Maahanmuutto http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/all Sun, 03 Dec 2017 11:15:25 +0200 fi Suhtautuminen maahanmuuttoon myönteistymässä http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247023-suhtautuminen-maahanmuuttoon-lieventymassa <p>Helsingin Sanomien tekemä <u><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005474369.html">kyselytutkimus </a></u>todistaa suomalaisten suhtautumisen maahanmuuttoon lientyneen 2010-luvulla. MIkä on melko erikoista ottaen huomioon viime vuosien poliittiset jytkyt ja maahanmuuttokriittisen &quot;skenen&quot; näkyvän tunkeutumisen arkipäiväiseen some-ympäristöön.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp;&quot;Kuluvan vuoden lokakuussa miltei puolet suomalaisista, 47 prosenttia, halusi Suomeen lisää maahanmuuttajia. Se on 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010, jolloin näin ajatteli 36 prosenttia suomalaisista.&nbsp;<br /><br />Muutos on vielä suurempi, kun katsotaan maahanmuuttoa vastustavien määrän muutosta. Vuonna 2010 valtaosa suomalaisista, 59 prosenttia, ei halunnut Suomeen lisää maahanmuuttajia. Tänä vuonna 18 prosenttiyksikköä vähemmän eli 41 prosenttia oli tätä mieltä. &quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Lehden haastatteleman riippumattoman tutkijan mielestä talouden kriisit vaikuttavat merkittävältä osin kansalaisten mielipiteisiin maahanmuuttajista - taloudellisesti vaikeana aikana heidät koettiin kilpailijoiksi työmarkkinoilla ja nyt, orastavan talouskasvun aikana, suhtautuminen maahanmuuttajiiin on taas kerran muuttumassa myönteiseksi. Myös väestön ikääntyminen ja työllisten määrän vähentyminen lisäävät maahanmuuttomyönteisyyttä - työssäkäyviä veronmaksajia tarvitaan ylläpitämään tämän <u><a href="https://tuomioja.org/kirjoitukset/2003/01/pekka-kuusi-ja-60-luvun-sosiaalipolitiikka-suomen-suunnannayttajina-artikkeli-janus-sosiaalipolitiikan-ja-sosiaalityontutkimuksen-aikakauslehti-402/">pohjimmiltaan sosialistisen</a></u> pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme rakenteet...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomien tekemä kyselytutkimus todistaa suomalaisten suhtautumisen maahanmuuttoon lientyneen 2010-luvulla. MIkä on melko erikoista ottaen huomioon viime vuosien poliittiset jytkyt ja maahanmuuttokriittisen "skenen" näkyvän tunkeutumisen arkipäiväiseen some-ympäristöön.

 

     "Kuluvan vuoden lokakuussa miltei puolet suomalaisista, 47 prosenttia, halusi Suomeen lisää maahanmuuttajia. Se on 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010, jolloin näin ajatteli 36 prosenttia suomalaisista. 

Muutos on vielä suurempi, kun katsotaan maahanmuuttoa vastustavien määrän muutosta. Vuonna 2010 valtaosa suomalaisista, 59 prosenttia, ei halunnut Suomeen lisää maahanmuuttajia. Tänä vuonna 18 prosenttiyksikköä vähemmän eli 41 prosenttia oli tätä mieltä. "

 

Lehden haastatteleman riippumattoman tutkijan mielestä talouden kriisit vaikuttavat merkittävältä osin kansalaisten mielipiteisiin maahanmuuttajista - taloudellisesti vaikeana aikana heidät koettiin kilpailijoiksi työmarkkinoilla ja nyt, orastavan talouskasvun aikana, suhtautuminen maahanmuuttajiiin on taas kerran muuttumassa myönteiseksi. Myös väestön ikääntyminen ja työllisten määrän vähentyminen lisäävät maahanmuuttomyönteisyyttä - työssäkäyviä veronmaksajia tarvitaan ylläpitämään tämän pohjimmiltaan sosialistisen pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme rakenteet...

]]>
31 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247023-suhtautuminen-maahanmuuttoon-lieventymassa#comments Antirasismi Maahanmuutto Sun, 03 Dec 2017 09:15:25 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247023-suhtautuminen-maahanmuuttoon-lieventymassa
Kristillisdemokraatit ovat maahanmuuttovastainen puolue http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246981-kristillisdemokraatit-ovat-maahanmuuttovastainen-puolue <p>Silmiini osui kristillisdemokraattien maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Hämmästyin siitä erittäin positiivisesti, koska sehän vaikutti varsin järkevältä. Kun perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiset linjaukset ovat varsin saman kaltaisia, niin perussuomalaisia nälvitään rasisteiksi ja maahanmuuttovastaisiksi. Kuka uskaltaa nyt &rdquo;heittää sen ensimmäisen kiven&rdquo; ja alkaa nälvimään kristillisdemokraatteja rasisteiksi ja maahanmuuttovastaisiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Kannatamme inhimillistä mutta hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Tahdomme auttaa avuntarvitsijaa ja turvata oleskeluluvan saaneiden kotoutumisen maahamme. Jotta se voi onnistua, maahanmuuton on oltava hallittua ja lieveilmiöitä on torjuttava. &quot;</p><p><br />Kolmas tie maahanmuuttopolitiikassa &ndash; Inhimillenen mutta hallittu<br /><a href="http://www.kdlehti.fi/2017/12/02/kolmas-tie-maahanmuuttopolitiikassa-inhimillinen-mutta-hallittu/">http://www.kdlehti.fi/2017/12/02/kolmas-tie-maahanmuuttopolitiikassa-inhimillinen-mutta-hallittu/</a></p><p>Maahanmuuttopoliittinen ohjelma<br /><a href="http://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/uusi-maahanmuuttopoliittinen-ohjelma/">http://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/uusi-maahanmuuttopoliittinen-ohjelma/</a></p><p>Kristillisdemokraatit &ndash; Maahanmuuttopolitiikan kolmas tie &ndash; Konkreettisia ratkaisuja<br /><a href="http://www.kd.fi/files/2016/02/Maahanmuutto_ohjelma-6-s_FINAL_low.pdf">http://www.kd.fi/files/2016/02/Maahanmuutto_ohjelma-6-s_FINAL_low.pdf</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Silmiini osui kristillisdemokraattien maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Hämmästyin siitä erittäin positiivisesti, koska sehän vaikutti varsin järkevältä. Kun perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiset linjaukset ovat varsin saman kaltaisia, niin perussuomalaisia nälvitään rasisteiksi ja maahanmuuttovastaisiksi. Kuka uskaltaa nyt ”heittää sen ensimmäisen kiven” ja alkaa nälvimään kristillisdemokraatteja rasisteiksi ja maahanmuuttovastaisiksi.

 

"Kannatamme inhimillistä mutta hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Tahdomme auttaa avuntarvitsijaa ja turvata oleskeluluvan saaneiden kotoutumisen maahamme. Jotta se voi onnistua, maahanmuuton on oltava hallittua ja lieveilmiöitä on torjuttava. "


Kolmas tie maahanmuuttopolitiikassa – Inhimillenen mutta hallittu
http://www.kdlehti.fi/2017/12/02/kolmas-tie-maahanmuuttopolitiikassa-inhimillinen-mutta-hallittu/

Maahanmuuttopoliittinen ohjelma
http://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/uusi-maahanmuuttopoliittinen-ohjelma/

Kristillisdemokraatit – Maahanmuuttopolitiikan kolmas tie – Konkreettisia ratkaisuja
http://www.kd.fi/files/2016/02/Maahanmuutto_ohjelma-6-s_FINAL_low.pdf

]]>
60 http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246981-kristillisdemokraatit-ovat-maahanmuuttovastainen-puolue#comments Kristillidemokraatit Maahanmuutto Maahanmuuttopolitiika Maahanmuuttovastaisuus Sat, 02 Dec 2017 11:16:15 +0000 Juhani Piri http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246981-kristillisdemokraatit-ovat-maahanmuuttovastainen-puolue
Suomalainen presidentti http://tonijalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246918-suomalainen-presidentti <p>Presidenttiehdokkaat ovat antaneet varsin mielenkiintoisia vastauksia Ilta-Sanomien vaalikoneessa. Mielenkiintoisia, mutta ei yllättäviä. Kaikki ehdokkaat Laura Huhtasaarta lukuun ottamatta ovat sitä mieltä, että Suomen tasavallan presidentin ei tarvitse olla syntyperäinen suomalainen. Ehdokkaat joko yrittävät vastauksillaan kalastella irtoääniä maahanmuuttajilta ja vihervasemmistolta, tai sitten eivät vain ole ajatelleet koko asiaa sen tarkemmin. Huono juttu joka tapauksessa.</p><p>Suomen armeijan ylipäällikkönä voisi siis toimia esimerkiksi Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen tai maahanmuuttaja mistä tahansa &ndash; Euroopasta tai sen ulkopuolelta? Tämä vaihtoehto ei näyttäisi olevan ongelma valtaosalle ehdokkaista. Ei myöskään istuvalle presidentille Sauli Niinistölle. Todella huolestuttavaa! Onneksi meillä on edes yksi ehdokas, joka ajaa Suomen ja suomalaisten etua. Jälleen yksi asia lisää pitkään listaan syistä, miksi äänestän Laura Huhtasaarta presidentiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielenkiintoinen on myös kysymys siitä, kuka on suomalainen ja kuka ei. Yle uutisoi 15.11.2017, että Kuopion lyseon lukiolaiset kirjoittivat juhlavuoden kunniaksi Suomelle uuden itsenäisyysjulistuksen. Uutisen mukaan siinä lukee ensimmäisenä näin:</p><p>&quot;Suomalaisuuden määrittelevät suomalaiset itse. Kuka tahansa voi olla suomalainen ja tulevaisuuden suomalaisuus on yhdessä rakennettu, perinteitä ja uusia tuulia ja kansalaisia yhdistävä asia, jonka piiriin mahtuu jokainen niin halutessaan.&quot;</p><p>Yritetäänkö suomalaisuuden kriteerejä häivyttää? Voiko tosiaan kuka tahansa olla suomalainen? Suomen kansalainen voi kuka tahansa toki olla. Olisiko suomalaisuus kuitenkin jotain syvempää? Jos esimerkiksi minä muutan Kiinaan, opettelen heidän kielensä ja mukaudun heidän kulttuuriinsa, niin tuleeko minustakin kiinalainen? Vai onko kiinalaisuus jotain muutakin kuin pelkkä kieli ja kulttuuri? Entä sitten suomalaisuus? Kaikkien tulee olla ylpeitä siitä, keitä he ovat. Myös suomalaisten.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidenttiehdokkaat ovat antaneet varsin mielenkiintoisia vastauksia Ilta-Sanomien vaalikoneessa. Mielenkiintoisia, mutta ei yllättäviä. Kaikki ehdokkaat Laura Huhtasaarta lukuun ottamatta ovat sitä mieltä, että Suomen tasavallan presidentin ei tarvitse olla syntyperäinen suomalainen. Ehdokkaat joko yrittävät vastauksillaan kalastella irtoääniä maahanmuuttajilta ja vihervasemmistolta, tai sitten eivät vain ole ajatelleet koko asiaa sen tarkemmin. Huono juttu joka tapauksessa.

Suomen armeijan ylipäällikkönä voisi siis toimia esimerkiksi Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen tai maahanmuuttaja mistä tahansa – Euroopasta tai sen ulkopuolelta? Tämä vaihtoehto ei näyttäisi olevan ongelma valtaosalle ehdokkaista. Ei myöskään istuvalle presidentille Sauli Niinistölle. Todella huolestuttavaa! Onneksi meillä on edes yksi ehdokas, joka ajaa Suomen ja suomalaisten etua. Jälleen yksi asia lisää pitkään listaan syistä, miksi äänestän Laura Huhtasaarta presidentiksi.

 

Mielenkiintoinen on myös kysymys siitä, kuka on suomalainen ja kuka ei. Yle uutisoi 15.11.2017, että Kuopion lyseon lukiolaiset kirjoittivat juhlavuoden kunniaksi Suomelle uuden itsenäisyysjulistuksen. Uutisen mukaan siinä lukee ensimmäisenä näin:

"Suomalaisuuden määrittelevät suomalaiset itse. Kuka tahansa voi olla suomalainen ja tulevaisuuden suomalaisuus on yhdessä rakennettu, perinteitä ja uusia tuulia ja kansalaisia yhdistävä asia, jonka piiriin mahtuu jokainen niin halutessaan."

Yritetäänkö suomalaisuuden kriteerejä häivyttää? Voiko tosiaan kuka tahansa olla suomalainen? Suomen kansalainen voi kuka tahansa toki olla. Olisiko suomalaisuus kuitenkin jotain syvempää? Jos esimerkiksi minä muutan Kiinaan, opettelen heidän kielensä ja mukaudun heidän kulttuuriinsa, niin tuleeko minustakin kiinalainen? Vai onko kiinalaisuus jotain muutakin kuin pelkkä kieli ja kulttuuri? Entä sitten suomalaisuus? Kaikkien tulee olla ylpeitä siitä, keitä he ovat. Myös suomalaisten.

 

]]>
5 http://tonijalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246918-suomalainen-presidentti#comments Maahanmuutto Presidentinvaalit suomalaisuus Suomen kansalaisuus Fri, 01 Dec 2017 09:04:42 +0000 Toni Jalonen http://tonijalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246918-suomalainen-presidentti
Helsingin sairaus. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246827-helsingin-sairaus Helsingissä eilen äänestetyssä paperittomien hoitoa puoltavassa äänestystuloksessa on vaarana että tämä sairaus, nimeltä ylisuvaitsevaisuus leviää muuallekkin.Toki pitää suvaitsevainen olla, mutta ei ylitse oman kantokyvyn ja sitähän on tehty jo muutaman vuoden ajan. Oman maan kansalaiset ovat leipäjonossa ja vailla kunnon terveydenhoitoa jo pitkään,eipä ole päättäjät olleet huolissaan.Nyt sitten kun henkilöt jotka ovat laittomasti maassa ja eivät saa enään vokkien palveluja, ovatkin sitten yhtäkkiä kovin tärkeitä, miksi näin? Mistä johtuu kauhea vimma hyysätä henkilöitä jotka ovat laittomasti maassa, eikö olisi aika lähteä kotiin? Tässä kysymyksiä jotka koskevat meitä kaikkia,ilmaisia lounaita kun ei ole.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246827-helsingin-sairaus#comments Maahanmuutto Politiikka Thu, 30 Nov 2017 09:03:42 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246827-helsingin-sairaus Suomen typerin hallitus http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246591-suomen-typerin-hallitus <p>Tässä nyt on vietetty parisen vuotta siitä, kun tämä meidän hyvinvoiva lintukoto murhattiin. Kevyesti sanottiin, että tarvitsemme maahanmuuttoa ja tämä on meille plussaa. Samaa mantraa hoetaan vieläkin monen liberaalin viherpunavasemmiston puolelta &quot;totuutena&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta ainoastaan miinusmerkkisiä laskelmia, tuloksia ja tilastoja tässä on ihan faktisesti joutunut katsomaan. Se puhe siitä plussasta tulee sitten KAI joskus 20v päästä kun nämä tänne saapuneet urokset siittää täällä olevia naaraita ja niiden lapset pääsevät suomalaiseen kouluun ja alkavat tekemään töitä (siis ne lapset).</p><p>&nbsp;</p><p>Kukaan ei tietty huomaa sitä miinuspuolta. Nämä siittäjät ei kovin helposti työllisty joten niiden lapsien täytyy tehdä todellakin niskalimassa töitä että on isänsä velat saanu maksettua tälle yhteiskunnalle. Loppuvelka jääkin sinne lapsenlapsien hartioille.<br /><br />Onko tosiaan niin että meillä on historiassa toinen toistaan huonompia hallituksia ja typerämpiä päättäjiä? Pisa tulokset laskee koska leikataan ja maahanmuuttajat vaikuttaa vai onko muut vaan niin paljon parempia. Ei Ruotsilla kyllä kovin hyvin mene ja maahanmuuttajat ei pisatuloksia kyllä kasvata.<br /><br />Onko tosiaan niin että tässä (ennen) lähes täydellisen koulutuksen massa ihmiset ovat niin totaalisen typeriä etteivät näe mitä täällä tapahtuu. Aina samat valehtelevat opportunistit äänestetään samoihin asemiin jatkamaan tekosiaan. Uutuutena Sipilä, joka oli kyllä aluksi kiva juttu johon jopa minä uskoin, että tuosta miehestä voisi olla johonkin, mutta alkaa vaikuttamaan pahemman luokan mahalaskulta.<br /><br />Ainahan sitä toitotetaan että demokratialla valittu. No mitäs sanotte siihen että demokratisessa massa mummoja ja pappoja kuskataan äänestyspaikoille ja &rdquo;ei yhtään kerrota&rdquo; ketä pitäis äänestää. Tai että maahanmuuttajia patistetaan äänestämään eikä siellä ole vihreät tai vasemmistoliitto yhtään ihmisiä avittamassa. Jos tänne saatais miljoona turvapaikkaturistia niin veikkasin että vihreät ja vasemmistoliitto olisivat yht&#39;äkkiä kovasti kilvassa mukana.</p><p>No onneksi Touko vetää vihreät viemäristä alas huonolla ulosannillaan, typerällä ajatusmailmallaan ja kivoilla naisseikkailuillaan. Li:stä ei voi muuta pahaa sanoa kun että voi tyttö kun heität tuon kapasiteetin niin väärin hukkaan. Ihan harmittaa sun puolesta.</p><p><br />Asiahan siis oli, että Suomella ei mene kovinkaan hyvin. Ruusuisia kuvia kyllä annetaan, mutta totuus on hyvin monesti toinen mitä politikot puhuu. Tehdään järkyttävän typeriä päätöksiä ja väitetään sitä demokratiaksi ja kukaan ei ole vastuussa.<br /><br />Vaikka en ole uskovainen niin voisin pistää tässä pienen rukouksen lopuksi:<br /><br />&rdquo;Voi luoja anna järkeä ja älykkyyttä meidän äänestäjille ja päättäjille koska siitä älykkyydestä on ollut pitkää melkoinen uupelo. Herra siunaa vähäjärkiset ja järkevämmätkin, mutta ohjaa niitä vähäjärkisiä sinne järkevämmälle tielle ja jos jostain voisi ostaa vähäjärkisille kapasiteettia niin osoitathan sen meille, pannaan raharikkaiden veroparatiisirahat tuottamaan ostamalla sitä älykkyyttä heille! Aamen!&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä nyt on vietetty parisen vuotta siitä, kun tämä meidän hyvinvoiva lintukoto murhattiin. Kevyesti sanottiin, että tarvitsemme maahanmuuttoa ja tämä on meille plussaa. Samaa mantraa hoetaan vieläkin monen liberaalin viherpunavasemmiston puolelta "totuutena".

 

Mutta ainoastaan miinusmerkkisiä laskelmia, tuloksia ja tilastoja tässä on ihan faktisesti joutunut katsomaan. Se puhe siitä plussasta tulee sitten KAI joskus 20v päästä kun nämä tänne saapuneet urokset siittää täällä olevia naaraita ja niiden lapset pääsevät suomalaiseen kouluun ja alkavat tekemään töitä (siis ne lapset).

 

Kukaan ei tietty huomaa sitä miinuspuolta. Nämä siittäjät ei kovin helposti työllisty joten niiden lapsien täytyy tehdä todellakin niskalimassa töitä että on isänsä velat saanu maksettua tälle yhteiskunnalle. Loppuvelka jääkin sinne lapsenlapsien hartioille.

Onko tosiaan niin että meillä on historiassa toinen toistaan huonompia hallituksia ja typerämpiä päättäjiä? Pisa tulokset laskee koska leikataan ja maahanmuuttajat vaikuttaa vai onko muut vaan niin paljon parempia. Ei Ruotsilla kyllä kovin hyvin mene ja maahanmuuttajat ei pisatuloksia kyllä kasvata.

Onko tosiaan niin että tässä (ennen) lähes täydellisen koulutuksen massa ihmiset ovat niin totaalisen typeriä etteivät näe mitä täällä tapahtuu. Aina samat valehtelevat opportunistit äänestetään samoihin asemiin jatkamaan tekosiaan. Uutuutena Sipilä, joka oli kyllä aluksi kiva juttu johon jopa minä uskoin, että tuosta miehestä voisi olla johonkin, mutta alkaa vaikuttamaan pahemman luokan mahalaskulta.

Ainahan sitä toitotetaan että demokratialla valittu. No mitäs sanotte siihen että demokratisessa massa mummoja ja pappoja kuskataan äänestyspaikoille ja ”ei yhtään kerrota” ketä pitäis äänestää. Tai että maahanmuuttajia patistetaan äänestämään eikä siellä ole vihreät tai vasemmistoliitto yhtään ihmisiä avittamassa. Jos tänne saatais miljoona turvapaikkaturistia niin veikkasin että vihreät ja vasemmistoliitto olisivat yht'äkkiä kovasti kilvassa mukana.

No onneksi Touko vetää vihreät viemäristä alas huonolla ulosannillaan, typerällä ajatusmailmallaan ja kivoilla naisseikkailuillaan. Li:stä ei voi muuta pahaa sanoa kun että voi tyttö kun heität tuon kapasiteetin niin väärin hukkaan. Ihan harmittaa sun puolesta.


Asiahan siis oli, että Suomella ei mene kovinkaan hyvin. Ruusuisia kuvia kyllä annetaan, mutta totuus on hyvin monesti toinen mitä politikot puhuu. Tehdään järkyttävän typeriä päätöksiä ja väitetään sitä demokratiaksi ja kukaan ei ole vastuussa.

Vaikka en ole uskovainen niin voisin pistää tässä pienen rukouksen lopuksi:

”Voi luoja anna järkeä ja älykkyyttä meidän äänestäjille ja päättäjille koska siitä älykkyydestä on ollut pitkää melkoinen uupelo. Herra siunaa vähäjärkiset ja järkevämmätkin, mutta ohjaa niitä vähäjärkisiä sinne järkevämmälle tielle ja jos jostain voisi ostaa vähäjärkisille kapasiteettia niin osoitathan sen meille, pannaan raharikkaiden veroparatiisirahat tuottamaan ostamalla sitä älykkyyttä heille! Aamen!”

]]>
16 http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246591-suomen-typerin-hallitus#comments Keskusta Kokoomus Maahanmuutto Siniset Fri, 24 Nov 2017 23:52:12 +0000 Juhani Piri http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246591-suomen-typerin-hallitus
Ihanat paperilliset maahanmuuttajat http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246506-ihanat-paperilliset-maahanmuuttajat <p>Maahanmuutosta ja -muuttajista on jokunen rivi kirjoitettu tänne Puheenvuoroonkin viime vuosien aikana. Paperit, huivit, &quot;säkkiasut&quot;, kännykät, kultasormukset ja lastenvaunutkin on käyty keskusteluissa läpi. Uskonnosta ja ihonväristä puhumattakaan.</p><p>Piakkoin saapuu maahamme pariskunta, jolla on tiettävästi paperit kunnossa mutta uskonnosta saati maallisesta vauraudesta ei ole mitään tietoa. Tieto heidän saapumisestaan on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, mutta minkäänlaisia marsseja tai mielenilmauksia&nbsp; puolesta tai vastaan ei ole näkynyt eikä kuulunut.</p><p>Väritykseltään tuleva pari on tyyliä jokaiselle jotakin, eli mustavalkoisista elävistä on kysymys. Tämä sopii ilmeisesti perussuomalaisillekin, koska minkäänlaista protestointia ei ole siltäkään suunnalta kuulunut. Pääasia että on paperit. Niillä maahanmuuttajien maanpäällisen arvon mittaavat ne, jotka ovat asiaan vihkiytyneet.</p><p>Tulijoita varten on rakennettu kerrassaan mahtava, kahdeksan miljoonaa euroa maksanut lukaali. Lisäksi oma kaunis ja ilmeisen ammattitaitoinen palvelija on heille palkattu. Suomi ottaa paperilliset maahanmuuttajat vastaan komeasti kun niikseen tulee.</p><p>Tervetuloa Suomeen ja Ähtäriin, pandakarhut. Olkoon suhteenne lämmin ja hedelmällinen meidän suvaitsevaisten suomalaisten ja muidenkin iloksi.&nbsp;</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tallaisia-ovat-ahtariin-tuotavat-pandat-uros-on-aktiivinen-ja-silla-on-hyva-ruokahalu-naaras-on-kaunis-ja-urosta-ujompi/6668182#gs.E1EYvZY">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tallaisia-ovat-ahtariin-tuotavat-pandat-uros-on-aktiivinen-ja-silla-on-hyva-ruokahalu-naaras-on-kaunis-ja-urosta-ujompi/6668182#gs.E1EYvZY</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuutosta ja -muuttajista on jokunen rivi kirjoitettu tänne Puheenvuoroonkin viime vuosien aikana. Paperit, huivit, "säkkiasut", kännykät, kultasormukset ja lastenvaunutkin on käyty keskusteluissa läpi. Uskonnosta ja ihonväristä puhumattakaan.

Piakkoin saapuu maahamme pariskunta, jolla on tiettävästi paperit kunnossa mutta uskonnosta saati maallisesta vauraudesta ei ole mitään tietoa. Tieto heidän saapumisestaan on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, mutta minkäänlaisia marsseja tai mielenilmauksia  puolesta tai vastaan ei ole näkynyt eikä kuulunut.

Väritykseltään tuleva pari on tyyliä jokaiselle jotakin, eli mustavalkoisista elävistä on kysymys. Tämä sopii ilmeisesti perussuomalaisillekin, koska minkäänlaista protestointia ei ole siltäkään suunnalta kuulunut. Pääasia että on paperit. Niillä maahanmuuttajien maanpäällisen arvon mittaavat ne, jotka ovat asiaan vihkiytyneet.

Tulijoita varten on rakennettu kerrassaan mahtava, kahdeksan miljoonaa euroa maksanut lukaali. Lisäksi oma kaunis ja ilmeisen ammattitaitoinen palvelija on heille palkattu. Suomi ottaa paperilliset maahanmuuttajat vastaan komeasti kun niikseen tulee.

Tervetuloa Suomeen ja Ähtäriin, pandakarhut. Olkoon suhteenne lämmin ja hedelmällinen meidän suvaitsevaisten suomalaisten ja muidenkin iloksi. 

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tallaisia-ovat-ahtariin-tuotavat-pandat-uros-on-aktiivinen-ja-silla-on-hyva-ruokahalu-naaras-on-kaunis-ja-urosta-ujompi/6668182#gs.E1EYvZY

]]>
4 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246506-ihanat-paperilliset-maahanmuuttajat#comments Erityiskohtelu Maahanmuutto Suvaitsevaisuus Thu, 23 Nov 2017 08:43:44 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246506-ihanat-paperilliset-maahanmuuttajat
Tyttöjen/poikien koulutus kehitysapuna http://vallunovanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245185-tyttojenpoikien-koulutus-kehitysapuna <p>&nbsp;</p><p>Jo pitkään on puhuttu siitä, että tyttöjen kouluttaminen kehitysavulla esim. Afrikan maissa on tärkeää.</p><p>Tyttöjen koulunkäynti loppuu usein 12 vuotiaana. Totta.&nbsp;</p><p>Missä ovat uutiset poikien koulutuksesta?</p><p>Siitä että monien kriisimaiden pojat ovat 8 vuotiaina pakotettuja ottamaan kalashnikovin käteensä ja taistelemaan samanikäisiä &quot; vihollisia&quot; vastaan.</p><p>Mediassa ja kehitysyhteistyössä ja politiikassa tyttöjen oikeudet koulutukseen myyvät ja tuottavat paremmin.</p><p>Monellako kummilapsen omaavalla on kummilapsena POIKALAPSI? Onko se edes mahdollista?</p><p>Avustusjärjestön tai kummivaroja vastaanottavien yksityisten &quot;avustusjärjestöjen&quot; , kirkon ...prioriteettina ovat tytöt.&nbsp; Suuri osa avustushenkilöstöstä on naisia. Meneekö tunteet ja myyvyys todellisuuden edelle?</p><p>Missä ovat RIIPPUMATTOMAT PUOLUEETTOMAT&nbsp; tutkimukset siitä, mitä oikeasti kannattaa tehdä ja mikä vaikutus on tyttöjen, poikien tai molempien kouluttamisella vastaanottajamaissa yhteiskunnalle, tytöille tai pojille?</p><p>Jos vaikkapa Egyptissä, joka taitaa olla koulutetuimpia arabimaita, yli 80% miehistä ja pojista sortavat ja pahoinpitelevät tyttöjä ja naisia ihan kulttuurisista syistä ja kannattavat pientä silpomista. Jopa ihan vaan huvikseen. Olisiko heitä tarvetta kouluttaa?&nbsp;</p><p>Kriisialueilla tämä on vieläkin yleisempää. Mitä tähän auttaa tyttöjen kouluttaminen? Ongelma on muualla.</p><p>Jos&nbsp; vanhempi klaanitaistelija haluaa 7 neitsykäistä, laittaa hän pojat tappamaan toisiaan, niin riittää paremmin.</p><p>Poikiakin pitää kouluttaa ja päästää kalashnikovin vallan alta.</p><p>Kouluttaa viljelemään, olemaan perheen pää, yrittäjyyteen...&nbsp; Nyt hankkivat hyväksyntää alle 10 vuotiaina sotilaina. Tämä sotapeli on realismia, ei nintendoa, jännitystä molemmissa.&nbsp;</p><p>Täällä ihmetellään, miksi poikalapset ovat niin paljon edustettuna turvapaikanhakijoissa, miksi eivät rakenna maataan ja puolusta kansaansa ja kotiaan.&nbsp; Niinpä. Miksi?</p><p>Asiat eivät ole aina yksinkertaisia ja tulos voi olla muuta, kuin meille on myyty mielikuvissa.&nbsp;</p><p>Osalla on oikeasti vaarana joutua tappajaksi tai tapetuksi ilman, että kysytään.&nbsp;</p><p>Ei ole näkemystä paremmasta kotona , ei työtä, tekemistä, koulutusta.&nbsp;</p><p>En tiedä kokototuutta, enkä tiedä mitä voidaan ja pitäisi tehdä.&nbsp;</p><p>No, aina voi ostaa jalkapalloja. Sitähän poikien tukeminen on ollut.&nbsp;</p><p>Jos joku tietää , laittakoon mielipiteensä esiin ja viitteitä tutkimuksiin, miksi teemme ja ajattelemme nyt niinkuin teemme.</p><p>Lahjarahamme vuodessa taitaa olla n.&nbsp; 500 000 000,- vuodessa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Jo pitkään on puhuttu siitä, että tyttöjen kouluttaminen kehitysavulla esim. Afrikan maissa on tärkeää.

Tyttöjen koulunkäynti loppuu usein 12 vuotiaana. Totta. 

Missä ovat uutiset poikien koulutuksesta?

Siitä että monien kriisimaiden pojat ovat 8 vuotiaina pakotettuja ottamaan kalashnikovin käteensä ja taistelemaan samanikäisiä " vihollisia" vastaan.

Mediassa ja kehitysyhteistyössä ja politiikassa tyttöjen oikeudet koulutukseen myyvät ja tuottavat paremmin.

Monellako kummilapsen omaavalla on kummilapsena POIKALAPSI? Onko se edes mahdollista?

Avustusjärjestön tai kummivaroja vastaanottavien yksityisten "avustusjärjestöjen" , kirkon ...prioriteettina ovat tytöt.  Suuri osa avustushenkilöstöstä on naisia. Meneekö tunteet ja myyvyys todellisuuden edelle?

Missä ovat RIIPPUMATTOMAT PUOLUEETTOMAT  tutkimukset siitä, mitä oikeasti kannattaa tehdä ja mikä vaikutus on tyttöjen, poikien tai molempien kouluttamisella vastaanottajamaissa yhteiskunnalle, tytöille tai pojille?

Jos vaikkapa Egyptissä, joka taitaa olla koulutetuimpia arabimaita, yli 80% miehistä ja pojista sortavat ja pahoinpitelevät tyttöjä ja naisia ihan kulttuurisista syistä ja kannattavat pientä silpomista. Jopa ihan vaan huvikseen. Olisiko heitä tarvetta kouluttaa? 

Kriisialueilla tämä on vieläkin yleisempää. Mitä tähän auttaa tyttöjen kouluttaminen? Ongelma on muualla.

Jos  vanhempi klaanitaistelija haluaa 7 neitsykäistä, laittaa hän pojat tappamaan toisiaan, niin riittää paremmin.

Poikiakin pitää kouluttaa ja päästää kalashnikovin vallan alta.

Kouluttaa viljelemään, olemaan perheen pää, yrittäjyyteen...  Nyt hankkivat hyväksyntää alle 10 vuotiaina sotilaina. Tämä sotapeli on realismia, ei nintendoa, jännitystä molemmissa. 

Täällä ihmetellään, miksi poikalapset ovat niin paljon edustettuna turvapaikanhakijoissa, miksi eivät rakenna maataan ja puolusta kansaansa ja kotiaan.  Niinpä. Miksi?

Asiat eivät ole aina yksinkertaisia ja tulos voi olla muuta, kuin meille on myyty mielikuvissa. 

Osalla on oikeasti vaarana joutua tappajaksi tai tapetuksi ilman, että kysytään. 

Ei ole näkemystä paremmasta kotona , ei työtä, tekemistä, koulutusta. 

En tiedä kokototuutta, enkä tiedä mitä voidaan ja pitäisi tehdä. 

No, aina voi ostaa jalkapalloja. Sitähän poikien tukeminen on ollut. 

Jos joku tietää , laittakoon mielipiteensä esiin ja viitteitä tutkimuksiin, miksi teemme ja ajattelemme nyt niinkuin teemme.

Lahjarahamme vuodessa taitaa olla n.  500 000 000,- vuodessa.

 

]]>
8 http://vallunovanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245185-tyttojenpoikien-koulutus-kehitysapuna#comments Koulutus Maahanmuutto Tasa-arvo Tutkittu totuus Sun, 29 Oct 2017 10:34:34 +0000 Vallu Novanto http://vallunovanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245185-tyttojenpoikien-koulutus-kehitysapuna
Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245027-tyoperaisen-maahanmuuton-saatavuusharkinnasta <p>Eduskunnassa käytiin eilen illalla lähetekeskustelu työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnan poistamista koskevasta lakialoitteesta. Keskustelu ja sitä edeltänyt debatti julkisuudessa on ollut paikoin juuri niin tunnevetoista kuin sanojen maa ja muutto kohdatessa voi odottaa. Tällöin vähemmälle huomiolle on jäänyt, mistä asiassa varsinaisesti on kysymys.</p><p><br />Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että kun ulkomaalainen hakee Suomesta oleskelulupaa työn perusteella, on tietyllä aloilla oleskeluluvan edellytyksenä, että kyseiseen työpaikkaan ei ole kohtuudella saatavissa suomalaista (teoriassa ETA-alueen) työvoimaa. Pyritään siis ensisijaisesti työllistämään oman maan asukkaita (pitäen sisällään niin &quot;kantasuomalaiset&quot; kuin jo maassa olevat maahanmuuttajatkin) ja ohjaamaan työperäistä maahanmuuttoa sellaisille aloille, joilla ei ole jo ylitarjontaa työvoimasta.<br /><br />Saatavuusharkintajärjestelmästä liikkuu kovasti paikkansapitämättömiä käsityksiä. Ensinnäkin Suomessa saatavuusharkintajärjestelmä ei koske kuin selkeää vähemmistöä töistä. Ei asiantuntijatöitä, esimiestöitä tai esim. it-alaa. Käytännössä saatavuusharkinta koskee osaa suorittavan työn aloista. Vuonna 2007 <a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090269">työhallinto arvioi</a>, että saatavuusharkinnan piiriin kuului n. 25 -30 % ulkomaalaisten Suomessa tekemässä työstä. Valtakunnallisesti saatavuusharkinnan piiriin kuuluvista aloistakin monet on kuitenkin alueellisesti vapautettu saatavuusharkinnasta. Esim. Uudellamaalla saatavuusharkinta ei koske siivoustyötä, rakennustyötä tai ravintolahenkilökuntaa.<br /><br />Saatavuusharkinta ei siis estä saamasta työvoimaa. Työpaikka laitetaan yleensä TE-keskuksen kautta 10 päiväksi avoimeen hakuun ja jos vastaavaa työvoimaa ei löydy, niin ulkomaalaisen saa palkata. Ja tuo 10 päivää ei myöskään kovin ratkaisevasti pidennä kuukausia kestävää lupaprosessia (joka kyllä sinänsä on kiistatta liian hidas).<br /><br />Korostettakoon vielä, että kyse on siis työperäisestä maahanmuutosta ei humanitäärisestä. Nämä ovat kaksi täysin eri ilmiötä, vaikka julkisessa keskustelussa joskus tuntuvatkin menevän sekaisin. Humanitäärisessä maahanmuutossa on kyse auttamisesta. Työperäisessä maahanmuutossa taas on kyse taloudesta ja sen on tarkoitus hyödyttää Suomea. Se ei siis ole minkäänasteista hyväntekeväisyyttä (eikä työperäisen maahanmuuton järjestelmää olisi sellaiseen järkevää käyttää).<br /><br /><strong>Miten muualla?</strong><br /><br />Suomen työperäinen maahanmuuttojärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa varsin liberaali ja saatavuusharkinta koskee vain rajattuja tehtäviä. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on käytössä kaikissa länsimaissa, lukuun ottamatta Ruotsia. Ruotsi poisti tarveharkinnan kokonaan 2008.<br /><br />Ruotsissa kokemukset tarveharkinnan poiston vaikutuksista ovat ristiriitaisia. Työmarkkinapuolella työnantajaliitot pitävät muutosta onnistuneena ja työntekijöitä edustavat järjestöt taas<a href="http://www.lo.se/start/lo_fakta/fusk_och_utnyttjande_om_avregleringen_av_arbetskraftsinvandringen"><u> virheenä</u></a>. Ennen tarveharkinnan poistoa Ruotsissa oli yllättävänkin tiukka työperäisen maahanmuuton linja. Toisin kuin Suomessa myös asiantuntijat, johtotehtävät ym. kuuluivat saatavuusharkinnan piiriin ja Ruotsissa siis vaikeutettiin kaikkein arvokkaimman työvoiman maahanmuuttoa. Tähän tiukkaan lähtötilanteeseen verrattuna Ruotsin nykytilan voi ehkä sanoa <a href="http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/recruiting-immigrant-workers-sweden-2011_9789264167216-en#.WeWo07puK70"><u>kokonaisuutena olevan plussan puolella</u></a>.<br /><br />Samalla kuitenkin tarveharkinnan poistaminen Ruotsissa johti myös lisääntyneisiin väärinkäytöksiin, ja&nbsp; harmaan talouden kasvuun. Kovinkaan radikaalia vaikutusta työperäisen maahanmuuton määrään taas ei muutoksella ollut ja erityisesti osaavan työvoiman maahanmuuton houkuttelu ei ole onnistunut toivotusti. Ruotsiin tulee edelleen vähemmän työperäisiä maahanmuuttajia kuin Suomeen. Riippumattoman 13 tutkijan ryhmän työlupajärjestelmästä <a href="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=1&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0ahUKEwjL5MbviffWAhUDL1AKHXqdB-QQFgguMAA&amp;url=http%3A%2F%2Fwww.delmi.se%2Fupl%2Ffiles%2F123142.pdf&amp;usg=AOvVaw3qZAOztRgUyxBjbOtIjW6s"><u>julkaiseman artikkelikokoelman</u></a> mukaan suuri osa myönnetyistä työluvista kohdistuu matalapalkkaisille työvoiman ylitarjonta-aloille. Tutkijat määrittelevät Ruotsin työlupajärjestelmän muodostuneen tosiasiassa tarjontavetoiseksi (maahanmuuton rakenteen määrittelee se, ketkä eniten Ruotsiin haluavat) tavoitellun kysyntävetoisen (maahanmuuton rakenteen määrittelisi se, keitä Ruotsin elinkeinoelämä eniten tarvitsee) järjestelmän sijasta.<br /><br /><br /><strong>Miksi saatavuusharkinta halutaan poistaa Suomessa?</strong><br /><br />Suomessa saatavuusharkinnan poistamista koskeva lakialoite on saanut allekirjoittajia poliittisen kentän eri puolilta. Taustalla on selkeästi erilaisia tavoitteita ja odotuksia muutoksen vaikutuksista. Muutama teema julkislausutuista perusteluista kuitenkin voidaan ainakin poimia.<br /><br />Poliittisessa oikeistossa nykymuotoinen saatavuusharkinta halutaan poistaa, koska sen poistamisen nähdään kasvattavan työn tarjontaa suorittavissa töissä ja täten laskevan näissä palkkoja. Tässä ajattelussa matalammat palkat innostavat työnantajia rekrytoimaan ja kasvaneet tuloerot motivoivat niitä paremmista palkoista nauttivia.<br /><br />Osa allekirjoittajista taas näkee saatavuusharkinnan poistamisen esim. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005397535.html"><u>helpottavan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden asemaa</u></a> ja tarjoavan heille paremman mahdollisuuden saada oleskelulupa työn perusteella.&nbsp;<br /><br />Muitakin perusteluita voidaan esittää ja on sanottava, että saatavuusharkinta on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen juttu.</p><p>Nykyjärjestelmä on tiettävästi yksittäisissä tapauksissa johtanut aika kohtuuttoman tuntuisiin lopputuloksiin. Ja on totta, että työvoiman määrän lisääntyminen tuppaa lisäämään taloudellista toimeliaisuutta ja kansantalous ainakin jollain aikavälillä sopeutuu työvoiman kasvaneeseen kokoon.<br /><br />Sitten kuitenkin ne mekanismit joiden kautta tuon sopeutumisen pitäisi tapahtua ovat reaalimaailmassa yleensä vaikuttaneet paljon hitaammin ja heikommin kuin mitä yksinkertaiset teoreettiset mallit saattavat ennustaa. Suomalaisessa hyvinvointivaltiomallissa palkat joustavat alaspäin heikosti. Ja hystereesi (työttömän työmarkkinavalmiuksien heikkeneminen työttömyyden pidentyessä) tarkoittaa sitä, että työttömiä ei oikeasti voi laittaa hyllylle odottamaan. Työttömyysputken pidentyessä yhä suurempi osa työttömistä syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta. Kun huomioidaan kuinka tolkuttoman kalliiksi esim. nuorena syrjäytynyt ihminen tulee yhteiskunnalle, tulisi työttömyyden vähentämisen olla talouspolitiikassa korkea prioriteetti. Se taas on pohjimmiltaan tavoitteena vastakkainen saatavuusharkinnan poistamiselle.<br /><br />Ja henkilökohtaisesti voin sanoa, että valmiiksi matalimpien palkkojen painaminen palkkakilpailulla alemmaksi ja tarkoituksellinen pyrkimys kahden kerroksen työmarkkinoiden luomiseen ei ole se keino, jolla haluaisin talouskasvua haettavan.<br /><br />Mitä taas tulee nykysääntelyn yksittäisiin ongelmakohtiin, niin niihin &nbsp;voidaan myös puuttua muutenkin kuin purkamalla koko järjestelmä.<br /><br /><strong>Voittajan strategia maahanmuutossa?</strong><br /><br />Uskon vahvasti, että Suomi hyötyy merkittävästi hyvin toteutetusta työperäisestä maahanmuutosta ja tällaista maahanmuuttoa olisi aihetta pyrkiä lisäämään. Työperäinen maahanmuutto on kuitenkin taitolaji. Taloustieteen professorit <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-kanniainen-hyvinvointiyhteiskunta-ja-vapaa-maahanmuutto-ovat-kestamaton-yhdistelma/">Vesa Kanniainen </a>ja <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2017/06/Maahanmuutto-talouden-ongelma-vai-ongelmien-ratkaisu-pdf.pdf">Matti Viren</a> ovat äskettäin kumpikin tahoillaan huomauttaneet että, toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei ole automaattisesti Suomelle kannattavaa. Maahanmuuttajan pitää päästä ihan kohtuulliseen tulotasoon ennen kuin hän julkisen talouden kannalta kokonaisuutena &rdquo;tuottaa enemmän kuin kuluttaa&rdquo;. Halpatyövoiman tuominen ei siis ole korkean sosiaaliturvan maassa voittava strategia.<br /><br />Siksi voin tunnustaa, etten ole kovin innoissani saatavuusharkinnan poistamisesta. Valtio menettäisi kontrollin ja keinot ohjailla työperäistä maahanmuuttoa talouden tarpeiden mukaan. Kuten ruotsalaiset tutkijat asian näkevät, ulkomaisesta työvoimasta muodostuu sen myötä musta hevonen, jonka sijoittumista ei voida ohjailla, mikä taas vaikeuttaa suunnitelmallisen työvoima- ja koulutuspolitiikan toteuttamista. Ja vaikka Ruotsin esimerkin perusteella muutoksen tosiasialliset vaikutukset eivät välttämättä olisi kovinkaan dramaattisia, niin minusta se edustaa ylipäänsä väärää ajattelutapaa työperäisessä maahanmuutossa.<br /><br />Jos katsoo maailmalta esimerkkejä, niin onnistuneeseen ja kansantalouden kehitystä tukevaan työperäisen maahanmuuttopolitiikan piirteitä näyttäisivät ovat suunnitelmallisuus ja kontrolli. Ehkä paras esimerkki tästä on Kanada, joka hyötyy valtavasti maahanmuutosta vetäen koulutettua ja motivoitunutta huippuosajaa joka puolelta maailmaa.</p><p>Juuri vertailu Kanadan ja Ruotsin kesken on minusta mielenkiintoinen. Kumpikin on laajamittaisen maahanmuuton maa. Mutta muuten linjat ovat aika kaukana toisistaan. Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa leimaa suunnitelmallisuus ja kontrolli (myös humanitäärisessä maahanmuutossa - Kanada ottaa myös merkittävästi pakolaisia). Hiukan yksinkertaistaen Kanadaan tulevat ne, jotka Kanada haluaa. Ruotsi taas edustaa juuri peilikuvaa. Mitään suurempaa suunnitelmaa kontrollista puhumattakaan on ainakin ulkopuolelta vaikea hahmottaa ja niinpä Ruotsiin tulevat ne, jotka Ruotsiin haluavat tulla. Toinen näistä maista nousee yleensä esiin, kun haetaan esimerkkiä onnistuneesta työperäisestä maahanmuuttopolitiikasta. Toiseen taas pääsee Turusta laivalla.</p><p>Itse uskon, että Ruotsin mallin sijaan meidän pitäisi pyrkiä maahanmuuttoajattelussa enemmän Kanadan suuntaan. Halpatyövoiman sijaan huomio pitäisi kiinnittää korkean osaamistason työvoimaan, jota maailmalla on liikkeellä sekä niihin aloihin joilla erityisesti tarvitaan työvoimaa. Tarvitaan selkeä ajatus siitä, minkälaisia tekijöitä Suomi tarvitsee. Ja sitten pitää alkaa aktiivisesti rakentamaan ohjelmaa, jolla sitä työvoimaa saadaan Suomeen houkuteltua.</p><p><br /><a href="http://www.valtteriaaltonen.fi">www.valtteriaaltonen.fi</a><br />&nbsp;</p> Eduskunnassa käytiin eilen illalla lähetekeskustelu työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnan poistamista koskevasta lakialoitteesta. Keskustelu ja sitä edeltänyt debatti julkisuudessa on ollut paikoin juuri niin tunnevetoista kuin sanojen maa ja muutto kohdatessa voi odottaa. Tällöin vähemmälle huomiolle on jäänyt, mistä asiassa varsinaisesti on kysymys.


Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että kun ulkomaalainen hakee Suomesta oleskelulupaa työn perusteella, on tietyllä aloilla oleskeluluvan edellytyksenä, että kyseiseen työpaikkaan ei ole kohtuudella saatavissa suomalaista (teoriassa ETA-alueen) työvoimaa. Pyritään siis ensisijaisesti työllistämään oman maan asukkaita (pitäen sisällään niin "kantasuomalaiset" kuin jo maassa olevat maahanmuuttajatkin) ja ohjaamaan työperäistä maahanmuuttoa sellaisille aloille, joilla ei ole jo ylitarjontaa työvoimasta.

Saatavuusharkintajärjestelmästä liikkuu kovasti paikkansapitämättömiä käsityksiä. Ensinnäkin Suomessa saatavuusharkintajärjestelmä ei koske kuin selkeää vähemmistöä töistä. Ei asiantuntijatöitä, esimiestöitä tai esim. it-alaa. Käytännössä saatavuusharkinta koskee osaa suorittavan työn aloista. Vuonna 2007 työhallinto arvioi, että saatavuusharkinnan piiriin kuului n. 25 -30 % ulkomaalaisten Suomessa tekemässä työstä. Valtakunnallisesti saatavuusharkinnan piiriin kuuluvista aloistakin monet on kuitenkin alueellisesti vapautettu saatavuusharkinnasta. Esim. Uudellamaalla saatavuusharkinta ei koske siivoustyötä, rakennustyötä tai ravintolahenkilökuntaa.

Saatavuusharkinta ei siis estä saamasta työvoimaa. Työpaikka laitetaan yleensä TE-keskuksen kautta 10 päiväksi avoimeen hakuun ja jos vastaavaa työvoimaa ei löydy, niin ulkomaalaisen saa palkata. Ja tuo 10 päivää ei myöskään kovin ratkaisevasti pidennä kuukausia kestävää lupaprosessia (joka kyllä sinänsä on kiistatta liian hidas).

Korostettakoon vielä, että kyse on siis työperäisestä maahanmuutosta ei humanitäärisestä. Nämä ovat kaksi täysin eri ilmiötä, vaikka julkisessa keskustelussa joskus tuntuvatkin menevän sekaisin. Humanitäärisessä maahanmuutossa on kyse auttamisesta. Työperäisessä maahanmuutossa taas on kyse taloudesta ja sen on tarkoitus hyödyttää Suomea. Se ei siis ole minkäänasteista hyväntekeväisyyttä (eikä työperäisen maahanmuuton järjestelmää olisi sellaiseen järkevää käyttää).

Miten muualla?

Suomen työperäinen maahanmuuttojärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa varsin liberaali ja saatavuusharkinta koskee vain rajattuja tehtäviä. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on käytössä kaikissa länsimaissa, lukuun ottamatta Ruotsia. Ruotsi poisti tarveharkinnan kokonaan 2008.

Ruotsissa kokemukset tarveharkinnan poiston vaikutuksista ovat ristiriitaisia. Työmarkkinapuolella työnantajaliitot pitävät muutosta onnistuneena ja työntekijöitä edustavat järjestöt taas virheenä. Ennen tarveharkinnan poistoa Ruotsissa oli yllättävänkin tiukka työperäisen maahanmuuton linja. Toisin kuin Suomessa myös asiantuntijat, johtotehtävät ym. kuuluivat saatavuusharkinnan piiriin ja Ruotsissa siis vaikeutettiin kaikkein arvokkaimman työvoiman maahanmuuttoa. Tähän tiukkaan lähtötilanteeseen verrattuna Ruotsin nykytilan voi ehkä sanoa kokonaisuutena olevan plussan puolella.

Samalla kuitenkin tarveharkinnan poistaminen Ruotsissa johti myös lisääntyneisiin väärinkäytöksiin, ja  harmaan talouden kasvuun. Kovinkaan radikaalia vaikutusta työperäisen maahanmuuton määrään taas ei muutoksella ollut ja erityisesti osaavan työvoiman maahanmuuton houkuttelu ei ole onnistunut toivotusti. Ruotsiin tulee edelleen vähemmän työperäisiä maahanmuuttajia kuin Suomeen. Riippumattoman 13 tutkijan ryhmän työlupajärjestelmästä julkaiseman artikkelikokoelman mukaan suuri osa myönnetyistä työluvista kohdistuu matalapalkkaisille työvoiman ylitarjonta-aloille. Tutkijat määrittelevät Ruotsin työlupajärjestelmän muodostuneen tosiasiassa tarjontavetoiseksi (maahanmuuton rakenteen määrittelee se, ketkä eniten Ruotsiin haluavat) tavoitellun kysyntävetoisen (maahanmuuton rakenteen määrittelisi se, keitä Ruotsin elinkeinoelämä eniten tarvitsee) järjestelmän sijasta.


Miksi saatavuusharkinta halutaan poistaa Suomessa?

Suomessa saatavuusharkinnan poistamista koskeva lakialoite on saanut allekirjoittajia poliittisen kentän eri puolilta. Taustalla on selkeästi erilaisia tavoitteita ja odotuksia muutoksen vaikutuksista. Muutama teema julkislausutuista perusteluista kuitenkin voidaan ainakin poimia.

Poliittisessa oikeistossa nykymuotoinen saatavuusharkinta halutaan poistaa, koska sen poistamisen nähdään kasvattavan työn tarjontaa suorittavissa töissä ja täten laskevan näissä palkkoja. Tässä ajattelussa matalammat palkat innostavat työnantajia rekrytoimaan ja kasvaneet tuloerot motivoivat niitä paremmista palkoista nauttivia.

Osa allekirjoittajista taas näkee saatavuusharkinnan poistamisen esim. helpottavan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden asemaa ja tarjoavan heille paremman mahdollisuuden saada oleskelulupa työn perusteella. 

Muitakin perusteluita voidaan esittää ja on sanottava, että saatavuusharkinta on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen juttu.

Nykyjärjestelmä on tiettävästi yksittäisissä tapauksissa johtanut aika kohtuuttoman tuntuisiin lopputuloksiin. Ja on totta, että työvoiman määrän lisääntyminen tuppaa lisäämään taloudellista toimeliaisuutta ja kansantalous ainakin jollain aikavälillä sopeutuu työvoiman kasvaneeseen kokoon.

Sitten kuitenkin ne mekanismit joiden kautta tuon sopeutumisen pitäisi tapahtua ovat reaalimaailmassa yleensä vaikuttaneet paljon hitaammin ja heikommin kuin mitä yksinkertaiset teoreettiset mallit saattavat ennustaa. Suomalaisessa hyvinvointivaltiomallissa palkat joustavat alaspäin heikosti. Ja hystereesi (työttömän työmarkkinavalmiuksien heikkeneminen työttömyyden pidentyessä) tarkoittaa sitä, että työttömiä ei oikeasti voi laittaa hyllylle odottamaan. Työttömyysputken pidentyessä yhä suurempi osa työttömistä syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta. Kun huomioidaan kuinka tolkuttoman kalliiksi esim. nuorena syrjäytynyt ihminen tulee yhteiskunnalle, tulisi työttömyyden vähentämisen olla talouspolitiikassa korkea prioriteetti. Se taas on pohjimmiltaan tavoitteena vastakkainen saatavuusharkinnan poistamiselle.

Ja henkilökohtaisesti voin sanoa, että valmiiksi matalimpien palkkojen painaminen palkkakilpailulla alemmaksi ja tarkoituksellinen pyrkimys kahden kerroksen työmarkkinoiden luomiseen ei ole se keino, jolla haluaisin talouskasvua haettavan.

Mitä taas tulee nykysääntelyn yksittäisiin ongelmakohtiin, niin niihin  voidaan myös puuttua muutenkin kuin purkamalla koko järjestelmä.

Voittajan strategia maahanmuutossa?

Uskon vahvasti, että Suomi hyötyy merkittävästi hyvin toteutetusta työperäisestä maahanmuutosta ja tällaista maahanmuuttoa olisi aihetta pyrkiä lisäämään. Työperäinen maahanmuutto on kuitenkin taitolaji. Taloustieteen professorit Vesa Kanniainen ja Matti Viren ovat äskettäin kumpikin tahoillaan huomauttaneet että, toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei ole automaattisesti Suomelle kannattavaa. Maahanmuuttajan pitää päästä ihan kohtuulliseen tulotasoon ennen kuin hän julkisen talouden kannalta kokonaisuutena ”tuottaa enemmän kuin kuluttaa”. Halpatyövoiman tuominen ei siis ole korkean sosiaaliturvan maassa voittava strategia.

Siksi voin tunnustaa, etten ole kovin innoissani saatavuusharkinnan poistamisesta. Valtio menettäisi kontrollin ja keinot ohjailla työperäistä maahanmuuttoa talouden tarpeiden mukaan. Kuten ruotsalaiset tutkijat asian näkevät, ulkomaisesta työvoimasta muodostuu sen myötä musta hevonen, jonka sijoittumista ei voida ohjailla, mikä taas vaikeuttaa suunnitelmallisen työvoima- ja koulutuspolitiikan toteuttamista. Ja vaikka Ruotsin esimerkin perusteella muutoksen tosiasialliset vaikutukset eivät välttämättä olisi kovinkaan dramaattisia, niin minusta se edustaa ylipäänsä väärää ajattelutapaa työperäisessä maahanmuutossa.

Jos katsoo maailmalta esimerkkejä, niin onnistuneeseen ja kansantalouden kehitystä tukevaan työperäisen maahanmuuttopolitiikan piirteitä näyttäisivät ovat suunnitelmallisuus ja kontrolli. Ehkä paras esimerkki tästä on Kanada, joka hyötyy valtavasti maahanmuutosta vetäen koulutettua ja motivoitunutta huippuosajaa joka puolelta maailmaa.

Juuri vertailu Kanadan ja Ruotsin kesken on minusta mielenkiintoinen. Kumpikin on laajamittaisen maahanmuuton maa. Mutta muuten linjat ovat aika kaukana toisistaan. Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa leimaa suunnitelmallisuus ja kontrolli (myös humanitäärisessä maahanmuutossa - Kanada ottaa myös merkittävästi pakolaisia). Hiukan yksinkertaistaen Kanadaan tulevat ne, jotka Kanada haluaa. Ruotsi taas edustaa juuri peilikuvaa. Mitään suurempaa suunnitelmaa kontrollista puhumattakaan on ainakin ulkopuolelta vaikea hahmottaa ja niinpä Ruotsiin tulevat ne, jotka Ruotsiin haluavat tulla. Toinen näistä maista nousee yleensä esiin, kun haetaan esimerkkiä onnistuneesta työperäisestä maahanmuuttopolitiikasta. Toiseen taas pääsee Turusta laivalla.

Itse uskon, että Ruotsin mallin sijaan meidän pitäisi pyrkiä maahanmuuttoajattelussa enemmän Kanadan suuntaan. Halpatyövoiman sijaan huomio pitäisi kiinnittää korkean osaamistason työvoimaan, jota maailmalla on liikkeellä sekä niihin aloihin joilla erityisesti tarvitaan työvoimaa. Tarvitaan selkeä ajatus siitä, minkälaisia tekijöitä Suomi tarvitsee. Ja sitten pitää alkaa aktiivisesti rakentamaan ohjelmaa, jolla sitä työvoimaa saadaan Suomeen houkuteltua.


www.valtteriaaltonen.fi
 

]]>
27 http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245027-tyoperaisen-maahanmuuton-saatavuusharkinnasta#comments Kotimaa Maahanmuutto Saatavuusharkinta Suomen talouspolitiikka Thu, 26 Oct 2017 05:36:31 +0000 Valtteri Aaltonen http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245027-tyoperaisen-maahanmuuton-saatavuusharkinnasta
Tarveharkinnan poisto tuhoaa suomalaisten työpaikat http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244985-tarveharkinnan-poisto-tuhoaa-suomalaisten-tyopaikat <p>Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa on tänään käsittelyssä työvoiman tarveharkinnan poistava lakialoite (Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 73 &sect;:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2017.aspx"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2017.aspx</u></a> ). Tarveharkinnan poisto tarkoittaa sitä, että Suomeen luodaan pysyvät halpatyövoimamarkkinat. Koska tämän lakialoitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa, se menee hyvin todennäköisesti läpi eduskunnassa.&nbsp;Kun Suomeen tuleva halpatyöntekijä ottaa työn vastaan, vasemmistopuolueet näkevät tämän mahdollisuutena parantaa maailmaa. Oikeistopuolueet iloitsevat halvasta työvoimasta. Perussuomalaiset eivät iloitse tarveharkinnan poistosta. Kyseessä on vuosituhannen häikäilemättömin lakialoite, jolla suomalaiset työntekijät syrjäytetään pysyvään työttömyyteen ja taloudelliseen kurjuuteen omassa maassaan. Tämä tulee koskemaan nopeassa ajassa kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Suomessa ei ole työvoimapulaa kuin muutamissa avaintehtävissä. Heidän palkkaamisensa EU ja ETA alueiden ulkopuolelta ei ole nytkään ongelma, kuten Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on facebook-sivullaan muistuttanut: &rdquo; Saatavuusharkinnan poistamista perustellaan usein sillä, että &rdquo;Suomi tarvitsee osaajia&rdquo;. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että esimerkiksi erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten yli- tai keskijohdossa toimivat henkilöt on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta&rdquo;.</p><p>Nämä nykyisin tarveharkinnan ulkopuolella olevat henkilöt eivät aiheuta samanlaisia kustannuksia veronmaksajille, kuin tilanteessa, jossa koko työvoima on vapautettu tarveharkinnasta. Monella suomalaisella alalla yleistyy lisäksi englannin kieli työpaikan pääkielenä, mikä vähentää entisestään ulkomaalaisten työntekijöiden motivaatiota opiskella Suomea. Jos englannin kieltä työpaikan pääkielenä laajennetaan uusille toimialoille, tämä luo jalustan tarveharkinnan poistamisella ja halpatyövoima voi näin vyöryä ovista ja ikkunoista tänne meidän koti-Suomeen. Samaan aikaan&nbsp;julkisuudessa käydään keskustelua, jossa suomalaisten sosiaaliturvaa vaaditaan osallistavammaksi ja suomalaisia työttömiä syyllistetään milloin mistäkin. Keskustelu suomalaisten sosiaaliturvan osallistamisesta on erittäin kyseenalaista tilanteessa, jossa vaikuttaa vahvasti siltä, että suomalaisia ei enää &quot;liian kalliina&quot; työntekijöinä ylipäätään enää haluta töihin.&nbsp;Jos tarveharkinta poistetaan, tämä avaa pysyvän kanavan laittomalle siirtolaisuudelle tulla Suomeen. Silloin suomalaisia ei enää &rdquo;liian kalliina&rdquo; tarvita, ja meidät syrjäytetään omassa kotimaassamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa on tänään käsittelyssä työvoiman tarveharkinnan poistava lakialoite (Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2017.aspx ). Tarveharkinnan poisto tarkoittaa sitä, että Suomeen luodaan pysyvät halpatyövoimamarkkinat. Koska tämän lakialoitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa, se menee hyvin todennäköisesti läpi eduskunnassa. Kun Suomeen tuleva halpatyöntekijä ottaa työn vastaan, vasemmistopuolueet näkevät tämän mahdollisuutena parantaa maailmaa. Oikeistopuolueet iloitsevat halvasta työvoimasta. Perussuomalaiset eivät iloitse tarveharkinnan poistosta. Kyseessä on vuosituhannen häikäilemättömin lakialoite, jolla suomalaiset työntekijät syrjäytetään pysyvään työttömyyteen ja taloudelliseen kurjuuteen omassa maassaan. Tämä tulee koskemaan nopeassa ajassa kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Suomessa ei ole työvoimapulaa kuin muutamissa avaintehtävissä. Heidän palkkaamisensa EU ja ETA alueiden ulkopuolelta ei ole nytkään ongelma, kuten Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on facebook-sivullaan muistuttanut: ” Saatavuusharkinnan poistamista perustellaan usein sillä, että ”Suomi tarvitsee osaajia”. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että esimerkiksi erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten yli- tai keskijohdossa toimivat henkilöt on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta”.

Nämä nykyisin tarveharkinnan ulkopuolella olevat henkilöt eivät aiheuta samanlaisia kustannuksia veronmaksajille, kuin tilanteessa, jossa koko työvoima on vapautettu tarveharkinnasta. Monella suomalaisella alalla yleistyy lisäksi englannin kieli työpaikan pääkielenä, mikä vähentää entisestään ulkomaalaisten työntekijöiden motivaatiota opiskella Suomea. Jos englannin kieltä työpaikan pääkielenä laajennetaan uusille toimialoille, tämä luo jalustan tarveharkinnan poistamisella ja halpatyövoima voi näin vyöryä ovista ja ikkunoista tänne meidän koti-Suomeen. Samaan aikaan julkisuudessa käydään keskustelua, jossa suomalaisten sosiaaliturvaa vaaditaan osallistavammaksi ja suomalaisia työttömiä syyllistetään milloin mistäkin. Keskustelu suomalaisten sosiaaliturvan osallistamisesta on erittäin kyseenalaista tilanteessa, jossa vaikuttaa vahvasti siltä, että suomalaisia ei enää "liian kalliina" työntekijöinä ylipäätään enää haluta töihin. Jos tarveharkinta poistetaan, tämä avaa pysyvän kanavan laittomalle siirtolaisuudelle tulla Suomeen. Silloin suomalaisia ei enää ”liian kalliina” tarvita, ja meidät syrjäytetään omassa kotimaassamme.

]]>
6 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244985-tarveharkinnan-poisto-tuhoaa-suomalaisten-tyopaikat#comments Maahanmuutto Politiikka Tarveharkinta Työelämä Työpaikat Wed, 25 Oct 2017 08:14:28 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244985-tarveharkinnan-poisto-tuhoaa-suomalaisten-tyopaikat
Onko maahanmuutto uhka liberaalille yhteiskunnalle? http://eerohaapalehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244926-onko-maahanmuutto-uhka-liberaalille-yhteiskunnalle <p>Facebookista on Liberaalimafia-niminen ryhmä, jonne linkitettiin viime yönä Image-lehden <a href="http://www.image.fi/image-lehti/nuoret-radikaalit">juttu</a> vuodelta 2012. Jutussa kerrottiin aika osuvasti siitä millainen sekalainen sirkus tuo liberaalimafiaksi itseään kutsuva ryhmä oikein on. Tai oikeammin: mitä ryhmä oli vuonna 2012. Tänä vuonna liberaalimafiassa käytävä keskustelu näyttää nimittäin täysin erilaiselta kuin mitä se oli 5 vuotta sitten. Image-lehden jutussa ei mainita maahanmuuttoa sanallakaan. Eikä ihme, koska siitä ei silloin keskusteltu. Yksittäisiä hassuttelijoita lukuunottamatta kukaan kyseisessä ryhmässä ei väittänyt että maahanmuutto on uhka liberalismille. Nykyisin kyseisessä ryhmässä käytävässä keskustelussa tällaisia kommentteja tulee päivittäin, ja vastaava ajattelu heijastuu karkeasti arvioituna 80% annetuista kommenteista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Liberaalimafiassa näkyvä ilmiö on rantautunut meille sieltä mistä kaikki muukin, eli yhdysvalloista. Siellä lukuisat aiemmin yksilöiden vapautta ja oikeuksia ajavat liikkeet ovat evolvoituneet voimakkaan maahanmuuttovastaisiksi. Rajat halutaan sulkea ja länsimaista sosialismia suojella. Olen seurannut keskustelua kummaksuen. Fiksuina pitämäni ihmiset tekevät mitä kummallisimpia argumentaatiakikkailuja esittääkseen &quot;rationaalisia argumentteja&quot; mitä ilmeisimpänä motiivina päästä eroon erilaisistä ihmisistä täällä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta pohditaan tuota otsikon ajatusta. Onko maahanmuutto uhka liberaalille yhteiskunnalle?</p><p>&nbsp;</p><p>Länsimaihin muuttaa tällä hetkellä paljon ihmisiä jotka eivät ole kasvaneet samanlaiseen arvomaailmaan kuin me. Mutta ovatko ne uhka liberalismille? Ja isoin kysymys itselleni: ollaanko länsimaissa kantaväestön toimesta jotenkin historiallisesti täysin sisäistetty &quot;liberaalit arvot&quot;? </p><p>Yksilönvapaus ja markkinatalouden ymmärrys on kyllä viimeaikoina merkittävästi lisääntynyt. Vaan silti itse koen kasvaneeni melkoisen sosialistiseen yhteiskuntaan. Äidinmaidossa olen omaksunut aateperinnön, jossa hyvinvointivaltio on pyhä, valtiota tarvitaan ja välittäminen on ulkoistettu julkiseksi tehtäväksi. Toki kapinoin sisäisesti tätä vastaan, mutta kyllä tämä syvälle on pureutunut.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Liberalismia, jossa valtioiden rajat poistetaan (tai pidetään auki) kritisoidaan tyypillisesti &quot;kuka maksaa laskun?&quot; -tyyppisellä retoriikalla.&nbsp;Liberaalista näkökulmasta minun ei ymmärtääkseni pitäisi pakotettuna maksaa sen enempää Suomessa syntyneiden ihmisten laskuja? Eikö liberaaliratkaisu olisi ajaa julkista sektoria alas, eikä laittaa rajoja kiinni sen suojelemiseksi? Jotenkin tuo nykyisten &quot;liberaalien/libertaarien&quot; liikkeiden piirissä tapahtuva argumentointi avoimien rajojen aiheuttamista kustannuksista kuulostaa enemmänkin Neuvostoliitolta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Erityisesti muslimimaista tuleva maahanmuutto koetaan usein uhkana liberaaleille arvoille. On erittäin totta, että näissä kulttuureissa on paljon sellaisia piirteitä jotka eivät sovi liberaaliin arvomaailmaan.&nbsp; Ja kieltämättä,&nbsp;tuntuu aikas mahdottomalta tehtävältä lähteä valistamaan ihmisiä islamista liberalismin tielle. Vaan lopulta kun pohtii, niin paljon myös liberalismille elintärkeitä elementtejä löytyy islamin perusarvoista. Esimerkiksi se että jokainen on moraalisesti velvoitettu vapaaehtoisesti auttamaan kaikkia hädässä olevia sekä lahjoittamaan varojaan toisten auttamiseen. Länsimaisten sosialismien sijaan muslimimaissa toisten auttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p>Jos puhutaan siitä mikä on suurin uhka liberalismille, niin näen tämän nykyisen maahanmuuttajavastaisuuden (huom: eri asia kuin maahanmuuttovastaisuus) sellaisena. Suvaitsevaisuus ja välittäminen kun ovat toimivan liberaalin yhteiskunnan peruspilari. Jos ihmiset eivät hyväksy kaikkia kanssakulkijoita sellaisina kuin he ovat ja lisäksi vapaaehtoisesti auta heikompiosaisia, niin aidosti yksilöiden vapauteen pohjautuva yhteiskunta ei koskaan toimi.&nbsp;Ainoa tie liberalismiin on usko, valistaminen ja välittäminen.&nbsp;&nbsp;If you give up a little liberty to gain a little security will deserve neither and lose both.- Benjamin Franklin&nbsp;&nbsp;&nbsp;<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Facebookista on Liberaalimafia-niminen ryhmä, jonne linkitettiin viime yönä Image-lehden juttu vuodelta 2012. Jutussa kerrottiin aika osuvasti siitä millainen sekalainen sirkus tuo liberaalimafiaksi itseään kutsuva ryhmä oikein on. Tai oikeammin: mitä ryhmä oli vuonna 2012. Tänä vuonna liberaalimafiassa käytävä keskustelu näyttää nimittäin täysin erilaiselta kuin mitä se oli 5 vuotta sitten. Image-lehden jutussa ei mainita maahanmuuttoa sanallakaan. Eikä ihme, koska siitä ei silloin keskusteltu. Yksittäisiä hassuttelijoita lukuunottamatta kukaan kyseisessä ryhmässä ei väittänyt että maahanmuutto on uhka liberalismille. Nykyisin kyseisessä ryhmässä käytävässä keskustelussa tällaisia kommentteja tulee päivittäin, ja vastaava ajattelu heijastuu karkeasti arvioituna 80% annetuista kommenteista. 

 

Liberaalimafiassa näkyvä ilmiö on rantautunut meille sieltä mistä kaikki muukin, eli yhdysvalloista. Siellä lukuisat aiemmin yksilöiden vapautta ja oikeuksia ajavat liikkeet ovat evolvoituneet voimakkaan maahanmuuttovastaisiksi. Rajat halutaan sulkea ja länsimaista sosialismia suojella. Olen seurannut keskustelua kummaksuen. Fiksuina pitämäni ihmiset tekevät mitä kummallisimpia argumentaatiakikkailuja esittääkseen "rationaalisia argumentteja" mitä ilmeisimpänä motiivina päästä eroon erilaisistä ihmisistä täällä. 

 

Mutta pohditaan tuota otsikon ajatusta. Onko maahanmuutto uhka liberaalille yhteiskunnalle?

 

Länsimaihin muuttaa tällä hetkellä paljon ihmisiä jotka eivät ole kasvaneet samanlaiseen arvomaailmaan kuin me. Mutta ovatko ne uhka liberalismille? Ja isoin kysymys itselleni: ollaanko länsimaissa kantaväestön toimesta jotenkin historiallisesti täysin sisäistetty "liberaalit arvot"?

Yksilönvapaus ja markkinatalouden ymmärrys on kyllä viimeaikoina merkittävästi lisääntynyt. Vaan silti itse koen kasvaneeni melkoisen sosialistiseen yhteiskuntaan. Äidinmaidossa olen omaksunut aateperinnön, jossa hyvinvointivaltio on pyhä, valtiota tarvitaan ja välittäminen on ulkoistettu julkiseksi tehtäväksi. Toki kapinoin sisäisesti tätä vastaan, mutta kyllä tämä syvälle on pureutunut. 

 

Liberalismia, jossa valtioiden rajat poistetaan (tai pidetään auki) kritisoidaan tyypillisesti "kuka maksaa laskun?" -tyyppisellä retoriikalla. Liberaalista näkökulmasta minun ei ymmärtääkseni pitäisi pakotettuna maksaa sen enempää Suomessa syntyneiden ihmisten laskuja? Eikö liberaaliratkaisu olisi ajaa julkista sektoria alas, eikä laittaa rajoja kiinni sen suojelemiseksi? Jotenkin tuo nykyisten "liberaalien/libertaarien" liikkeiden piirissä tapahtuva argumentointi avoimien rajojen aiheuttamista kustannuksista kuulostaa enemmänkin Neuvostoliitolta. 

 

Erityisesti muslimimaista tuleva maahanmuutto koetaan usein uhkana liberaaleille arvoille. On erittäin totta, että näissä kulttuureissa on paljon sellaisia piirteitä jotka eivät sovi liberaaliin arvomaailmaan.  Ja kieltämättä, tuntuu aikas mahdottomalta tehtävältä lähteä valistamaan ihmisiä islamista liberalismin tielle. Vaan lopulta kun pohtii, niin paljon myös liberalismille elintärkeitä elementtejä löytyy islamin perusarvoista. Esimerkiksi se että jokainen on moraalisesti velvoitettu vapaaehtoisesti auttamaan kaikkia hädässä olevia sekä lahjoittamaan varojaan toisten auttamiseen. Länsimaisten sosialismien sijaan muslimimaissa toisten auttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. 

 

Jos puhutaan siitä mikä on suurin uhka liberalismille, niin näen tämän nykyisen maahanmuuttajavastaisuuden (huom: eri asia kuin maahanmuuttovastaisuus) sellaisena. Suvaitsevaisuus ja välittäminen kun ovat toimivan liberaalin yhteiskunnan peruspilari. Jos ihmiset eivät hyväksy kaikkia kanssakulkijoita sellaisina kuin he ovat ja lisäksi vapaaehtoisesti auta heikompiosaisia, niin aidosti yksilöiden vapauteen pohjautuva yhteiskunta ei koskaan toimi. Ainoa tie liberalismiin on usko, valistaminen ja välittäminen. 
 
If you give up a little liberty to gain a little security will deserve neither and lose both.
- Benjamin Franklin 
 
 
]]>
6 http://eerohaapalehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244926-onko-maahanmuutto-uhka-liberaalille-yhteiskunnalle#comments Liberalismi Libertarismi Maahanmuutto Tue, 24 Oct 2017 06:42:06 +0000 Eero Haapalehto http://eerohaapalehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244926-onko-maahanmuutto-uhka-liberaalille-yhteiskunnalle
Joulukulkueiden karu kohtalo http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244898-joulukulkueiden-karu-kohtalo <p>Suomalaisille alkaa vähitellen valjeta, mitä viime vuosien holtiton maahanmuutto todellisuudessa tarkoittaa.</p><p><a href="http://www.aamuposti.fi/artikkeli/571619-joulukulkueet-vaarassa-uudet-turvamaarayset-liikaa-jarjestajille-hyvinkaalla">Aamuposti uutisoi joulukulkueiden olevan vaarassa.</a> Koska kulkueet ovat helppo kohde autoileville terroristeille, niitä ei saa enää järjestää ilman mittavia turvajärjestelyitä. Siihen ei kaikilla ole varaa, joten kulkueita joudutaan typistämään tai perumaan kokonaan.</p><p>Samaa asiaa ilmentävät myös muihin yleisötapahtumiin ilmestyneet betoniesteet ja rekat, joilla alue joudutaan rajaamaan.</p><p>Maahanmuuttokriittiset ovat varoitelleet jo pitkään siitä, kuinka Suomen turvallisuustilanne tulee heikentymään jos holtitonta maahanmuuttajien vastaanottamista jatketaan. Jälleen kerran todellisuus osoittaa heidän olleen oikeassa.</p><p>Mutta suvaitsevaiset eivät tietenkään halua kantaa minkäänlaista vastuuta asiasta. Anteeksipyyntöäkään tuskin on tulossa, vaikka syytä olisi. Tästä varoitelleita ihmisiä on säälimättömästi ja järjestelmällisesti demonisoitu syyttäen heitä ksenofobeiksi, rasisteiksi ja natseiksi.</p><p><strong>Suomalaisten vain oletetaan alistuvan kohtaloonsa ja opettelevan elämään yhteiskunnassa, jossa jopa joulukulkueisiin osallistuvat lapset ovat hengenvaarassa.</strong></p><p>Sen sijaan, että ongelman juurisyyhyn paneuduttaisiin, pyritään vain vähentämään iskujen määrää tai vaikutusta hankaloittamalla niitä.</p><p>Se ei kuitenkaan ratkaise mitään, sillä terroristit ovat osoittaneet olevansa valmiita käyttämään mitä tahansa taktiikkaa, joka vain toimii. Tavallisten aseiden ja räjähteiden lisäksi käytetään autoja ja lentokoneita. Mikä tahansa kelpaa, kunhan sillä saadaan vääräuskoisia hengiltä. Kun yksi keino neutraloidaan, käytetään vähän mielikuvitusta ja keksitään toinen.</p><p>Minua ainakin tällainen tilanne suoraan sanottuna vituttaa. En halua elää yhteiskunnassa, jossa terrori-iskujen uhka on realistinen. Enkä halua elää yhteiskunnassa, jossa poliitikot eivät kanna millään tavoin vastuuta terrori-iskujen uhkaa lisänneestä politiikastaan. Niillä selkärangattomilla lurjuksilla ei ole edes pokkaa myöntää tehneensä jotain väärää.</p><p>Satavuotiaan Suomen tulevaisuus ei näytä kovin iloiselta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisille alkaa vähitellen valjeta, mitä viime vuosien holtiton maahanmuutto todellisuudessa tarkoittaa.

Aamuposti uutisoi joulukulkueiden olevan vaarassa. Koska kulkueet ovat helppo kohde autoileville terroristeille, niitä ei saa enää järjestää ilman mittavia turvajärjestelyitä. Siihen ei kaikilla ole varaa, joten kulkueita joudutaan typistämään tai perumaan kokonaan.

Samaa asiaa ilmentävät myös muihin yleisötapahtumiin ilmestyneet betoniesteet ja rekat, joilla alue joudutaan rajaamaan.

Maahanmuuttokriittiset ovat varoitelleet jo pitkään siitä, kuinka Suomen turvallisuustilanne tulee heikentymään jos holtitonta maahanmuuttajien vastaanottamista jatketaan. Jälleen kerran todellisuus osoittaa heidän olleen oikeassa.

Mutta suvaitsevaiset eivät tietenkään halua kantaa minkäänlaista vastuuta asiasta. Anteeksipyyntöäkään tuskin on tulossa, vaikka syytä olisi. Tästä varoitelleita ihmisiä on säälimättömästi ja järjestelmällisesti demonisoitu syyttäen heitä ksenofobeiksi, rasisteiksi ja natseiksi.

Suomalaisten vain oletetaan alistuvan kohtaloonsa ja opettelevan elämään yhteiskunnassa, jossa jopa joulukulkueisiin osallistuvat lapset ovat hengenvaarassa.

Sen sijaan, että ongelman juurisyyhyn paneuduttaisiin, pyritään vain vähentämään iskujen määrää tai vaikutusta hankaloittamalla niitä.

Se ei kuitenkaan ratkaise mitään, sillä terroristit ovat osoittaneet olevansa valmiita käyttämään mitä tahansa taktiikkaa, joka vain toimii. Tavallisten aseiden ja räjähteiden lisäksi käytetään autoja ja lentokoneita. Mikä tahansa kelpaa, kunhan sillä saadaan vääräuskoisia hengiltä. Kun yksi keino neutraloidaan, käytetään vähän mielikuvitusta ja keksitään toinen.

Minua ainakin tällainen tilanne suoraan sanottuna vituttaa. En halua elää yhteiskunnassa, jossa terrori-iskujen uhka on realistinen. Enkä halua elää yhteiskunnassa, jossa poliitikot eivät kanna millään tavoin vastuuta terrori-iskujen uhkaa lisänneestä politiikastaan. Niillä selkärangattomilla lurjuksilla ei ole edes pokkaa myöntää tehneensä jotain väärää.

Satavuotiaan Suomen tulevaisuus ei näytä kovin iloiselta.

]]>
21 http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244898-joulukulkueiden-karu-kohtalo#comments Maahanmuutto Terrorismi Mon, 23 Oct 2017 14:58:56 +0000 Samuli Pahalahti http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244898-joulukulkueiden-karu-kohtalo
Turvapaikanhakijat = "aito" ongelma? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244782-turvapaikanhakijat-aito-ongelma <p>Sampo Terho esitti tänään AamuTV:ssä ratkaisun ongelmaan. Hän totesi, että laittomasta maahanmuutosta saadaan laillista muuttamalla lakia. Säädetään vaan kaikki maahanmuutto lailliseksi. Ei hän sitä niin tarkoittanut. Hän vaan vastasi toimittajan kysymykseen.</p><p>Entä sitten työttömyys. Yritykset saava halpaa työvoimaa, halpatyövoimaa, maahanmuuttajista, jotka usein ovat syntyneet &quot;1.1.&quot; kuten SoTe keskusteluissa on tullut selväksi. Ei siinä mitään, kukin olkoon syntynyt koska tykkää. Sen sijaan ongelmaksi on tullut palkanmaksu: miten maksaa palkkaa henkilölle &quot;jota ei ole&quot;? Henkilölle joka ei siis voi saada pankkitiliä.</p><p>Onhan toki tuokin jo ratkaistu. Olematon henkilö ei voi saada pankkitiliä. Sen sijaan ministeriö tukee systeemiä jolla palkka voidaan maksaa kortille - samanlainen on vangeilla käytössä. Hyvä, vaan entä verot?</p><p>Hyvä siis, että Suomi tuollakin tavalla tukee &quot;alipalkattujen&quot; pakolaisten työllistämistä. Ehkä jonkun suomalaisen pitäisi ne työt tehdä ellei olisi noita maahanmuuttajia. Voisiko suomalainen saada samanlaisen kortin tyyliin: en tiedä kuka olen, maksa palkka tälle kortille? Tottakai se onnistuu - häh?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sampo Terho esitti tänään AamuTV:ssä ratkaisun ongelmaan. Hän totesi, että laittomasta maahanmuutosta saadaan laillista muuttamalla lakia. Säädetään vaan kaikki maahanmuutto lailliseksi. Ei hän sitä niin tarkoittanut. Hän vaan vastasi toimittajan kysymykseen.

Entä sitten työttömyys. Yritykset saava halpaa työvoimaa, halpatyövoimaa, maahanmuuttajista, jotka usein ovat syntyneet "1.1." kuten SoTe keskusteluissa on tullut selväksi. Ei siinä mitään, kukin olkoon syntynyt koska tykkää. Sen sijaan ongelmaksi on tullut palkanmaksu: miten maksaa palkkaa henkilölle "jota ei ole"? Henkilölle joka ei siis voi saada pankkitiliä.

Onhan toki tuokin jo ratkaistu. Olematon henkilö ei voi saada pankkitiliä. Sen sijaan ministeriö tukee systeemiä jolla palkka voidaan maksaa kortille - samanlainen on vangeilla käytössä. Hyvä, vaan entä verot?

Hyvä siis, että Suomi tuollakin tavalla tukee "alipalkattujen" pakolaisten työllistämistä. Ehkä jonkun suomalaisen pitäisi ne työt tehdä ellei olisi noita maahanmuuttajia. Voisiko suomalainen saada samanlaisen kortin tyyliin: en tiedä kuka olen, maksa palkka tälle kortille? Tottakai se onnistuu - häh?

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244782-turvapaikanhakijat-aito-ongelma#comments Laiton maahanmuutto Maahanmuutto Pakolainen Pakolaisuus Turvapaikka Sat, 21 Oct 2017 07:43:59 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244782-turvapaikanhakijat-aito-ongelma
Onneksi joku kirjoittaa maahanmuutosta älykkäästi perustellen. http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244619-onneksi-joku-kirjoittaa-maahanmuutosta-alykkaasti-perustellen <p>Hämmästyn aina positiiviseti kun eksyn lukemaan maahanmuutosta älykkäästi ja perustellusti kirjoitettua tekstiä. Suvaitsevaiston öyhötys ampuu aina niin lujaa ohi ja yli, että niitä tekstejä on todella vaikea olla lukematta ilman useampia syviä hukauksia tai pään pudisteluita. Propseja ei saa myös se toinenkaan ääripään öyhötys, mutta olen kyllä havainnut että siellä sentään jotakin ihan varteenotettavia pointtejakin monesti tulee muun tekstin lomassa.<br /><br />Tämä lukemani teksti oli kirjoitettu perusteluineen erittäin hyvin joten minun on oikeastaan vaikea siitä muuta sanoa kuin olen hämmästynyt ja oloni on hieman positiivinen, koska mitä useampi päättäjä tämän lukisi ajatuksella, paneutuisi siihen ja toteuttaisi tekstissä mainittuja asioita, olisi mailma taas parempi ja järkevämpi paikka.<br /><br />Otappa hyvä asento ja paneudu tekstiin ajatuksella.<br /><br /><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-kanniainen-hyvinvointiyhteiskunta-ja-vapaa-maahanmuutto-ovat-kestamaton-yhdistelma/" title="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-kanniainen-hyvinvointiyhteiskunta-ja-vapaa-maahanmuutto-ovat-kestamaton-yhdistelma/">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-kanniainen-hyvinvoin...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hämmästyn aina positiiviseti kun eksyn lukemaan maahanmuutosta älykkäästi ja perustellusti kirjoitettua tekstiä. Suvaitsevaiston öyhötys ampuu aina niin lujaa ohi ja yli, että niitä tekstejä on todella vaikea olla lukematta ilman useampia syviä hukauksia tai pään pudisteluita. Propseja ei saa myös se toinenkaan ääripään öyhötys, mutta olen kyllä havainnut että siellä sentään jotakin ihan varteenotettavia pointtejakin monesti tulee muun tekstin lomassa.

Tämä lukemani teksti oli kirjoitettu perusteluineen erittäin hyvin joten minun on oikeastaan vaikea siitä muuta sanoa kuin olen hämmästynyt ja oloni on hieman positiivinen, koska mitä useampi päättäjä tämän lukisi ajatuksella, paneutuisi siihen ja toteuttaisi tekstissä mainittuja asioita, olisi mailma taas parempi ja järkevämpi paikka.

Otappa hyvä asento ja paneudu tekstiin ajatuksella.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-kanniainen-hyvinvointiyhteiskunta-ja-vapaa-maahanmuutto-ovat-kestamaton-yhdistelma/

]]>
47 http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244619-onneksi-joku-kirjoittaa-maahanmuutosta-alykkaasti-perustellen#comments Haittamaahanmuutto Maahanmuuton kustannukset Maahanmuutto Ratkaisumalli Tue, 17 Oct 2017 21:17:35 +0000 Juhani Piri http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244619-onneksi-joku-kirjoittaa-maahanmuutosta-alykkaasti-perustellen
Minä myös olen saaliseläin – vapaata riistaa http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244594-mina-myos-olen-saaliselain-vapaata-riistaa <p>#Metoo</p><p>Viisivuotiaina karkasimme luvalliselta muutaman korttelin alueelta, jolla ei tarvinnut ylittää muuta tietä kuin asuintalojen pihoihin menevä. Menimme ison kadun reunaan, katsoimme tarkkaan molempiin suuntiin, epäröimme ja katsoimme uudestaan. Sitten ryntäsimme tytöissä toiselle puolelle. Seisoimme vähän aikaa siellä suojatien reunassa, kunnes taas autottomalla hetkellä palasimme takaisin &rdquo;turva-alueelle&rdquo;.</p><p>Vuonna 1958 autoliikenne ei ollut kovin vilkasta Järvenpään kauppalan keskustassa, ja oli vielä vuosikausia sen ensimmäisen pääkadun asfaltointiin. Tulimme kotipihaan jatkamaan leikkejä. Myöhemmin kotona isä ja äiti pitivät minulle ankaran puhuttelun. Naapurin setä oli käynyt kertomassa nähneensä kaksi talon pikkutyttöä kadun väärällä puolella. Mekin olimme nähneet hänet, mutta koska hän meni menojaan tien toista laitaa meistä piittaamatta, luulimme, ettei hän ollut huomannut meitä. Jo silloin aloin ihmetellä, miksei se aikuinen setä tullut torumaan meitä lapsia ja huolehtinut, että pääsisimme turvallisesti takaisin kotinurkille. Kanteli vain vanhemmille. En tullut tietämään, saiko toinen tyttö samanmoiset moitteet.</p><p>Kurittomia pikkuneitejä ei kukaan ahdistellut &ndash; ennen vanhempien aiheellista nuhtelua. Varmaan jo tuolloin olin oppinut tietämään, että kun tultiin asemanmäkeä alas junamatkalta, tien poskessa lorvaili juoppojengi, joka saattoi huudella rumia ohikulkijoille. Kerran pahalta haiseva setä astui meitä kohti ja tahtoi silittää tukkaani. Vanhempani astuivat väliin ja tempaisivat minut suojaansa, niin että miehen sormenpäät ehtivät vain hipaista hiuksiani. Inhon väristyksen muisto elää silti vahvana mielessäni. Samaa tehtiin omalle tyttärelleni &ndash; ja hänen lapsilleen. Suomalaisen viinaveljeskunnan katkeamaton perinne? Kun sain kulkea yksin junalla, osasin aina ottaa spurtin kännikalojen ohi ja säästyin käsiksi käymiseltä. Huutelut olivat mitä moninaisimpia.</p><p>* * *</p><p>Vietin kesälomani mummulassa Tuusulan Jokelan kylässä, kymmenen minuutin junamatkan päässä kotoa. Kerran 12-vuotiaana menin uimaan Jokelan lammelle kivenheiton päähän koulusta, jossa kouluampuja surmasi kahdeksan oppilasta ja opettajaa sekä itsensä syksyllä 2007. Lammesta käytettiin yleisemmin nimeä Kuolemankuoppa, joskus siihen hukkuneiden lasten muistoksi. Kun olin vasta päässyt veteen, muut uimassa olevat tytöt ryntäsivät sieltä hiekkarannalle ja varoittivat minuakin paikalle tulleesta isosta pojasta. Uimahoususilleen riisuutuvia poikia oli kolme tai neljä, mutta tytöt nimesivät vain yhden varottavaksi. En tuntenut 14&ndash;15-vuotiaita kavereita, ja ajattelin, etteivät he nyt sentään kai yrittäisi hukuttaa uimassa olijaa, enkä noussut vedestä. Päätin vain varalta uida niin matalassa, että jalat ottavat pohjaan.</p><p>Pojat tulivat veteen ja uiskentelivat sopivalla, ei häiritsevällä etäisyydellä minusta. Se kammottu jätkä kääntyi yhtäkkiä minuun päin, kun uin sammakkoa, ja sukelsi alleni. Luulin hänen aikovan käyttää minua apuna sukellusharjoituksessaan ja sujahtaa alitseni, enkä säikähtänyt. Sankari sukelsikin altani, mutta mennessään hän työnsi kätensä haaroväliini ja kouri sieltä sormillaan. Säntäsin vauhkona rannalle. Sinä kesänä taisin sitten käydä uimassa vain parin kilometrin päässä olevalla toisella lammikolla, savikuopalla nimeltä Saffari. Minut valtaa likaisen tahmainen tuntemus edelleen muistaessani aggressiivisen toisen sukupuolen edustajan sormien kosketusta uimapukuni ulkopuoleen sieltä, mistä ei ollut lupa.</p><p>Uima-ahdistelu ei ehkä ollut ensimmäinen kokemani varsinainen seksuaalinen häirintä. Kaduillakin eri-ikäiset miehet alkoivat kähmiä minua ollessani 12-vuotias. Järjestelmällisen seksuaalisen väkivallan uhriksi jouduin 13-vuotiaana, kun olin muuttanut asumaan leskeksi jääneen mummini luokse Jokelaan. Lähellä asuva alkoholiongelmainen mies tuntui suorastaan kyttäävän minua, kun astelin muutaman sadan metrin matkaa kyliltä tai rautatieasemalta mummulaan. Hän yritti halata ja lääppiä, vakuutti haluavansa mennä kanssani naimisiin. Mummi tiesi kertoa, että äijällä oli vaimo ja liuta lapsia kotonaan.</p><p>En voinut ymmärtää, että joku nainen voi elää sellaisen hyypiön kanssa, mennä sänkyyn hänen viereensä. Kuinka lapsia saattoi syntyä yhä lisää perheeseen? Käsittämättömintä minusta oli, että omat aikuiseni viittasivat kintaalla ahdistelulleni. Kerroin vanhemmille ja mummille &rdquo;kosiomiehestä&rdquo; odottaen empatiaa ja kanssasuuttumusta. Kysyin isältä, voisiko hän mennä sanomaan sille tyypille, ettei aikuisen sovi tehdä sillä lailla lapsen ikäiselle. Isä ynähti jotain epämääräistä ikään kuin ottamatta kantaa koko asiaan. Mummi, joka oli varsin tomera nainen, huitaisi häirintäni sivuun kuin itsestäänselvyytenä, jota nyt ilman muuta tapahtuu, naiselle. Hän oli syntynyt kohta Minna Canthin kuoltua 1800-luvun lopulla. Koin läheisteni ilmaisevan minulle suoraan, että mitäs tyttö kuljet kaverittomana yksin ja olet vammainen, etkä pysty juoksemaan tarpeeksi nopeasti karkuun...</p><p>En tiedä, joutuiko kähmijä-äijä laitokseen vai mihin, mutta se alentava kujanjuoksuni jatkui vain parin vuoden ajan. Kaikkialla muuallakin tuli tuhkatiheästi vastaan ivahuutoja ja häirintää. Eikä Suomessa 1960-luvulla juuri ulkomaalaistaustaiselta näyttäviä liikkunut.</p><p>* * *</p><p>Nuoruusaikoinani tuntui kuitenkin aivan turvalliselta kulkea liftaamalla pitkin maata. Kerran matkatessani kahden nuoren miehen kanssa pakettiauton etupenkillä Turusta Porin suuntaan heitettiin ronskiakin herjaa ja naurettiin makeasti. Ykskaks keskipaikalla istuja löi kämmenensä toiselle rinnalleni ja rutisti. Riuhdoin itseni irti ja vetäydyin ovea kohti. Koin sulkeutuvani kuin simpukka. Olin luullut juttelevani kahden kivan kaverin kanssa niitä näitä heidän tarjottuaan ystävällisesti kyydin. Eikä ollut siihen asti ollut rajaa, kuinka pitkälle lähisuhteeseen saattaisin sopivan tilaisuuden sattuessa jommankumman kanssa mennä &ndash; jos he olisivat kohdelleet minua ihmisarvoisesti.</p><p>Huoltoasemalle tankkaamaan poikettaessa en lähtenyt mukaan kahville, enkä kysynyt, olisivatko herrasmiehet tarjonneet. Painelin tien poskeen nostamaan peukaloani jatkomatkaa varten, vähän entistä enemmän varuillani ja sivistyneempää kyytijää toivoen. Joillakin myöhemmillä liftausreissuilla sattui pelottavampaakin, mutta selvisin onneksi naarmuitta eroon ikävästä seurasta.</p><p>Perheen perustamisen ja lapsen kanssa kuljettujen vuosien aikana sain olla enemmän rauhassa katuhäirinnältä, mutta joskus yksin liikkuessani kuulin kyllä entisenlaista haukkumista ja kohtasin fyysistäkin koskemattomuuden loukkaamista. Kun nivelrikkoni eteni ja onnuin vuosi vuodelta pahemmin, myös häirintä ja huutelu lisääntyivät. Arvonimet &rdquo;huora&rdquo; ja &rdquo;ämmä&rdquo; saivat rinnalleen &rdquo;invalidin&rdquo; ja &rdquo;linkuttajan&rdquo;. Niin nuoret pojanviikarit kuin kaikenikäiset humalaiset herrasmiehet kulkivat nauraa räkättäen rinnallani matkien könkkäämistäni. Päihtyneenä hoipertelijasta oli kai kivaa kokeilla, menenkö nurin, kun vähän kädellä tökkäisee. Menen minä.&nbsp; Ehkä tulee vielä aika, jolloin joku isänmaallisuuttaan tyrkkää pyörätuolini junan alle kestävyysvajeen vähentämiseksi.</p><p>* * *</p><p>Sanallinen ja lievä käsiksi käyminen jatkui noin siihen asti, että olin viisikymppinen, ilmeten useimmilla kerroilla, kun liikuin illansuussa tai myöhempään kaupunkitilassa. Sen omituinen väheneminen ja lähes lakkaaminen ei tapahtunut suoranaisesti joutuessani ottamaan liikkumisapuvälineitä käyttööni 1990-luvun lopulla, ja se tapahtui kuitenkin ennen muuttamistani pois ravintolakeskittymän vierestä vuonna 2005.</p><p>Tapahtuiko juuri vuosituhannen vaihteessa jokin muutos suomalaisessa mielenmaisemassa? Kotimaahamme &ndash; ainakin pääkaupunkiseudulle &ndash; oli tuolloin jo asettunut asumaan merkittävä määrä ei-suomalaissyntyiseltä näyttäviä ihmisiä. Kaappasikohan katupartioijien &rdquo;isänmaallinen kansanrintama&rdquo; nämä &rdquo;muukalaiset&rdquo; sijaissyyllisiksi? Johtiko se siihen, että suomalaissyntyiset miehet alkoivat oikeasti vältellä naisten ahdistelua? Eihän vaikuttaisi kovin uskottavalta, jos samat jätkät irvailisivat ja lääppisivät tuntemattomia maannaisiaan kadulla ollessaan pelkästään suomalaisten seurassa ja sitten alkaisivat urheasti &rdquo;puolustaa&rdquo; häirintänsä kohteita, kun näköpiiriin astelisi ulkomaalaisen näköistä miesväkeä.</p><p>Oli syy mikä tahansa, on hyvä jos naisten turvallisuus on parantunut. Kunhan se ei merkitse joidenkin muiden turvattomuuden lisääntymistä! Olen nähnyt kuvottavia tilanteita, joissa suomalainen &rdquo;tavismies&rdquo; alkaa väkivaltaisia eleitä tehden huoritella tai syytellä mielettömästi huntuun sonnustautunutta tai muuten vierasmaalaiselta vaikuttavaa naista julkisella paikalla tai kulkuneuvossa. Usein aggressioita suunnataan myös &ndash; tai jopa nimenomaan &ndash; rattaissa istuviin pieniin lapsiin. Olen myös kokenut, että urhoollinen &rdquo;suomalaisnaisten puolustaja&rdquo; vaikenee helposti ja häipyy häntä koipien välissä, jos häneltä vain ystävällisesti ja asiallisesti kysyy perusteluja väitteilleen. Siihen toimintaan toivoisin maanmiehiltäni löytyvän reippaasti rohkeutta.</p><p>Kirjailija Minna Canthkin toivoi toki aikoinaan &rdquo;naisrauhaa&rdquo;. Ei hän sitä halunnut saada suomalaissisarilleen joidenkin &rdquo;toisten&rdquo; naisten turvaa rajoittamalla ja lapsia pelottelemalla. <a href="http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/01/29/rajoja-vaaditaan-kiinni-minna-canthin-nimissa---mita-kirjailija-itse-sanoisi-asiasta">Etelä-Suomen Sanomat</a> haastatteli tammikuussa 2016 Canth-tutkija Minna Maijalaa, joka sanoi: &rdquo;1800-luvun lopulla jokainen nainen, joka liikkui yksin ulkona etenkin hämärällä, asettui alttiiksi julkeille ehdotuksille ja väkivallan uhalle. Canthin elinaikana, eli 1800-luvulla, naiset eivät saaneet kulkea ilman saattajaa. [&ndash; &ndash;] Tämä johtui kaksinaismoralismista, miehelle annettiin enemmän vapauksia kuin naiselle. Jos nainen rikkoi näitä sääntöjä ja liikkui ulkona sopimattomaan aikaan, ei ollut ajan käsityksen mukaan miehen vika, jos hän &rsquo;vietteli&rsquo; naisen.&rdquo;</p><p>Ja kuinka Suomessa joskus paheksuttiinkaan autoa ajavaa naista!</p><p>Minna Maijala toteaa: &rdquo;Meillä on ollut maailman parasta suhtautumista naisiin.&rdquo;<br />Ei mennä taaksepäin, ei eriytetä suhtautumista niihin ja näihin naisiin, miehiin, lapsiin, vanhuksiin, vaivaisiin, työtä paahtaviin tai työstä pois heitettyihin. Parannetaan edelleen suhtautumistamme, kohdataan toisemme ihmisarvoisina yksilöinä, pilkkaamatta, uhkaamatta ja rajoittamatta toistemme tilaa olla omana itsenään!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> #Metoo

Viisivuotiaina karkasimme luvalliselta muutaman korttelin alueelta, jolla ei tarvinnut ylittää muuta tietä kuin asuintalojen pihoihin menevä. Menimme ison kadun reunaan, katsoimme tarkkaan molempiin suuntiin, epäröimme ja katsoimme uudestaan. Sitten ryntäsimme tytöissä toiselle puolelle. Seisoimme vähän aikaa siellä suojatien reunassa, kunnes taas autottomalla hetkellä palasimme takaisin ”turva-alueelle”.

Vuonna 1958 autoliikenne ei ollut kovin vilkasta Järvenpään kauppalan keskustassa, ja oli vielä vuosikausia sen ensimmäisen pääkadun asfaltointiin. Tulimme kotipihaan jatkamaan leikkejä. Myöhemmin kotona isä ja äiti pitivät minulle ankaran puhuttelun. Naapurin setä oli käynyt kertomassa nähneensä kaksi talon pikkutyttöä kadun väärällä puolella. Mekin olimme nähneet hänet, mutta koska hän meni menojaan tien toista laitaa meistä piittaamatta, luulimme, ettei hän ollut huomannut meitä. Jo silloin aloin ihmetellä, miksei se aikuinen setä tullut torumaan meitä lapsia ja huolehtinut, että pääsisimme turvallisesti takaisin kotinurkille. Kanteli vain vanhemmille. En tullut tietämään, saiko toinen tyttö samanmoiset moitteet.

Kurittomia pikkuneitejä ei kukaan ahdistellut – ennen vanhempien aiheellista nuhtelua. Varmaan jo tuolloin olin oppinut tietämään, että kun tultiin asemanmäkeä alas junamatkalta, tien poskessa lorvaili juoppojengi, joka saattoi huudella rumia ohikulkijoille. Kerran pahalta haiseva setä astui meitä kohti ja tahtoi silittää tukkaani. Vanhempani astuivat väliin ja tempaisivat minut suojaansa, niin että miehen sormenpäät ehtivät vain hipaista hiuksiani. Inhon väristyksen muisto elää silti vahvana mielessäni. Samaa tehtiin omalle tyttärelleni – ja hänen lapsilleen. Suomalaisen viinaveljeskunnan katkeamaton perinne? Kun sain kulkea yksin junalla, osasin aina ottaa spurtin kännikalojen ohi ja säästyin käsiksi käymiseltä. Huutelut olivat mitä moninaisimpia.

* * *

Vietin kesälomani mummulassa Tuusulan Jokelan kylässä, kymmenen minuutin junamatkan päässä kotoa. Kerran 12-vuotiaana menin uimaan Jokelan lammelle kivenheiton päähän koulusta, jossa kouluampuja surmasi kahdeksan oppilasta ja opettajaa sekä itsensä syksyllä 2007. Lammesta käytettiin yleisemmin nimeä Kuolemankuoppa, joskus siihen hukkuneiden lasten muistoksi. Kun olin vasta päässyt veteen, muut uimassa olevat tytöt ryntäsivät sieltä hiekkarannalle ja varoittivat minuakin paikalle tulleesta isosta pojasta. Uimahoususilleen riisuutuvia poikia oli kolme tai neljä, mutta tytöt nimesivät vain yhden varottavaksi. En tuntenut 14–15-vuotiaita kavereita, ja ajattelin, etteivät he nyt sentään kai yrittäisi hukuttaa uimassa olijaa, enkä noussut vedestä. Päätin vain varalta uida niin matalassa, että jalat ottavat pohjaan.

Pojat tulivat veteen ja uiskentelivat sopivalla, ei häiritsevällä etäisyydellä minusta. Se kammottu jätkä kääntyi yhtäkkiä minuun päin, kun uin sammakkoa, ja sukelsi alleni. Luulin hänen aikovan käyttää minua apuna sukellusharjoituksessaan ja sujahtaa alitseni, enkä säikähtänyt. Sankari sukelsikin altani, mutta mennessään hän työnsi kätensä haaroväliini ja kouri sieltä sormillaan. Säntäsin vauhkona rannalle. Sinä kesänä taisin sitten käydä uimassa vain parin kilometrin päässä olevalla toisella lammikolla, savikuopalla nimeltä Saffari. Minut valtaa likaisen tahmainen tuntemus edelleen muistaessani aggressiivisen toisen sukupuolen edustajan sormien kosketusta uimapukuni ulkopuoleen sieltä, mistä ei ollut lupa.

Uima-ahdistelu ei ehkä ollut ensimmäinen kokemani varsinainen seksuaalinen häirintä. Kaduillakin eri-ikäiset miehet alkoivat kähmiä minua ollessani 12-vuotias. Järjestelmällisen seksuaalisen väkivallan uhriksi jouduin 13-vuotiaana, kun olin muuttanut asumaan leskeksi jääneen mummini luokse Jokelaan. Lähellä asuva alkoholiongelmainen mies tuntui suorastaan kyttäävän minua, kun astelin muutaman sadan metrin matkaa kyliltä tai rautatieasemalta mummulaan. Hän yritti halata ja lääppiä, vakuutti haluavansa mennä kanssani naimisiin. Mummi tiesi kertoa, että äijällä oli vaimo ja liuta lapsia kotonaan.

En voinut ymmärtää, että joku nainen voi elää sellaisen hyypiön kanssa, mennä sänkyyn hänen viereensä. Kuinka lapsia saattoi syntyä yhä lisää perheeseen? Käsittämättömintä minusta oli, että omat aikuiseni viittasivat kintaalla ahdistelulleni. Kerroin vanhemmille ja mummille ”kosiomiehestä” odottaen empatiaa ja kanssasuuttumusta. Kysyin isältä, voisiko hän mennä sanomaan sille tyypille, ettei aikuisen sovi tehdä sillä lailla lapsen ikäiselle. Isä ynähti jotain epämääräistä ikään kuin ottamatta kantaa koko asiaan. Mummi, joka oli varsin tomera nainen, huitaisi häirintäni sivuun kuin itsestäänselvyytenä, jota nyt ilman muuta tapahtuu, naiselle. Hän oli syntynyt kohta Minna Canthin kuoltua 1800-luvun lopulla. Koin läheisteni ilmaisevan minulle suoraan, että mitäs tyttö kuljet kaverittomana yksin ja olet vammainen, etkä pysty juoksemaan tarpeeksi nopeasti karkuun...

En tiedä, joutuiko kähmijä-äijä laitokseen vai mihin, mutta se alentava kujanjuoksuni jatkui vain parin vuoden ajan. Kaikkialla muuallakin tuli tuhkatiheästi vastaan ivahuutoja ja häirintää. Eikä Suomessa 1960-luvulla juuri ulkomaalaistaustaiselta näyttäviä liikkunut.

* * *

Nuoruusaikoinani tuntui kuitenkin aivan turvalliselta kulkea liftaamalla pitkin maata. Kerran matkatessani kahden nuoren miehen kanssa pakettiauton etupenkillä Turusta Porin suuntaan heitettiin ronskiakin herjaa ja naurettiin makeasti. Ykskaks keskipaikalla istuja löi kämmenensä toiselle rinnalleni ja rutisti. Riuhdoin itseni irti ja vetäydyin ovea kohti. Koin sulkeutuvani kuin simpukka. Olin luullut juttelevani kahden kivan kaverin kanssa niitä näitä heidän tarjottuaan ystävällisesti kyydin. Eikä ollut siihen asti ollut rajaa, kuinka pitkälle lähisuhteeseen saattaisin sopivan tilaisuuden sattuessa jommankumman kanssa mennä – jos he olisivat kohdelleet minua ihmisarvoisesti.

Huoltoasemalle tankkaamaan poikettaessa en lähtenyt mukaan kahville, enkä kysynyt, olisivatko herrasmiehet tarjonneet. Painelin tien poskeen nostamaan peukaloani jatkomatkaa varten, vähän entistä enemmän varuillani ja sivistyneempää kyytijää toivoen. Joillakin myöhemmillä liftausreissuilla sattui pelottavampaakin, mutta selvisin onneksi naarmuitta eroon ikävästä seurasta.

Perheen perustamisen ja lapsen kanssa kuljettujen vuosien aikana sain olla enemmän rauhassa katuhäirinnältä, mutta joskus yksin liikkuessani kuulin kyllä entisenlaista haukkumista ja kohtasin fyysistäkin koskemattomuuden loukkaamista. Kun nivelrikkoni eteni ja onnuin vuosi vuodelta pahemmin, myös häirintä ja huutelu lisääntyivät. Arvonimet ”huora” ja ”ämmä” saivat rinnalleen ”invalidin” ja ”linkuttajan”. Niin nuoret pojanviikarit kuin kaikenikäiset humalaiset herrasmiehet kulkivat nauraa räkättäen rinnallani matkien könkkäämistäni. Päihtyneenä hoipertelijasta oli kai kivaa kokeilla, menenkö nurin, kun vähän kädellä tökkäisee. Menen minä.  Ehkä tulee vielä aika, jolloin joku isänmaallisuuttaan tyrkkää pyörätuolini junan alle kestävyysvajeen vähentämiseksi.

* * *

Sanallinen ja lievä käsiksi käyminen jatkui noin siihen asti, että olin viisikymppinen, ilmeten useimmilla kerroilla, kun liikuin illansuussa tai myöhempään kaupunkitilassa. Sen omituinen väheneminen ja lähes lakkaaminen ei tapahtunut suoranaisesti joutuessani ottamaan liikkumisapuvälineitä käyttööni 1990-luvun lopulla, ja se tapahtui kuitenkin ennen muuttamistani pois ravintolakeskittymän vierestä vuonna 2005.

Tapahtuiko juuri vuosituhannen vaihteessa jokin muutos suomalaisessa mielenmaisemassa? Kotimaahamme – ainakin pääkaupunkiseudulle – oli tuolloin jo asettunut asumaan merkittävä määrä ei-suomalaissyntyiseltä näyttäviä ihmisiä. Kaappasikohan katupartioijien ”isänmaallinen kansanrintama” nämä ”muukalaiset” sijaissyyllisiksi? Johtiko se siihen, että suomalaissyntyiset miehet alkoivat oikeasti vältellä naisten ahdistelua? Eihän vaikuttaisi kovin uskottavalta, jos samat jätkät irvailisivat ja lääppisivät tuntemattomia maannaisiaan kadulla ollessaan pelkästään suomalaisten seurassa ja sitten alkaisivat urheasti ”puolustaa” häirintänsä kohteita, kun näköpiiriin astelisi ulkomaalaisen näköistä miesväkeä.

Oli syy mikä tahansa, on hyvä jos naisten turvallisuus on parantunut. Kunhan se ei merkitse joidenkin muiden turvattomuuden lisääntymistä! Olen nähnyt kuvottavia tilanteita, joissa suomalainen ”tavismies” alkaa väkivaltaisia eleitä tehden huoritella tai syytellä mielettömästi huntuun sonnustautunutta tai muuten vierasmaalaiselta vaikuttavaa naista julkisella paikalla tai kulkuneuvossa. Usein aggressioita suunnataan myös – tai jopa nimenomaan – rattaissa istuviin pieniin lapsiin. Olen myös kokenut, että urhoollinen ”suomalaisnaisten puolustaja” vaikenee helposti ja häipyy häntä koipien välissä, jos häneltä vain ystävällisesti ja asiallisesti kysyy perusteluja väitteilleen. Siihen toimintaan toivoisin maanmiehiltäni löytyvän reippaasti rohkeutta.

Kirjailija Minna Canthkin toivoi toki aikoinaan ”naisrauhaa”. Ei hän sitä halunnut saada suomalaissisarilleen joidenkin ”toisten” naisten turvaa rajoittamalla ja lapsia pelottelemalla. Etelä-Suomen Sanomat haastatteli tammikuussa 2016 Canth-tutkija Minna Maijalaa, joka sanoi: ”1800-luvun lopulla jokainen nainen, joka liikkui yksin ulkona etenkin hämärällä, asettui alttiiksi julkeille ehdotuksille ja väkivallan uhalle. Canthin elinaikana, eli 1800-luvulla, naiset eivät saaneet kulkea ilman saattajaa. [– –] Tämä johtui kaksinaismoralismista, miehelle annettiin enemmän vapauksia kuin naiselle. Jos nainen rikkoi näitä sääntöjä ja liikkui ulkona sopimattomaan aikaan, ei ollut ajan käsityksen mukaan miehen vika, jos hän ’vietteli’ naisen.”

Ja kuinka Suomessa joskus paheksuttiinkaan autoa ajavaa naista!

Minna Maijala toteaa: ”Meillä on ollut maailman parasta suhtautumista naisiin.”
Ei mennä taaksepäin, ei eriytetä suhtautumista niihin ja näihin naisiin, miehiin, lapsiin, vanhuksiin, vaivaisiin, työtä paahtaviin tai työstä pois heitettyihin. Parannetaan edelleen suhtautumistamme, kohdataan toisemme ihmisarvoisina yksilöinä, pilkkaamatta, uhkaamatta ja rajoittamatta toistemme tilaa olla omana itsenään!

]]>
0 http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244594-mina-myos-olen-saaliselain-vapaata-riistaa#comments Ihmisoikeudet Katuturvallisuus Maahanmuutto Oikeudenmukaisuus käsite Sukupuolten tasa-arvo Tue, 17 Oct 2017 13:50:51 +0000 Marjatta Laiho http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244594-mina-myos-olen-saaliselain-vapaata-riistaa
Pakolaisjärjestelmän täysremontti http://simogrnroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244511-pakolaisjarjestelman-taysremontti <p>Jokaisen moraalinen velvollisuus on pelastaa hukkuva lammesta. Yhtä lailla on selvää, että syystä tai toisesta pakotetusti kotoaan lähtevä ei voi vain kolkuttaa haluamaansa ovea ja olla oikeutettu pääsemään taloon asumaan. Näin järkeilevät kehitysmaiden ongelmiin erikoistunut brittiläinen ekonomi <strong>Paul Collier </strong>ja yhteiskuntatieteilijä <strong>Alexander Betts</strong> kirjassaan <em>Refuge &ndash; Transforming a Broken Refuge System</em>, jossa tutkijat luovat uudet suuntaviivat ajastaan jälkeen jääneelle kansainväliselle pakolaisjärjestelmälle.</p><p>Keskustelua pakolaispolitiikasta käydään Euroopassa paljon, mutta keskustelu on keskittynyt pohtimaan Eurooppaan tulevien turvapaikanhakijoiden määriä ja sitä miten nämä tulisi jakaa Euroopan maiden kesken. Kysymys on elintärkeä eurooppalaisille valtioille, mutta puhuttaessa kansainvälisestä pakolaisilmiöstä, on Eurooppaan suuntautuva muuttoliike vain pieni osa tästä ilmiöstä.</p><p>Kotinsa jättäneiden määrä maailmassa on tällä hetkellä korkein sitten toisen maailmansodan. Maailmassa on noin kuusikymmentäviisi miljoonaa kotinsa jättämään joutunutta ihmistä, joista valtaosa on oman kotimaansa sisällä muuttaneita maan sisäisiä pakolaisia. Varsinaisia kotimaastaan paenneita pakolaisia kotinsa jättäneistä on reilut parikymmentä miljoonaa ihmistä, joista valtaosa on paennut turvattomuutta kotimaansa lähialueille.</p><p>Muun muassa Jordanian valtiolle pakolaistilanteeseen ratkaisuehdotuksia konsultoineiden Bettsin ja Collierin teoksen pääteesi on se, että kansainvälisen pakolaisinstituution tulisi pyrkiä takaamaan mahdollisimman monelle hädänalaiselle turva ja henkilökohtainen toimintavapaus, mihin liittyy oleellisena osana oikeus työn tekoon - ei toimia siirtolaisuuden väylänä.</p><p><strong>Rikkinäinen pakolaisjärjestelmä</strong></p><p>Kansainväliset instituutiot muuttuvat hitaasti ja Geneven sopimukseen perustuva kansainvälinen pakolaisjärjestelmä on tästä malliesimerkki. Eurooppaa varten toisen maailmansodan jälkimainingeissa luotu sopimus ei ole Bettsin ja Collierin mukaan enää ole riittävä perusta kansainvälisen pakolaisuuden hallintaan.</p><p>Sopimuksen kielto palauttaa henkilöä maahan, jossa tämän turvallisuus on vakavasti uhattuna, on edelleen kirjoittajien mukaan hyvä lähtökohta. Ongelmalliseksi nousevat taas pakolaisuuden muuttuminen siirtolaisuudeksi, osan muuttajista pystyessä valitsemaan minne suuntaavat. Nykyinen pakolaisjärjestelmä on myös kirjoittajien mielestä rikki siltä osin, että rikkaiden maiden ja kriisialueiden naapurivaltioiden yhteistyötä ei ole kehitetty riittävästi.</p><p>Ongelmaa alleviivataan kirjassa esittämällä Saksan pakolaisten vastaanottoon ja YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n budjettiin perustuvista luvuista tehty karkea arvio, jonka mukaan länsimaissa oleviin noin kymmeneen prosenttiin maailman pakolaisista kuluu julkista rahaa vuosittain noin 75 miljardia dollaria siinä missä loppuihin yhdeksäänkymmeneen prosenttiin pakolaisista, jotka ovat kriisialueiden lähialueilla, käytetään kansainvälistä avustusrahaa vuosittain ainoastaan noin 5 miljardia dollaria. Lähialueilla pakolaisiin käytettyä dollaria kohtaan käytetään länsimaissa siis 135 dollaria &ndash; kuulostaako tasapuoliselta tai tehokkaalta?</p><p>Edellä esitetyn karkean arvion lisäksi Suomen osalta on olemassa laajempaa tutkimustietoa maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ja tutkimusten valossa tiedämme, että Suomeen tulevat humanitaariset maahanmuuttajat ovat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä huomattavasti enemmän edustettuina tulonsiirtojen saajina ja julkisten palveluiden käyttäjinä kuin veronmaksajina. Onkin helppo ymmärtää, että humanitaarinen auttaminen tulee taloudellisesti erittäin kalliiksi länsimaisille yhteiskunnille, puhumattakaan sosiaalisista ja etnisistä ristiriidoista, joita muuttoliike Eurooppaan synnyttää.</p><p>Samaan aikaan kun pieni osa muuttajista pääsee korkean elintason piiriin länsimaihin, taistelevat pakolaisleirit hupenevien resurssien kanssa. Betts ja Collier eivät näe elintason parantamiseen tähtäävää muuttoliikettä pakolaisjärjestelmän tarkoituksena, vaan järjestelmän tulisi auttaa mahdollisimman monia mahdollisimman tehokkaasti.</p><p>Tehokkaan auttamisen puutteen lisäksi nykyjärjestelmässä ongelmaksi muodostuu pakolaisten passivoiminen. Siinä missä Eurooppaan tulevat muuttajat ovat laajojen sosiaalipalveluiden piirissä, mutta eivät useissa tapauksissa työllisty aktiivisista työllistämiseen tähtäävistä toimistakaan huolimatta, ei valtaosa maailman pakolaisista ole oikeutettu tekemään työtä, vaikka olosuhteet olisivat länsimaita otollisempia työllistymisen suhteen.</p><p>Merkittävä osa maailman pakolaisista on maissa, jotka eivät ole allekirjoittaneet Geneven pakolaissopimusta. Tilanne on ymmärrettävä maiden oman väestön kannalta, sillä satojen tuhansien ja monissa tapauksissa jopa miljoonien pakolaisten päästäminen osalliseksi sosiaaliturvasta ja työmarkkinoista olisi katastrofi monille kehittyville ja köyhemmille maille.</p><p>Kolikon toinen puoli on se, että vaihtoehtoina pakolaisilla on usein joko toimettomuus leireillä tai luvaton siirtyminen kaupunkeihin, joissa on mahdollisuus harjoittaa pimeää työtä. Kantava ongelmana onkin se, että pakolaisleirit ovat rakenteeltaan tilapäisiä kriisejä varten luotu ja kuitenkin monissa tapauksissa ihmiset odottavat niillä jopa vuosikymmenestä toiseen mahdollisuutta palata takaisin kotiseuduilleen.</p><p>Syyrian pakolaisleirien ihmisten vyöry Eurooppaan on esimerkki siitä, mihin pitkään jatkunut näköalattomuus voi johtaa. Vähemmälle huomiolle Bettsin ja Collierin kirjassa jää se tosiasia, että merkittävä osa Eurooppaan suuntaavista turvapaikanhakijoista ei edes ole pakolaisuuden kriteerit täyttäviä vainon alaisia ihmisiä, toisin kuin länsimaihin tulevia muuttajia vaatimattomammissa oloissa elävät pakolaisleirien asukkaat.</p><p><strong>Kohti tehokasta ja tasapuolista auttamista</strong></p><p>Alexander Bettsin ja Paul Collierin mukaan Eurooppa on joutunut paniikkiin turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa, eivätkä päättäjät ole osanneet pysähtyä pohtimaan sitä, mitkä ovat kansainvälisen pakolaisjärjestelmän tavoitteet ja minkälaisia olisivat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi.</p><p>Valtaosa pakolaisista suuntaa yleensä hakemaan turvaa lähimmälle turvalliselle alueelle, jossa esimerkiksi Lähi-idän tapauksessa yhteinen kieli ja uskonto turvapaikan tarjoavan maan kanssa helpottavat sopeutumista. Myös sekä moraalisesti että taloudellisesti kestävin ratkaisu olisi keskittyä takaamaan lähialueilla oleville suurille ihmismäärille perustoimeentulo, kuin tarjota länsimaisen hyvinvointivaltion palvelut niille, joilla on varaa ja jotka kykenevät kykenevä ylittämään Välimeren.</p><p>Pakolaisten tulo Eurooppaan on johtanut joissain tapauksissa jopa tilanteeseen, että jotkin maat ovat vähentäneet tukeaan UNCHR:lle, jouduttuaan keskittämään resurssejaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Järkevä työnjako kirjoittajien mielestä olisikin se, että varakkaammat länsimaat avustavat kriisialueiden lähialueita pakolaisten ylläpidon osalta ja toisaalta turvapaikanhakijoiden omatoiminen hakeutuminen Eurooppaan voitaisiin estää palauttamalla nämä turvallisille lähialueille.</p><p>Toinen Bettsin ja Collierin esiin nostama kehityskohde on pakolaisleirien muuttaminen ihmisten säilytyspaikoista alueiksi, joissa kotimaastaan paenneet voisivat elää täyspainoisempaa elämää. Valtioiden, kolmannen sektorin ja liike-elämän yhteistyönä pakolaisille tulisi luoda lähialueille mahdollisuudet koulutukseen, työntekoon ja inhimilliseen elämään, nykyisen näköalattomuuden sijaan.</p><p>Toimivana mallina kirjoittajat näkevät Jordaniassa tehdyt kokeilut erityistalousalueesta, jossa pakolaisilla on mahdollisuus tehdä työtä. Euroopan unioni on tullut myös hankkeessa vastaan ja se on helpottanut jordanialaisten tuotteiden pääsyä Euroopan markkinoille. Betts ja Collier korostavat, että eri alueilla täytyy ratkaisut räätälöidä paikallisten olojen mukaan ja laajan yhteistyön tulee ottaa huomioon sekä pakolaisia majoittavien maiden että pakolaisten tilanne.</p><p>Bettsin ja Collierin esittävässä mallissa ihannetilana olisi se, että kaikki maat osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan ja apu olisi tehokasta ja tasapuolista. Esimerkiksi Japani on jo pitkän ollut edelläkävijä maana, joka ei juurikaan ota vastaan pakolaisia, mutta osallistuu kriisialueista kaukaisesta sijainnistaan huolimatta merkittävillä summilla pakolaisten auttamiseen lähialueilla.</p><p>Aasian ja Afrikan väestömäärät tulevat moninkertaistumaan lähitulevaisuudessa &ndash; yksin Afrikan väestön on ennustettu nelinkertaistumaan vuosisadan loppuun mennessä. Tämä tulee tarkoittamaan sekä pakolaisten että pakolaisuuden varjolla elintason perässä muuttamaan pyrkivien ihmisten määrän merkittävää kasvua.</p><p>Kansainvälinen pakolaisjärjestelmä vaatii siis täysremontin. Vai onko enää perusteita väittää, että toisen maailmansodan jälkimainingeissa luotu Geneven sopimukseen perustuva pakolaisjärjestelmä olisi ainoa ja oikea tapa hallita pakolaisuutta nyt ja aina?</p><p>&nbsp;</p><p>Alexander Betts &amp; Paul Collier: Refuge &ndash; Transforming a Broken Refuge System, Allen Lane 2017</p><p>&nbsp;</p><p>Arvostelu on julkaistu alunperin Suomen Perusta -ajatuspajan verkkosivuilla: <a href="http://www.suomenperusta.fi" title="www.suomenperusta.fi">www.suomenperusta.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokaisen moraalinen velvollisuus on pelastaa hukkuva lammesta. Yhtä lailla on selvää, että syystä tai toisesta pakotetusti kotoaan lähtevä ei voi vain kolkuttaa haluamaansa ovea ja olla oikeutettu pääsemään taloon asumaan. Näin järkeilevät kehitysmaiden ongelmiin erikoistunut brittiläinen ekonomi Paul Collier ja yhteiskuntatieteilijä Alexander Betts kirjassaan Refuge – Transforming a Broken Refuge System, jossa tutkijat luovat uudet suuntaviivat ajastaan jälkeen jääneelle kansainväliselle pakolaisjärjestelmälle.

Keskustelua pakolaispolitiikasta käydään Euroopassa paljon, mutta keskustelu on keskittynyt pohtimaan Eurooppaan tulevien turvapaikanhakijoiden määriä ja sitä miten nämä tulisi jakaa Euroopan maiden kesken. Kysymys on elintärkeä eurooppalaisille valtioille, mutta puhuttaessa kansainvälisestä pakolaisilmiöstä, on Eurooppaan suuntautuva muuttoliike vain pieni osa tästä ilmiöstä.

Kotinsa jättäneiden määrä maailmassa on tällä hetkellä korkein sitten toisen maailmansodan. Maailmassa on noin kuusikymmentäviisi miljoonaa kotinsa jättämään joutunutta ihmistä, joista valtaosa on oman kotimaansa sisällä muuttaneita maan sisäisiä pakolaisia. Varsinaisia kotimaastaan paenneita pakolaisia kotinsa jättäneistä on reilut parikymmentä miljoonaa ihmistä, joista valtaosa on paennut turvattomuutta kotimaansa lähialueille.

Muun muassa Jordanian valtiolle pakolaistilanteeseen ratkaisuehdotuksia konsultoineiden Bettsin ja Collierin teoksen pääteesi on se, että kansainvälisen pakolaisinstituution tulisi pyrkiä takaamaan mahdollisimman monelle hädänalaiselle turva ja henkilökohtainen toimintavapaus, mihin liittyy oleellisena osana oikeus työn tekoon - ei toimia siirtolaisuuden väylänä.

Rikkinäinen pakolaisjärjestelmä

Kansainväliset instituutiot muuttuvat hitaasti ja Geneven sopimukseen perustuva kansainvälinen pakolaisjärjestelmä on tästä malliesimerkki. Eurooppaa varten toisen maailmansodan jälkimainingeissa luotu sopimus ei ole Bettsin ja Collierin mukaan enää ole riittävä perusta kansainvälisen pakolaisuuden hallintaan.

Sopimuksen kielto palauttaa henkilöä maahan, jossa tämän turvallisuus on vakavasti uhattuna, on edelleen kirjoittajien mukaan hyvä lähtökohta. Ongelmalliseksi nousevat taas pakolaisuuden muuttuminen siirtolaisuudeksi, osan muuttajista pystyessä valitsemaan minne suuntaavat. Nykyinen pakolaisjärjestelmä on myös kirjoittajien mielestä rikki siltä osin, että rikkaiden maiden ja kriisialueiden naapurivaltioiden yhteistyötä ei ole kehitetty riittävästi.

Ongelmaa alleviivataan kirjassa esittämällä Saksan pakolaisten vastaanottoon ja YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n budjettiin perustuvista luvuista tehty karkea arvio, jonka mukaan länsimaissa oleviin noin kymmeneen prosenttiin maailman pakolaisista kuluu julkista rahaa vuosittain noin 75 miljardia dollaria siinä missä loppuihin yhdeksäänkymmeneen prosenttiin pakolaisista, jotka ovat kriisialueiden lähialueilla, käytetään kansainvälistä avustusrahaa vuosittain ainoastaan noin 5 miljardia dollaria. Lähialueilla pakolaisiin käytettyä dollaria kohtaan käytetään länsimaissa siis 135 dollaria – kuulostaako tasapuoliselta tai tehokkaalta?

Edellä esitetyn karkean arvion lisäksi Suomen osalta on olemassa laajempaa tutkimustietoa maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ja tutkimusten valossa tiedämme, että Suomeen tulevat humanitaariset maahanmuuttajat ovat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä huomattavasti enemmän edustettuina tulonsiirtojen saajina ja julkisten palveluiden käyttäjinä kuin veronmaksajina. Onkin helppo ymmärtää, että humanitaarinen auttaminen tulee taloudellisesti erittäin kalliiksi länsimaisille yhteiskunnille, puhumattakaan sosiaalisista ja etnisistä ristiriidoista, joita muuttoliike Eurooppaan synnyttää.

Samaan aikaan kun pieni osa muuttajista pääsee korkean elintason piiriin länsimaihin, taistelevat pakolaisleirit hupenevien resurssien kanssa. Betts ja Collier eivät näe elintason parantamiseen tähtäävää muuttoliikettä pakolaisjärjestelmän tarkoituksena, vaan järjestelmän tulisi auttaa mahdollisimman monia mahdollisimman tehokkaasti.

Tehokkaan auttamisen puutteen lisäksi nykyjärjestelmässä ongelmaksi muodostuu pakolaisten passivoiminen. Siinä missä Eurooppaan tulevat muuttajat ovat laajojen sosiaalipalveluiden piirissä, mutta eivät useissa tapauksissa työllisty aktiivisista työllistämiseen tähtäävistä toimistakaan huolimatta, ei valtaosa maailman pakolaisista ole oikeutettu tekemään työtä, vaikka olosuhteet olisivat länsimaita otollisempia työllistymisen suhteen.

Merkittävä osa maailman pakolaisista on maissa, jotka eivät ole allekirjoittaneet Geneven pakolaissopimusta. Tilanne on ymmärrettävä maiden oman väestön kannalta, sillä satojen tuhansien ja monissa tapauksissa jopa miljoonien pakolaisten päästäminen osalliseksi sosiaaliturvasta ja työmarkkinoista olisi katastrofi monille kehittyville ja köyhemmille maille.

Kolikon toinen puoli on se, että vaihtoehtoina pakolaisilla on usein joko toimettomuus leireillä tai luvaton siirtyminen kaupunkeihin, joissa on mahdollisuus harjoittaa pimeää työtä. Kantava ongelmana onkin se, että pakolaisleirit ovat rakenteeltaan tilapäisiä kriisejä varten luotu ja kuitenkin monissa tapauksissa ihmiset odottavat niillä jopa vuosikymmenestä toiseen mahdollisuutta palata takaisin kotiseuduilleen.

Syyrian pakolaisleirien ihmisten vyöry Eurooppaan on esimerkki siitä, mihin pitkään jatkunut näköalattomuus voi johtaa. Vähemmälle huomiolle Bettsin ja Collierin kirjassa jää se tosiasia, että merkittävä osa Eurooppaan suuntaavista turvapaikanhakijoista ei edes ole pakolaisuuden kriteerit täyttäviä vainon alaisia ihmisiä, toisin kuin länsimaihin tulevia muuttajia vaatimattomammissa oloissa elävät pakolaisleirien asukkaat.

Kohti tehokasta ja tasapuolista auttamista

Alexander Bettsin ja Paul Collierin mukaan Eurooppa on joutunut paniikkiin turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa, eivätkä päättäjät ole osanneet pysähtyä pohtimaan sitä, mitkä ovat kansainvälisen pakolaisjärjestelmän tavoitteet ja minkälaisia olisivat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi.

Valtaosa pakolaisista suuntaa yleensä hakemaan turvaa lähimmälle turvalliselle alueelle, jossa esimerkiksi Lähi-idän tapauksessa yhteinen kieli ja uskonto turvapaikan tarjoavan maan kanssa helpottavat sopeutumista. Myös sekä moraalisesti että taloudellisesti kestävin ratkaisu olisi keskittyä takaamaan lähialueilla oleville suurille ihmismäärille perustoimeentulo, kuin tarjota länsimaisen hyvinvointivaltion palvelut niille, joilla on varaa ja jotka kykenevät kykenevä ylittämään Välimeren.

Pakolaisten tulo Eurooppaan on johtanut joissain tapauksissa jopa tilanteeseen, että jotkin maat ovat vähentäneet tukeaan UNCHR:lle, jouduttuaan keskittämään resurssejaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Järkevä työnjako kirjoittajien mielestä olisikin se, että varakkaammat länsimaat avustavat kriisialueiden lähialueita pakolaisten ylläpidon osalta ja toisaalta turvapaikanhakijoiden omatoiminen hakeutuminen Eurooppaan voitaisiin estää palauttamalla nämä turvallisille lähialueille.

Toinen Bettsin ja Collierin esiin nostama kehityskohde on pakolaisleirien muuttaminen ihmisten säilytyspaikoista alueiksi, joissa kotimaastaan paenneet voisivat elää täyspainoisempaa elämää. Valtioiden, kolmannen sektorin ja liike-elämän yhteistyönä pakolaisille tulisi luoda lähialueille mahdollisuudet koulutukseen, työntekoon ja inhimilliseen elämään, nykyisen näköalattomuuden sijaan.

Toimivana mallina kirjoittajat näkevät Jordaniassa tehdyt kokeilut erityistalousalueesta, jossa pakolaisilla on mahdollisuus tehdä työtä. Euroopan unioni on tullut myös hankkeessa vastaan ja se on helpottanut jordanialaisten tuotteiden pääsyä Euroopan markkinoille. Betts ja Collier korostavat, että eri alueilla täytyy ratkaisut räätälöidä paikallisten olojen mukaan ja laajan yhteistyön tulee ottaa huomioon sekä pakolaisia majoittavien maiden että pakolaisten tilanne.

Bettsin ja Collierin esittävässä mallissa ihannetilana olisi se, että kaikki maat osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan ja apu olisi tehokasta ja tasapuolista. Esimerkiksi Japani on jo pitkän ollut edelläkävijä maana, joka ei juurikaan ota vastaan pakolaisia, mutta osallistuu kriisialueista kaukaisesta sijainnistaan huolimatta merkittävillä summilla pakolaisten auttamiseen lähialueilla.

Aasian ja Afrikan väestömäärät tulevat moninkertaistumaan lähitulevaisuudessa – yksin Afrikan väestön on ennustettu nelinkertaistumaan vuosisadan loppuun mennessä. Tämä tulee tarkoittamaan sekä pakolaisten että pakolaisuuden varjolla elintason perässä muuttamaan pyrkivien ihmisten määrän merkittävää kasvua.

Kansainvälinen pakolaisjärjestelmä vaatii siis täysremontin. Vai onko enää perusteita väittää, että toisen maailmansodan jälkimainingeissa luotu Geneven sopimukseen perustuva pakolaisjärjestelmä olisi ainoa ja oikea tapa hallita pakolaisuutta nyt ja aina?

 

Alexander Betts & Paul Collier: Refuge – Transforming a Broken Refuge System, Allen Lane 2017

 

Arvostelu on julkaistu alunperin Suomen Perusta -ajatuspajan verkkosivuilla: www.suomenperusta.fi

]]>
0 http://simogrnroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244511-pakolaisjarjestelman-taysremontti#comments Maahanmuutto Mon, 16 Oct 2017 08:36:36 +0000 Simo Grönroos http://simogrnroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244511-pakolaisjarjestelman-taysremontti