jhuopainenPimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.
Juhani Huopainen
Helsinki
Perussuomalaiset
Toimittajana ja meklarina kunnostautunut koominen kyynikko - hyvän maun tuolla puolen kirjoituksia asioista, joista ei yleensä keskustella niiden oikeilla nimillä.
Kun luin hollantilaislehtien kommentointia Macronin tuoreesta puheesta europarlamentille sekä myös siihen liittyviä laajoja kommenttiketjuja, niin niiden yhteisvaikutelma on selvä ja Macronin kannalta musertava:
"Laittaisi nyt vihdoinkin asiat kuntoon omassa maassa ennen kuin rupeaa saarnaamaan muille EU-maille"
Mitkä ovat sitten hollantilaisten päämoitteet Ranskan suuntaan?
Nyt kuuluu EU:n kehittämisen suunnasta uusia tuulahduksia jopa perustajajäsenmaan Ranskan suunnalta. Ei suinkaan nykyisen presidentin Macronin ulostulona vaan 92-luvulla maan presidenttinä olleen Valéry Giscard d'Estaingin.
Otsikon kysymyksen asettelulta ei voine välttyä, kun lukee mitä expressin sivulla on kirjoitettu brexitin tuovan mukanaan muillekin jäsenmaille kuin yksin Britannialle. Kirjoituksen mukaan selvältä näyttää, että suurien häviäjien joukossa ovat suurimmat kaksi jäsenmaata eli Saksa ja Ranska. Myös Hollanti ja Ruotsi mainitaan yksinä häviäjinä. Miksi Saksa ja Ranska ovat suuria häviäjiä? Saksa pelkää häviävänsä miljardeja menetettyinä tukina, kun unioni yrittää vähentää varoja varakkaimmille jäsenmaille. Sama koskenee myös Ranskaa.
Kansalaispuolueen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on ollut Ilta Sanomien henkilötentissä Timo Haapalan piinattavana viikko sitten. (Tekstin korjaus maanantaina 23.20: Paavo Väyrynen on valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, ei kansalaispuolueen. Kirjoittaja Tarja Pitkänen )
Ranskan äänestysprosentin kerrotaan jääneen historiallisen alhaiselle tasolle. Eilen järjestettyjen parlamenttivaalien toisen kierroksen äänestysvilkkaus jäi 44 prosenttiin.
Monet ovat epäilleet vaaliväsymyksen olevan alhaisen äänestysaktiivisuuden takana, sillä ranskalaiset joutuivat uurnille neljättä kertaa kahden kuukauden sisällä. Toiset taas arvailivat sen johtuvan siitä, että kansa ei usko enää vaikutusmahdollisuuksiinsa ja demokratiaan muutenkaan.
Demokratian kannalta tilanne on hyvin kiusallinen.
Tänään ranskalaiset äänestävät. Mielipidetutkimusten mukaan Ranska on kulkemassa päinvastaiseen suuntaan kuin Englanti. Englanti on kulkemassa kohti riitaisaa brexitiä, irtiottoa Euroopasta, kohti itsenäisyyttä. Englantilaiset eivät halunneet että Brysselissä päätettäisiin heidän asioistaan.
Näillä näkymin Macronin puolue on marssimassa veret seisauttavaan voittoon kesäkuussa pidettävissä parlamenttivaaleissa. Ennakkokyselyn mukaan La Republique en Marche voisi saada jopa 310…330 paikkaa 535:sta. Siis suoraan määräenemmistön. Siihen vielä päälle ”saman henkiset EU-myönteiset” – niin ainakin lähtökohdat välttämättömille rakenneuudistuksille Ranskassa ovat erinomaiset. Miten sitten uudistusohjelma onnistutaan rakentamaan ja toteuttamaan – jää nähtäväksi. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus saada maassa muutosprosessi käyntiin.
Toimittajana ja meklarina kunnostautunut koominen kyynikko - hyvän maun tuolla puolen kirjoituksia asioista, joista ei yleensä keskustella niiden oikeilla nimillä.
Eri mieltä saa olla ja huonostikin voi käyttäytyä, mutta jos et pysty perustelemaan tai kuvittelet tämän olevan avohoitoa, älä ylläty, jos kommenttisi poistetaan.