jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Kaikki blogit puheenaiheesta Turvetuotanto

Polttoturpeen jälkeen energiapajua – polttoturvesoiden jälkihoitoa tutkitaan

1970-luvulta lähtien turvetalous oli maamme nopeimmin kasvava teollisuuden ala. Jo 1970- ja 1980-lukujen taiteessa alettiin tutkia mitä tuleville turvesuon pohjille tulisi tehdä. Suomelle oli syntymässä uusi, isoja sarkapeltoja muistuttava maaresurssi. Metsäntutkimuslaitos (Kannuksen energiametsäkoeasema)  järjesti 17.8.1981 Turveruukki Oy:n tuotantosuolla Rantsilan Palonevalla aiheesta tiedotustilaisuuden yleisölle, alueen yhteisöille, yrittäjille ja tiedotusvälineille. Metsäntutkimuslaitos esitteli energiametsitystä. Silloin lupaavin turvesuonpohjan puulaji oli paju.

HIUKAN HISTORIAA POLTTOAINEISTA

NIIN MAAILMA MUUTTUU Urheat nuoret opiskelivat tosissaan 1960-luvulla. Minäkin pääsin jo teekkarina IV-vuosikurssin jälkeen VTT:n lämpölaboratorioon opettelemaan kuinka lämpötilaa mitataan todella tarkasti. Samaan aikaan David Rockefeller ym perustivat Rooman klubin ja 1972 kyseinen klubi "ilmoitti" öljyn loppuvan kolmessa vuosikymmenessä. Valtavaa öljykauppaa käyvän henkilön rooli tällaisessa aiheuttaa tietysti ihmetystä. Siitä vuoden päästä koettiin ensimmäinen öljykriisi.

Hieskoivu oli metsiemme hukkakaura

Edesmennyt Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisen Luonnonvarakeskuksen) sanavalmis professori Kullervo Kuusela lausahti vuonna 1983 Ylivieskan metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa klassikoiksi jääneen metsäkommenttinsa: ”hieskoivu on metsiemme hukkakaura”.

Kommentti liittyi silloin istuneen Energiametsätoimikunnan suosituksiin. Mietinnössään vuodelta 1979 toimikunta oli esittänyt, että maassamme tulisi varata 750 000 hehtaarin pinta-ala hieskoivulle. Päätavoite oli energiahakkeen tuotanto.

Suopohjaa ei jätetä joutilaaksi

Turvetuotannon elinkaari on suon tuhatvuotisessa elämässä lyhyt, vain 20–30 vuotta. Sen jälkeen suopohja palautuu omistajalleen. Hän saa haltuunsa rikkaruohottoman ojikon, jossa on jäljellä mustaa pohjaturvetta vielä parikymmentä senttiä. Mitä turvesuon pohjalle pitäisi tehdä?

Suopohjalla on monet käyttömahdollisuudet. Suopohjan voi soistaa takaisin luonnontilaan jättämällä ojat sikseen. Suopohjan voi myös padota lintujärveksi. Luontevinta valmiiksi sarkaojiin kuivatulle suopohjalle on kuitenkin käyttö maa- ja metsätaloudessa.

Metsiemme hukkakauralle löytyi osa

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee ketjussa uusia biotuotteen tehtaita, puun saatavuus on alkanut taas puhuttaa. Luonnonvarakeskus vakuuttaa normaalipuun riittävän. Uusia mahdollisuuksia silti tarvitaan. Sellainen on suoperäisten maiden vesametsien viljely.

Biotalous on suoperäisten maiden mahdollisuus

Vauhdilla nouseva biotalous tarvitsee lisäpuuta. Kangasmaan metsissä puun kasvua voi nostaa typpilannoituksella. Suomaan metsämme odottavat tuhkalannoitusta ja tarkennettuja kunnostusojituksia.

Nopeasti suoperäisiltä mailta saa lisää biomassaa kasvattamalla lyhytkiertometsää.

Turvevimmaan on varaa

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari pamautti 22.7. verkkosivuillaan mielipiteen, joka ei yhtään yllätä kaikessa järjettömyydessään. Kari on masentunut siitä, että tänä kesänä turvetta saadaan nostettua hyvin paljon verrattuna edellisiin vuosiin. Hänen vaatimuksena on ”pysäyttää turvevimma ja lopettaa turpeen energiakäytön”.

Rehellistä(?) työsyrjintää turvetuotannossa!

Pohjanmaan turvesoilla harjoitetaan työntekijöiden valinnoissa avoimesti työsyrjintää. Miten tällainen on Suomessa mahdollista? Työnantaja jopa TV:ssä avoimesti kertoo, että noin he toimivat!

Toimittaja:
"Varsinkin Itä- ja myös Keski-Suomessa on ollut pulaa turvetuotannon kausityöntekijöistä. Riittääkö täällä lännessä väkeä turvekentille?"

Suomalaisten pitäisi nyt olla todella huolissaan

 

Parin viimeisen vuoden aikana olen voinut seurata lähes aitiopaikalta yhden suomalaisen järven aika perusteellista tutkimista. Läpi käytiin järven kalakanta, veden laatu, ravinteet, happipitoisuus ja monta muuta asiaa. Tutkimukset olivat tosi kalliita, mutta asiassa auttoi eräs ymmärtäväinen säätiö rahoittamalla suuren osan hankkeen kuluista.

Lähtökohtaisesti kyse oli hyvin kirkasvetisestä järvestä, jossa näkösyvyys oli 2-3 metrin luokkaa. Kalakanta oli runsas, samoin järven rapukanta.

Turve on puhtaasti kansallinen rikkaus

Käyttökelpoiset turvevarantomme ovat tällä hetkellä peräti noin puolet Norjan tunnetuista öljyvaroista. Turve riittäisi tekemään meistä osaltaan energiaomavaraisiakin. Rahassa mitattuna voidaan puhua kymmenien miljardien omaisuudesta ja tuhansista työpaikoista. - Turpeen käyttö ei saa yhteiskunnalta mitään tukia.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä