miehenä, joka toi Suomelle alhaiset korot - ainakin <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705192200151103_pi.shtml">Olli Ainolan mielestä</a>.&nbsp;</p><p>Jyrki Katainen nimitettiin EU-komissaariksi, ja joukkoviestimet julkaisevat kritiikittä hänen viestintää, kuinka <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/20161108200024652_uu.shtml">populismi &quot;on sivilisaation loppu&quot;.</a></p><p>Alexander Stubb, joka väitti Kreikan olevan oikealla tiellä ja kutsui Kreikka-politiikan epäilijöitä pölhöpopulisteiksi, on matkalla Ahtisaareksi Ahtisaaren paikalle - sitä ennen peloteltuaan Brexitin olevan Euroopan Lehman-hetki ja kehuen euroa Nokian mahdollistajaksi ja monikultturismia.</p><p><br />* * *<br /><br />Kannattaa vähän miettiä, kuka on oikeasti populisti - eli puhuu pehmoisia, lupaa kuun taivaalta ja ohittaa asiallisen kritiikin - ja ketä nimitellään populistiseksi, kun osaa vähän laskea ja varoa etukäteen.<br /><br />En tiedä, loppuuko virheiden tekeminen ja vieraiden tahojen palveleminen koskaan. Ainakaan sen peittelyä tai vähättelyä ei soisi jatkettavan. Sitä on nimittäin nähty aivan liikaa. Mikäli ei opita, niin mikään ei muutu. Ehkä mikään ei muutu.<br /><br />Jos mikään ei muutu, kannattaa miettiä todella tarkkaan ja pitkään, onko Ranskan ja Saksan kaavailemaan alati syventyvään euroalueen liittovaltiokehitykseen perusteltua syytä lähteä mukaan. Vai uskooko joku, että euroalueen 90-luvun alun kriisi ja tämä tuoreempi kriisi jäävät viimeisiksi? Miten käy seuraavan kriisin tullen yhteisvastuumekanismien ollessa voimassa täydellä teholla?<br /><br /><br /><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/t_SZAY_dQ7U?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/t_SZAY_dQ7U?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Taloussanomat 15.4.2010

YLE 4.5.2010


Uusi Suomi 12.5.2010

 

Iltalehti 24.5.2017




Tähän lopuksi mieleni tekisi laittaa viittaukset siihen, miten:

 

 

Olli Rehn nousi ministeriksi, sitten Suomen Pankin johtokuntaan ja ehkä jopa seuraavaksi pääjohtajaksi.

Erkki Liikanen eläköityy kohta miehenä, joka toi Suomelle alhaiset korot - ainakin Olli Ainolan mielestä

Jyrki Katainen nimitettiin EU-komissaariksi, ja joukkoviestimet julkaisevat kritiikittä hänen viestintää, kuinka populismi "on sivilisaation loppu".

Alexander Stubb, joka väitti Kreikan olevan oikealla tiellä ja kutsui Kreikka-politiikan epäilijöitä pölhöpopulisteiksi, on matkalla Ahtisaareksi Ahtisaaren paikalle - sitä ennen peloteltuaan Brexitin olevan Euroopan Lehman-hetki ja kehuen euroa Nokian mahdollistajaksi ja monikultturismia.


* * *

Kannattaa vähän miettiä, kuka on oikeasti populisti - eli puhuu pehmoisia, lupaa kuun taivaalta ja ohittaa asiallisen kritiikin - ja ketä nimitellään populistiseksi, kun osaa vähän laskea ja varoa etukäteen.

En tiedä, loppuuko virheiden tekeminen ja vieraiden tahojen palveleminen koskaan. Ainakaan sen peittelyä tai vähättelyä ei soisi jatkettavan. Sitä on nimittäin nähty aivan liikaa. Mikäli ei opita, niin mikään ei muutu. Ehkä mikään ei muutu.

Jos mikään ei muutu, kannattaa miettiä todella tarkkaan ja pitkään, onko Ranskan ja Saksan kaavailemaan alati syventyvään euroalueen liittovaltiokehitykseen perusteltua syytä lähteä mukaan. Vai uskooko joku, että euroalueen 90-luvun alun kriisi ja tämä tuoreempi kriisi jäävät viimeisiksi? Miten käy seuraavan kriisin tullen yhteisvastuumekanismien ollessa voimassa täydellä teholla?


http://www.youtube.com/watch?v=t_SZAY_dQ7U

]]>
24 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237414-olemme-niin-kovin-yllattyneita#comments Wed, 24 May 2017 22:01:06 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237414-olemme-niin-kovin-yllattyneita
Mistä nyt puhaltaa? http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228633-mista-nyt-puhaltaa <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomien <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005025886.html">&quot;laajassa kyselyssä&quot;</a> suomalaisten ekonomistien konsensuskäsitys on, että eurojäsenyyden nettohyödyt Suomelle ovat negatiiviset.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuore <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/kysely-yha-useampi-haluaa-suomen-ulos-eu-sta-6611210">mielipidekysely</a> kertoo, että suomalaisista 40 prosenttia äänestäisi nyt Euroopan unionista eroamisen puolesta. Vuosi sitten vastaava luku oli vain 28 prosenttia. Nousu on siis merkittävä. Tarkemmat tiedot <a href="http://www.wingia.com/web/files/richeditor/filemanager/Finland_WE_Tabs_091216_1.pdf">tässä</a>.</p><p><br />Samassa tutkimuksessa kysyttiin myös, pitäisikö Suomen vastaanottaa vähemmän maahanmuuttajia ja pakolaisia kuin nyt. Enemmistö suhtautui nuivasti:<br />5% Lisää</p><p>26% Saman verran</p><p>61% Vähemmän</p><p>7% En tiedä<br /><br />&nbsp;</p><p>Ehkä myös toimittajia ja puheenvuoroja seuraavien olisi hyvä muistaa, että se, mitä hyvin mielellään esitetään yleisenä käsityksenä, ei välttämättä sitä ole.</p><p><br />Ehkä myös niinsanottua yleistä käsitystä muotoilevat tahot voisivat jatkossa miettiä tekemisiään. Kuinka järkevää ja luottamusta mediaan ja muihin politiikan auktoriteetteihin herättävää on ollut liioitellusti kehua eurojäsenyyttä ja sen kannatusta tai vaikkapa humanitaarista maahanmuuttoa?<br /><br />Mutta eihän sellaista tapahdu. Minä vietän vuoden viimeistä päivää miettien, mikä on seuraava suuren konsensusluulon romahtaminen. Arvaisin, että se on Schengen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvää uutta vuotta kaikille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Helsingin Sanomien "laajassa kyselyssä" suomalaisten ekonomistien konsensuskäsitys on, että eurojäsenyyden nettohyödyt Suomelle ovat negatiiviset.

 

Tuore mielipidekysely kertoo, että suomalaisista 40 prosenttia äänestäisi nyt Euroopan unionista eroamisen puolesta. Vuosi sitten vastaava luku oli vain 28 prosenttia. Nousu on siis merkittävä. Tarkemmat tiedot tässä.


Samassa tutkimuksessa kysyttiin myös, pitäisikö Suomen vastaanottaa vähemmän maahanmuuttajia ja pakolaisia kuin nyt. Enemmistö suhtautui nuivasti:
5% Lisää

26% Saman verran

61% Vähemmän

7% En tiedä

 

Ehkä myös toimittajia ja puheenvuoroja seuraavien olisi hyvä muistaa, että se, mitä hyvin mielellään esitetään yleisenä käsityksenä, ei välttämättä sitä ole.


Ehkä myös niinsanottua yleistä käsitystä muotoilevat tahot voisivat jatkossa miettiä tekemisiään. Kuinka järkevää ja luottamusta mediaan ja muihin politiikan auktoriteetteihin herättävää on ollut liioitellusti kehua eurojäsenyyttä ja sen kannatusta tai vaikkapa humanitaarista maahanmuuttoa?

Mutta eihän sellaista tapahdu. Minä vietän vuoden viimeistä päivää miettien, mikä on seuraava suuren konsensusluulon romahtaminen. Arvaisin, että se on Schengen.

 

 

Hyvää uutta vuotta kaikille.

]]>
48 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228633-mista-nyt-puhaltaa#comments Eurokriisi Kansantalous Fri, 30 Dec 2016 10:13:38 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228633-mista-nyt-puhaltaa
Brexit - ja brittien teollisuus nousee http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222155-brexit-ja-brittien-teollisuus-nousee <p><br /><br /><br />Iso-Britannian<a href="https://www.markiteconomics.com/Survey/PressRelease.mvc/b2d9d18dacd14cb3a1c6b7836894b80f"> teollisuuden suhdannebarometri </a>elokuulle on julkaistu. Barometri pomppasi elokuussa lukemaan 53.3. Lukema on korkein kymmeneen kuukauteen. Heinäkuussa barometri oli 48.3 ja konsensusennuste odotti elokuulle lukemaksi 49.&nbsp; Odotukset ylitettiin siis roimasti.<br /><br />Yli 50-lukema tarkoittaa kasvua, kun taas alle 50-lukema tarkoittaa supistumista.<br /><br />Teollisuus raportoi sekä tuotannon että uusien tilausten kasvavan roimasti - &quot;syylliseksi&quot; on mainittu heikentynyt punta, mikä luonnollisesti nostaa teollisuuden hintakilpailukykyä.<br /><br />Markkinoilla punta vahvistui uutisen myötä, sillä Englannin keskuspankin ei välttämättä tarvitse keventää rahapolitiikkaa lisää Brexit-shokin takia - koska sitä Brexit-shokkia ei ole.<br /><br /><br />1) Brexit-äänestyksen yhteydessä kuullut ja nähdyt Lehman- ja taantumapelottelijat - miten meni, noin niinkuin omasta mielestä?<br /><br />2) Ne, jotka pitävät omaa valuuttaa ja sen devalvoitumista &quot;ei-todellisena&quot;, &quot;kepulikonstina&quot;, &quot;ei-toimivana&quot;, miten meni, noin niinkuin omasta mielestä?<br /><br />3) Ne, joiden mielestä sisäinen devalvaatio ja kilpailukykysopimukset ovat avain parempaan huomiseen, miltä tuntuu, kun vuosien nysväämisen jälkeen joku viiden prosentin hintamuutos voidaan torpedoida kilpailijan puolelta valuuttakurssin kautta viikossa?<br /><br />4) Koska he, jotka ovat jatkuvasti väärässä asioista, todetaan jatkuvasti väärässä oleviksi, ja heidän kuuntelemisensa lopetetaan tai ainakin heidän kuuntelemistaan aletaan pitää typeränä?<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>


Iso-Britannian teollisuuden suhdannebarometri elokuulle on julkaistu. Barometri pomppasi elokuussa lukemaan 53.3. Lukema on korkein kymmeneen kuukauteen. Heinäkuussa barometri oli 48.3 ja konsensusennuste odotti elokuulle lukemaksi 49.  Odotukset ylitettiin siis roimasti.

Yli 50-lukema tarkoittaa kasvua, kun taas alle 50-lukema tarkoittaa supistumista.

Teollisuus raportoi sekä tuotannon että uusien tilausten kasvavan roimasti - "syylliseksi" on mainittu heikentynyt punta, mikä luonnollisesti nostaa teollisuuden hintakilpailukykyä.

Markkinoilla punta vahvistui uutisen myötä, sillä Englannin keskuspankin ei välttämättä tarvitse keventää rahapolitiikkaa lisää Brexit-shokin takia - koska sitä Brexit-shokkia ei ole.


1) Brexit-äänestyksen yhteydessä kuullut ja nähdyt Lehman- ja taantumapelottelijat - miten meni, noin niinkuin omasta mielestä?

2) Ne, jotka pitävät omaa valuuttaa ja sen devalvoitumista "ei-todellisena", "kepulikonstina", "ei-toimivana", miten meni, noin niinkuin omasta mielestä?

3) Ne, joiden mielestä sisäinen devalvaatio ja kilpailukykysopimukset ovat avain parempaan huomiseen, miltä tuntuu, kun vuosien nysväämisen jälkeen joku viiden prosentin hintamuutos voidaan torpedoida kilpailijan puolelta valuuttakurssin kautta viikossa?

4) Koska he, jotka ovat jatkuvasti väärässä asioista, todetaan jatkuvasti väärässä oleviksi, ja heidän kuuntelemisensa lopetetaan tai ainakin heidän kuuntelemistaan aletaan pitää typeränä?
 

]]>
73 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222155-brexit-ja-brittien-teollisuus-nousee#comments Brexit Eurokriisi Iso-Britannia Thu, 01 Sep 2016 09:03:25 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222155-brexit-ja-brittien-teollisuus-nousee
Saksan kanssa on vaikea pärjätä samassa valuutassa http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221765-saksan-kanssa-on-vaikea-parjata-samassa-valuutassa <p>Itä-Saksalla ei ole toivoa saada Länsi-Saksaa kiinni taloudellisesti kuin aikaisintaan 2030, jos silloinkaan, sanoo arvostettu Ifo-instituutti.</p><p>Tästä voisi vähän miettiä sitä, kuinka massiivisista tulonsiirroistakaan huolimatta Saksan kanssa samassa valuutassa oleva maa, jolla on yhteinen kieli, ei meinaa oikein integroitua.</p><p>Itä-Saksan olisi pitänyt säilyttää oma valuuttansa.</p><p>Länsi-Saksa on toteuttanut tulonsiirtoja Itään 1990-2010 tuhat miljardia euroa. Tuhat miljardia euroa. Tulonsiirrot ovat jatkuneet senkin jälkeen, ja edelleen Itä-Saksa laahaa ja kärsii korkeasta työttömyydestä.</p><p>Tämän takia Saksan asenne Euroopan liittovaltioon ja tulonsiirtoihin euromaiden välillä on realistisen pessimistinen, ja sitä ei tule tapahtumaan - Saksa ei suostu, ja muilla mailla ei ole, mitä tulonsiirrellä. Siksi euroalueella Saksan vauhdista jääneillä mailla ei ole vaihtoehtoina kuin deflatoriset lamat korkealla pitkäaikaistyöttömyydellä. Ihan kuten on jo monin paikoin tapahtunutkin.</p><p>Suomessa hurrataan ja kehutaan järjestelmää. Miksi? Millä perusteluilla?<br /><br />&nbsp;</p><p><a href="http://www.politico.eu/article/economy-in-eastern-germany-wont-catch-up-for-decades-study-east-saxony-gdr/">Politico 24.8.2016: </a><strong><a href="http://www.politico.eu/article/economy-in-eastern-germany-wont-catch-up-for-decades-study-east-saxony-gdr/">Economy in eastern Germany won&rsquo;t catch up for decades: study</a></strong></p><p>An exodus of young people and low birth rates since 1990 has hindered growth in states from the former GDR.</p><p><br /><br />* * *<br /><br />Ai niin, kun kesällä on kuultu ministereiden epävakauttavista ja luottamusta horjuttavista lausunnoista, laitetaanpas nyt tämäkin. Edellisessä kirjoituksessani arvasin, että Brexit-äänestys on ihan 50-50, ja talousseuraamukset ovat marginaalisia. Finanssimarkkinoiden reaktiot ja tuoreet reaalitalouden luvut kertovat, että Lehmania ei tullut. Tämä aivan selvästi harmittaa monia. Omapahan on häpeänsä, kun uskomustensa takia pitää pahoja toivoa.</p> Itä-Saksalla ei ole toivoa saada Länsi-Saksaa kiinni taloudellisesti kuin aikaisintaan 2030, jos silloinkaan, sanoo arvostettu Ifo-instituutti.

Tästä voisi vähän miettiä sitä, kuinka massiivisista tulonsiirroistakaan huolimatta Saksan kanssa samassa valuutassa oleva maa, jolla on yhteinen kieli, ei meinaa oikein integroitua.

Itä-Saksan olisi pitänyt säilyttää oma valuuttansa.

Länsi-Saksa on toteuttanut tulonsiirtoja Itään 1990-2010 tuhat miljardia euroa. Tuhat miljardia euroa. Tulonsiirrot ovat jatkuneet senkin jälkeen, ja edelleen Itä-Saksa laahaa ja kärsii korkeasta työttömyydestä.

Tämän takia Saksan asenne Euroopan liittovaltioon ja tulonsiirtoihin euromaiden välillä on realistisen pessimistinen, ja sitä ei tule tapahtumaan - Saksa ei suostu, ja muilla mailla ei ole, mitä tulonsiirrellä. Siksi euroalueella Saksan vauhdista jääneillä mailla ei ole vaihtoehtoina kuin deflatoriset lamat korkealla pitkäaikaistyöttömyydellä. Ihan kuten on jo monin paikoin tapahtunutkin.

Suomessa hurrataan ja kehutaan järjestelmää. Miksi? Millä perusteluilla?

 

Politico 24.8.2016: Economy in eastern Germany won’t catch up for decades: study

An exodus of young people and low birth rates since 1990 has hindered growth in states from the former GDR.



* * *

Ai niin, kun kesällä on kuultu ministereiden epävakauttavista ja luottamusta horjuttavista lausunnoista, laitetaanpas nyt tämäkin. Edellisessä kirjoituksessani arvasin, että Brexit-äänestys on ihan 50-50, ja talousseuraamukset ovat marginaalisia. Finanssimarkkinoiden reaktiot ja tuoreet reaalitalouden luvut kertovat, että Lehmania ei tullut. Tämä aivan selvästi harmittaa monia. Omapahan on häpeänsä, kun uskomustensa takia pitää pahoja toivoa.

]]>
69 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221765-saksan-kanssa-on-vaikea-parjata-samassa-valuutassa#comments Raha Eurokriisi Saksa Wed, 24 Aug 2016 19:32:20 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221765-saksan-kanssa-on-vaikea-parjata-samassa-valuutassa
Apinankoijaus, eli miksi Brexit-riski ei näy hinnoissa? http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218759-apinankoijaus-eli-miksi-brexit-riski-ei-nay-hinnoissa <p>&nbsp;</p><p>Brexit, Brexit, Brexit. Sixten Korkman kertoo &quot;tyhmä, tyhmiä, populismi, Trump, asiantuntijoita halveksitaan, ihan tyhmää&quot;. Pääkirjoitussedät ovat huolestuneita. Poliitikot valittavat, Stubb puhuu Lehman-tason shokista. Tosin sille nyt hymyili jo Taloussanomienkin toimitus. (*</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yleensä on hyvä idea katsoa, miten finanssimarkkinat asioihin suhtautuvat. Finanssimarkkina ei ole hölöttävä poliitikko tai omahyväinen kolumnisti. Finanssimarkkina on kone, jonka kautta ihmiset lyövät isoilla rahoilla vetoa, miten maailma makaa - jos olet väärässä, häviät rahasi, jos oikeassa, saat lisää rahaa. Raha kasaantuu niille, jotka ovat useimmin oikeassa. Markkina on tehokas arvaamaan, miten asiat ovat. Jos joku on eri mieltä markkinan vallitsevaa näkemystä vastaan, ei muuta kuin omaa vetoa sisään sitten.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>* * *<br /><strong>Kuva 1, kymppivuotisten valtionvelkakirjojen korkotaso.</strong> Brittien korko seuraa jenkkien korkotasoa. Britit ovat aina olleet &quot;atlanttisempia&quot;. Brittien korkotason vertailu vaikkapa Saksan tai Ranskan korkotasoon ei kannata, sillä maalla on oma valuuttansa, oma suhdanteensa ja oma keskuspankkinsa. Jos Britannian ja USA:n euroaluetta korkeampi korkotaso jotain kertoo, niin sitä, että britit ja jenkit ovat saaneet taloutensa euroaluetta nopeammin kuntoon. Tosin viimeaikainen korkojenlasku kertoo, että liian hyvin ei mene kenelläkään.<br /><br />Oma käsitys: Ei merkkiä, että markkinat olisivat moksiskaan mahdollisesta Leave-tuloksesta.</p><p>&nbsp;</p><p>* * *</p><p><strong>Kuva 2, kaksivuotisten valtionvelkakirjojen korot.</strong> Periodina se on kymppivuotista lyhyempi ja vaihtelu kertoo lähinnä siitä, miten keskuspankkipolitiikan uskotaan aivan lähiaikoina muuttuvan.<br /><br />Jenkkien keskuspankki nosti korkoja 2015 lopussa, ja aina syksyyn 2015 asti uskottiin, että Englannin keskuspankki tekisi samoin. Briteissä kuitenkin huomattiin, että talous piiputtaa vielä, inflaatiosta ei ole tietoakaan ja päättivät odottaa. Kun jenkkien koronnosto alkoi näyttää vähän hätiköidyltä, koronnosto-odotukset romahtivat molemmissa maissa. Jenkit jäivät kuitenkin yhden koronnoston verran &quot;johdolle&quot;, mikä selittää korkoeron.<br /><br />Ei tässäkään mitään Brexit-uhkaa näy.</p><p>* * *</p><p><strong>Kuva 3, kaksivuotisten korkojen ero ja punta. </strong>Brittien kahden vuoden korko miinus jenkkien kahden vuoden korko, samaan kuvaajaan lisäksi GBPUSD-valuuttakurssi (kuinka monta dollaria saa yhdellä punnalla. Kun GBPUSD-kurssi nousee, punta siis vahvistuu).</p><p>Kuvasta nähdään, että GBPUSD-valuuttakurssi seuraa korkoeroa oikein hyvin. Kuva 2:n kohdalla selitin, miksi korkoeron heilunta on ihan ok, joten siitä aiheutunut valuuttakurssiheiluntakin on siis ihan ok.<br /><br />Ei mitään merkkiä Brexit-uhasta.<br /><br /><strong>Kuva 4, osakemarkkinat.</strong> Siinä on FTSE100-Lontoon osakeindeksi (FFIc1, punnissa), Lontoon indeksi (EWU, dollareissa) ja Saksan indeksi (EWG, dollareissa). Ihan käsi kädessä liikkuvat. Dollaripohjainen Lontoonindeksi on alisuoriutunut, mutta se selittyy lähes kokonaan punnan heikkoudella. Kuva 3:n kohdalla selitin, miksi punnan lievä heikentyminen on ihan ok.&nbsp;<br /><br />Ei mitään merkkejä Brexit-uhasta.<br /><br /><br /><strong>Johtopäätökset:</strong><br />Jos brexit-äänestystuloksen suhteen peli on 50-50, miksi markkina ei diskonttaa katastrofia briteille? Kaiken järjen mukaan puolet &quot;heinäsirkat ja vedenpaisumus&quot;-skenaariosta pitäisi olla hinnoissa mukana. Minä en näe mitään. Teoriassa joku voisi sanoa, että viime viikkojen osakekurssilasku johtuu akuutista Brexit-uhasta. Ehkä. Mutta silloin kysyisin - eikö se Brexit-ero kuitenkin satuttaisi suhteessa enemmän brittejä kuin vaikkapa saksalaisia tai jenkkejä?<br /><br />Tästä päädyn esittämään kolmea vaihtoehtoista selitystä. Joko:<br /><br />1) Markkina tietää, että britit eivät EU:sta eroa (mahdotonta, että kaikilla sijoittajilla olisi tämmöinen sisäpiirin tieto etukäteen, kun ei sitä tunnu muillakaan olevan)<br /><br />tai:<br /><br />2) Koko &quot;EU-ero olisi heinäsirkat ja vedenpaisumus&quot; on höpöjuttua - markkina ei usko eron vaikuttavan negatiivisesti millään mitattavissa olevalla todennäköisyydellä.<br /><br />tai:<br /><br />3) Markkinat ovat tyhmiä ja täysin väärässä, eivätkä vainhuomaa tai osaa hinnoitella tapahtumaa, josta kaikki lehdet ja tutkimuslaitokset ovat huutaneet kuukausitolkulla joka päivä.<br /><br /><br />Veikkaisin kakkosvaihtoehtoa. Meille puhutaan jälleen roskaa poliittisista syistä. Vinkkaan, että hermostuneimpia asiantilasta ovat ne tavanomaiset &quot;asiantuntijat&quot;, joiden urakehitys on kiinni suosiosta oikeissa piireissä, eikä niinkään oikeassa olemisesta. Keksin paljon syitä Brexitin vastustamiselle, mutta finanssimarkkinoiden vakaus ei sellainen syy ole.</p><p>&nbsp;</p><p>* * *</p><p><br />Myös muitakin ulottuvuuksia kuin epävarmoja taloudellisia hyöty/haitta-projektioita voisi miettiä. Kyse on mielestäni epäluottamuslauseesta, vallankaappauksesta takaisin, hyökkäyksestä, taktisesta vetäytymisestä. Britit eivät välttämättä pelkää kustannuksia, jos kokevat olevansa oikealla asialla. He antavat arvoa myös asioille. Mikäli EU jatkaa nykyistä pelleilyään eikä ymmärrä alkaa arvostaa asioita, se tulee murtumaan sisältäpäin. Sitä ei joku ECOFIN-duunari, Juncker tai EPP pelasta.</p><p><br />&nbsp;</p><p>16.6 <a href="https://next.ft.com/content/b8ad98e7-f7b7-360f-b675-d05d97301179">Brexit would unleash &lsquo;new Lehman&rsquo; on world &ndash; Finland&rsquo;s Stubb</a></p><p>Global markets face a &ldquo;Lehman Brothers&rdquo; moment should Britain vote to leave the European Union next week, one of Europe&rsquo;s finance ministers has warned.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>17.6. <a href="http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2016/06/17/kommentti-miksi-stubb-pelottelee-uudella-finanssikriisilla/20166588/12">Antti Ämmälä: Miksi Stubb pelottelee uudella finanssikriisillä?</a></strong></p><p>Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb lentää kommentteineen korkealla. Epärealistisia uhkakuvia ei pitäisi maalailla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>18.6.2016 <a href="http://www.hs.fi/talous/a1466217103292">Sixten Korkman: Brexitissä tyhmyys tiivistyy</a></strong></p><p>Britannian mahdollisen EU-eron ympärillä pyörivässä keskustelussa tyhmyyttä edustavasta populismista on tullut suorastaan hyve</p><p>&nbsp;</p><p><strong>19.6.2016 <a href="http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/06/19/vaikea-myontaa-brexit-riski-on-oire-eika-ongelma/20166601/170">Jan Hurri: Vaikea myöntää &ndash; Brexit-riski on oire eikä ongelma</a></strong></p><p>Britannian EU-eron mahdollisuus on jo ennen ensi viikon kansanäänestystä lisännyt politiikan ja talouden jännitteitä. Mutta Brexit ei ole varsinainen ongelma, vaan yksi uusi oire moniongelmaisen EU:n kriisissä.</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Brexit, Brexit, Brexit. Sixten Korkman kertoo "tyhmä, tyhmiä, populismi, Trump, asiantuntijoita halveksitaan, ihan tyhmää". Pääkirjoitussedät ovat huolestuneita. Poliitikot valittavat, Stubb puhuu Lehman-tason shokista. Tosin sille nyt hymyili jo Taloussanomienkin toimitus. (*

 

 

Yleensä on hyvä idea katsoa, miten finanssimarkkinat asioihin suhtautuvat. Finanssimarkkina ei ole hölöttävä poliitikko tai omahyväinen kolumnisti. Finanssimarkkina on kone, jonka kautta ihmiset lyövät isoilla rahoilla vetoa, miten maailma makaa - jos olet väärässä, häviät rahasi, jos oikeassa, saat lisää rahaa. Raha kasaantuu niille, jotka ovat useimmin oikeassa. Markkina on tehokas arvaamaan, miten asiat ovat. Jos joku on eri mieltä markkinan vallitsevaa näkemystä vastaan, ei muuta kuin omaa vetoa sisään sitten.

 

 

* * *
Kuva 1, kymppivuotisten valtionvelkakirjojen korkotaso. Brittien korko seuraa jenkkien korkotasoa. Britit ovat aina olleet "atlanttisempia". Brittien korkotason vertailu vaikkapa Saksan tai Ranskan korkotasoon ei kannata, sillä maalla on oma valuuttansa, oma suhdanteensa ja oma keskuspankkinsa. Jos Britannian ja USA:n euroaluetta korkeampi korkotaso jotain kertoo, niin sitä, että britit ja jenkit ovat saaneet taloutensa euroaluetta nopeammin kuntoon. Tosin viimeaikainen korkojenlasku kertoo, että liian hyvin ei mene kenelläkään.

Oma käsitys: Ei merkkiä, että markkinat olisivat moksiskaan mahdollisesta Leave-tuloksesta.

 

* * *

Kuva 2, kaksivuotisten valtionvelkakirjojen korot. Periodina se on kymppivuotista lyhyempi ja vaihtelu kertoo lähinnä siitä, miten keskuspankkipolitiikan uskotaan aivan lähiaikoina muuttuvan.

Jenkkien keskuspankki nosti korkoja 2015 lopussa, ja aina syksyyn 2015 asti uskottiin, että Englannin keskuspankki tekisi samoin. Briteissä kuitenkin huomattiin, että talous piiputtaa vielä, inflaatiosta ei ole tietoakaan ja päättivät odottaa. Kun jenkkien koronnosto alkoi näyttää vähän hätiköidyltä, koronnosto-odotukset romahtivat molemmissa maissa. Jenkit jäivät kuitenkin yhden koronnoston verran "johdolle", mikä selittää korkoeron.

Ei tässäkään mitään Brexit-uhkaa näy.

* * *

Kuva 3, kaksivuotisten korkojen ero ja punta. Brittien kahden vuoden korko miinus jenkkien kahden vuoden korko, samaan kuvaajaan lisäksi GBPUSD-valuuttakurssi (kuinka monta dollaria saa yhdellä punnalla. Kun GBPUSD-kurssi nousee, punta siis vahvistuu).

Kuvasta nähdään, että GBPUSD-valuuttakurssi seuraa korkoeroa oikein hyvin. Kuva 2:n kohdalla selitin, miksi korkoeron heilunta on ihan ok, joten siitä aiheutunut valuuttakurssiheiluntakin on siis ihan ok.

Ei mitään merkkiä Brexit-uhasta.

Kuva 4, osakemarkkinat. Siinä on FTSE100-Lontoon osakeindeksi (FFIc1, punnissa), Lontoon indeksi (EWU, dollareissa) ja Saksan indeksi (EWG, dollareissa). Ihan käsi kädessä liikkuvat. Dollaripohjainen Lontoonindeksi on alisuoriutunut, mutta se selittyy lähes kokonaan punnan heikkoudella. Kuva 3:n kohdalla selitin, miksi punnan lievä heikentyminen on ihan ok. 

Ei mitään merkkejä Brexit-uhasta.


Johtopäätökset:
Jos brexit-äänestystuloksen suhteen peli on 50-50, miksi markkina ei diskonttaa katastrofia briteille? Kaiken järjen mukaan puolet "heinäsirkat ja vedenpaisumus"-skenaariosta pitäisi olla hinnoissa mukana. Minä en näe mitään. Teoriassa joku voisi sanoa, että viime viikkojen osakekurssilasku johtuu akuutista Brexit-uhasta. Ehkä. Mutta silloin kysyisin - eikö se Brexit-ero kuitenkin satuttaisi suhteessa enemmän brittejä kuin vaikkapa saksalaisia tai jenkkejä?

Tästä päädyn esittämään kolmea vaihtoehtoista selitystä. Joko:

1) Markkina tietää, että britit eivät EU:sta eroa (mahdotonta, että kaikilla sijoittajilla olisi tämmöinen sisäpiirin tieto etukäteen, kun ei sitä tunnu muillakaan olevan)

tai:

2) Koko "EU-ero olisi heinäsirkat ja vedenpaisumus" on höpöjuttua - markkina ei usko eron vaikuttavan negatiivisesti millään mitattavissa olevalla todennäköisyydellä.

tai:

3) Markkinat ovat tyhmiä ja täysin väärässä, eivätkä vainhuomaa tai osaa hinnoitella tapahtumaa, josta kaikki lehdet ja tutkimuslaitokset ovat huutaneet kuukausitolkulla joka päivä.


Veikkaisin kakkosvaihtoehtoa. Meille puhutaan jälleen roskaa poliittisista syistä. Vinkkaan, että hermostuneimpia asiantilasta ovat ne tavanomaiset "asiantuntijat", joiden urakehitys on kiinni suosiosta oikeissa piireissä, eikä niinkään oikeassa olemisesta. Keksin paljon syitä Brexitin vastustamiselle, mutta finanssimarkkinoiden vakaus ei sellainen syy ole.

 

* * *


Myös muitakin ulottuvuuksia kuin epävarmoja taloudellisia hyöty/haitta-projektioita voisi miettiä. Kyse on mielestäni epäluottamuslauseesta, vallankaappauksesta takaisin, hyökkäyksestä, taktisesta vetäytymisestä. Britit eivät välttämättä pelkää kustannuksia, jos kokevat olevansa oikealla asialla. He antavat arvoa myös asioille. Mikäli EU jatkaa nykyistä pelleilyään eikä ymmärrä alkaa arvostaa asioita, se tulee murtumaan sisältäpäin. Sitä ei joku ECOFIN-duunari, Juncker tai EPP pelasta.


 

16.6 Brexit would unleash ‘new Lehman’ on world – Finland’s Stubb

Global markets face a “Lehman Brothers” moment should Britain vote to leave the European Union next week, one of Europe’s finance ministers has warned.

 

17.6. Antti Ämmälä: Miksi Stubb pelottelee uudella finanssikriisillä?

Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb lentää kommentteineen korkealla. Epärealistisia uhkakuvia ei pitäisi maalailla.

 

18.6.2016 Sixten Korkman: Brexitissä tyhmyys tiivistyy

Britannian mahdollisen EU-eron ympärillä pyörivässä keskustelussa tyhmyyttä edustavasta populismista on tullut suorastaan hyve

 

19.6.2016 Jan Hurri: Vaikea myöntää – Brexit-riski on oire eikä ongelma

Britannian EU-eron mahdollisuus on jo ennen ensi viikon kansanäänestystä lisännyt politiikan ja talouden jännitteitä. Mutta Brexit ei ole varsinainen ongelma, vaan yksi uusi oire moniongelmaisen EU:n kriisissä.

 


 

]]>
36 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218759-apinankoijaus-eli-miksi-brexit-riski-ei-nay-hinnoissa#comments Brexit Euroopan unioni Finanssimarkkinat Kansantalous Sun, 19 Jun 2016 22:34:39 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218759-apinankoijaus-eli-miksi-brexit-riski-ei-nay-hinnoissa
TARGET2 on palannut http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217302-target2-on-palannut <p>Muistatteko TARGET2-balanssista pari vuotta sitten käydyt keskustelut?</p><p>&nbsp;</p><p>28.2.2012: <a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/zyskowicz-vastaa-target-kyselyyn">Ben Zyskowicz vastaa target-kyselyyn (Aamulehti blogi)</a></p><p>&hellip;Kun kriisimaiden pankit ovat lainanneet suhteellisesti muita enemmän keskuspankkirahaa, kyseisten kansallisten keskuspankkien TARGET 2 -asema on kääntynyt enenevässä määrin velaksi.</p><p>&hellip;Eurojärjestelmä hallinnoi rahapoliittisiin operaatioihin, joita TARGET 2 -positiot heijastelevat, liittyvää luottoriskiä vaatimalla luotoilta turvaavat vakuudet, jotka arvostetaan päivittäin markkinahintaan ja joiden vakuusarvoa alennetaan markkina-arvon aliarvostuksilla.<strong> Mikäli luottoa hakenut pankki menisi konkurssiin ja sen eurojärjestelmälle toimittavat vakuudet eivät riittäisi kattamaan luottomäärää, jakaisivat kansalliset keskuspankit operaatioista koituvat tappiot pääoma-avaimensa mukaisissa suhteissa. Suomen Pankin pääoma-avain on 1,79%</strong>...</p><p>&nbsp;</p><p>Target-käyrissä viimeiset arvot ovat maaliskuulta. Arvaisin, että Suomen osalta edellinen huippu vuodelta 2012 on jo saavutettu. Suomen Pankilla on taas saatavia 70 miljardin euron edestä EKP:lta, mutta EKP olemme &quot;me&quot;, ja ne saatavat ovat oikeasti peräisin kriisimaista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan keskuspankki (EKP) patosi eurokriisin vahingossa, sanomalla vuonna 2012 heinäkuussa &quot;whatever it takes&quot;. Se oli pelkkää puhetta, uhkailua. Se ei ollut toimenpide tai rahansiirto. Kriisimaista turvallisempiin maihin paennut varallisuus kääntyi takaisin. Kriisi oli &quot;ohi&quot;, eli ainakin hetkeksi poissa silmistä ja mielestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Talousnäkymät eivät kuitenkaan piristyneet riittävästi. EKP oli pakotettu aloittamaan epätavallisiksi luokitellut rahapoliittiset toimenpiteet uudestaan. Aluksi löysättiin EKP:n pankeille myöntämien lainojen ehtoja niin korkojen, määrien kuin vakuuksienkin osalta. EKP aloitti arvopaperien osto-ohjelmia, joihin otettiin mukaan myös valtioiden velkakirjoja. Seuraavaksi kaavaillaan yritysten velkakirjojen osto-ohjelmaa ja arvaisin, että jos sekään ei toimi, pankkien vakuudettomia velkakirjoja. Euroopan keskuspankki madaltaa ostettavien tai vakuudeksi kelpaavien arvopaperien kriteereitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on keskuspankin painajainen. Uskottavana pidetyn keskuspankin pelkkä puhe voi kääntää tulevaisuudenodotukset - pysäyttää valuuttapaon, kääntää pörssikurssit nousuun ja käynnistää talouskasvun ja nostaa inflaatio-odotuksia. Jos keskuspankki ei ole uskottava, tai tilanne on paha, pelkkä puhe ei riitä. Tarvitaan tekoja. Keskuspankin rahapolitiikan nimissä tehdyt osto-ohjelmat ovat niitä tekoja. Valitettavasti ne ovat yhteisvastuuta. Saksa tietää tämän. Sen takia Saksa valittaa. Suomi ei valita.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Aiempia tekstejä:</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>6.3.2012: <a href="http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/99562-suomen-riskit-euroj%C3%A4rjestelm%C3%A4st%C3%A4">Suomen riskit eurojärjestelmästä</a></p><p>&nbsp;</p><p>14.3.2012: <a href="http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/100382-onko-target2-riski-vai-ei">Onko TARGET2 riski vai ei?</a> (kuvana Espanjan ja Italian TARGET2)</p><p>25.9.2012: <a href="http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/118269-terveisia-suomen-pankkiin">Terveisiä Suomen Pankkiin</a> (tämä harmitti monia - hyvä merkki!)</p><p>23.10.2013: <a href="http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152227-saksalaisten-makromiesten-laskelma">Saksalaisten makromiesten laskelma</a> (kuvana Suomen TARGET2)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muistatteko TARGET2-balanssista pari vuotta sitten käydyt keskustelut?

 

28.2.2012: Ben Zyskowicz vastaa target-kyselyyn (Aamulehti blogi)

…Kun kriisimaiden pankit ovat lainanneet suhteellisesti muita enemmän keskuspankkirahaa, kyseisten kansallisten keskuspankkien TARGET 2 -asema on kääntynyt enenevässä määrin velaksi.

…Eurojärjestelmä hallinnoi rahapoliittisiin operaatioihin, joita TARGET 2 -positiot heijastelevat, liittyvää luottoriskiä vaatimalla luotoilta turvaavat vakuudet, jotka arvostetaan päivittäin markkinahintaan ja joiden vakuusarvoa alennetaan markkina-arvon aliarvostuksilla. Mikäli luottoa hakenut pankki menisi konkurssiin ja sen eurojärjestelmälle toimittavat vakuudet eivät riittäisi kattamaan luottomäärää, jakaisivat kansalliset keskuspankit operaatioista koituvat tappiot pääoma-avaimensa mukaisissa suhteissa. Suomen Pankin pääoma-avain on 1,79%...

 

Target-käyrissä viimeiset arvot ovat maaliskuulta. Arvaisin, että Suomen osalta edellinen huippu vuodelta 2012 on jo saavutettu. Suomen Pankilla on taas saatavia 70 miljardin euron edestä EKP:lta, mutta EKP olemme "me", ja ne saatavat ovat oikeasti peräisin kriisimaista. 

 

Euroopan keskuspankki (EKP) patosi eurokriisin vahingossa, sanomalla vuonna 2012 heinäkuussa "whatever it takes". Se oli pelkkää puhetta, uhkailua. Se ei ollut toimenpide tai rahansiirto. Kriisimaista turvallisempiin maihin paennut varallisuus kääntyi takaisin. Kriisi oli "ohi", eli ainakin hetkeksi poissa silmistä ja mielestä.

 

Talousnäkymät eivät kuitenkaan piristyneet riittävästi. EKP oli pakotettu aloittamaan epätavallisiksi luokitellut rahapoliittiset toimenpiteet uudestaan. Aluksi löysättiin EKP:n pankeille myöntämien lainojen ehtoja niin korkojen, määrien kuin vakuuksienkin osalta. EKP aloitti arvopaperien osto-ohjelmia, joihin otettiin mukaan myös valtioiden velkakirjoja. Seuraavaksi kaavaillaan yritysten velkakirjojen osto-ohjelmaa ja arvaisin, että jos sekään ei toimi, pankkien vakuudettomia velkakirjoja. Euroopan keskuspankki madaltaa ostettavien tai vakuudeksi kelpaavien arvopaperien kriteereitä.

 

Tämä on keskuspankin painajainen. Uskottavana pidetyn keskuspankin pelkkä puhe voi kääntää tulevaisuudenodotukset - pysäyttää valuuttapaon, kääntää pörssikurssit nousuun ja käynnistää talouskasvun ja nostaa inflaatio-odotuksia. Jos keskuspankki ei ole uskottava, tai tilanne on paha, pelkkä puhe ei riitä. Tarvitaan tekoja. Keskuspankin rahapolitiikan nimissä tehdyt osto-ohjelmat ovat niitä tekoja. Valitettavasti ne ovat yhteisvastuuta. Saksa tietää tämän. Sen takia Saksa valittaa. Suomi ei valita.

 

 

 

Aiempia tekstejä:

 

 

6.3.2012: Suomen riskit eurojärjestelmästä

 

14.3.2012: Onko TARGET2 riski vai ei? (kuvana Espanjan ja Italian TARGET2)

25.9.2012: Terveisiä Suomen Pankkiin (tämä harmitti monia - hyvä merkki!)

23.10.2013: Saksalaisten makromiesten laskelma (kuvana Suomen TARGET2)

]]>
4 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217302-target2-on-palannut#comments Eurokriisi Euroopan keskuspankki Rahapolitiikka Suomen Pankki Sun, 22 May 2016 22:50:57 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217302-target2-on-palannut
Markun rahanpainohöpinät vuonna 2010 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216906-uuspaavalniemen-rahanpainohopinat-vuonna-2010 <p>Muistatteko Markku Uusipaavalniemen? Äänesti Kreikka-paketteja vastaan, puhui tulevasta velkakriisistä ennenkuin velkakriisi oli alkanut ja niin edelleen. Moni piti hörhönä.</p><p>&nbsp;</p><p>Hän sanoi <a href="http://www.uusisuomi.fi/raha/103194-%E2%80%9Deurooppa-ja-suomi-kohta-nurin-%E2%80%93-ratkaisu-naurettavan-helppo%E2%80%9D#.VVMbN6dEgBB.facebook">Uuden Suomen mukaan</a> syyskuussa 2010 näin:</p><p><em>Ratkaisu olisi Uusipaavalniemen mukaan &rdquo;naurettavan helppo&rdquo;.</em></p><p><em>- Luotaisiin sitä rahaa, eikä velkaannutettaisi valtioita. Nostettaisiin Euroopan keskuspankin tasetta ja luotaisiin tyhjästä tuhat miljardia vuodessa. Ei siitä mitään Zimbabwe-ilmiötä tulisi.</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan Keskuspankki (EKP) alkaa 2011 luoda rahaa. Yhdessä vuodessa se luo tyhjästä tuhat miljardia. Inflaatiovauhti nousi hieman, mutta hyvin vähän, ja taittui nopeasti. Mitään Zimbabwea ei nähty.</p><p>&nbsp;</p><p>EKP kyllästyy taselaajentamiseen ja menee nukkumaan vuonna 2012. Ovat tyytyväisiä, kun pääjohtajan puhe pysäyttää velkakirjamarkkinoiden romahduksen, jota Olli Rehn kuvaili &quot;euroalueen hajoaminen oli lähellä&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Inflaatiovauhti kääntyy kuitenkin laskusuuntaan ja talousnäkymissä ei ollut muutenkaan hurraamista. Lopulta EKP aloittaa rahanpainamisen uudestaan vuonna 2015, ja painaa taas tuhat miljardia vuodessa. Ei inflaatiota. Ei edes muutoksia inflaationäkymissä.</p><p><br />Alkuperäisen uutisen kommentointi sisälsi sitä tyypillistä &quot;paremmin sopisi perussuomalaisiin&quot;, &quot;populisti&quot;, &quot;juuri noin hyperinflaatio tulee varmasti&quot;-lätinää.<br /><br />Markulle naurettiin tuolloin. Vuotta myöhemmin EKP teki juuri sen, mitä Markku ehdotti.<br /><br />* * *<br /><br />Monet sanovat, että oman valuutan devalvointi sysäisi inflaatiovauhdin voimakkaaseen nousuun, ja siitä käynnistyisi inflaatio-devalvaatio-kierre ja Zimbawe.<br /><br />Sopii tarkistaa, miten sitä inflaatiota esiintyi esimerkiksi Suomen tai Italian 90-luvun devalvoitumisten jälkeen - tai vaikkapa Ruotsissa tai Iso-Britanniassa 2008-kriisin devalvoitumisten jälkeen. Ei, ei näkynyt.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muistatteko Markku Uusipaavalniemen? Äänesti Kreikka-paketteja vastaan, puhui tulevasta velkakriisistä ennenkuin velkakriisi oli alkanut ja niin edelleen. Moni piti hörhönä.

 

Hän sanoi Uuden Suomen mukaan syyskuussa 2010 näin:

Ratkaisu olisi Uusipaavalniemen mukaan ”naurettavan helppo”.

- Luotaisiin sitä rahaa, eikä velkaannutettaisi valtioita. Nostettaisiin Euroopan keskuspankin tasetta ja luotaisiin tyhjästä tuhat miljardia vuodessa. Ei siitä mitään Zimbabwe-ilmiötä tulisi.

 

 

Euroopan Keskuspankki (EKP) alkaa 2011 luoda rahaa. Yhdessä vuodessa se luo tyhjästä tuhat miljardia. Inflaatiovauhti nousi hieman, mutta hyvin vähän, ja taittui nopeasti. Mitään Zimbabwea ei nähty.

 

EKP kyllästyy taselaajentamiseen ja menee nukkumaan vuonna 2012. Ovat tyytyväisiä, kun pääjohtajan puhe pysäyttää velkakirjamarkkinoiden romahduksen, jota Olli Rehn kuvaili "euroalueen hajoaminen oli lähellä".

 

Inflaatiovauhti kääntyy kuitenkin laskusuuntaan ja talousnäkymissä ei ollut muutenkaan hurraamista. Lopulta EKP aloittaa rahanpainamisen uudestaan vuonna 2015, ja painaa taas tuhat miljardia vuodessa. Ei inflaatiota. Ei edes muutoksia inflaationäkymissä.


Alkuperäisen uutisen kommentointi sisälsi sitä tyypillistä "paremmin sopisi perussuomalaisiin", "populisti", "juuri noin hyperinflaatio tulee varmasti"-lätinää.

Markulle naurettiin tuolloin. Vuotta myöhemmin EKP teki juuri sen, mitä Markku ehdotti.

* * *

Monet sanovat, että oman valuutan devalvointi sysäisi inflaatiovauhdin voimakkaaseen nousuun, ja siitä käynnistyisi inflaatio-devalvaatio-kierre ja Zimbawe.

Sopii tarkistaa, miten sitä inflaatiota esiintyi esimerkiksi Suomen tai Italian 90-luvun devalvoitumisten jälkeen - tai vaikkapa Ruotsissa tai Iso-Britanniassa 2008-kriisin devalvoitumisten jälkeen. Ei, ei näkynyt.
 

]]>
57 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216906-uuspaavalniemen-rahanpainohopinat-vuonna-2010#comments Euroopan keskuspankki Rahapolitiikka Sat, 14 May 2016 21:39:09 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216906-uuspaavalniemen-rahanpainohopinat-vuonna-2010
Wappupuhe - lukekaa Krugmanin tuorein http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216332-wappupuhe-lukekaa-krugmanin-tuorein <p>&nbsp;</p><p>Tässä se on lyhyesti, <a href="http://krugman.blogs.nytimes.com/2016/04/30/when-europe-stumbled/">Krugmanin suusta</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Eurooppa ampui itseään jalkaan, eurokriisi ja USA:sta jälkeenjääminen oli huonon politiikan seurausta. Näin kävi, kun Euroopan Keskuspankki teki syvän mokan, ja kun mitään muuta toimivaa instituutiota euroalueella ei ollut.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Omat johtopäätökset:</p><p>1) Euroalueen perustaminen ilman liittovaltiorakenteita oli typerää.</p><p>2) Eurokriisin yhteydessä kriisinhoito oli syvältä.</p><p>3) Niitä liittovaltiorakenteita ei ole vieläkään olemassa, ja tuskin tulee.</p><p>4) Tehdyt virheet kiistetään edelleen ankarasti, joten niistä ei opita mitään.</p><p>5) Edes liittovaltion välttämättömyyttä ei juuri ääneen tunnusteta. Päättäjät mieluummin antavat asioiden vain valua hitaasti eteenpäin.</p><p>&nbsp;</p><p>Omat toimenpidesuositukset:</p><p>1) Ylisuurten velkojen alaskirjaus (tarkoittaa valitettavasti myös, että tunnustetaan ne tappiot, joita eurokriisissä lapattiin syyttömille tahoille kuten Suomelle)</p><p>&nbsp;</p><p>2) Joko laitetaan se tulonsiirtoliittovaltio pystyyn, että pääsääntöisesti kansallisia rajoja seuraavat alueelliset erot saadaan tasapainotettua maiden välisillä rahasiirroilla TAI otetaan käyttöön kansallisen tason kokonaismuuttujat (omat kelluvat valuutat), jotka hoitavat hintatason rukkauksen.</p><p>&nbsp;</p><p>Saa suorittaa.</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/xmOScE2AxMM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/xmOScE2AxMM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p>  

Tässä se on lyhyesti, Krugmanin suusta.

 

Eurooppa ampui itseään jalkaan, eurokriisi ja USA:sta jälkeenjääminen oli huonon politiikan seurausta. Näin kävi, kun Euroopan Keskuspankki teki syvän mokan, ja kun mitään muuta toimivaa instituutiota euroalueella ei ollut.

 

 

 

Omat johtopäätökset:

1) Euroalueen perustaminen ilman liittovaltiorakenteita oli typerää.

2) Eurokriisin yhteydessä kriisinhoito oli syvältä.

3) Niitä liittovaltiorakenteita ei ole vieläkään olemassa, ja tuskin tulee.

4) Tehdyt virheet kiistetään edelleen ankarasti, joten niistä ei opita mitään.

5) Edes liittovaltion välttämättömyyttä ei juuri ääneen tunnusteta. Päättäjät mieluummin antavat asioiden vain valua hitaasti eteenpäin.

 

Omat toimenpidesuositukset:

1) Ylisuurten velkojen alaskirjaus (tarkoittaa valitettavasti myös, että tunnustetaan ne tappiot, joita eurokriisissä lapattiin syyttömille tahoille kuten Suomelle)

 

2) Joko laitetaan se tulonsiirtoliittovaltio pystyyn, että pääsääntöisesti kansallisia rajoja seuraavat alueelliset erot saadaan tasapainotettua maiden välisillä rahasiirroilla TAI otetaan käyttöön kansallisen tason kokonaismuuttujat (omat kelluvat valuutat), jotka hoitavat hintatason rukkauksen.

 

Saa suorittaa.

 

https://www.youtube.com/watch?v=xmOScE2AxMM

]]>
37 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216332-wappupuhe-lukekaa-krugmanin-tuorein#comments Raha Eurokriisi Sun, 01 May 2016 12:37:30 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216332-wappupuhe-lukekaa-krugmanin-tuorein