*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Kaikki blogit puheenaiheesta Finanssipolitiikka

Miksi finanssimarkkinoiden eräät suurimmat toimijat hikoilevat verta?

Miksi finanssimarkkinoiden eräät suurimmat toimijat hikoilevat verta?

*

Turbulenttien finanssimarkkinoiden seuranta viehättää, joten paremman tekemisen puutteessa tulee silmäiltyä alan näkymiä.

Hiiri vai leijona - EU:n rooli talouden maailmassa?

Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut finanssikriisin hyökyaalto sen viimeistään paljasti: kansainvälinen finanssijärjestelmä on nivoutunut niin tiiviisti yhteen, että globaalit kriisit vaikuttavat meihin kaikkiin. Niin kainuulainen kynsistudio kuin krakovalainen leipomo tai saksalainen paikallispankkikin on saanut osansa hyökyaallosta. Päänsärkyä riittää edelleen globaalin talouden kompastelusta ja erityisesti eurooppalaisen talouden hitaasta syttymisestä uuteen kasvuun.

Kupla-Euron puhallusta jatketaan – eikö millään enää ole mitään väliä?

Kupla-Euron puhallusta jatketaan – eikö millään enää ole mitään väliä?

*

Euro-kuplaa ladataan lisääntyvällä höyryllä

Entistä suuremmalla hämmästyksellä joutuu seuraamaan tapahtumia Euroopassa ja sen finanssiaalisessa ytimessä, Euro-alueella.

Anders Borg nyppi pois rikkaruohot ja istutti tilalle herneenversoja

Ruotsin entinen valtiovarainministeri on varsinainen Hannu Hanhi. Hän on maallikkoekonomisti, joka osaa enemmän kuin ynnäämisen ja miinustamisen. Digiajan ekonomistit tuijottavat monitoreihin. Anders Borgilla on vainu käytännön taloudesta ja kikkailusta.

Anders Borg taisi käydä maanantaiaamuisin ruotsalaisessa kahvilassa. Naapuripöydässä jutusteltiin: "Orkade inte gå till jobbet idag". Lintsaaminen oli kansanhuvi. Lintsaus loppui, kun keksittiin, että ensimmäinen sairauspäivä onkin palkaton.  

Ei kysyntää - ei työuria

Työttömyys jatkaa kasvuaan niin Suomessa, kuin koko Euroopassakin. Lääkkeet työttömyyden hoitoon ovat luvalla sanoen kummalliset. Yksi ihmeellisimmistä käsityksistä on se, että työttömyys loppuu, kun työuria pidennetään nostamalla eläkeikää. Mutta ei työttömyys näin lopu. Eläkeiän nostaminen kasvattaa köyhien eläkeläisten määrää, koska useimmat joutuvat odottelemaan eläkkeellepääsyä ilman työtä. Karu totuus on, että työurat eivät pitene, jollei työlle löydy riittävää kysyntää. Kysyntä puolestaan loppuu, kun lama iskee.

Suomileijonalta on pankkivalvonnan ja säätelyvallan kynnet leikattu.

Noin 85% Suomea koskevasta säädösvallasta on keskitetty Brysseliin. Myös loppua valtaa päättää omista asioistamme kavennetaan kiihtyvällä vauhdilla. Viimeisin vallan leikkaus koskee pankkien sääntelyä. Uusi luottolaitoslaki pannaan täytäntöön Euroopan unionin direktiiviasetuksena, jotka perustuvat pankkisääntelyn maailmanlaajuiseen kokonaisuudistukseen. Huom, maailmanlaajuiseen kokonaisuudistukseen.

Hyvinvointivaltio vs. pahoinvointivaltio

 

Muokkasin hieman erään kaverin hienoa tekstiä jossa on hieno perusajatus tuosta vaihdannasta, valtion roolista ennen EU:ta, sekä valtion rooli sen jälkeen kun EU ja Euro tekivät siitä myös ”veronkerääjän” valtiovelan korkojen maksamista varten.

-Ajatus vaihdannasta.

Vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Toinen vaihtaja arvostaa toista tavaraa enemmän kuin toista. Miksi muuten vaihtaisi? Otetaan nämä ajatukset pohdinnan lähtökohdaksi.

Ulos kysyntä- ja investointilamasta

Euroalueen suuri ongelma on se, että politiikka, jolla on pyritty tasapainottamaan euromaiden taloudet ja luomaan euroalueelle vakautta, on tosiasiassa lisännyt työttömyyttä, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Euromaiden alijäämien poistaminen keinolla millä hyvänsä on kuin heittäisi ämpärin vettä kytevän nuotion päälle samalla ihmetellen, miksi tuli ei enää lämmitä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä