*

jhuopainen Pimeää pelottelua ja populismia jo vuodesta 2011.

Talouskasvu

Suomalainen työntekijä ei ole ulkomaalaista parempi

Helsingin Sanomat uutisoi 7.7 taksikuskista joka oli liimannut autonsa takalasiin tarran ”onneksi on suomalainen taksikuski”. Jutusta nousi paljon keskustelua, ja moni ihmetteli syytä siihen miksi tarra on ollut sopimaton. On melkeinpä arkipäiväistä kuulla ihmisten suosivan mieluummin suomalaisia yrityksiä, tai vaikkapa valittavan kun lähikaupassa oli taas ulkomaalaistaustainen myyjä. Taksin takalasissa ollut tarra ja siitä käyty keskustelu kuvaavat hyvin monen suomalaisen tuntemusta siitä, että suomalainen työntekijä on luonnollisesti parempi kuin ulkomaalainen.

Taantuma lähestyy

Suomessa on koko kevään iloittu talouden parantuneesta suhdanteesta. Vientiyritysten tilauskirjat ovat paisuneet ja kuluttajien luottamus on kasvanut. Kaikki näyttää toisin sanoen hyvältä.

Kun perspektiiviä siirretään maailmantalouteen, aukeaa täysin toisenlainen kuva. Yhdysvalloissa nousukausi on kestänyt jo kahdeksan vuotta, mikä on kolmanneksi pisin nousukausi toisen maailmansodan jälkeen. Kiina on elvyttänyt talouttaan voimakkaalla luottoekspansiolla vuodesta 2009 lähtien, mikä on nostanut yksityisen velan määrän huolestuttavan korkealle tasolle.

Suomi tarvitsee sopeuttamista

Olen huomannut että keskustelu maahanmuuton välttämättömyydestä perusteltuna työvoiman tarpeella nousee esiin kerta toisensa jälkeen. Mihin me oikeastaan tarvitsemme tuota työvoimaa? No tietenkin talouskasvuun. Mihin me sitten tarvitsemme talouskasvua? Kuulemma pankit ei tykkää jos ei talous kasva ja EU ei tykkää jos ei talous kasva ja silleen...

 

Tätäkö haluamme?

Löysin pari päivää sitten tämän "Kokoontumispaikka"-kyltin erään rakennuksen takaseinältä. Pusikoiden keskeltä, paikasta, jossa ei kulje ihmisiä eikä muutenkaan tapahdu mitään. Aluksi naurahdin hyvälle huumorille, mutta sitten muistin lukemani pikku-uutisen, jonka mukaan Suomi on nyt viranomaisholhouksen ja kieltojen ykkösmaa. Mieltäni alkoi kalvaa kafkamainen ajatus, jos bongaamani kyltti ei sittenkään ollut huumoria, vaan totisinta totta.

OECD: Suomessa menetettiin itseluottamus ja usko innovaatioiden merkitykseen.

OECD:n arvio Suomen tutkimus-ja innovaatiojärjestelmästä julkistettiin tänään. Periaatteessa raportissa ei ole yhtään asiaa, jota suomalaiset asiantuntijat eivät olisi jo tienneet: Innovaatiot ovat talouskasvun keskeinen tekijä, joten innovaatiorahoituksen leikkaukset olivat paha virhe. Rahoitus pitää suunnata radikaaleihin innovaatioihin eikä pieniin parannusten viilaamiseen. Vika ei ole niissä asioissa, jotka toimivat hyvin kuten Tekes ja Tekesin ohjelmat, Akatemia ja VTT. Toiminnan kehittämistä tietysti tarvitaan.

Suomen jalkapallon ja innovaatiotalouden romahdus

Jalkapallon kansainvälinen FIFA:n rankingjärjestelmä asettaa Suomen maailman maista sijalle 108, joka on Suomen kaikkien aikojen heikoin. Suomen edellä on mm sellaisia mahtimaita kuin Fär saaret, El Salvador, Mosambik, ja Liettua. Mielenkiintoista on, että rankingin lasku alkoi 2006-2007 samaan aikaan kun maan talouskasvu hyytyi ja alkoi näihin päiviin kestänyt lama.

Julkinen talous yhä merkittävissä vaikeuksissa

Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtion lisätalousarviosta. Suomen talous on ollut toista vuotta kasvussa. Vertaamalla Suomea muuhun Eurooppaan nähdään karu totuus – Euroopan komissio julkisti alkuvuonna ennusteen, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi tänä vuonna 1,2 %. Ennuste jätti Suomen Euroopan maiden hännille, päihittäen vain ankarista talousvaikeuksista kärsivän Italian. Suomi on kasvanut jo pitkään hitaammin kuin muut, vaikka ihan viime kuukausien kehitys lupaakin parempaa.

Palkkamaltti edellyttää osinkomalttia ja investointeja kasvuun

Hallitus koittaa luoda kuvaa, jossa olisimme kaikki samassa veneessä Suomea pelastamassa. Minulle tulee mieleen ennemminkin lentokone, jossa on business- ja turistiluokka erillään. Nyt kiivaana käyvä keskustelu vaadittavasta maltista tuntuu tuntuu ulottuvan vain palkansaajiin ja ay-liikkeeseen. Kiky-sopimuksen tarkoituksena oli luoda kasvua, lisätä investointeja sekä parantaa työllisyyttä. Tuloksista ollaan montaa mieltä - tavoitteena ei ainakaan julkisesti ole kuitenkaan ollust tulonsirto palkansaajilta yritysten osinkoihin.

Milloin seuraava lama iskee?

Milloin seuraava lama iskee?

*

Virallista optimismia Suomessa edustaa hallitus ja Suomen pankki, heitä kaikki kiittäkäämme, kun niiden ennustukset menevät pieleen.

Esimerkiksi SP maaliskuussa 2017:

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä