*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kansantalous

Mistä nyt puhaltaa?

 

 

Helsingin Sanomien "laajassa kyselyssä" suomalaisten ekonomistien konsensuskäsitys on, että eurojäsenyyden nettohyödyt Suomelle ovat negatiiviset.

 

Valhe, emävalhe… SLUSH!?

Tulen oman presidentinvaalikampanjani #petripresidenttiehdokas aikana tekemään kaikkeni, että isänmaamme edun nimissä tämäkin esilletuomani ongelma – josta Slush on yksi ilmenemismuoto – otetaan Suomen agendalle kriittiseen tarkasteluun ja laitetaan sitten kuntoon.

Julkisen sektorin suuruus on tilastoharha

Uuden Suomen blogisti Pekka Pylkkönen ottaa tekstissään kantaa Suomen julkisen sektrorin kokoon verraten sitä Ruotsiin ja muihin maihin.

Hallitus leikkaa tukia 0,85 % mutta siinä ei ole kaikki

Siinä missä 60 % tuensaajista menettää 10-100 euroa tukea vuodessa, kokonaisuudessaan rahaa moni menettääkin enemmän.

 

Keskeiset syyt suurempiin menetyksiin ovat velaksi eläminen ja maksuvaikeudet. Pitkäaikaistyöttömät ja kansaneläkeläiset elävät lähtökohtaisesti joko kädestä suuhun tai velaksi. Niinpä pieni leikkaus tukiin johtaa helposti velanottoon, joka voi olla luotollista (7 %) tai pikavippejä. Näiden korkokulut ovat tietenkin velkaantuvalle osa tukileikkauksen kokonaisvaikutuksia.

 

Viron veromalli

Kaleva uutisoi 23.9. suomalaisten virkamiesten pelosta virolaista veromallia kohtaan. Tämä perusteltiin verotulojen romahtamisella. Samanaikaisesti suomitaan kovaäänisesti veroparatiisiyhtiöitä ja niistä saamatta jääneitä veroeuroja. Suomen yritysverotusta on pidetty jo kauan ennalta-arvaamattomana ja raskaana. Mikäli yrityksellä on lailliset perusteet toimia ulkomailta käsin, se tekee sen varmasti, jos siitä on yritykselle taloudellista hyötyä. Virossa hyöty on päivänselvä.

Valtiollinen velkaleikkaus ja helikopteriraha – sopeutusta pakon edessä

Eläkkeelle siirtynyt valtakunnan leikkaaja ja entinen valtiosihteeri Raimo Sailas jällen kerran toruu, varoittelee ja viittaa talouden faktoihin. Olemme syöneet enemmän kuin tienasimme. Nostimme palkkojamme |0 liiaksi ja kilpailukyky rahdattiin Kiinaan |1 – nostaen heidän elintasoaan, siis eräänlaista kehitysapua tämäkin.

 

Kansantaloutta ilman kyyneleitä XIV - Miten raha syntyy - mihin se katoaa???

Katoaako raha konkurssissa?

Raha on, kuten aiemmin olen esittänyt, pelkkä lupaus siitä, että sillä, ehkä, joskus, ehkä, saa jotain, ehkä, johonkin hintaan, ehkä. Tuolla lupauksella on yhteisön takaus. Kun takaus poistuu, lupaus lakkaa olemasta voimassa, raha lakkaa olemasta. Näin kävi mm. Suomessa viimeksi, kun eduskunta veti yhteisön takauksen pois markalta. näin rahan merkit, esim. setelit, lakkasivat olemasta rahaa, ja niistä tuli keräilykohteita (tai jätepaperia tai saunansytykettä, jos niitä on enemmän kuin keräillä halutaan).

BKT-uskoa ja vahinkososialismia

 

BKT-on vakiintunut keskeiseksi talousmittariksi, lähinnä siksi, että sen kasvun avulla on voitu arvioida työllisyyden kehitystä sekä sen absoluuttisella arvolla verokertymää julkisen talouden rahoittamiseksi.

BKT:n käytössä keskeisenä talousmittarina on kuitenkin useita vakavia ongelmia, kuten esim:

1. BKT-laskennassa ei oteta huomioon tuotannossa syntyviä ekologisia, inhimillisiä ja materiaalisia vahinkoja. 

Miksi hallitus velkaannuttaa valtiota?

Eduskunnassa on eilen ja tänään käsitelty vuoden 2017 budjettia, joka on lähetekeskustelussa. Virallisemmalta nimeltäänhän budjetti on valtion talousarvio.

Pääpiirteittäin budjetti on yllätyksetön. Se perustuu pitkälti valtiontalouden kehyksiin, jotka on jo keväällä sovittu. Eräs asia kuitenkin ihmetyttää.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä