jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Kaikki blogit puheenaiheesta Julkinen talous

Hallitus ei halunnut kokeilla valinnanvapausmallia etukäteen

Suomen talous ja työllisyys ovat lähteneet kasvuun maailmantalouden hyvän vireen myötä. Samalla valtion velkaantumistahti on hidastunut merkittävästi. Loppukevään aikana kovalla kiireellä eduskunnassa käsiteltävään maakunta-sote-uudistukseen ja erityisesti sen valinnanvapausmalliin liittyvät ratkaisemattomat ongelmat uhkaavat kuitenkin vakavasti julkisen talouden tasapainon saavuttamista.

Uhkakuvat ja muunneltu totuus politiikassa - sote ja finanssipolitiikka

Elina Lepomäki nosti ulostulollaan vihdoin kissan pöydälle ihmeteltäväksi kunnolla - jo pari vuotta lukuisat asiantuntijatahot ovat niin tehneet, mutta huomioarvo on jäänyt valitettavan vähäiseksi ja katti on aina häädetty pois. Sen sijaan että keskusteltaisiin aidoista parannuksista, ollaan nyt hallituksen taholta siirrytty varmistamaan pienen enemmistön pysymistä rivissä ja luomaan uhkakuvia.

Erkki Virtasen kolumni: Taloudellista totuuden käyttöä

Mitä maahanmuutto maksaa?

Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 2017). STM on vihdoin (18.12) julkaissut hallitusohjelmassa sovitun selvityksen maahanmuuton kustannuksista (sitaatti: Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon).

Pieni- ja keskituloisia ei saa unohtaa

Hallitusohjelman mukaan ”ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä, pieni- ja keskituloisia painottaen”. Kirjauksen toteutuminen toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille kaivattua ostovoimaa. Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin unohtanut erityisesti pienen työeläkkeen saajat.

Laittomasti maassa oleskeleville myönnetyt tuet on nostettava päivänvaloon

Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden avustaminen ja piilottelu viranomaisilta on noussut Turun puukotusten jälkeen uudelleen julkiseen keskusteluun. Yksityishenkilöiden ja kirkon tarjoaman avun lisäksi myös sosiaaliviranomaisten epäillään maksaneen heille toimeentulotukea ilman laillista perustetta.

 

Olen saanut henkilökohtaisia yhteydenottoja kansalaisilta, jotka ovat huolestuneita sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleville myöntämästä toimeentulotuesta. Myös osa sosiaalipalvelutyöntekijöistä näyttää olevan hämillään tilanteesta.

 

Julkisen talouden persnetto työnteosta huolimatta

Ihmisten pitäisi tehdä enemmän työtä, jotta julkinen talous pelastuisi. Jotenkin noin olen käsittänyt tämän "töihin kannustavuuden" lisäämisen. Ihmiset tekevät kuitenkin nykyään enemmän töitä kuin 2005 ja sitä ennen (aina 90-luvun alkuun). Silti julkinen talous ottaa enemmän lainaa, kuin maksaa niitä pois.

 

Julkinen talous yhä merkittävissä vaikeuksissa

Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtion lisätalousarviosta. Suomen talous on ollut toista vuotta kasvussa. Vertaamalla Suomea muuhun Eurooppaan nähdään karu totuus – Euroopan komissio julkisti alkuvuonna ennusteen, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi tänä vuonna 1,2 %. Ennuste jätti Suomen Euroopan maiden hännille, päihittäen vain ankarista talousvaikeuksista kärsivän Italian. Suomi on kasvanut jo pitkään hitaammin kuin muut, vaikka ihan viime kuukausien kehitys lupaakin parempaa.

Kuntamme Kreikan tiellä

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä oli taannoin huolissaan kuntien lainakannan kasvamisesta, ja piti kuntien luokkoluokitusta liian hyvänä. Käytännössä Penttilä näki kuntien keskinäisen takaustoiminnan riskiksi: kuntien kyky hoitaa lainojaan vaihtelee toki huomattavasti, mutta tämä ei näy lainakustannuksissa käytännössä juurikaan.

Ruotsin julkisen sektorin kopioiminen pysäyttäisi velkaantumisen heti

Suomessa sosiaaliturvaan käytetään 25,4% bruttokansantuotteesta. Ruotsissa vastaava luku on 21,3%, EU:ssa keskimäärin 19,5%, Norjassa 18,1% ja Islannissa vain 10,2%.

Kaikki julkiset menot puolestaan ovat Suomessa 58,1% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa 51,8%, EU:ssa keskimäärin 48,2%, Norjassa 45,6% ja Islannissa 45,7%.

(Eurostat)

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä