jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Kaikki blogit puheenaiheesta Julkinen keskustelu ja rasismi

Erilaisia kamuja

Itselläni ystäviä, kamuja ja tuttavia on monenmoisia. Kaikki rakkaita. Ystävyys ei katso uskontoa, uskonnottomuutta, ihoväriä, sukupuolta, ikää, seksuaalista suuntautumista tai poliittisia mielipiteitä. Jokaisen kanssa on oma ainutlaatuinen suhde, jota vaalin parhaan taitoni mukaan. Jussi Kuosmanen avaa asiaa oikein hienosti: "Eräs ystäväni, tanssinopettaja hänkin, on omasta mielestään maailman suvaitsevaisin ihminen. Ikään kuin tanssiva Husu Hussein. Kyynisten blogitekstieni vuoksi hän pitää minua epäilyttävänä. Jopa rasistina.

Sananen suomalaisuuden määritelmästä

Olisinko minä somalialainen, jos muutan Somaliaan ja täyttäisin kansalaisuuden määritelmät heidän kulttuurin mukaisesti? En, olisin korkeintaan Somaliassa asuva suomalainen. Onko Suomessa asuva somali suomalainen, jos hän täyttää kansalaisuuden määritelmät? Ei, hän on korkeintaan Suomessa asuva somali. Tämä keskustelu voitaisiin välttää, jos raja- ja palautuspolitiikka toimisi Euroopassa.

Tasa-arvon puolesta tasa-arvoa vastaan

Oletko koskaan miettinyt, josko alkaisit julkirasistiksi? Minä olen. Ei siksi, että oikeasti olisin rasisti tai mitenkään haluaisin edistää rasismiin käytännössä liittyviä tekoja ja ilmiöitä, vaan siksi koska voin vapaasti niin tehdä. Lainsäädäntömme lähtee lähtökohtaisesti siitä, että jokainen enemmistöön kuuluva on potentiaalinen sortaja jolta vähemmistöä täytyy suojella. Ymmärtääkseni rasistiksi alkamista sinänsä ei siis ole kielletty, vaan olettamus siitä, että olen joka tapauksessa rasisti on oikeastaan jo kirjoitettuna sisään oikeusjärjestelmään.

ISIS-naisten hakeminen Suomeen voitaisiin tulkita röyhkeäksi ja rasistiseksi

Päätellen somessa ja julkisuudessa näkyvästä viestinnästä joillakin suomalaisilla on jostain kumman syystä sellainen käsitys, että Suomi voi hakea omansa pois al-Holin leiriltä tuosta vaan. Näin ei ole. Millään Suomen viranomaisorganisaatiolla ei ole minkäänlaista toimivaltaa tuossa Syyrian koilliskolkassa, jossa al-Hol sijaitsee. Suomalaisilla viranomaisilla on toimivaltaa vain Suomen lainkäyttövallan alueella, joka loppuu siihen, missä maarajamme ja aluevesirajamme ovat. Poikkeuksena tästä tietysti diplomaattiset edustustomme.

Rautaa rajalle, rasismi, suvaitsevaisuus...

Blogeissa on paljon erilaisia ja kovinkin kärjekkäitä näkemyksiä rasismista ja maahanmuutosta.

Minä mietin, että mitenköhän hyvin nämä kirjoitusten mielipiteet korreloivat sitä, mitä kansalaiset pääsääntöisesti ajattelevat ja haluavat..?

Oman käsitykseni mukaan pääosa kansastamme ei ole millään lailla rasisteja ja nk. natsejakin (äärikansallismielisiä) on pieni joukko, ehkä samaa kaliberia kuin vasemmisto-anarkisteja.

Me rasismisyytöksillä alistetut

Kun vuonna 2019 seuraa suomalaista maahanmuuttokenttää, havaitsee yllätyksekseen sen, että yhä edelleen, noin 30 vuotta siitä, kun suurempi nykyajan maahanmuutto Suomeen alkoi, moni maahanmuuttajia työssään kohtaava on pelon alistama.

Tämä pelko on rasismin pelko, tai tarkemmin sanottuna se, että tämä maahanmuuttajia työssään kohtaava ihminen, usein julkisen sektorin viran- tai toimenhaltija, pelkää joutuvansa rasismisyytösten kohteeksi, mikäli hän työssään toimii niin kuin määräykset edellyttävät.

Kriittinen suhtautumien maahanmuuttoon ei ole rasismia.

Viime aikoina yhteiskuntaa on laajalti puhuttanut maahanmuutto sen eri muodoissa. Työperäinen maahanmuutto tuo lisää työvoimaa ja mahdollistaa talouskasvua, mutta ovatko kantaväestön huoletkaan täysin perustelemattomia?

 

Vastine: On vastuutonta väittää, että Suomen yliopistoissa rehottaisi rasismi

28.2.2019 Anna-Sofia Nieminen julkaisi Helsingin Sanomien Elämä ja Hyvinvointi -osastolle jutun otsikolla ”Iski tosi kovaa päin kasvoja, kuinka paljon yliopistossa on rasismia”, sanoo 21-vuotias Brigita Krasniqi – professorin mukaan rasismia vähätellään tai ei edes tunnisteta. Uutinen antaa epärehellistä ja karua kuvaa suomalaisista yliopistoista. Vaikken halua vähätellä tai ottaa kantaa jutun päähaastateltavan Brigita Krasniqin mahdollisista kokemuksista arjen rasismissa, ovat hänen argumenttinsa yliopistoissa vallitsevasta rasismista ontolla pohjalla.

VÄHÄN RAJAA, MYÖS MEILLE SUOMALAISILLE

VÄHÄN RAJAA, MYÖS MEILLE SUOMALAISILLE!

Alkuviikosta eräs maahanmuuttajanuori käveli Joensuun kadulla. Nuori oli tullut perheensä mukana muutama vuosi sitten Suomeen keskeltä sotaa ja suoritti tuonakin päivänä peruskouluopintojaan aikuisperuskoulun puolella. Kadulla kävellessään suomalainen nainen pysäytti hänet. Nuori otti kuulokkeet korviltaan ajatellen naisen tarvitsevan apua. Nainen alkoi huutaa: ”Vittu mene pois Suomesta!”, ”Te raiskaatte tytöt”. 

Rasismi-käsitteen ongelmallisuus

Luin tuntemattoman henkilön kommentin käsitteestä rasismi ja se on mielestäni niin korkeatasoinen, että vaatii tulla julkaistuksi ja luetuksi laajemminkin. Varsinkin kun pääministeri puheessaan eilen kollektiivisesti varoitti suomalaisia rasismista.

 

Mikael Virtanen

27. joulukuuta kello 22.31 Kommentoin Tere Sammallahden seinällä seuraavasti:

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä