jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Kaikki blogit puheenaiheesta Syrjäytymisen ehkäisy

Syrjäytymisen ehkäisy on parasta lääkettä terrorismiin

Pariisin terrori-iskujen jälkimainingeissa minulta on kyselty omaa näkemystäni siitä, miten niihin tulisi reagoida. Myönnän, että kysymys on vaikea. Yksinkertaiseksi vastaukseksi tarjoaisin kehotusta jatkaa elämää niinkuin ennenkin, ja riittäviä resursseja turvallisuusviranomaisille – poislukien tehottomaksi todettu NSA-tyylinen massaurkinta. Tämän lisäksi olisi kuitenkin hyvä muistaa, että länsimaissa terrori-iskun suorittaa yleensä syntyperäinen tai kohdemaassa pitkään asunut henkilö, joka on syystä tai toisesta radikalisoitunut.

Rohkeutta on tunnustaa polarisoituvan yhteiskunnan varjot!

Ymmärtääkseen köyhyyttä, ihmisen on käytävä arvottomuuden alttarilla, ymmärtääkseen, miten köyhyys eriarvoistaa ja tuhoaa. Miten köyhyys repii rikki toivon ja keinot selviytyä.

Arvovalinnoissaan, valtaapitävät, ovat usein sokeita. Vauraus on yhtä paha hirviö kuin syvin vähäosaisuus. Molemmat puolet rakentavat muureja ja toivottomuutta.

Väkivallanteot, joita on aina tehty, ovat nyt nousseet hirviömäisyydessään taholle, jossa kuka tahansa saattaa joutua teloitetuksi.

Uusia avauksia kaivataan omaishoitajien tukemiseen

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta omaishoito? Suurin osa suomalaisista ymmärtää omaishoitajan henkilönä, joka hoitaa puolisoaan tai omaa vanhempaansa kotona. Meidän tulisi kuitenkin muistaa, että omaishoito ei koske pelkästään heitä, vaan myös omaa lastaan hoitavia. Heidät unohdetaan helposti.

Nuorten puolesta - Syrjäytymistä vastaan

Olimme eilen (16.3.2015) ehdokasystäväni Mikon kanssa pitämässä tupailtaa Kemijärvellä. Meille esitettiin tärkeä kysymys nuorten syrjäytymisestä. Kysymys meni kutakuinkin näin: ”Joka päivä eläköityy 5 nuorta. Miten nuorten syrjäytyminen voidaan pysäyttää?" Tämä kysymys oli niin hyvä ja aina ajankohtainen, että ajattelin esittää omat ajatukseni myös tänne.

Jussi Pajunen ja puliukkojen valta

Kymmen vuotta sitten erään konepajan kehitysohjelman päätöstilaisuudessa tapahtui opettavainen välikohtaus. Yhdellä työryhmällä oli ollut tehtävänä miettiä, miten tuotteiden valmistusta voidaan nopeuttaa. Ryhmän vetäjänä oli eläkeikää lähestyvä koneistaja, joka ei ollut koskaan esiintynyt suuren yleisön edessä. Hänen piti kertoa auditoriossa istuvalle firman henkilökunnalle, mitä he olivat löytäneet.

Oppivelvollisuus - kenelle, mistä alkaen ja mihin saakka?

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu eri yhteyksissä oppivelvollisuudesta. Huomion kohteena on ollut toisaalta oppivelvollisuuden jatkaminen loppupäästä vuodella, toisaalta poikien oppivelvollisuuden aloituksen siirtäminen 2-3 vuotta myöhemmäksi. Aiheeseen liittyvää keskustelua seuratessani olen jäänyt kaipaamaan lasten ja nuorten kehityksen ja koulumaailman todellisuuden tuntemiseen pohjautuvia asiaperusteluja.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä