Markka takaisin http://veikkonen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/138959/all Wed, 01 Mar 2017 10:07:53 +0200 fi Itsenäisyyden palauttajat – 1 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232421-itsenaisyyden-palauttajat-1 <p>Tie täyteen itsemääräämisoikeuteen, ja miten itsenäiset valtiot kansallisesti omista asioistaan päättävät.</p><p>Käymme kohti kuntavaaleja 2017 &ndash; sielläkin on tavoitteena alueellinen itsenäisyydelle otollisempi yhteistyömalli naapurien kanssa. Ennen kuin kerromme omat kuntavaalitavoitteet, ja omalta kohdaltani juuri Helsingin osalta &ndash; teemme selkoa miten näemme valtakuntamme asioita ja sinne asetettuja tavoitteita.</p><p>&nbsp;</p><p>[&hellip; <em>tasan kaksi vuotta sitten kansalainen Erkki ihmetteli miten siinä niin kävi, kun EY-äänestys 1994 vei meiltä &rsquo;samalla kansalaisluvan kysynnällä&rsquo; oman rahankin &ndash; markan. Äänestäjä pohti tätä jälleen vaaliuurnilla 2015, kun euroa on takana yli 10 vuotta, ollen hyötynä tai haittana</em> &hellip; ]1]</p><p>[ &hellip; <em>kansalainen miettii poteroissaan, kuinka tässä näin kävi, kun maamme kirjohallitus vei meidät Nato &ndash; Isäntämaa sopimukseen &ndash; olimmehan sanoneet, että Natoon ei mennä, jo noin 30 gallupissa ja aina enemmistönä</em> &hellip; ]2]</p><p>&hellip;</p><p>1] <em>Maassamme valtiopetos, kun markka vaihdettiin euroon?</em> ~ <a href="http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html">http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html</a> -</p><p>2] <em>Nato Isäntämaa (MoU - Memorandum of Understanding) pöytäkirja &ndash; suomennos</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kerran neljässä vuodessa eduskuntapaikoituksen osalta kansalainen tuntee olonsa kansakunnan kaapin päältä </strong>3] &ndash; <strong>demokratia toimii ja media jakaa näkyvyyttä suuntaavasti &ndash; painottuen jo eduskunnassa oleviin puolueisiin &ndash; tämän vuoksi todellista uutta ja itsenäistä henkeä vaihtuu Arkadianmäelle harvakseltaan.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Itsenäinen Suomi </strong></p><p>Suomi julistautui itsenäiseksi kohta 100 vuotta sitten 6. joulukuuta 1917 4]. Tuo itsenäisyysjulistus vahvistettiin itsenäisyystunnustuksena 4. tammikuuta 1918 uunituoreen vallankumousneuvoston myötä <strong>Vladimir Leninin</strong> ja muun muassa <strong>Josif Stalinin</strong> allekirjoituksin 5] &ndash; tämän jälkeen useat Euroopan valtiot tunnustivat itsenäisyytemme.</p><p>Itsenäisyytemme huippuvuosina 1930 &ndash; luvulla koimme kansallista voimainkohotusta, oli ääriaineksia 6] ja kansallisylpeys hipoi heinälatojen kattoja. Vuosikymmenen loppuun saimme kohtalokkaat virheet 1938 -1939. Emme oivaltaneet neuvottelumahdollisuuksia maanvaihdoista, vaan ajauduimme &rdquo;<em>Erkon sotaan</em>&rdquo; 7] &ndash; kuten <strong>J.K. Paasikivi</strong> oli sotaa harmissaan kutsunut.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jatkosodan kynnyksellä menetimme itsenäisyytemme omaehtoiseen turvallisuuspolitiikkaan </strong></p><p>Tilalle syntyi kohtalokas aseveljeys Saksan kolmannen valtakunnan kanssa 8]9]. Meille luvattiin Talvisodan menetetyt maat korkojen kanssa takaisin &ndash; annettiin kuuluisat <em>miekantuppi käskyt</em> ja lopulta Saksan avulla, presidentti <strong>Risto Rytin</strong> uhrauksella pelastuttiin &rdquo;itsenäisiksi&rdquo; &ndash; alkoivat Kekkosen &ndash; Paasikiven linjaukset, &rsquo;<em>viisautena ymmärtää tosiasioita arkirealismiksi&rsquo;</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Elimme sisäisessä itsenäisyydessä, presidentti Urho Kekkosen kapaloissa &ndash; </strong></p><p>nautimme Neuvostoliiton bilateraalisesta kauppavaihdosta ja rakensimme kansakuntamme taloudelliset pohjat nykyiselle maallisvauraudellemme 10]. Oli oma raha, halpa energia, suojattu itäraja ja kurkistusmahdollisuus länteen. Menetettyä Karjalaa yritettiin vielä Kekkosen huippuvuosina saada takaisin 11].</p><p>Kekkosen kliimaksi koettiin ETYK kokouksena 12], jolloin Finlandia talo oli täynnä maailman johtajia. Kekkonen oli saanut itsenäiselle tavalleen hoitaa maan isäni valtiotaan, oman henkilökohtaisen palkinnon &ndash; laajasti tunnustettuna. Suomi oli vapautettu Neuvostoliiton vierihoitoholhouksesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansakunnan itsenäisyys luetaan päätöksistä &ndash; ketkä ja missä tehdään!</strong></p><p>Itsenäinen valtio päättää kaikki itselleen oleelliset asiat itse, oman kansakuntansa näkökulmista. Päätösprosesseihin kuuluvat oma raha 13], oma valtion pankki, Suomen Pankki 14].</p><p>Itsenäisyyteen kuuluvat myös oma turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 15] ja meille erityinen idän politiikka 16]. Lisäksi kansakunta säädättää omat lakinsa omassa 101 [!] kansanedustajan eduskunnassa. Nämä ovat osia kristallinkirkkaista itsenäisyyden peruskulmakivistä.</p><p>Me myimme itsenäisyydestämme suuria paloja harhautetulla EY-jäsenyyden kansanäänestyksellä. Me menetimme tahtomattamme oman rahan, markan &ndash; sen osalta ei enää äänestelty, eikä kansalaisilta kyselty &ndash; oli selite, että se sisältyi EY-kansanäänestykseen!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Meistä tuli Euroopan Unionin jäsen </strong></p><p>Vuonna 2002 euro heitti markat keräykseen ja piirongin laatikoihin. Kansa opetteli vaihtosuhdetta ja tänään baarikahvi maksaa kaksi euroa ja markka-aikana myös tuon samat kaksi markkaa. Rahan arvo on monin osin markka = euro. Siirtyminen omaan rahaan olisi helppoa &ndash; euro on markka.</p><p>Tänään valtakunta on materiaalisesti rikkaampi kuin koskaan, mutta tuloerot revenneinä 17]. Saavutimme juuri työttömyysluvuksi de facto 450.000 (valtiovarainministeri <strong>Antti Rinne</strong> julkipuheessaan). Tänään on enemmän ajelehtivia, syrjäytyviä ja työttömiä nuoria 18] kuin milloinkaan ennen &ndash; he eivät tiedä mitä itsenäisyydeltään haluaisivat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään harjoittelemme uudelleen itsenäisyyttä</strong></p><p>[<em>Visio uusitsenäisyydestä &ndash; paluu omaehtoiseen elämään</em> ~&nbsp; <a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html">http://fi-ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html</a> &nbsp;- ]</p><p>Katsoessamme karttaa huomaamme, että olemme EU- Brysselin näkökulmasta hyvin kaukana, omalla &rdquo;saarella&rdquo;, kuitenkin niemellä, jota ympäröi meri. Sen sijaan itsenäisyytemmekin saaneelta idän karhulta, meille on matkaa päivämatka tai &rsquo;tykin kantama&rsquo; &ndash; miten vain ajattelemme. Olemme kuin Kainuu Helsingistä &ndash; jos haemme ontuvan vertauksen omasta maastamme Brysseliin nähden.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Katajainen kansa tottui jo susien aikana, että asumus tehtiin kehämuodostelmaan, </strong></p><p>se oli myös muuri ja reviirimerkintä 19] vihulaisille, joita on risteillyt maassamme pitkin ja poikin. Kehässä olevat rakennukset olivat merkki itsenäisyydestä, omavaraisuudesta ja hiljalleen muodostuvasta suomalaisuudesta &ndash; jukureina, impivaaralaisina ja Talvisodan jermuina, jotka ymmärsivät, että <em>juuri suomalainen itse puolustaa parhaiten omaa maataan ja sen itsenäisyyttä</em> 20] &ndash; onkin sanottu, että &rdquo;<em>Suomi on hyvä maa</em>&rdquo; &ndash; edesmennyt kenraali <strong>Adolf Ehrnrooth </strong>21].</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään itsenäisyys on menetetty &ndash; monin osin </strong></p><p>Tosin kansakunta ajattelee edelleen <em>positiivisen impivaaralaisesti</em> [!] &ndash; se haluaa pysyä sotilasliittojen ulkopuolella, reaalinäkemyksensä puitteissa &ndash; kansamme on oppinut historiansa ja on omaksunut valtioviisaasti kuuluisat sanat &rdquo;<em>Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen</em>&rdquo; &ndash; edesmennyt presidentti J.K. Paasikivi.</p><p>Uusitsenäisyyden orastavin merkki &ndash; on kansanliikemäiset puolueet 22], joilla on tahto ja päämäärä. Äänestäjät ovat väsyneitä 23] perinteellisen politiikan liturgiaan ja jatkuvaan aatokseen ollaanko vasemmalla, oikealla vai &rdquo;keskellä&rdquo; &ndash; kuitenkin kieli keskellä suuta, sanomatta mitään arkiymmärrettävää.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt ei tarvita vanhentuneita &rsquo;vasen - oikea&rsquo; määrityksiä </strong></p><p>Tänään ovat vain ihmiset, jotka haluavat löytää toisensa, ymmärtää yhteiset ongelmat ja rakentaa näkyvyys huomisesta, jossa <em>toimeliaisuus</em> valtaa &rsquo;lahoavan kasvuhoennan&rsquo;. Tänään katsomme perinteellisen puoluejaottelun yli, ja samalla luoden mahdollisuuden puhaltaa yhteen hiileen &ndash; eduskunnassakin!</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Merkkejä kansalaisajattelusta, joka kumpuaa itsenäisyydestä </strong></p><p>Luomme työtä, vaikka uusjako mobilisaatioilla 24], emme liity Natoon 25] kuin muihinkaan sotilasliittoihin sekä haemme kansan lähemmäksi päätöskoneistoja - kansanäänestyksinä.</p><p>Tutkimme tarkoin euron ja valmistelemme kansanäänestyksen markasta 26], samoin kuin olemisestamme EU:ssa 27]. Kansan on aika antaa oma suora kantansa &ndash; olemmehan suurongelmien edessä, vaikkapa <em>maailmanlaajuisen työn uudelleen jaon taistelussa</em> 28].</p><p>Säädämme eläkekaton, lisäämme verotuksen progressiota tasataksemme tulo- eli ostovoimaeroja sekä luomme mallin, jossa yksinäisen eläkeläisvanhuksen 29] ei tarvitse kituuttaa 700 eurolla kuussa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansalaispalkka</strong></p><p>Suunnittelemme kansalaispalkan 30], samalla raivaten sosiaalisten tukien viidakon. Kansalaispalkkaan sisältyy työvelvollisuus, olosuhteiden, työkunnon ja osaamisen suhteissa. Samalla joudumme pohtimaan tarkoin mitä voisi merkitä progressiivinen palkka-ale &ndash; minimitasolta alle 2.200 euroa brutto kuukaudessa (palkka-alennusprosentti 0) kasvaen prosentteina palkan suuretessa &ndash; aina aleprosenttiin 15 saakka.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aloitamme tarkkaan tutkittavan, vain kulutusverotukseen </strong>31] <strong>perustuvat veronkannon, </strong></p><p>ympäristö edellä ja riittävän yhteisökertymän turvaamiseksi. Lopulta maassamme ollaan maamme tapojen mukaisesti, kunnioittaen meidän kulttuuria, kieltä ja tapoja. Pakkoruotsin romutamme ja siirrymme tasa-arvoiseen ja vapaaehtoiseen opiskelukielen valintaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Itsenäisyyden palauttajat</strong></p><p>Projekti ei ole helppo, sillä maassamme on paljon vastaan hankaajia, joilla on hyvin täyttä itsenäisyyttä vastustava asenne; on natouskovaiset, on brysselistit, ovat kasvuhokijat 32] &ndash; on vieläpä näkökulmasokeat, joilla vasen silmä itään on ummessa 33]. Meillä on siis paljon valtakunnan täyden itsenäisyyden vihollisia.</p><p>Itsenäisyyden palautus tulee kestämään 5-10 vuotta ja tähän onkin hyvä tuoda <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html">kirjoitus kahdeksan vuoden takaa</a> 34], jolloin arvelimme kansakunnan kyllästyvän perinteelliseen politiikan hoitoon ja nykymallisiin, arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin.</p><p>&hellip;</p><p>34] <em>Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen politiikanhoidon kyllästyneenä arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin</em> &hellip; ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Puolueettomuuden palauttajat </strong></p><p>Meille sopii uudessa maailmanjärjestyksessä 35] sitoutumattomuus muuhun kuin rauhaan, rauhanneuvotteluihin/ YK-rauhanturvaamiseen 36], kauppaan ja tasapuoliseen arvioon niin itää kuin länttä kohtaan. Olemme lännestä ja idästä 37] sekä sijaitsemme idän ja lännen vedenjakajalla. Emme puutu muiden kolmansien sisäisiin asioihin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Arvostamme muiden kulttuureja, muiden uskoa ja muiden tapoja </strong>&ndash;</p><p>näin voimme edellyttää, että meillä arvostetaan ja kunnioitetaan myös meidän tapojamme ja perinteitä. Arvostamme työn tekoa, vastuullista veronmaksua ja osallistumista yhteisöihimme &ndash; <em>emme halua käännytystyötä</em> &ndash; meissä asuu kuitenkin vieläkin se &rsquo;pieni kehäpuolustaja&rsquo; &ndash; satojen vuosien takaa, itsenäisinä päätöksentekijöinä omista asioistamme ja laeistamme.</p><p>&hellip;</p><p>EXTRA</p><p>Itsenäisen kansakunnan merkki on myös verotus, jossa voidaan antaa itse veronmaksajalle oikeus kohdistaa omia maksamiaan veroja vaikkapa kokonaismäärästä 20 prosentin osalta sellaisiin kohteisiin, joihin veronmaksaja itse kokee mielenkiintoa ja tukemishalukkuutta. Hyvä esimerkki voisi olla pakkoruotsin ylläpitovero, jolloin kansalainen itse jyvittää verojaan juuri ruotsinkielen aiheuttamiin kustannuksiin ja noilla suunnatuilla veroilla on sitten kyseinen palvelu kyettävä järjestämään.</p><p>&hellip;</p><p><em>Pakkoruotsivero vapaaehtoisena</em> ~ &nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41351-maksaisitko-vapaaehtoista-pakkoruotsiveroa">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41351-maksaisitko-vapaaehtoista-pakkoruotsiveroa</a> - [US/Puheenvuoro]</p><p>Toisena kansalaisen itsenäisyyden osoituksena voisi olla kehitysapu <em>vapaaehtoislahjoituksin</em> &ndash; tällöin lahjoittava henkilö tai yhteisö/ yritys saa verohelpotuksen kehitysapuun suuntaamastaan vapaaehtoislahjoituksesta. Muuta kehitysaputilitystä ei sitten enää valtion taholta suoriteta. Jätetään asia itsenäisten kansalaisten ratkaistavaksi.</p><p>&hellip;</p><p><em>Maksammeko velkamme kehitysmaille?</em> ~&nbsp; <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille</a> - [US/Puheenvuoro]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>kansalaisaktivisti ja &ndash; kirjoittaja</em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/itsen-isyyden-palauttajat">AL</a>&nbsp; -&nbsp; IL&nbsp; - &nbsp;<a href="http://verkkofoorumi.org/index.php/topic,1181.0.html">Vf</a>&nbsp; -&nbsp; Pz&nbsp; -&nbsp; <a href="http://jontikka.blogspot.fi/2015/03/itsenaisyyden-palauttajat.html">BL</a>&nbsp; - US &ndash; FB &ndash; FB - &nbsp;VU - &nbsp;BLOG 49434</p><p>&nbsp;</p><p>---<em>28022015</em>---</p><p>---<em>01032017</em>---</p><p>&nbsp;</p><p><em>doc</em>.: Itsenäisyyden palauttajat_26022015 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>doc.: Itsenäisyyden palauttajat_1_01032017 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>&nbsp;</p><p>|1597|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tie täyteen itsemääräämisoikeuteen, ja miten itsenäiset valtiot kansallisesti omista asioistaan päättävät.

Käymme kohti kuntavaaleja 2017 – sielläkin on tavoitteena alueellinen itsenäisyydelle otollisempi yhteistyömalli naapurien kanssa. Ennen kuin kerromme omat kuntavaalitavoitteet, ja omalta kohdaltani juuri Helsingin osalta – teemme selkoa miten näemme valtakuntamme asioita ja sinne asetettuja tavoitteita.

 

[… tasan kaksi vuotta sitten kansalainen Erkki ihmetteli miten siinä niin kävi, kun EY-äänestys 1994 vei meiltä ’samalla kansalaisluvan kysynnällä’ oman rahankin – markan. Äänestäjä pohti tätä jälleen vaaliuurnilla 2015, kun euroa on takana yli 10 vuotta, ollen hyötynä tai haittana … ]1]

[ … kansalainen miettii poteroissaan, kuinka tässä näin kävi, kun maamme kirjohallitus vei meidät Nato – Isäntämaa sopimukseen – olimmehan sanoneet, että Natoon ei mennä, jo noin 30 gallupissa ja aina enemmistönä … ]2]

1] Maassamme valtiopetos, kun markka vaihdettiin euroon? ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html -

2] Nato Isäntämaa (MoU - Memorandum of Understanding) pöytäkirja – suomennos ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html -

 

Kerran neljässä vuodessa eduskuntapaikoituksen osalta kansalainen tuntee olonsa kansakunnan kaapin päältä 3] – demokratia toimii ja media jakaa näkyvyyttä suuntaavasti – painottuen jo eduskunnassa oleviin puolueisiin – tämän vuoksi todellista uutta ja itsenäistä henkeä vaihtuu Arkadianmäelle harvakseltaan.

 

Itsenäinen Suomi

Suomi julistautui itsenäiseksi kohta 100 vuotta sitten 6. joulukuuta 1917 4]. Tuo itsenäisyysjulistus vahvistettiin itsenäisyystunnustuksena 4. tammikuuta 1918 uunituoreen vallankumousneuvoston myötä Vladimir Leninin ja muun muassa Josif Stalinin allekirjoituksin 5] – tämän jälkeen useat Euroopan valtiot tunnustivat itsenäisyytemme.

Itsenäisyytemme huippuvuosina 1930 – luvulla koimme kansallista voimainkohotusta, oli ääriaineksia 6] ja kansallisylpeys hipoi heinälatojen kattoja. Vuosikymmenen loppuun saimme kohtalokkaat virheet 1938 -1939. Emme oivaltaneet neuvottelumahdollisuuksia maanvaihdoista, vaan ajauduimme ”Erkon sotaan” 7] – kuten J.K. Paasikivi oli sotaa harmissaan kutsunut.

 

Jatkosodan kynnyksellä menetimme itsenäisyytemme omaehtoiseen turvallisuuspolitiikkaan

Tilalle syntyi kohtalokas aseveljeys Saksan kolmannen valtakunnan kanssa 8]9]. Meille luvattiin Talvisodan menetetyt maat korkojen kanssa takaisin – annettiin kuuluisat miekantuppi käskyt ja lopulta Saksan avulla, presidentti Risto Rytin uhrauksella pelastuttiin ”itsenäisiksi” – alkoivat Kekkosen – Paasikiven linjaukset, ’viisautena ymmärtää tosiasioita arkirealismiksi’.

 

Elimme sisäisessä itsenäisyydessä, presidentti Urho Kekkosen kapaloissa –

nautimme Neuvostoliiton bilateraalisesta kauppavaihdosta ja rakensimme kansakuntamme taloudelliset pohjat nykyiselle maallisvauraudellemme 10]. Oli oma raha, halpa energia, suojattu itäraja ja kurkistusmahdollisuus länteen. Menetettyä Karjalaa yritettiin vielä Kekkosen huippuvuosina saada takaisin 11].

Kekkosen kliimaksi koettiin ETYK kokouksena 12], jolloin Finlandia talo oli täynnä maailman johtajia. Kekkonen oli saanut itsenäiselle tavalleen hoitaa maan isäni valtiotaan, oman henkilökohtaisen palkinnon – laajasti tunnustettuna. Suomi oli vapautettu Neuvostoliiton vierihoitoholhouksesta.

 

Kansakunnan itsenäisyys luetaan päätöksistä – ketkä ja missä tehdään!

Itsenäinen valtio päättää kaikki itselleen oleelliset asiat itse, oman kansakuntansa näkökulmista. Päätösprosesseihin kuuluvat oma raha 13], oma valtion pankki, Suomen Pankki 14].

Itsenäisyyteen kuuluvat myös oma turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 15] ja meille erityinen idän politiikka 16]. Lisäksi kansakunta säädättää omat lakinsa omassa 101 [!] kansanedustajan eduskunnassa. Nämä ovat osia kristallinkirkkaista itsenäisyyden peruskulmakivistä.

Me myimme itsenäisyydestämme suuria paloja harhautetulla EY-jäsenyyden kansanäänestyksellä. Me menetimme tahtomattamme oman rahan, markan – sen osalta ei enää äänestelty, eikä kansalaisilta kyselty – oli selite, että se sisältyi EY-kansanäänestykseen!

 

Meistä tuli Euroopan Unionin jäsen

Vuonna 2002 euro heitti markat keräykseen ja piirongin laatikoihin. Kansa opetteli vaihtosuhdetta ja tänään baarikahvi maksaa kaksi euroa ja markka-aikana myös tuon samat kaksi markkaa. Rahan arvo on monin osin markka = euro. Siirtyminen omaan rahaan olisi helppoa – euro on markka.

Tänään valtakunta on materiaalisesti rikkaampi kuin koskaan, mutta tuloerot revenneinä 17]. Saavutimme juuri työttömyysluvuksi de facto 450.000 (valtiovarainministeri Antti Rinne julkipuheessaan). Tänään on enemmän ajelehtivia, syrjäytyviä ja työttömiä nuoria 18] kuin milloinkaan ennen – he eivät tiedä mitä itsenäisyydeltään haluaisivat.

 

Tänään harjoittelemme uudelleen itsenäisyyttä

[Visio uusitsenäisyydestä – paluu omaehtoiseen elämäänhttp://fi-ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html  - ]

Katsoessamme karttaa huomaamme, että olemme EU- Brysselin näkökulmasta hyvin kaukana, omalla ”saarella”, kuitenkin niemellä, jota ympäröi meri. Sen sijaan itsenäisyytemmekin saaneelta idän karhulta, meille on matkaa päivämatka tai ’tykin kantama’ – miten vain ajattelemme. Olemme kuin Kainuu Helsingistä – jos haemme ontuvan vertauksen omasta maastamme Brysseliin nähden.

 

Katajainen kansa tottui jo susien aikana, että asumus tehtiin kehämuodostelmaan,

se oli myös muuri ja reviirimerkintä 19] vihulaisille, joita on risteillyt maassamme pitkin ja poikin. Kehässä olevat rakennukset olivat merkki itsenäisyydestä, omavaraisuudesta ja hiljalleen muodostuvasta suomalaisuudesta – jukureina, impivaaralaisina ja Talvisodan jermuina, jotka ymmärsivät, että juuri suomalainen itse puolustaa parhaiten omaa maataan ja sen itsenäisyyttä 20] – onkin sanottu, että ”Suomi on hyvä maa” – edesmennyt kenraali Adolf Ehrnrooth 21].

 

Tänään itsenäisyys on menetetty – monin osin

Tosin kansakunta ajattelee edelleen positiivisen impivaaralaisesti [!] – se haluaa pysyä sotilasliittojen ulkopuolella, reaalinäkemyksensä puitteissa – kansamme on oppinut historiansa ja on omaksunut valtioviisaasti kuuluisat sanat ”Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen” – edesmennyt presidentti J.K. Paasikivi.

Uusitsenäisyyden orastavin merkki – on kansanliikemäiset puolueet 22], joilla on tahto ja päämäärä. Äänestäjät ovat väsyneitä 23] perinteellisen politiikan liturgiaan ja jatkuvaan aatokseen ollaanko vasemmalla, oikealla vai ”keskellä” – kuitenkin kieli keskellä suuta, sanomatta mitään arkiymmärrettävää.

 

Nyt ei tarvita vanhentuneita ’vasen - oikea’ määrityksiä

Tänään ovat vain ihmiset, jotka haluavat löytää toisensa, ymmärtää yhteiset ongelmat ja rakentaa näkyvyys huomisesta, jossa toimeliaisuus valtaa ’lahoavan kasvuhoennan’. Tänään katsomme perinteellisen puoluejaottelun yli, ja samalla luoden mahdollisuuden puhaltaa yhteen hiileen – eduskunnassakin!

 

Merkkejä kansalaisajattelusta, joka kumpuaa itsenäisyydestä

Luomme työtä, vaikka uusjako mobilisaatioilla 24], emme liity Natoon 25] kuin muihinkaan sotilasliittoihin sekä haemme kansan lähemmäksi päätöskoneistoja - kansanäänestyksinä.

Tutkimme tarkoin euron ja valmistelemme kansanäänestyksen markasta 26], samoin kuin olemisestamme EU:ssa 27]. Kansan on aika antaa oma suora kantansa – olemmehan suurongelmien edessä, vaikkapa maailmanlaajuisen työn uudelleen jaon taistelussa 28].

Säädämme eläkekaton, lisäämme verotuksen progressiota tasataksemme tulo- eli ostovoimaeroja sekä luomme mallin, jossa yksinäisen eläkeläisvanhuksen 29] ei tarvitse kituuttaa 700 eurolla kuussa.

 

Kansalaispalkka

Suunnittelemme kansalaispalkan 30], samalla raivaten sosiaalisten tukien viidakon. Kansalaispalkkaan sisältyy työvelvollisuus, olosuhteiden, työkunnon ja osaamisen suhteissa. Samalla joudumme pohtimaan tarkoin mitä voisi merkitä progressiivinen palkka-ale – minimitasolta alle 2.200 euroa brutto kuukaudessa (palkka-alennusprosentti 0) kasvaen prosentteina palkan suuretessa – aina aleprosenttiin 15 saakka.

 

Aloitamme tarkkaan tutkittavan, vain kulutusverotukseen 31] perustuvat veronkannon,

ympäristö edellä ja riittävän yhteisökertymän turvaamiseksi. Lopulta maassamme ollaan maamme tapojen mukaisesti, kunnioittaen meidän kulttuuria, kieltä ja tapoja. Pakkoruotsin romutamme ja siirrymme tasa-arvoiseen ja vapaaehtoiseen opiskelukielen valintaan.

 

Itsenäisyyden palauttajat

Projekti ei ole helppo, sillä maassamme on paljon vastaan hankaajia, joilla on hyvin täyttä itsenäisyyttä vastustava asenne; on natouskovaiset, on brysselistit, ovat kasvuhokijat 32] – on vieläpä näkökulmasokeat, joilla vasen silmä itään on ummessa 33]. Meillä on siis paljon valtakunnan täyden itsenäisyyden vihollisia.

Itsenäisyyden palautus tulee kestämään 5-10 vuotta ja tähän onkin hyvä tuoda kirjoitus kahdeksan vuoden takaa 34], jolloin arvelimme kansakunnan kyllästyvän perinteelliseen politiikan hoitoon ja nykymallisiin, arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin.

34] Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen politiikanhoidon kyllästyneenä arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html -

 

Puolueettomuuden palauttajat

Meille sopii uudessa maailmanjärjestyksessä 35] sitoutumattomuus muuhun kuin rauhaan, rauhanneuvotteluihin/ YK-rauhanturvaamiseen 36], kauppaan ja tasapuoliseen arvioon niin itää kuin länttä kohtaan. Olemme lännestä ja idästä 37] sekä sijaitsemme idän ja lännen vedenjakajalla. Emme puutu muiden kolmansien sisäisiin asioihin.

 

Arvostamme muiden kulttuureja, muiden uskoa ja muiden tapoja

näin voimme edellyttää, että meillä arvostetaan ja kunnioitetaan myös meidän tapojamme ja perinteitä. Arvostamme työn tekoa, vastuullista veronmaksua ja osallistumista yhteisöihimme – emme halua käännytystyötä – meissä asuu kuitenkin vieläkin se ’pieni kehäpuolustaja’ – satojen vuosien takaa, itsenäisinä päätöksentekijöinä omista asioistamme ja laeistamme.

EXTRA

Itsenäisen kansakunnan merkki on myös verotus, jossa voidaan antaa itse veronmaksajalle oikeus kohdistaa omia maksamiaan veroja vaikkapa kokonaismäärästä 20 prosentin osalta sellaisiin kohteisiin, joihin veronmaksaja itse kokee mielenkiintoa ja tukemishalukkuutta. Hyvä esimerkki voisi olla pakkoruotsin ylläpitovero, jolloin kansalainen itse jyvittää verojaan juuri ruotsinkielen aiheuttamiin kustannuksiin ja noilla suunnatuilla veroilla on sitten kyseinen palvelu kyettävä järjestämään.

Pakkoruotsivero vapaaehtoisena ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41351-maksaisitko-vapaaehtoista-pakkoruotsiveroa - [US/Puheenvuoro]

Toisena kansalaisen itsenäisyyden osoituksena voisi olla kehitysapu vapaaehtoislahjoituksin – tällöin lahjoittava henkilö tai yhteisö/ yritys saa verohelpotuksen kehitysapuun suuntaamastaan vapaaehtoislahjoituksesta. Muuta kehitysaputilitystä ei sitten enää valtion taholta suoriteta. Jätetään asia itsenäisten kansalaisten ratkaistavaksi.

Maksammeko velkamme kehitysmaille?http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille - [US/Puheenvuoro]

 

 

Ilkka Luoma

kansalaisaktivisti ja – kirjoittaja

 

http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL  -  IL  -  Vf  -  Pz  -  BL  - US – FB – FB -  VU -  BLOG 49434

 

---28022015---

---01032017---

 

doc.: Itsenäisyyden palauttajat_26022015 – Microsoft Word Starter

doc.: Itsenäisyyden palauttajat_1_01032017 – Microsoft Word Starter

 

|1597|

]]>
3 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232421-itsenaisyyden-palauttajat-1#comments Itsenäisyys Itsenäisyyspuolue Kansallinen päätösvalta Kunnallinen päätösvalta Markka takaisin Wed, 01 Mar 2017 08:07:53 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232421-itsenaisyyden-palauttajat-1
IN - 40% kansasta tyrmää euron! * http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228963-in-40-kansasta-tyrmaa-euron <p>Näyttäisi yhden mielipidetiedustelun pohjalta, että noin 40 prosenttia kansasta haluaa markan takaisin tai toisin sanoen eurosta eroon. On muitakin mahdollisuuksia kuin markka. On yhteispohjoismainen &rdquo;kruunumarkka&rdquo;, voisi olla <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/korvaammeko-euron-kiinan-yuanilla.html">Kiinan yuaniin</a> vankalla painoarvolla kytketty &rdquo;kansainvälinen markka&rdquo; &hellip; ehkä jokin kytky jäisi euroonkin, mikäli kovin moni nykyinen eurovaltio ei siitä eroa ---</p><ul><li><p>~ <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/taloustutkimus-suomalaisista-40-prosenttia-haluaa-irti-eu-sta-6612215">http://www.talouselama.fi/uutiset/taloustutkimus-suomalaisista-40-prosenttia-haluaa-irti-eu-sta-6612215</a> -</p><p>&nbsp;</p></li></ul><p><strong>Meillä on Suomesta raskas ulkomaanvelka &ndash; euromääreisenä</strong></p><p>Nyt moni kysyy sen kuuluisan kysymyksen, miten käy, kun siirrymme vaikkapa markkaan ja devalvoimme sen 10-20 prosentilla &ndash; siis alennamme rahan arvoa euroonkin nähden &ndash; näin tarvitaan enemmän markkoja eurovelkojen lyhennyksiin, ehkä korkommekin nousevat?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lopulta on kysymys luottamuksesta </strong></p><p>Pienetkin valuutat ovat hyvin arvonsa pitäviä, niihin luotetaan &ndash; niillä säilyy osto- ja vaihtovoima. Påaljon on myös kiinni siitä, mihin uusi markka asettuu ja jälleen on kysymys luottamuksesta kykyyn miten me hoidamme talouttamme ja kansataloutta. Lisäksi vahvuutta omaan valuuttaan tuo kysyntä meidän tuotteita kohtaan.</p><p>Osaammeko valmistaa sellaista laadulla ja riittävällä hinnalla, jolle on jatkuvasti suopea kysyntä. Nämä perusparametrit ovat yksinkertaisia. <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/elammeko-kielteisessa-suomessa.html">Ellemme luota itseemme</a>, ei meitä pelasta mikään valuutta, edes markka.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Velka</strong></p><p>Tänään näyttää siltä, että monet maat ovat tuudittautuneet, ettei valtion velkoja makseta koskaan loppuun &ndash; hyvä esimerkki tästä on Yhdysvaltain liittovaltio, joka liki kerran vuodessa äänestää kongressissa siitä miten paljon velkakattoa nostetaan. USA&#39; n <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/de-facto-usan-liittovaltio-on.html">velka lisääntyy</a> jatkuvasti maailmalle &ndash; amerikklaisiin luotetaan. Entä meihin, luotettaisiinko meihin, jotka osasivat ja kykenivät maksamaan &rdquo;sotasyyllisyysvelkansa&rdquo;, kuten lainat muutoinkin &ndash; aina.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä kultakantaan paluu?</strong></p><p>[ ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/takaisin-kultakantaan-setelit-ja_66.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/takaisin-kultakantaan-setelit-ja_66.html</a> - ]</p><p>...</p><p>&nbsp;</p><p><em>Näin kirjoitimme kaksi vuotta sitten:</em></p><p><strong>Markasta euroon ilman kansanäänestystä &ndash; valmisteltuna vai ajopuuna kenenkään hallitsematta prosessia täysin &ndash; TIIVISTELMÄ -nä</strong></p><p>[ l<em>aaja selosteosa</em> ~ <u><a href="http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html">http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html</a></u> - ]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>(<em>copy - paste</em>)</p><p><strong>A]</strong></p><p>Jos: EMU:n kolmas vaihe jäsenyysneuvottelujen käymisen ennakkoehto.</p><p><strong>2.</strong></p><p>Kysymys oli siten hallitusmuodosta. Millä perusteella muutetaan hallitusmuoto VJ 69&sect;:ää käyttäen?</p><p><strong>3.</strong></p><p>Milloin eduskunta on hyväksynyt ennakkoehdon ja samalla kumonnut HM 72 ja 73&sect;:t?</p><p><strong>4.</strong></p><p>Miksi eduskunnalle ilmoitettiin (PeVL 14/1994 vp), ettei EMU:n kolmas vaihe kuulu neuvotteluista saadun tiedon perusteella liittymissopimuksen?</p><p><strong>5.</strong></p><p>Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>B]</strong></p><p>Jos eduskunnalla ei ollut oikeutta EMU:n kolmatta vaihetta koskevaan varaumaan, miksi eduskunnalle ei sitä ilmoitettu ennen 18. marraskuuta 1994 päätöstä?</p><p>Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?</p><p><strong>C]</strong></p><p>Jos varaumaa ei ollut, miksi eduskunnalle kerrottiin (HE 135/1994 vp ja PeVL 14/1994 vp), ettei liittymissopimus kumoa mitään hallitusmuodon pykälää?</p><p><strong>D]</strong></p><p>Tasavallan presidentti teki päätöksen EY-jäsenyyshakemuksesta 18. maaliskuuta 1992. Tasavallan presidentti ratifioi liittymissopimus -asiakirjat, hyväksyen kaikki sopimuksessa olevat asiat 8. joulukuuta 1994. Tiesivätkö he, että eduskuntaa ei perustuslain mukaan saa johtaa harhaan, saati Suomen kansaa? Tiesivätkö he, että heidän virkavalansa edellytti valtiosäännön turvaamista ja voimassa pitämistä?</p><p>Tietokirjallisuuden mukaan EU-jäsenyyden suhteen on tapahtunut valtiorikos. Suomen oikeusviranomaisten (muun muassa oikeuskanslerin virasto) mukaan kaikki oli laillista. Sotilas- ja virkavalan puitteissa tietokirjallisuuden määritelmät ovat uskottavia virallisten asiakirjojen perusteella.</p><p>&hellip;</p><p>Viitaten valtiopäiväjärjestykseen 11&sect;:ään vaadin hallitusmuodon 2&sect;:n perusteella, että tässä kirjoituksessa (mukaan lukien laaja selosteosa) esiin tulevat asiat on kansanedustajien tutkittava, koska muunlaista &rdquo;perustuslakituomioistuinta&rdquo; ei ole olemassa tätä asiaa selvittämään. Tämä kirje ja sen laaja selosteosa on tarkoitettu yksinomaan oikeuskysymysten selvittämiseen edellä mainitulla tavalla ja siinä tarkoituksessa Suomen kansalaisten käytettävissä.</p><p>Tänään tilanteen selvittämiseen voisi soveltua myös <em>kansalaisaloiteperiaate</em>, jossa aloitteen päämääränä on muodostaa <em>perustuslakituomioistuin</em>, joka voisi tämän &rdquo;euroliitoksen&rdquo; selvittää &ndash; mahdollisista vanhenemissäännöistä huolimatta.</p><p>Toisaalta on tärkeää saattaa asia täyteen julkisuuteen kansalaistemme taholle, jotta he tietävät mitä EU -neuvoa antavassa kansalaiskyselyssä jätettiin kysymättä ja mitä siihen kätkettiin &ndash; saatamme arvata vakaasti, että EU-kansanäänestyksen tulos olisi erilainen, jos kansalaiset olisivat tienneet, etä siihen oli todellinen &rdquo;<em>koira haudattuna</em>&rdquo; - kytkös euroon! Tätä kansalaisemme eivät tienneet äänestäessään EU:n puolesta. * - (<em>copy &ndash; paste</em>) päättyy</p><p>&nbsp;</p><p>* Kts. Myös Kokoomuksen piireissä kansantalous- ja finanssiasioista perillä oleva asiantuntija, <strong>Jorma Jaakkola</strong> - Valtiopetos euroon liittymisessä? ~ <a href="http://jormajaakkola.fi/EMU-petos">http://jormajaakkola.fi/EMU-petos</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>Ylös merkinneenä</em> &ndash; psta Ilkka Luoma</p><p>[27121999_01012015][340| 2985]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Oheislukemistoa eurosta:</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html</a> -</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suorista kansanäänestyksistä:</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/suorademokraattinen-kansanaanestys.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/suorademokraattinen-kansanaanestys.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>PS</strong></p><p>Suomessa on vain yksi selkeästi eurovastainen puolue, joka kannattaa valuutan osalta omaa itsenäistä päätösvaltaa &ndash; oman kansantalouden ja vientiteollisuuden edun ja hyödyn nimissä. Itsenäisyyspuolue &ndash; IPU.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/in-t-n-n-kansalaiset-ovat-saaneet-sanoa-sanasensa-eurosta">AL</a> | US | <a href="http://plaza.fi/keskustelu/aihe/in-tanaan-kansalaiset-ovat-saaneet-sanoa-sanasensa-eurosta/">PZ</a> | <a href="http://www.tiede.fi/keskustelu/70824/tanaan-kansalaiset-ovat-saaneet-sanoa-sanasensa-eurosta?changed=1483608169">T</a> | <a href="http://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2017/01/in-tanaan-kansalaiset-ovat-saaneet-sanoa-sanasensa-eurosta">VU</a> | FB | BL | BL | BLOG 112257</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC </strong>u_euro_tiivistelma_05012017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM </strong>05012017</p><p>&nbsp;</p><p>|664 | 5892 |</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näyttäisi yhden mielipidetiedustelun pohjalta, että noin 40 prosenttia kansasta haluaa markan takaisin tai toisin sanoen eurosta eroon. On muitakin mahdollisuuksia kuin markka. On yhteispohjoismainen ”kruunumarkka”, voisi olla Kiinan yuaniin vankalla painoarvolla kytketty ”kansainvälinen markka” … ehkä jokin kytky jäisi euroonkin, mikäli kovin moni nykyinen eurovaltio ei siitä eroa ---

Meillä on Suomesta raskas ulkomaanvelka – euromääreisenä

Nyt moni kysyy sen kuuluisan kysymyksen, miten käy, kun siirrymme vaikkapa markkaan ja devalvoimme sen 10-20 prosentilla – siis alennamme rahan arvoa euroonkin nähden – näin tarvitaan enemmän markkoja eurovelkojen lyhennyksiin, ehkä korkommekin nousevat?

 

Lopulta on kysymys luottamuksesta

Pienetkin valuutat ovat hyvin arvonsa pitäviä, niihin luotetaan – niillä säilyy osto- ja vaihtovoima. Påaljon on myös kiinni siitä, mihin uusi markka asettuu ja jälleen on kysymys luottamuksesta kykyyn miten me hoidamme talouttamme ja kansataloutta. Lisäksi vahvuutta omaan valuuttaan tuo kysyntä meidän tuotteita kohtaan.

Osaammeko valmistaa sellaista laadulla ja riittävällä hinnalla, jolle on jatkuvasti suopea kysyntä. Nämä perusparametrit ovat yksinkertaisia. Ellemme luota itseemme, ei meitä pelasta mikään valuutta, edes markka.

 

Velka

Tänään näyttää siltä, että monet maat ovat tuudittautuneet, ettei valtion velkoja makseta koskaan loppuun – hyvä esimerkki tästä on Yhdysvaltain liittovaltio, joka liki kerran vuodessa äänestää kongressissa siitä miten paljon velkakattoa nostetaan. USA' n velka lisääntyy jatkuvasti maailmalle – amerikklaisiin luotetaan. Entä meihin, luotettaisiinko meihin, jotka osasivat ja kykenivät maksamaan ”sotasyyllisyysvelkansa”, kuten lainat muutoinkin – aina.

 

Entä kultakantaan paluu?

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/takaisin-kultakantaan-setelit-ja_66.html - ]

...

 

Näin kirjoitimme kaksi vuotta sitten:

Markasta euroon ilman kansanäänestystä – valmisteltuna vai ajopuuna kenenkään hallitsematta prosessia täysin – TIIVISTELMÄ -nä

[ laaja selosteosa ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html - ]

 

 

(copy - paste)

A]

Jos: EMU:n kolmas vaihe jäsenyysneuvottelujen käymisen ennakkoehto.

2.

Kysymys oli siten hallitusmuodosta. Millä perusteella muutetaan hallitusmuoto VJ 69§:ää käyttäen?

3.

Milloin eduskunta on hyväksynyt ennakkoehdon ja samalla kumonnut HM 72 ja 73§:t?

4.

Miksi eduskunnalle ilmoitettiin (PeVL 14/1994 vp), ettei EMU:n kolmas vaihe kuulu neuvotteluista saadun tiedon perusteella liittymissopimuksen?

5.

Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?

 

B]

Jos eduskunnalla ei ollut oikeutta EMU:n kolmatta vaihetta koskevaan varaumaan, miksi eduskunnalle ei sitä ilmoitettu ennen 18. marraskuuta 1994 päätöstä?

Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?

C]

Jos varaumaa ei ollut, miksi eduskunnalle kerrottiin (HE 135/1994 vp ja PeVL 14/1994 vp), ettei liittymissopimus kumoa mitään hallitusmuodon pykälää?

D]

Tasavallan presidentti teki päätöksen EY-jäsenyyshakemuksesta 18. maaliskuuta 1992. Tasavallan presidentti ratifioi liittymissopimus -asiakirjat, hyväksyen kaikki sopimuksessa olevat asiat 8. joulukuuta 1994. Tiesivätkö he, että eduskuntaa ei perustuslain mukaan saa johtaa harhaan, saati Suomen kansaa? Tiesivätkö he, että heidän virkavalansa edellytti valtiosäännön turvaamista ja voimassa pitämistä?

Tietokirjallisuuden mukaan EU-jäsenyyden suhteen on tapahtunut valtiorikos. Suomen oikeusviranomaisten (muun muassa oikeuskanslerin virasto) mukaan kaikki oli laillista. Sotilas- ja virkavalan puitteissa tietokirjallisuuden määritelmät ovat uskottavia virallisten asiakirjojen perusteella.

Viitaten valtiopäiväjärjestykseen 11§:ään vaadin hallitusmuodon 2§:n perusteella, että tässä kirjoituksessa (mukaan lukien laaja selosteosa) esiin tulevat asiat on kansanedustajien tutkittava, koska muunlaista ”perustuslakituomioistuinta” ei ole olemassa tätä asiaa selvittämään. Tämä kirje ja sen laaja selosteosa on tarkoitettu yksinomaan oikeuskysymysten selvittämiseen edellä mainitulla tavalla ja siinä tarkoituksessa Suomen kansalaisten käytettävissä.

Tänään tilanteen selvittämiseen voisi soveltua myös kansalaisaloiteperiaate, jossa aloitteen päämääränä on muodostaa perustuslakituomioistuin, joka voisi tämän ”euroliitoksen” selvittää – mahdollisista vanhenemissäännöistä huolimatta.

Toisaalta on tärkeää saattaa asia täyteen julkisuuteen kansalaistemme taholle, jotta he tietävät mitä EU -neuvoa antavassa kansalaiskyselyssä jätettiin kysymättä ja mitä siihen kätkettiin – saatamme arvata vakaasti, että EU-kansanäänestyksen tulos olisi erilainen, jos kansalaiset olisivat tienneet, etä siihen oli todellinen ”koira haudattuna” - kytkös euroon! Tätä kansalaisemme eivät tienneet äänestäessään EU:n puolesta. * - (copy – paste) päättyy

 

* Kts. Myös Kokoomuksen piireissä kansantalous- ja finanssiasioista perillä oleva asiantuntija, Jorma Jaakkola - Valtiopetos euroon liittymisessä? ~ http://jormajaakkola.fi/EMU-petos -

 

 

Ylös merkinneenä – psta Ilkka Luoma

[27121999_01012015][340| 2985]

 

Oheislukemistoa eurosta:

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html -

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html -

 

Suorista kansanäänestyksistä:

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/suorademokraattinen-kansanaanestys.html -

 

PS

Suomessa on vain yksi selkeästi eurovastainen puolue, joka kannattaa valuutan osalta omaa itsenäistä päätösvaltaa – oman kansantalouden ja vientiteollisuuden edun ja hyödyn nimissä. Itsenäisyyspuolue – IPU.

 

AL | US | PZ | T | VU | FB | BL | BL | BLOG 112257

 

DOC u_euro_tiivistelma_05012017.doc – OpenOffice Writer

PVM 05012017

 

|664 | 5892 |

]]>
25 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228963-in-40-kansasta-tyrmaa-euron#comments EMU Ero Eurosta Itsenäinen rahapolitiikka Kansanäänestys eurosta Markka takaisin Thu, 05 Jan 2017 10:10:47 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228963-in-40-kansasta-tyrmaa-euron
Devalvaation tarve http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209355-devalvaation-tarve <p>Tällä kertaa aiheena vastaantullut kuva Suomeen tehtävien investointien hintatasosta. Miksi Suomeen ei tehdä investointeja?</p><p>1) Koska Suomen kasvunäkymät ovat surkeat, joten investointi, jonka tuotto on kiinni Suomen yleisestä kehityksestä, on kannattamaton.</p><p>2) Jos joku aikoo tehdä bisnestä jossain muualla kuin Suomen markkinoilla, vaikkapa valmistaa muttereita ja myydä niitä Saksaan, kannattaa investointi tehdä johonkin halvempaan maahan kuin Suomeen.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli - joko me yritämme saada aikaiseksi näppituntumalla 20 prosentin sisäisen devalvaation laskemalla tuntityön hintaa, eläkkeitä ja kaikkia muitakin sellaisia hintoja, jotta investointien hinta ja työn hinta saadaan sellaiselle tasolle, että bisnes kulkee. Onnea yritykselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Tai sitten tehdään &quot;väyryset&quot; ja palataan markkaan - kelluvaan sellaiseen, joka devalvoituu. Kyllä, velalliset ottavat siinä hittiä. Mutta niin ne ottavat siinäkin tilanteessa, että bisnekset ja työpaikat vähenevät Suomessa entisestään.</p><p>&nbsp;</p><p>Sentix-tutkimusfirman tuoreessa sijoittajakyselyssä kyseltiin vuonna 2016 eurosta potentiaalisesti lähteviä maita. Kreikan jälkeen hyväksi kakkoseksi - ohi Kyprosen ja muiden eurokriisimaiden - nousi Suomi. Kyselyllä ei sinällään ole sen kummallisempaa painoarvoa, mutta ilmeisesti yhteiskuntasopimuksen kaatuminen huomattiin maailmalla.&nbsp; Sijoittajat eivät ihan tyhmiä ole - he näkevät löysien puhumisen läpi. He arvelevat, että Suomesta ei ole tekemään sisäistä devalvaatiota, ja siksi uskovat euroeron todennäköisyyden kasvaneen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Tällä kertaa aiheena vastaantullut kuva Suomeen tehtävien investointien hintatasosta. Miksi Suomeen ei tehdä investointeja?

1) Koska Suomen kasvunäkymät ovat surkeat, joten investointi, jonka tuotto on kiinni Suomen yleisestä kehityksestä, on kannattamaton.

2) Jos joku aikoo tehdä bisnestä jossain muualla kuin Suomen markkinoilla, vaikkapa valmistaa muttereita ja myydä niitä Saksaan, kannattaa investointi tehdä johonkin halvempaan maahan kuin Suomeen.

 

Eli - joko me yritämme saada aikaiseksi näppituntumalla 20 prosentin sisäisen devalvaation laskemalla tuntityön hintaa, eläkkeitä ja kaikkia muitakin sellaisia hintoja, jotta investointien hinta ja työn hinta saadaan sellaiselle tasolle, että bisnes kulkee. Onnea yritykselle.

 

Tai sitten tehdään "väyryset" ja palataan markkaan - kelluvaan sellaiseen, joka devalvoituu. Kyllä, velalliset ottavat siinä hittiä. Mutta niin ne ottavat siinäkin tilanteessa, että bisnekset ja työpaikat vähenevät Suomessa entisestään.

 

Sentix-tutkimusfirman tuoreessa sijoittajakyselyssä kyseltiin vuonna 2016 eurosta potentiaalisesti lähteviä maita. Kreikan jälkeen hyväksi kakkoseksi - ohi Kyprosen ja muiden eurokriisimaiden - nousi Suomi. Kyselyllä ei sinällään ole sen kummallisempaa painoarvoa, mutta ilmeisesti yhteiskuntasopimuksen kaatuminen huomattiin maailmalla.  Sijoittajat eivät ihan tyhmiä ole - he näkevät löysien puhumisen läpi. He arvelevat, että Suomesta ei ole tekemään sisäistä devalvaatiota, ja siksi uskovat euroeron todennäköisyyden kasvaneen.

 

 

]]>
107 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209355-devalvaation-tarve#comments Raha Markka takaisin Rahapolitiikka Sun, 03 Jan 2016 22:20:10 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209355-devalvaation-tarve
Suomalaisten mielestä ilman euroa pärjäisimme paremmin http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208802-suomalaisten-mielesta-ilman-euroa-parjaisimme-paremmin <p>Suomalaisista 44 % on sitä mieltä, että ilman euroa Suomi pärjäisi paremmin. Vain 20 % on päinvastaista mieltä. Nämä paljon puhuvat luvut selviävät tutkimuksesta, jonka <u>Taloustutkimus</u> teki Ylelle. <a href="http://yle.fi/uutiset/tutkimus_euroa_ei_hylata_vaikka_se_haittaisikin_taloutta/8545489">http://yle.fi/uutiset/tutkimus_euroa_ei_hylata_vaikka_se_haittaisikin_taloutta/8545489</a></p><p>SIlti suomalaisten enemmistö uskoo edelleen eurojäsenyyteen, vaikka siitä on vahinkoa Suomen taloudelle. Eurojäsenyyttä kannattaa 54 prosenttia suomalaisista, eurosta eroa haluaa 31 prosenttia.</p><p>Tulos on ristiriitainen. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö <strong>Juho Rahkonen</strong> selittää vastausten ristiriitaa sillä, että euroa kannatetaan muistakin kuin taloudellisista syistä.<em> &quot;Tässä on myös voimakas tunnepuoli. Onhan euro yhdenlainen yhteisö, sillekin annetaan arvo&quot;,</em> Rahkonen pohtii.</p><p>Tuo tunnepuoli on voimakkaan euromyönteisen rummutuksen tulos. Joka käänteessä korostetaan, että kun mennään ulkomaille, niin ei tarvitse vaihtaa rahaa. Tottahan se on, mutta samalla unohdetaan, että nykyisen muovirahan aikana käteistä ei juuri tarvita.</p><p>Eurossa pysymisen&nbsp;monet kokevat itselleen tärkeäksi, vaikka se on lillukanvarsia sen rinnalla, mitä oman rahan puuttuminen aiheuttaa muutoin yhteiskunnalle/kansalaisille. Nykyinen lama voidaan pitkälti laittaa oman rahan puuttumisen piikkiin. Onhan esimerkiksi lähtökohdiltaan hyvin samankaltainen Ruotsi pärjännyt euroaikana paljon Suomea paremmin. Ruotsin kruunu on&nbsp; joustanut suhdanteissa. Euro on ollut jäykkä, se ei ole huomioinut kansallisia tarpeitamme.</p><p><em>................</em></p><p><em>Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.</em></p> Suomalaisista 44 % on sitä mieltä, että ilman euroa Suomi pärjäisi paremmin. Vain 20 % on päinvastaista mieltä. Nämä paljon puhuvat luvut selviävät tutkimuksesta, jonka Taloustutkimus teki Ylelle. http://yle.fi/uutiset/tutkimus_euroa_ei_hylata_vaikka_se_haittaisikin_taloutta/8545489

SIlti suomalaisten enemmistö uskoo edelleen eurojäsenyyteen, vaikka siitä on vahinkoa Suomen taloudelle. Eurojäsenyyttä kannattaa 54 prosenttia suomalaisista, eurosta eroa haluaa 31 prosenttia.

Tulos on ristiriitainen. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen selittää vastausten ristiriitaa sillä, että euroa kannatetaan muistakin kuin taloudellisista syistä. "Tässä on myös voimakas tunnepuoli. Onhan euro yhdenlainen yhteisö, sillekin annetaan arvo", Rahkonen pohtii.

Tuo tunnepuoli on voimakkaan euromyönteisen rummutuksen tulos. Joka käänteessä korostetaan, että kun mennään ulkomaille, niin ei tarvitse vaihtaa rahaa. Tottahan se on, mutta samalla unohdetaan, että nykyisen muovirahan aikana käteistä ei juuri tarvita.

Eurossa pysymisen monet kokevat itselleen tärkeäksi, vaikka se on lillukanvarsia sen rinnalla, mitä oman rahan puuttuminen aiheuttaa muutoin yhteiskunnalle/kansalaisille. Nykyinen lama voidaan pitkälti laittaa oman rahan puuttumisen piikkiin. Onhan esimerkiksi lähtökohdiltaan hyvin samankaltainen Ruotsi pärjännyt euroaikana paljon Suomea paremmin. Ruotsin kruunu on  joustanut suhdanteissa. Euro on ollut jäykkä, se ei ole huomioinut kansallisia tarpeitamme.

................

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

]]>
71 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208802-suomalaisten-mielesta-ilman-euroa-parjaisimme-paremmin#comments Raha Euro Markka Markka takaisin Rahapolitiikka Talouspolitiikka Tue, 22 Dec 2015 07:01:06 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208802-suomalaisten-mielesta-ilman-euroa-parjaisimme-paremmin
Valuutta ratkaisee suunnan http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207883-valuutta-ratkaisee-suunnan <p>Olemme nähneet viime aikoina paljon asiantuntijoiden lausuntoja siitä, että Suomen olisi viisasta lähte ulos yhteisvaluutta eurosta. Useimman asiantuntijan mukaan eurossa pysyminen tietää varmaa ja suurta talouden romahdusta.</p><p>Talous on polkenut paikallaan jo muutamia vuosia ja syy on selvä se johtuu siita kun Suomi on osana yhteisvaluuttaa ja meiltä puuttuu kurssiheilahteluiden säätömekanismit toisin kuin niillä mailla joilla on oma valuutta kuten muut Pohjoismaat jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön. He ovat toimineet oikein ja Suomen päättäjät taas ei.</p><p>Vähän väliä myös kuulee keskusteluja siitä kuinka Ruotsi olisi harkitsemassa euroon liittymistä ? Tämä kuulostaa aika oudolta, koska Ruotsissa tiedetään tasan tarkkaan miten euro on vaikuttanut ja vaikuttaa haitallisesti Suomen talouteen yksi esimerkki on ensin hiipunut ja sittemmin romahtanut talouskasvu korkeasta työttömyydestä puhumattakaan.</p><p>Lääkkeeksi talouskasvuun on väläytetty pääministeri Juha Sipilän johdolla leikkauksia jotka osuvat suoraan kaikkein heikoimpaan kansan osaan. Maan hallitus myös väittää toimien lisäävän työpaikkoja ? Kuulostaa hyvin ristiriitaiselta talousopilta ja lyhytnäköiseltä myös.</p><p>Toisin sanoen asia kääntyy päälaelleen jos nämä toimet toteutetaan hallituksen suunnitelmien mukaan. Ostovoima kotimarkkinoilla tulee romahtamaan ja työttömyys lisääntyy, sekä pienten yritysten kaatuminen kun kysyntää ei ole ja samalla myös leipäjonot pitenee.</p><p>Mikä sitten lääkkeeksi ? Ero eurosta ja yksityisten liikepankkien toiminnan rajoittaminen kuten Islannissa tehtiin auttaa talouden liikkeelle saamisessa ja samalla myös työttömyys pienenee. Rahanluontioikeus on poistettava yksityisiltä liikepankeilta ja se tulee siirtää vain ja ainoastaan Suomen Pankille eli valtiolliselle pankille jolle kuuluu myös korkojen ym. muiden ehtojen säätely.</p><p><strong>Nobelistin neuvot Suomelle</strong></p><p>1. Uudistakaa euro</p><p>&quot;Monet Suomen ongelmista ovat seurausta euron rajoituksista.<em> </em><strong><em>Jos euroa ei voida uudistaa, voi olla tarpeen haudata koko yhteisvaluutta eurooppalaisen projektin pelastamiseksi</em>.</strong>&quot;</p><p>2. Elvyttäkää taloutta</p><p>&quot;On ehdottomasti järkevää lainata rahaa talouden vahvistamiseksi. <em><strong>Ryöstämme lapsiltamme, kun emme tee järkeviä investointeja ilmaisella rahalla</strong></em>.&quot;</p><p>3. Naiset työmarkkinoille</p><p>&quot;Japanilla on teitä paljon dramaattisempi ikääntymisongelma. <em><strong>Maan tärkein uudistus koskee naisten työllistymisen edistämistä. Se tapahtuu esimerkiksi puuttumalla syrjintään</strong></em>.&quot;</p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/a1442632378626?jako=3ebfcf70bc5b84869180c4cff794e2bc&amp;ref=og-url" title="http://www.hs.fi/talous/a1442632378626?jako=3ebfcf70bc5b84869180c4cff794e2bc&amp;ref=og-url">http://www.hs.fi/talous/a1442632378626?jako=3ebfcf70bc5b84869180c4cff794...</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Oma raha tuottaa pelivaraa</strong></p><p>Mennään suoraan johtopäätöksiin. Bill Mitchell esittää, että Suomen kannattaa erota euroalueesta mahdollisimman pian, palata omaan valuuttaansa ja ryhtyä tekemään omaa talouspolitiikkaa.</p><p>Valtiolta, jolla on oma valuutta, raha ei voi koskaan loppua. Tämä mahdollistaa oikein ajoitetun suhdannepolitiikan ja vapauttaa kierteestä, jossa hallitukset leikkauksillaan syventävät lamoja. Oma valuutta myös hoitaa kilpailukyvyn ongelmat, jos niitä ilmenee, kurssimuutoksilla tarpeen mukaan.</p><p>&ndash;&thinsp;Ero aiheuttaa alussa turbulenssia, mutta sitä seuraa vapautuminen leikkauspolitiikkapakosta sekä työllisyyden nousu. Syriza epäonnistui Kreikassa, koska se ei uskaltanut erota euroalueesta. Syriza toimi niin kuin EU, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan keskuspankki halusivat, ei niin kuin kansa halusi.</p><p>&ndash;&thinsp;Euroalueen maat kilpailevat tällä hetkellä keskenään ja vievät toisiaan alaspäin. Suomessa bruttokansantuote heikkenee vuosi vuodelta. Työttömyys sulkee nuoret ulos.</p><p>Mitchell muistuttaa, että Australiassa maan hallitus voimisti kansantaloutta julkisia menoja lisäämällä finanssikriisiuhan alla 2009. Australia ei kriisiytynyt.</p><p>Suuntaa on muutettava, Mitchell kannustaa. Odottaminen ei auta, sillä uusi maailmanlaajuinen talouskriisi voi kolkuttaa ovella seuraavan kerran esimerkiksi 12 kuukauden päästä.&quot;</p><p><a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3447216-bill-mitchell-suomelle-muuttakaa-suuntaa-kun-viela-voitte" title="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3447216-bill-mitchell-suomelle-muuttakaa-suuntaa-kun-viela-voitte">http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3447216-bill-mitchell-suomelle-muu...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on täysin totta emme tarvitse leikkauksia vaan eron euro alueesta, koska tämä itsensä ruoskiminen ei johda parempaan talouteen tai työllisyyteen vaan syvään umpikujaan ja kansan syvään kahtia jakoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Jan Erik Finskas</p><p>Espoo</p><p>pj Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemme nähneet viime aikoina paljon asiantuntijoiden lausuntoja siitä, että Suomen olisi viisasta lähte ulos yhteisvaluutta eurosta. Useimman asiantuntijan mukaan eurossa pysyminen tietää varmaa ja suurta talouden romahdusta.

Talous on polkenut paikallaan jo muutamia vuosia ja syy on selvä se johtuu siita kun Suomi on osana yhteisvaluuttaa ja meiltä puuttuu kurssiheilahteluiden säätömekanismit toisin kuin niillä mailla joilla on oma valuutta kuten muut Pohjoismaat jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön. He ovat toimineet oikein ja Suomen päättäjät taas ei.

Vähän väliä myös kuulee keskusteluja siitä kuinka Ruotsi olisi harkitsemassa euroon liittymistä ? Tämä kuulostaa aika oudolta, koska Ruotsissa tiedetään tasan tarkkaan miten euro on vaikuttanut ja vaikuttaa haitallisesti Suomen talouteen yksi esimerkki on ensin hiipunut ja sittemmin romahtanut talouskasvu korkeasta työttömyydestä puhumattakaan.

Lääkkeeksi talouskasvuun on väläytetty pääministeri Juha Sipilän johdolla leikkauksia jotka osuvat suoraan kaikkein heikoimpaan kansan osaan. Maan hallitus myös väittää toimien lisäävän työpaikkoja ? Kuulostaa hyvin ristiriitaiselta talousopilta ja lyhytnäköiseltä myös.

Toisin sanoen asia kääntyy päälaelleen jos nämä toimet toteutetaan hallituksen suunnitelmien mukaan. Ostovoima kotimarkkinoilla tulee romahtamaan ja työttömyys lisääntyy, sekä pienten yritysten kaatuminen kun kysyntää ei ole ja samalla myös leipäjonot pitenee.

Mikä sitten lääkkeeksi ? Ero eurosta ja yksityisten liikepankkien toiminnan rajoittaminen kuten Islannissa tehtiin auttaa talouden liikkeelle saamisessa ja samalla myös työttömyys pienenee. Rahanluontioikeus on poistettava yksityisiltä liikepankeilta ja se tulee siirtää vain ja ainoastaan Suomen Pankille eli valtiolliselle pankille jolle kuuluu myös korkojen ym. muiden ehtojen säätely.

Nobelistin neuvot Suomelle

1. Uudistakaa euro

"Monet Suomen ongelmista ovat seurausta euron rajoituksista. Jos euroa ei voida uudistaa, voi olla tarpeen haudata koko yhteisvaluutta eurooppalaisen projektin pelastamiseksi."

2. Elvyttäkää taloutta

"On ehdottomasti järkevää lainata rahaa talouden vahvistamiseksi. Ryöstämme lapsiltamme, kun emme tee järkeviä investointeja ilmaisella rahalla."

3. Naiset työmarkkinoille

"Japanilla on teitä paljon dramaattisempi ikääntymisongelma. Maan tärkein uudistus koskee naisten työllistymisen edistämistä. Se tapahtuu esimerkiksi puuttumalla syrjintään."

http://www.hs.fi/talous/a1442632378626?jako=3ebfcf70bc5b84869180c4cff794e2bc&ref=og-url

 

"Oma raha tuottaa pelivaraa

Mennään suoraan johtopäätöksiin. Bill Mitchell esittää, että Suomen kannattaa erota euroalueesta mahdollisimman pian, palata omaan valuuttaansa ja ryhtyä tekemään omaa talouspolitiikkaa.

Valtiolta, jolla on oma valuutta, raha ei voi koskaan loppua. Tämä mahdollistaa oikein ajoitetun suhdannepolitiikan ja vapauttaa kierteestä, jossa hallitukset leikkauksillaan syventävät lamoja. Oma valuutta myös hoitaa kilpailukyvyn ongelmat, jos niitä ilmenee, kurssimuutoksilla tarpeen mukaan.

– Ero aiheuttaa alussa turbulenssia, mutta sitä seuraa vapautuminen leikkauspolitiikkapakosta sekä työllisyyden nousu. Syriza epäonnistui Kreikassa, koska se ei uskaltanut erota euroalueesta. Syriza toimi niin kuin EU, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan keskuspankki halusivat, ei niin kuin kansa halusi.

– Euroalueen maat kilpailevat tällä hetkellä keskenään ja vievät toisiaan alaspäin. Suomessa bruttokansantuote heikkenee vuosi vuodelta. Työttömyys sulkee nuoret ulos.

Mitchell muistuttaa, että Australiassa maan hallitus voimisti kansantaloutta julkisia menoja lisäämällä finanssikriisiuhan alla 2009. Australia ei kriisiytynyt.

Suuntaa on muutettava, Mitchell kannustaa. Odottaminen ei auta, sillä uusi maailmanlaajuinen talouskriisi voi kolkuttaa ovella seuraavan kerran esimerkiksi 12 kuukauden päästä."

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3447216-bill-mitchell-suomelle-muuttakaa-suuntaa-kun-viela-voitte

 

Tämä on täysin totta emme tarvitse leikkauksia vaan eron euro alueesta, koska tämä itsensä ruoskiminen ei johda parempaan talouteen tai työllisyyteen vaan syvään umpikujaan ja kansan syvään kahtia jakoon.

 

Jan Erik Finskas

Espoo

pj Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry

 

 

]]>
1 http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207883-valuutta-ratkaisee-suunnan#comments EKP Euro Markka takaisin Oma raha Sat, 05 Dec 2015 15:07:04 +0000 Jan Finskas http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207883-valuutta-ratkaisee-suunnan
Suomi vietiin "takaoven kautta" rahaliiton jäseneksi http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198674-suomi-vietiin-takaoven-kautta-rahaliiton-jaseneksi <p>Euroopan talous- ja rahaliitosta päätettiin Maastrichtin sopimuksessa. Siihen sisältyi aikataulu vaiheittaisesta siirtymisestä yhtenäisvaluutta euroon. Sopimuksessa määriteltiin myös kriteerit, joiden tuli täyttyä siinä vaiheessa kun rahaliiton kolmanteen vaiheeseen vuoden 1999 alussa siirrytään ja yhtenäisvaluutta otetaan käyttöön. Sopimuksen mukaan euroon siirtyisivät kaikki ne EU:n jäsenmaat, jotka täyttävät kriteerit. Tanska ja Yhdistynyt Kuningaskunta olivat kuitenkin varanneet itselleen oikeudellisen mahdollisuuden jäädä ulkopuolelle. Suomi ja Ruotsi ilmoittivat päättävänsä euroalueeseen kuulumisesta erikseen.</p><p>Paavo Lipposen johtama hallitus antoi eduskunnalle 24.2.1998 tiedonannon Suomen osallistumisesta euroalueeseen.</p><p>Tiedonanto perustui kyseenalaiseen oikeudelliseen tulkintaan, että Suomen jäsenyys euroalueessa tuli ratkaistuksi siinä yhteydessä, kun eduskunta neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1994 hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan unioniin.<u> Tämä tulkinta oli vastoin sitä, että unioniin liityttäessä nimenomaan todettiin, että kuulumisesta euroalueeseen päätetään erikseen.</u> Jopa eduskunnan puhemies totesi, ettei hän ollut ymmärtänyt, että kansanäänestyksessä olisi päätetty myös kuulumisesta euroalueeseen.</p><p>Hallitus antoi eduskunnalle vain tiedonannon, vaikka eduskunta oli EU-jäsenyyttä käsiteltäessä edellyttänyt, että<em> &rdquo;Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen pohjalta&rdquo;.</em> Tiedonanto ei ole hallituksen esitys.</p><p>Eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistö hyväksyi hallituksen oikeudellisen tulkinnan ja sen, että jäsenyys ratkaistiin eduskunnassa tiedonantomenettelyä käyttäen. Vähemmistöön jääneet kansanedustajat katsoivat, että euroalueeseen liittymisestä olisi tullut järjestää kansanäänestys ja että se olisi tullut ratkaista hallituksen lakiesityksen pohjalta. He esittivät, että samassa yhteydessä olisi tullut muuttaa perustuslakia, koska hallitusmuodon 72&sect;:n mukaan Suomen rahayksikkö oli markka.</p><p>Ruotsissa ja Tanskassa Maastrichtin sopimusta tulkittiin toisin. Molemmissa maissa liittymisestä euroalueeseen järjestettiin erillinen kansanäänestys.</p><p>Vaikka Tanskalla oli sopimuksen nojalla mahdollisuus jäädä pysyvästi euroalueen ulkopuolelle, hallitus vei liittymisen kansanäänestykseen vuonna 2000. Selvä enemmistö hylkäsi jäsenyyden.</p><p>Ruotsissa kansanäänestys järjestettiin vuonna 2003. Sielläkin jäsenyys tuli selvin numeroin hylätyksi.</p><p>Mielipidemittausten perusteella oli selvää, että Suomessakin euroalueeseen liittyminen olisi hylätty, jos siitä olisi vuonna 1998 järjestetty kansanäänestys.</p><p>Mainittakoon myös, että vuonna 1994 keskusteltaessa Suomen EU-jäsenyydestä esim. Paavo Lipponen totesi, että <em>&quot;on edesvastuutonta pelottelua, että Suomi luopuisi omasta rahasta&quot;.</em> Olen melko varma, että jos tällöin ei olisi valehdeltu, olisi kansanäänestyksen tulos ollut toinen myös EU-liitoksesta.</p><p>Allekirjoita kansalaisaloite jo tänään. Sen voit tehdä täällä <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372" target="_blank" title="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372</a></p><p><em>........</em></p><p><em>Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan talous- ja rahaliitosta päätettiin Maastrichtin sopimuksessa. Siihen sisältyi aikataulu vaiheittaisesta siirtymisestä yhtenäisvaluutta euroon. Sopimuksessa määriteltiin myös kriteerit, joiden tuli täyttyä siinä vaiheessa kun rahaliiton kolmanteen vaiheeseen vuoden 1999 alussa siirrytään ja yhtenäisvaluutta otetaan käyttöön. Sopimuksen mukaan euroon siirtyisivät kaikki ne EU:n jäsenmaat, jotka täyttävät kriteerit. Tanska ja Yhdistynyt Kuningaskunta olivat kuitenkin varanneet itselleen oikeudellisen mahdollisuuden jäädä ulkopuolelle. Suomi ja Ruotsi ilmoittivat päättävänsä euroalueeseen kuulumisesta erikseen.

Paavo Lipposen johtama hallitus antoi eduskunnalle 24.2.1998 tiedonannon Suomen osallistumisesta euroalueeseen.

Tiedonanto perustui kyseenalaiseen oikeudelliseen tulkintaan, että Suomen jäsenyys euroalueessa tuli ratkaistuksi siinä yhteydessä, kun eduskunta neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1994 hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan unioniin. Tämä tulkinta oli vastoin sitä, että unioniin liityttäessä nimenomaan todettiin, että kuulumisesta euroalueeseen päätetään erikseen. Jopa eduskunnan puhemies totesi, ettei hän ollut ymmärtänyt, että kansanäänestyksessä olisi päätetty myös kuulumisesta euroalueeseen.

Hallitus antoi eduskunnalle vain tiedonannon, vaikka eduskunta oli EU-jäsenyyttä käsiteltäessä edellyttänyt, että ”Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen pohjalta”. Tiedonanto ei ole hallituksen esitys.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistö hyväksyi hallituksen oikeudellisen tulkinnan ja sen, että jäsenyys ratkaistiin eduskunnassa tiedonantomenettelyä käyttäen. Vähemmistöön jääneet kansanedustajat katsoivat, että euroalueeseen liittymisestä olisi tullut järjestää kansanäänestys ja että se olisi tullut ratkaista hallituksen lakiesityksen pohjalta. He esittivät, että samassa yhteydessä olisi tullut muuttaa perustuslakia, koska hallitusmuodon 72§:n mukaan Suomen rahayksikkö oli markka.

Ruotsissa ja Tanskassa Maastrichtin sopimusta tulkittiin toisin. Molemmissa maissa liittymisestä euroalueeseen järjestettiin erillinen kansanäänestys.

Vaikka Tanskalla oli sopimuksen nojalla mahdollisuus jäädä pysyvästi euroalueen ulkopuolelle, hallitus vei liittymisen kansanäänestykseen vuonna 2000. Selvä enemmistö hylkäsi jäsenyyden.

Ruotsissa kansanäänestys järjestettiin vuonna 2003. Sielläkin jäsenyys tuli selvin numeroin hylätyksi.

Mielipidemittausten perusteella oli selvää, että Suomessakin euroalueeseen liittyminen olisi hylätty, jos siitä olisi vuonna 1998 järjestetty kansanäänestys.

Mainittakoon myös, että vuonna 1994 keskusteltaessa Suomen EU-jäsenyydestä esim. Paavo Lipponen totesi, että "on edesvastuutonta pelottelua, että Suomi luopuisi omasta rahasta". Olen melko varma, että jos tällöin ei olisi valehdeltu, olisi kansanäänestyksen tulos ollut toinen myös EU-liitoksesta.

Allekirjoita kansalaisaloite jo tänään. Sen voit tehdä täällä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

........

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

]]>
5 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198674-suomi-vietiin-takaoven-kautta-rahaliiton-jaseneksi#comments Euro Eurokriisi Kansalaisaloite Markka takaisin Mon, 20 Jul 2015 18:30:27 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198674-suomi-vietiin-takaoven-kautta-rahaliiton-jaseneksi
Millaisia olisivat Suomen uudet markkasetelit? http://helihamalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198517-millaisia-olisivat-suomen-uudet-markkasetelit <p>Ensinnäkin Kiitos Paavo Väyryselle kansalaisaloitteen käynnistämisestä. Tuossa kansalaisaloitteessa on mahdollista vaatia kansanäänestystä eurosta.&nbsp;</p><p><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372" title="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372</a></p><p>Jotta unelma konkretisoituisi, pyydän ideoimaan millaisia seteleitä omaa rahapolitiikkaa soveltavalla Suomella olisi. Itse olisin valitsemassa aiheiksi suomalaiskansallisia aiheita seuraavasti:</p><p>&nbsp;</p><p>10 markkaa: Setelissä toinen puoli yksinkertainen leijona-aihe, toisella puolella Saarijärven Paavo &nbsp;sekä Sven Dufva kansallisrunoilija J.L. Runebergin tuotannosta. Myös Runebergin kasvokuva.</p><p>20 markkaa: Setelissä toinen puoli yksinkertainen leijona-aihe, toisella puolella Seitsemän veljestä sekä Aleksis Kiven kasvokuva.</p><p>50 markkaa: Setelissä koristeellisempi leijona-aihe, toisella puolella kaksi lasta sekä koivu ja tähti. Sakari Topeliuksen kasvokuva.</p><p>100 markkaa: Setelissä koristeellisempi leijona-aihe, toisella puolella Kalevala-aihe sekä Elias Lönnrothin kasvokuva.</p><p>500 markkaa: Setelissä koristeellinen leijonavaakuna, toisella puolella kuva ensimmäisestä yksikamarisesta eduskunnasta 1907 ja sortokauden valtionpäämiehistä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä aihe olisi sinusta hienoa saada Suomen omaan rahaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensinnäkin Kiitos Paavo Väyryselle kansalaisaloitteen käynnistämisestä. Tuossa kansalaisaloitteessa on mahdollista vaatia kansanäänestystä eurosta. 

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Jotta unelma konkretisoituisi, pyydän ideoimaan millaisia seteleitä omaa rahapolitiikkaa soveltavalla Suomella olisi. Itse olisin valitsemassa aiheiksi suomalaiskansallisia aiheita seuraavasti:

 

10 markkaa: Setelissä toinen puoli yksinkertainen leijona-aihe, toisella puolella Saarijärven Paavo  sekä Sven Dufva kansallisrunoilija J.L. Runebergin tuotannosta. Myös Runebergin kasvokuva.

20 markkaa: Setelissä toinen puoli yksinkertainen leijona-aihe, toisella puolella Seitsemän veljestä sekä Aleksis Kiven kasvokuva.

50 markkaa: Setelissä koristeellisempi leijona-aihe, toisella puolella kaksi lasta sekä koivu ja tähti. Sakari Topeliuksen kasvokuva.

100 markkaa: Setelissä koristeellisempi leijona-aihe, toisella puolella Kalevala-aihe sekä Elias Lönnrothin kasvokuva.

500 markkaa: Setelissä koristeellinen leijonavaakuna, toisella puolella kuva ensimmäisestä yksikamarisesta eduskunnasta 1907 ja sortokauden valtionpäämiehistä. 

 

Mikä aihe olisi sinusta hienoa saada Suomen omaan rahaan?

]]>
32 http://helihamalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198517-millaisia-olisivat-suomen-uudet-markkasetelit#comments Markka takaisin Setelipaino Fri, 17 Jul 2015 14:48:52 +0000 Heli Hämäläinen http://helihamalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198517-millaisia-olisivat-suomen-uudet-markkasetelit
Sipilä - mukava trapetsitaiteilija http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181968-sipila-mukava-trapetsitaiteilija <p>Analysoin tässä joutessani keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän MTV:n haastattelua tältä aamulta. Käänsin haastattelun sanoman käyttämällä&nbsp; uusinta <em>Suomi-Sipilä-Suomi- sanakirjaa</em> sillä muuten tavallisen kansalaisen olisi ollut vaikea ymmärtää mitä tämä mukava puheenjohtaja oikein halusi sanoa.</p><p>Tehtävä ei ollut helppo; Sipilä on myös äärimmäisen vaikeaselkoinen mies. Hän mm. suositteli reseptiksi uskoa ja riskinottoa. Ensimmäinen ohjeista voisi olla tarpeellinen maalaispastorille ja toinen ehkä trapetsitaiteilijalle.</p><p>Todellisuudessa Sipilän ohjelma lienee seuraavanlainen.</p><p><strong>Sisäinen devalvaatio</strong></p><p>Sipilän mallissa ei voida turvautua eurosta eroamiseen. Se on poissuljettu vaihtoehto, sillä keskustapuolue on maamme EU-myönteisin ja lainoitusmyönteisin puolue. Se merkitsee sitä, että Kreikan lainoittamista tullaan jatkamaan täydellä teholla&hellip;sikäli jos Sipilä pääsee isänmaan rattiin. &nbsp;</p><p>Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siten sisäinen devalvaatio, joka toteutetaan käyttämällä <em>Esko Ahon hallituksen kuristushihnaa.</em> &nbsp;Sen reseptit on nyt nostettu naftaliinista tulevaa käyttöä varten.</p><p>Silloin suuressa lamassa keskustan ohjaama valtiovalta kurjisti tilannetta tietoisesti. Samalla kun devalvaatio auttoi maamme suurteollisuuden kasvun tielle (mikä nyt on siis poissuljettu), tavalliset kansalaiset unohdettiin.</p><p>Kun talouden ja teollisuuden pyörät sitten lähtivät vähitellen pyörimään, yksityinen kulutus supistui voimakkaasti ja kurjuus iski yksityistalouksiin.</p><p><strong>Sipilän malli: köyhät kyykkyyn?</strong></p><p>Jostain käsittämättömästä syystä talouden päättäjien mielestä lama tarjosi loistavan mahdollisuuden reformeihin, toisin sanoen vapaan talouden ideologien mielestä nyt oli mahdollista höylätä kannattamattomat työpaikat pois. Alas ajettiin myös toimivia yrityksiä ja toimintoja &ndash; ja samalla koottiin suuria omaisuuksia.</p><p>Tilanne muistutti 1930-luvun lamaa USA:ssa, jolloin yritykset pyrkivät selviämään lamasta kilpailemalla itsensä hengiltä, toisin sanoen vähentämällä työvoimaa. Keskusta-maalaisliiton hallitus pyrki samalla tavalla leikkaamaan menojaan ja syvensi kollektiivista kurjuutta; julkinen valta ei ajatellut suurta kokonaisuutta, vaan pahoinvointi ruokki pahoinvointia.&nbsp;</p><p><strong>Keskustan lamalääke: työttömien armeija</strong></p><p>Tämä itse tehty alasajo syvensi ongelmia. 1990-luvun lama laski ihmisten elintasoa ja myös vaurioitti pysyvästi monien tavallisten ihmisten elämää. Tuotannollisista syistä irtisanottujen, huonosti koulutettujen ja erityisesti vanhempien työntekijöiden oli tämän jälkeen vaikea enää työllistyä.</p><p>Keskustan hallitus loi tietämättään siten erityisen &rdquo;pitkäaikaistyöttömien armeijan&rdquo;, joka sitten ajettiin valtion tukitoimien piiriin. Lopulta, devalvaatioiden ja sopeutustoimien jälkeen, Suomen taloudellinen tilanne parani huomattavasti vuosina 1994&ndash;2000.</p><p>Keskustan hallituksen tuhoamat laman veteraanit kuitenkin jäivät kituuttamaan, unohdettuina ja yksinäisinä. Syyllisiksi havaittiin säästöpankkien isännät, vaikka laman kurjistumisen todelliset syylliset köllöttelivät rauhallisesti aivan muualla.</p><p><strong>Sipilän malli: a la Finnair?</strong></p><p>On äärimmäisen mielenkiintoista huomata, kuinka silloin &ndash; itse laman syövereissä &ndash;hyvinvointivaltio nähtiin suurena ideologisena vihollisena, jota piti ryhtyä karsimaan ja supistamaan. Kansalaisten oli opittava elämään köyhemmin.&nbsp;</p><p>Nopea elpyminen kuitenkin osoitti, että hyvinvointivaltion asettaminen kansakunnan ongelmien syntipukiksi oli virheellistä. Kyse oli pikemminkin ideologiasta. Monien ultraliberaalien talousmiesten mukaan lama oli juuri parasta aikaa ja tarjosi mahdollisuuden hankkia suuria voittoja.&nbsp; Sipilä ilmeisesti allekirjoittaa tämän sillä hän on itsekin bisnesmies. Sipilän lamalääkkeet ovat ilmeisesti myös samat kuin 1990-luvulla: köyhät on saatava kyykkyyn ja ay-liikettä nöyryytettävä.</p><p>Sipilän malli on siten sama kuin Finnairin malli. Työntekijöiden on alennettava reippaasti palkkojaan ja sen vastineeksi he saavat hetkeksi irtisanomisturvan. Sen vastinparina Sipilän mallissa ilmeisesti tullaan julkisen alan työntekijöitä heittämään tylysti pihalle: hänen mainitsemansa ulkoistusluku on 20&nbsp;000 henkilöä.</p><p><strong>Sipilän pieni valonsäde: turhan byrokratian poistaminen</strong></p><p>Jotain hyvää sentään siellä oli. Turhan byrokratian poistaminen on viisasta. Samoin se, että yrittäjän arkea ja verotusta on järkiperäistettävä.</p><p>Tämä pieni valonsäde ei kuitenkaan muuta tosiasioita.</p><p>Sipilän talousmalli olisi maallemme yhtä majesteettisen tuhoisa isku kuin emeritus-professori Matti Klingen uusin runoteos oli Suomen taiteelle.</p><p>Mutta toivoa on hyvä Juha! Toivoa on..</p><p>Arto Luukkanen</p><p>Järvenpää</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Analysoin tässä joutessani keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän MTV:n haastattelua tältä aamulta. Käänsin haastattelun sanoman käyttämällä  uusinta Suomi-Sipilä-Suomi- sanakirjaa sillä muuten tavallisen kansalaisen olisi ollut vaikea ymmärtää mitä tämä mukava puheenjohtaja oikein halusi sanoa.

Tehtävä ei ollut helppo; Sipilä on myös äärimmäisen vaikeaselkoinen mies. Hän mm. suositteli reseptiksi uskoa ja riskinottoa. Ensimmäinen ohjeista voisi olla tarpeellinen maalaispastorille ja toinen ehkä trapetsitaiteilijalle.

Todellisuudessa Sipilän ohjelma lienee seuraavanlainen.

Sisäinen devalvaatio

Sipilän mallissa ei voida turvautua eurosta eroamiseen. Se on poissuljettu vaihtoehto, sillä keskustapuolue on maamme EU-myönteisin ja lainoitusmyönteisin puolue. Se merkitsee sitä, että Kreikan lainoittamista tullaan jatkamaan täydellä teholla…sikäli jos Sipilä pääsee isänmaan rattiin.  

Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siten sisäinen devalvaatio, joka toteutetaan käyttämällä Esko Ahon hallituksen kuristushihnaa.  Sen reseptit on nyt nostettu naftaliinista tulevaa käyttöä varten.

Silloin suuressa lamassa keskustan ohjaama valtiovalta kurjisti tilannetta tietoisesti. Samalla kun devalvaatio auttoi maamme suurteollisuuden kasvun tielle (mikä nyt on siis poissuljettu), tavalliset kansalaiset unohdettiin.

Kun talouden ja teollisuuden pyörät sitten lähtivät vähitellen pyörimään, yksityinen kulutus supistui voimakkaasti ja kurjuus iski yksityistalouksiin.

Sipilän malli: köyhät kyykkyyn?

Jostain käsittämättömästä syystä talouden päättäjien mielestä lama tarjosi loistavan mahdollisuuden reformeihin, toisin sanoen vapaan talouden ideologien mielestä nyt oli mahdollista höylätä kannattamattomat työpaikat pois. Alas ajettiin myös toimivia yrityksiä ja toimintoja – ja samalla koottiin suuria omaisuuksia.

Tilanne muistutti 1930-luvun lamaa USA:ssa, jolloin yritykset pyrkivät selviämään lamasta kilpailemalla itsensä hengiltä, toisin sanoen vähentämällä työvoimaa. Keskusta-maalaisliiton hallitus pyrki samalla tavalla leikkaamaan menojaan ja syvensi kollektiivista kurjuutta; julkinen valta ei ajatellut suurta kokonaisuutta, vaan pahoinvointi ruokki pahoinvointia. 

Keskustan lamalääke: työttömien armeija

Tämä itse tehty alasajo syvensi ongelmia. 1990-luvun lama laski ihmisten elintasoa ja myös vaurioitti pysyvästi monien tavallisten ihmisten elämää. Tuotannollisista syistä irtisanottujen, huonosti koulutettujen ja erityisesti vanhempien työntekijöiden oli tämän jälkeen vaikea enää työllistyä.

Keskustan hallitus loi tietämättään siten erityisen ”pitkäaikaistyöttömien armeijan”, joka sitten ajettiin valtion tukitoimien piiriin. Lopulta, devalvaatioiden ja sopeutustoimien jälkeen, Suomen taloudellinen tilanne parani huomattavasti vuosina 1994–2000.

Keskustan hallituksen tuhoamat laman veteraanit kuitenkin jäivät kituuttamaan, unohdettuina ja yksinäisinä. Syyllisiksi havaittiin säästöpankkien isännät, vaikka laman kurjistumisen todelliset syylliset köllöttelivät rauhallisesti aivan muualla.

Sipilän malli: a la Finnair?

On äärimmäisen mielenkiintoista huomata, kuinka silloin – itse laman syövereissä –hyvinvointivaltio nähtiin suurena ideologisena vihollisena, jota piti ryhtyä karsimaan ja supistamaan. Kansalaisten oli opittava elämään köyhemmin. 

Nopea elpyminen kuitenkin osoitti, että hyvinvointivaltion asettaminen kansakunnan ongelmien syntipukiksi oli virheellistä. Kyse oli pikemminkin ideologiasta. Monien ultraliberaalien talousmiesten mukaan lama oli juuri parasta aikaa ja tarjosi mahdollisuuden hankkia suuria voittoja.  Sipilä ilmeisesti allekirjoittaa tämän sillä hän on itsekin bisnesmies. Sipilän lamalääkkeet ovat ilmeisesti myös samat kuin 1990-luvulla: köyhät on saatava kyykkyyn ja ay-liikettä nöyryytettävä.

Sipilän malli on siten sama kuin Finnairin malli. Työntekijöiden on alennettava reippaasti palkkojaan ja sen vastineeksi he saavat hetkeksi irtisanomisturvan. Sen vastinparina Sipilän mallissa ilmeisesti tullaan julkisen alan työntekijöitä heittämään tylysti pihalle: hänen mainitsemansa ulkoistusluku on 20 000 henkilöä.

Sipilän pieni valonsäde: turhan byrokratian poistaminen

Jotain hyvää sentään siellä oli. Turhan byrokratian poistaminen on viisasta. Samoin se, että yrittäjän arkea ja verotusta on järkiperäistettävä.

Tämä pieni valonsäde ei kuitenkaan muuta tosiasioita.

Sipilän talousmalli olisi maallemme yhtä majesteettisen tuhoisa isku kuin emeritus-professori Matti Klingen uusin runoteos oli Suomen taiteelle.

Mutta toivoa on hyvä Juha! Toivoa on..

Arto Luukkanen

Järvenpää

]]>
35 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181968-sipila-mukava-trapetsitaiteilija#comments Markka takaisin Tue, 09 Dec 2014 08:15:55 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181968-sipila-mukava-trapetsitaiteilija
Eurovastustus hämmästyttävästi samalla tasolla kuin Ruotsissa http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181947-eurovastustus-hammastyttavasti-samalla-tasolla-kuin-ruotsissa <p>Iltalehti oli tehnyt euron kannatuksesta&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/talous/2014120818905460_ta.shtml">kyselyn</a>. Tutkimukseen vastanneista&nbsp;neljäsosa luopuisi eurosta.&nbsp;Lehden lukijoista puolestaan 81 prosenttia on sitä mieltä, että markka pitää saada takaisin (ks. kuva). &nbsp;Tämä on hämmästyttävästi samalla tasolla kuin ruotsalaisten mielipiteet. Noin 80 prosenttia heistä vastustaa euroa (ks. kuva).</p><p>Kyselyn tulosta kommentoi lehdessä entinen Suomen Pankin johtaja Heikki Koskenkylä. Hän sanoo, että <a href="http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172586-sosiologisesti-tarkasteltuna-euro-on-uskonto">eurouskossa </a>kaikki alkoivat elää yli varojensa. Koskenkylä ennustaa, että euro voi säilyä vielä kymmenen vuotta ja sitten se viimeistään kaatuu yhdistettyyn taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin.&nbsp;Vuosisadan virhe oli Neuvostoliitto. Euro on hänen mukaansa hyvä kakkonen.&nbsp;</p><p>Koskenkylän mukaan vaikeutta erota eurosta on liioiteltu. Se olisi odotettua helpompi. &quot;Valuutta on vain raha. Niitä on kautta aikojen tullut, mennyt, ja kaatunut.&nbsp;Näppärästi menimme euroonkin. Teknisesti vaativa homma onnistui uskomattoman hyvin&quot;, &nbsp;Koskenkylä toteaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltalehti oli tehnyt euron kannatuksesta kyselyn. Tutkimukseen vastanneista neljäsosa luopuisi eurosta. Lehden lukijoista puolestaan 81 prosenttia on sitä mieltä, että markka pitää saada takaisin (ks. kuva).  Tämä on hämmästyttävästi samalla tasolla kuin ruotsalaisten mielipiteet. Noin 80 prosenttia heistä vastustaa euroa (ks. kuva).

Kyselyn tulosta kommentoi lehdessä entinen Suomen Pankin johtaja Heikki Koskenkylä. Hän sanoo, että eurouskossa kaikki alkoivat elää yli varojensa. Koskenkylä ennustaa, että euro voi säilyä vielä kymmenen vuotta ja sitten se viimeistään kaatuu yhdistettyyn taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin. Vuosisadan virhe oli Neuvostoliitto. Euro on hänen mukaansa hyvä kakkonen. 

Koskenkylän mukaan vaikeutta erota eurosta on liioiteltu. Se olisi odotettua helpompi. "Valuutta on vain raha. Niitä on kautta aikojen tullut, mennyt, ja kaatunut. Näppärästi menimme euroonkin. Teknisesti vaativa homma onnistui uskomattoman hyvin",  Koskenkylä toteaa.

]]>
39 http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181947-eurovastustus-hammastyttavasti-samalla-tasolla-kuin-ruotsissa#comments Euro Markka takaisin Mon, 08 Dec 2014 19:33:40 +0000 Kimmo Saarikko http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181947-eurovastustus-hammastyttavasti-samalla-tasolla-kuin-ruotsissa
EU:n ja euron umpikujan myöntää yhä useampi http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179609-eun-ja-euron-umpikujan-myontaa-yha-useampi <p>Suomen ja suomalaisten&nbsp;kannalta vuosi 1994 oli surullinen, jopa suorastaan häpeällinen. Silloin yksipuolisen propagandan seurauksena Suomi päätti liittyä Euroopan unioniin.</p><p>Sen jälkeen liittovaltiorakennelmaa on punnerrettu kasaan askel askeleelta.&nbsp; Mitä pidemmälle on menty, sitä suuremmiksi ongelmat ovat kasvaneet. Nyt olemme kokeneet eurooppalaisen talousromahduksen, eikä putken päässä näy valon kajoa.</p><p>Yhä useampi eu- ja eurouskovainen myöntää väärän valinnan. Nyt esimerkiksi tähän saakka lähes kritiikittä eurooppalaisen liittovaltion&nbsp;ihanuutta ylistänyt <strong>Sixten Korkman </strong>toteaa Helsingin Sanomissa selkokielisesti, että <u><em>&quot;nyt ollaan umpikujassa&quot;.</em></u></p><p><em>&quot;Tässä tarinassa on draaman ja tragedian aineksia. Tarkoitusperät olivat hyvät, mutta matkassa oli liian paljon idealismia ja liian vähän raadollista työtä&quot;, </em>Aalto yliopiston professori Sixten Korkman tunnustaa.</p><p>Vuonna 1994 <strong>Paavo Lipponen</strong> valehteli televisiossa. Hän piti edesvastuuttomanana pelotteluna puheita Suomen markasta luopumisesta. Vieressä nyökytteli päätään mm. Esko Aho. Samaa propandaa&nbsp;toisti EU-myönteinen media. Kansa valitettavasti luotti näihin puheisiin.</p><p>Mutta miten kävikään? Pääministerinä Paavo Lipponen lähti viemään Suomea heti Euroopan unioniin liittymisen jälkeen vahvasti mukaan Euroopan talous- ja rahaliittoon Emuun. Vauhti oli kova.</p><p>Korkmanin mielestä nyt ollaan umpikujassa.<em> &quot;Rahaliittoa on poliittisesti mahdotonta purkaa, mutta liittovaltiokehitys on fantasiaa. Pankkiunioni ja sijoittajavastuu voivat olla ulospääsy.&quot;</em></p><p>Korkman näyttää olettavan, että väärästä ratkaisusta päästään eroon tekemällä yhä pahempia vääriä ratkaisuja.</p><p>Eihän se niin mene. On tehtävä kuten entinen alokas sotaväessä. Hän ei&nbsp;yrittänyt korjata&nbsp;vanhaa asentoa, vaan&nbsp;teki kokonaan uuden. Päivä päivältä yhä useampi näkee tosiasiat EU:n ja euron osalta&nbsp;ja vaatii koko systeemin purkua tai täydellistä uudistumista.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina allaolevia Facebookin ja Twitterin painikkeita.</strong></em></p><p><em>www.reijotossavainen.net</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen ja suomalaisten kannalta vuosi 1994 oli surullinen, jopa suorastaan häpeällinen. Silloin yksipuolisen propagandan seurauksena Suomi päätti liittyä Euroopan unioniin.

Sen jälkeen liittovaltiorakennelmaa on punnerrettu kasaan askel askeleelta.  Mitä pidemmälle on menty, sitä suuremmiksi ongelmat ovat kasvaneet. Nyt olemme kokeneet eurooppalaisen talousromahduksen, eikä putken päässä näy valon kajoa.

Yhä useampi eu- ja eurouskovainen myöntää väärän valinnan. Nyt esimerkiksi tähän saakka lähes kritiikittä eurooppalaisen liittovaltion ihanuutta ylistänyt Sixten Korkman toteaa Helsingin Sanomissa selkokielisesti, että "nyt ollaan umpikujassa".

"Tässä tarinassa on draaman ja tragedian aineksia. Tarkoitusperät olivat hyvät, mutta matkassa oli liian paljon idealismia ja liian vähän raadollista työtä", Aalto yliopiston professori Sixten Korkman tunnustaa.

Vuonna 1994 Paavo Lipponen valehteli televisiossa. Hän piti edesvastuuttomanana pelotteluna puheita Suomen markasta luopumisesta. Vieressä nyökytteli päätään mm. Esko Aho. Samaa propandaa toisti EU-myönteinen media. Kansa valitettavasti luotti näihin puheisiin.

Mutta miten kävikään? Pääministerinä Paavo Lipponen lähti viemään Suomea heti Euroopan unioniin liittymisen jälkeen vahvasti mukaan Euroopan talous- ja rahaliittoon Emuun. Vauhti oli kova.

Korkmanin mielestä nyt ollaan umpikujassa. "Rahaliittoa on poliittisesti mahdotonta purkaa, mutta liittovaltiokehitys on fantasiaa. Pankkiunioni ja sijoittajavastuu voivat olla ulospääsy."

Korkman näyttää olettavan, että väärästä ratkaisusta päästään eroon tekemällä yhä pahempia vääriä ratkaisuja.

Eihän se niin mene. On tehtävä kuten entinen alokas sotaväessä. Hän ei yrittänyt korjata vanhaa asentoa, vaan teki kokonaan uuden. Päivä päivältä yhä useampi näkee tosiasiat EU:n ja euron osalta ja vaatii koko systeemin purkua tai täydellistä uudistumista.

 

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina allaolevia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

www.reijotossavainen.net

 

]]>
31 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179609-eun-ja-euron-umpikujan-myontaa-yha-useampi#comments EU EU:n liittovaltiokehitys Markka takaisin Päätösvalta Sixten Korkman Sun, 09 Nov 2014 08:26:11 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179609-eun-ja-euron-umpikujan-myontaa-yha-useampi
Vaihtoehtoja on eurolle ja markan rinnalle http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168126-vaihtoehtoja-on-eurolle-ja-markan-rinnalle <p>Keskustelu euroon kuulumisesta on hiljalleen vihdoin heräämässä ja leviämässä. Meille euro on ollut vahingollinen hinnat ovat nousset koko ajan niin ruoan, taloustavaroiden polttoaineinen, asumisen sähkön ym. muun suhteen.</p> <p>Huonointa eurossa on se ettemme voi säädellä euron korkoja tai yleensä mitään mikä kuuluu oman valuutan säätelyihin. Meillä ei myöskään ole omaa itsenäistä keskuspankkia vaan Euroopan keskuspankin haarakonttori.</p> <p>Markka tulisi saada pian palautettua koska euro kytkös ei ole hyväksi taloudelle. Liian kallis valuutta on hyydyttänyt viennin ja aiheuttanut työpaikkojen kiihtyvän siirtymisen Suomesta pois.</p> <p>Heti kun omaan valuuttaan siirrytään olisi hyvä siirtyä niin kuin siihen on mentykin eli kansanäänestystä ei tarvita koska se olisi pitänyt järjestää luvatusti ennen euroon liittymistä. Kannattaisi käyttää 6 jakalaskua jotta saadaan ihmiset tottumaan taas tuttuun markkaan.</p> <p>Aluksi jos seteleitä ja kolikoita ei ole voitaisiin käyttää korttimaksamista pääsääntöisesti ja siirtymäkausi tarvitaan jossa hetken toimii markat ja eurot rinnakkain.</p> <p>Lue myös alla olevasta ....</p> <p><a href="http://www.magneettimedia.com/ero-eurosta-olisi-suomelle-hyodyksi/" title="http://www.magneettimedia.com/ero-eurosta-olisi-suomelle-hyodyksi/">http://www.magneettimedia.com/ero-eurosta-olisi-suomelle-hyodyksi/</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/05/14/europaattajien-viisi-vakavaa-virhetta-ja-yksi-emavale/20146725/12" title="http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/05/14/europaattajien-viisi-vakavaa-virhetta-ja-yksi-emavale/20146725/12">http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/05/14/europaattajien-viisi-va...</a></p> <p>Mielestäni olisi hyvä ajatella markan rinnalle yhteispohjoismaista matka -ja kauppavaluuttaa ( Viking ), jolla ei syrjäytettäisi markkaa eikä muiden Pohjoismaiden vaaluuttoja. Hankkeen olisi oltava yhteis- Pohjoismainen ja se kattaisi siten noin 25 miljoonan ihmisen talousalueen.</p> <p>Bitcoin tai vastaava on sitten hyvä esimerkki laajemmasta joka voisi olla vaikka täysin kansainvälinen matka-ja kauppavaluutta. Se vaatii aika isot järjetelyt ja kansainväliset sopimukset, mutta kenties tulevaisuudessa ensin kuintekin markka takaisin.</p> <p>Omalla rahalla tulevaisuuteen !</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jan Finskas</p> <p>pj Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry.</p> <p>Itsenäisyyspuolueen Euroopanparlamenttivaali ehdokas 2014</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelu euroon kuulumisesta on hiljalleen vihdoin heräämässä ja leviämässä. Meille euro on ollut vahingollinen hinnat ovat nousset koko ajan niin ruoan, taloustavaroiden polttoaineinen, asumisen sähkön ym. muun suhteen.

Huonointa eurossa on se ettemme voi säädellä euron korkoja tai yleensä mitään mikä kuuluu oman valuutan säätelyihin. Meillä ei myöskään ole omaa itsenäistä keskuspankkia vaan Euroopan keskuspankin haarakonttori.

Markka tulisi saada pian palautettua koska euro kytkös ei ole hyväksi taloudelle. Liian kallis valuutta on hyydyttänyt viennin ja aiheuttanut työpaikkojen kiihtyvän siirtymisen Suomesta pois.

Heti kun omaan valuuttaan siirrytään olisi hyvä siirtyä niin kuin siihen on mentykin eli kansanäänestystä ei tarvita koska se olisi pitänyt järjestää luvatusti ennen euroon liittymistä. Kannattaisi käyttää 6 jakalaskua jotta saadaan ihmiset tottumaan taas tuttuun markkaan.

Aluksi jos seteleitä ja kolikoita ei ole voitaisiin käyttää korttimaksamista pääsääntöisesti ja siirtymäkausi tarvitaan jossa hetken toimii markat ja eurot rinnakkain.

Lue myös alla olevasta ....

http://www.magneettimedia.com/ero-eurosta-olisi-suomelle-hyodyksi/

 

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/05/14/europaattajien-viisi-vakavaa-virhetta-ja-yksi-emavale/20146725/12

Mielestäni olisi hyvä ajatella markan rinnalle yhteispohjoismaista matka -ja kauppavaluuttaa ( Viking ), jolla ei syrjäytettäisi markkaa eikä muiden Pohjoismaiden vaaluuttoja. Hankkeen olisi oltava yhteis- Pohjoismainen ja se kattaisi siten noin 25 miljoonan ihmisen talousalueen.

Bitcoin tai vastaava on sitten hyvä esimerkki laajemmasta joka voisi olla vaikka täysin kansainvälinen matka-ja kauppavaluutta. Se vaatii aika isot järjetelyt ja kansainväliset sopimukset, mutta kenties tulevaisuudessa ensin kuintekin markka takaisin.

Omalla rahalla tulevaisuuteen !

 

Jan Finskas

pj Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry.

Itsenäisyyspuolueen Euroopanparlamenttivaali ehdokas 2014

 

 

 

 

 

 

]]>
1 http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168126-vaihtoehtoja-on-eurolle-ja-markan-rinnalle#comments EMU Ero Eurosta Euro Markka takaisin Thu, 15 May 2014 10:26:45 +0000 Jan Finskas http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168126-vaihtoehtoja-on-eurolle-ja-markan-rinnalle
Vastauksia Kanniais-skeptikoille http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167896-vastauksia-kanniais-skeptikoille <p>Luku-urakkani Vesa Kanniaisen vetämän tutkijaryhmän kirjan <em>Euron tulevaisuus &ndash; Suomen vaihtoehdot</em> kanssa on vielä kesken. En siksi halua antaa lopullista tuomiotani teokselle, mutta jo tässä vaiheessa voin suositella sitä</p><p>Monet ovat varmasti huomanneet kirjasen uutisoinnissa ja keskusteluissa, mutta epäilen, että harva sitä on oikeasti lukenut. Suosittelen lämpimästi - se on hyvä katsaus euron taustoihin, valuuttaliittojen historiaan ja eurokriisin syntyyn ja sen hoitoon. Riippumatta lukijan eurokannasta kirja tuo mielestäni hyviä näkökulmia siihen, millaisia elementtejä liittovaltiossa tulisi olla, että euroalue pärjäisi. Se myös avaa työmarkkinoiden jouston tarvetta sekä erilaisia keinoja, miten niitä joustoja olisi mahdollista saada aikaiseksi. Olen kerännyt kaiken näkemäni kotimaisen lehti- ja mielipidekirjoittelun <strong><a href="http://morelivers.blogspot.fi/2014/05/7th-may-special-euron-tulevaisuus.html">*blogini linkkikoosteeseen*</a></strong>.</p><p>Kanniainen kirjoitti tänään puheenvuorossaan *<strong><a href="http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167876-avoin-kirje-paaministeri-jyrki-kataiselle">avoimen kirjeen*</a> </strong>pääministeri Kataiselle. Ensimmäinen kommentoija oli Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko. Kanniaisen kirjeen sisältöön tai itse kirjaan hänellä ei ollut vastaanväittämistä, mutta hän esitti hyviä &rdquo;toimittajan kysymyksiä&rdquo; - näennäisen yksinkertaisia ja viattomia, mutta kuitenkin kriittisen tärkeitä. Koska oma kommenttini alkoi taas kasvaa kuin pullataikina, teinvastauksesta tämän kirjoituksen. Lisäksi lisäsin loppuun muutaman kappaleen keskeisistä kysymyksistä, jotka pitäisi mielestäni euron osalta kaluta puhki.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Huusko:<em> Miksi yritykset eivät vaadi Suomessa eroa eurosta? Eivätkö yritysjohtajat ymmärrä yritystensä etua?</em></p><p>Ymmärtääkseni yritysjohtajat <strong>vaativat joustavampia työmarkkinoita</strong> (koska valuuttakurssi ei jousta), ja <strong>valittavat kireää rahoitustilannetta</strong> (koska rahapolitiikka on EKP:n käsissä). Elinkeinoelämä siis valittaa juuri niistä ongelmista, jotka eurojäsenyys aiheuttaa, mutta kieltäytyy näkemästä valuuttaliiton osuutta ongelmiin.</p><p>Suuryrityksille on yksi ja sama, missä ne toimivat, ja missä kunnossa Suomi on, sillä ne voivat aina halutessaan siirtää tuotannon sinne, missä se kannattaa, tai ulkoistaa toimintojaan. Yrityksille paras mittari euron hyödyllisyydestä ovat investoinnit, sekä yksityisen sektorin kokonaistuotanto. Se, että investointeja ei tapahdu, ja yksityinen sektori ei kasva, ovat ns. rahoillaan äänestämistä. On yksi asia sanoa, että euro Suomelle hyvä juttu, ja toinen asia sitten toimia niiden puheiden mukaisesti.</p><p>Tietenkin voidaan käyttää argumenttia, että pitäisi olla kuin Saksa, ja kyllä eurossa voi pärjätä, jos olisi kuin Saksa. Jos se on niin helppoa, miksi niin ei ole tapahtunut, edes muissakaan euromaissa? Yhtä hyvin voisi esittää, että kyllä säkki päässäkin pystyy pyöräilemään, täytyy vaan ajella varovaisemmin ja olla joustava. Tai sanoa pahoinpidellylle sisarelle, että pitää vaan olla joustavampi sen miehesi kiukunpuuskien kanssa. Viimekädessä kysymys on sopeutumisesta. Jos sopeutuminen ei onnistu, sitä ei kannata jatkaa, vaan tulee vaihtaa puolisoa.</p><p>Kysäisin huvikseni aiemmin Seppo Turuselta, miksi EK ei ole tehnyt omaa laskelmaansa euron hyödyistä ja haitoista a) elinkeinoelämälle ja b) Suomen kansantaloudelle. Sellainen ei ole kuulemma käynyt edes mielessä. Väitän, että oikea vastaus on, että <strong>kokonaisuuden kannalta mitään euron hyötyjä ei pystytä osoittamaan, mutta merkittävä kokonaishaitta on ilmeinen.</strong> On eri asia esittää, että &quot;alhaiset korot ja inflaatio&quot;, kuin oikeasti laittaa kaikki hyödyt ja haitat vaakakuppeihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Huusko:<em> Miksi palkansaajat eivät vaadi Suomessa eroa eurosta? Eikö ay-liike ymmärrä työntekijöiden etua?</em></p><p>Palkansaajilla tarkoitetaan ilmeisesti ay-liikkeitä. <strong>Ay-liikettä ei oleellisesti kiinnosta työttömien tilanne</strong>, vaan jäseniensä edunvalvonta. Niitä ei myöskään varsinaisesti kiinnosta talouskasvu tai järjestelmän kokonaisetu. Mikäli kiinnostaisi, ne heikentäisivät omaa valtaansa. Siitä ei ole mitään merkkejä, kuten Kanniainen sanoi. Nurinkurisesti, mitä huonommaksi työntekijöiden asema menee ja mitä konkreettisempi on työttömyyden uhka, sen suositumpia ay-liikkeet ovat työntekijän näkökulmasta.</p><p>Jos luette Kanniaisen kirjan, siellä tuotiin aiheeseen liittyviä näkökulmia esille s. 57-71 esille. Uskon, että esimerkiksi Huuskon markkaskeptistä kommenttia suositelleiden elinkeinoelämän näkökantoja omastakin mielestään edustavian tahojen arviot ovat hyvin pitkälti samat kuin kirjassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Huusko: <em>Miksi vain pari eduskunnan ulkopuolista pienpuoluetta vaatii Suomen eroa eurosta? Eivätkö suomalaiset eduskuntaan valitut poliitikot ymmärrä Suomen etua?</em></p><p>Olen aiemmin arvellut syiden olevan <strong>poliittisia</strong>. Ei sitä ERM-kytköstä ja vahvan markan politiikkaa 90-luvullakaan lopetettu kuin vasta pakon edessä. Sixten Korkman kertoi haastattelussa katuvansa sitä, että kellutusta ei tehty aikaisemmin. Todennäköisesti sama juttu käy nytkin. Kun on vuosikymmenet jankattu, että esim. 90-luvun lama ei ollut oma vika ja euron vika, vaan markan vika, niin ei sitä voi enää perua. En pidä realistisena, että esim. SDP tulisi yht&#39;äkkiä kaapista ulos ja toteaisi, että puolueen 25 vuotta ajama linja on ollut aivan väärä, ja että perussuomalaiset ovat olleet oikeassa koko ajan. Ei tule tapahtumaan, liian iso virhe.</p><p>Toinen motiivi on <strong>poliitikkojen etu ja työpaikat</strong>. Pikkuvirkamies EU-komissiossa menee heittämällä ministerin ohi nettotuloissa. Kolmas on <strong>perverssi ajattelu</strong> sekä vasemmalla (meidän suunnitelmilla tulee hyvä) että oikealla (tämä pakottaa kaikki liberalistisien arvojen varaan). Neljäs syy on, että <strong>harva poliitiikko on kansantaloustieteilijä</strong> tai edes kahden opintoviikon sankari. Onhan se jotenkin surullista, että Suomessa joku Matti Vanhanen esiintyy jakamassa käsityksiään makrotaloudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Huusko: <em>Entä jos suomalaiset asuntovelalliset joutuisivat yritysten lisäksi valuuttalainat käsissään maksumiehiksi euroeroharjoituksessa? Kuka korvaisi heille tuon inhimillisen kärsimyksen ja miten?</em></p><p>Mainitsin aiemmin, että asuntovelallisen kannalta on yhdentekevää, tuleeko maksuvaikeuksia työttömyyden, työmarkkinajoustojen (pätkää, osa-aikaa, palkkavaihtelua) kautta - vai valuuttakurssin myötä. Oletetaan euroexit, jossa markka devalvoituu 10%, vuotuinen inflaatiotahti nousee kahdella prosentilla, korkotaso loikkaa nykyisestä lähes nollasta kaksi prosenttia, talouskasvu kiihtyy parilla prosentilla ja alkuvaikeuksien jälkeen pankkien antolainauksen riskimarginaalit tippuvat noin puoleen, kun &nbsp;vakaus esiintyy kokonaistaloudessa &ndash; eikä pelkästään valuuttakurssissa tai koroissa. Keskimäärin työttömyysuhka pienenee ja inflaation nousu nostaa asuntojen hintoja. Olisiko asuntolainan markkamäärän kasvu kymmenellä prosentilla katastrofi, erityisesti, jos siitä seuraisi voimakkaampi talouskasvu? Mikäli eduskunta haluaa, se voi myös määrätä, että asuntolainakanta muutetaan markkamääräiseksi. Kuten aiemminkin, suosittelen vilkaisemaan pseudonyymi &rdquo;Tyhmyrin&rdquo; kirjoituksiin: <strong><a href="http://tyhmyri.wordpress.com/2014/05/08/vakaan-ja-vahvan-valuutan-seka-tyottomyyden-suhde-jompikumpi-joustaa/">Vakaan ja vahvan valuutan sekä työttömyyden suhde &ndash; jompikumpi joustaa</a></strong></p><p>&nbsp;</p><hr /><p>&nbsp;</p><p>Oli eurosta mitä mieltä tahansa, avainkysymykset ovat mielestäni seuraavat:</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Millainen trendikasvu ja shokeista toipuminen</strong> on eurossa vs. markassa. Itse väitän, että trendikasvu on aavistuksen verran heikompi eurossa, mutta shokinkestävyys on paljon heikompi. Tässä ei ole mitään uutta. Epsymmetrisistä shokeista osattiin varoittaa jo rahaliittoa suunnitellessa. Vaikka olettaisi, että trendikasvu on eurossa hieman parempi kuin omassa valuuttassa, on ilmiselvää, että epäsymmetristen shokkien aiheuttamien kustannusten korkeus eurossa ulosmittaa moninkertaisesti hyvien aikojen mahdollisen hyödyn. Vai olettaako joku, että kriisit loppuvat tähän?</p><p><strong>Millainen euroalueesta tulee</strong>, eli hajoaako se vai tuleeko siitä tulonsiirtoliittovaltio, ja millaiset kustannukset / hyödyt se aiheuttaa Suomelle. Näen tämänkin negatiivisena Suomen kannalta - ts nettomaksaminen ja yhteisvastuut kasvaisivat liittovaltiossa.</p><p><strong>Millainen negatiivinen shokki eurosta lähteminen olisi</strong>. Pidän shokkia todellisena ja kohtalaisen kokoisena, mutta en katastrofina. Oma arvaus on, että shokista olisi toivuttu max. kahdessa vuodessa, ja nettohyöty lähdöstä olisi positiivinen n. viidessä vuodessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kumpikaan tie, markka vai euro, ei poista tarvetta asettaa julkisen sektorin toiminnot leikkuulaudalle ja lisätä markkinataloutta kaikilla sektoreilla (työmarkkinat, tukiaiset, sääntely jne.). Ylipäätään keskustelu siitä, että &quot;on oma vika, ettemme pärjää eurossa&quot;, on mielestäni turhaa. Kannattaa tehdä oikeat asiat riippumatta siitä, miten valitaan. Itse toivoisin, kuten aika moni muukin vasemmalta oikealle, että ne asiat, jotka voidaan tehdä, pitää tehdä. En itse usko, että ne asiat kuitenkaan riittäisivät. Niistä olisi kuitenkin merkittävää hyötyä, valittiin sitten eurossa pysyminen tai markkaan lähteminen.</p><p>&nbsp;</p><p>EDIT: lisäsin muutaman käppyrän, kun kommenteissa joku kertoi jotain, mikä ei pidä paikkaansa. Toivottavasti oppii jotain.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luku-urakkani Vesa Kanniaisen vetämän tutkijaryhmän kirjan Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot kanssa on vielä kesken. En siksi halua antaa lopullista tuomiotani teokselle, mutta jo tässä vaiheessa voin suositella sitä

Monet ovat varmasti huomanneet kirjasen uutisoinnissa ja keskusteluissa, mutta epäilen, että harva sitä on oikeasti lukenut. Suosittelen lämpimästi - se on hyvä katsaus euron taustoihin, valuuttaliittojen historiaan ja eurokriisin syntyyn ja sen hoitoon. Riippumatta lukijan eurokannasta kirja tuo mielestäni hyviä näkökulmia siihen, millaisia elementtejä liittovaltiossa tulisi olla, että euroalue pärjäisi. Se myös avaa työmarkkinoiden jouston tarvetta sekä erilaisia keinoja, miten niitä joustoja olisi mahdollista saada aikaiseksi. Olen kerännyt kaiken näkemäni kotimaisen lehti- ja mielipidekirjoittelun *blogini linkkikoosteeseen*.

Kanniainen kirjoitti tänään puheenvuorossaan *avoimen kirjeen* pääministeri Kataiselle. Ensimmäinen kommentoija oli Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko. Kanniaisen kirjeen sisältöön tai itse kirjaan hänellä ei ollut vastaanväittämistä, mutta hän esitti hyviä ”toimittajan kysymyksiä” - näennäisen yksinkertaisia ja viattomia, mutta kuitenkin kriittisen tärkeitä. Koska oma kommenttini alkoi taas kasvaa kuin pullataikina, teinvastauksesta tämän kirjoituksen. Lisäksi lisäsin loppuun muutaman kappaleen keskeisistä kysymyksistä, jotka pitäisi mielestäni euron osalta kaluta puhki.

 

 

Huusko: Miksi yritykset eivät vaadi Suomessa eroa eurosta? Eivätkö yritysjohtajat ymmärrä yritystensä etua?

Ymmärtääkseni yritysjohtajat vaativat joustavampia työmarkkinoita (koska valuuttakurssi ei jousta), ja valittavat kireää rahoitustilannetta (koska rahapolitiikka on EKP:n käsissä). Elinkeinoelämä siis valittaa juuri niistä ongelmista, jotka eurojäsenyys aiheuttaa, mutta kieltäytyy näkemästä valuuttaliiton osuutta ongelmiin.

Suuryrityksille on yksi ja sama, missä ne toimivat, ja missä kunnossa Suomi on, sillä ne voivat aina halutessaan siirtää tuotannon sinne, missä se kannattaa, tai ulkoistaa toimintojaan. Yrityksille paras mittari euron hyödyllisyydestä ovat investoinnit, sekä yksityisen sektorin kokonaistuotanto. Se, että investointeja ei tapahdu, ja yksityinen sektori ei kasva, ovat ns. rahoillaan äänestämistä. On yksi asia sanoa, että euro Suomelle hyvä juttu, ja toinen asia sitten toimia niiden puheiden mukaisesti.

Tietenkin voidaan käyttää argumenttia, että pitäisi olla kuin Saksa, ja kyllä eurossa voi pärjätä, jos olisi kuin Saksa. Jos se on niin helppoa, miksi niin ei ole tapahtunut, edes muissakaan euromaissa? Yhtä hyvin voisi esittää, että kyllä säkki päässäkin pystyy pyöräilemään, täytyy vaan ajella varovaisemmin ja olla joustava. Tai sanoa pahoinpidellylle sisarelle, että pitää vaan olla joustavampi sen miehesi kiukunpuuskien kanssa. Viimekädessä kysymys on sopeutumisesta. Jos sopeutuminen ei onnistu, sitä ei kannata jatkaa, vaan tulee vaihtaa puolisoa.

Kysäisin huvikseni aiemmin Seppo Turuselta, miksi EK ei ole tehnyt omaa laskelmaansa euron hyödyistä ja haitoista a) elinkeinoelämälle ja b) Suomen kansantaloudelle. Sellainen ei ole kuulemma käynyt edes mielessä. Väitän, että oikea vastaus on, että kokonaisuuden kannalta mitään euron hyötyjä ei pystytä osoittamaan, mutta merkittävä kokonaishaitta on ilmeinen. On eri asia esittää, että "alhaiset korot ja inflaatio", kuin oikeasti laittaa kaikki hyödyt ja haitat vaakakuppeihin.

 

Huusko: Miksi palkansaajat eivät vaadi Suomessa eroa eurosta? Eikö ay-liike ymmärrä työntekijöiden etua?

Palkansaajilla tarkoitetaan ilmeisesti ay-liikkeitä. Ay-liikettä ei oleellisesti kiinnosta työttömien tilanne, vaan jäseniensä edunvalvonta. Niitä ei myöskään varsinaisesti kiinnosta talouskasvu tai järjestelmän kokonaisetu. Mikäli kiinnostaisi, ne heikentäisivät omaa valtaansa. Siitä ei ole mitään merkkejä, kuten Kanniainen sanoi. Nurinkurisesti, mitä huonommaksi työntekijöiden asema menee ja mitä konkreettisempi on työttömyyden uhka, sen suositumpia ay-liikkeet ovat työntekijän näkökulmasta.

Jos luette Kanniaisen kirjan, siellä tuotiin aiheeseen liittyviä näkökulmia esille s. 57-71 esille. Uskon, että esimerkiksi Huuskon markkaskeptistä kommenttia suositelleiden elinkeinoelämän näkökantoja omastakin mielestään edustavian tahojen arviot ovat hyvin pitkälti samat kuin kirjassa.

 

Huusko: Miksi vain pari eduskunnan ulkopuolista pienpuoluetta vaatii Suomen eroa eurosta? Eivätkö suomalaiset eduskuntaan valitut poliitikot ymmärrä Suomen etua?

Olen aiemmin arvellut syiden olevan poliittisia. Ei sitä ERM-kytköstä ja vahvan markan politiikkaa 90-luvullakaan lopetettu kuin vasta pakon edessä. Sixten Korkman kertoi haastattelussa katuvansa sitä, että kellutusta ei tehty aikaisemmin. Todennäköisesti sama juttu käy nytkin. Kun on vuosikymmenet jankattu, että esim. 90-luvun lama ei ollut oma vika ja euron vika, vaan markan vika, niin ei sitä voi enää perua. En pidä realistisena, että esim. SDP tulisi yht'äkkiä kaapista ulos ja toteaisi, että puolueen 25 vuotta ajama linja on ollut aivan väärä, ja että perussuomalaiset ovat olleet oikeassa koko ajan. Ei tule tapahtumaan, liian iso virhe.

Toinen motiivi on poliitikkojen etu ja työpaikat. Pikkuvirkamies EU-komissiossa menee heittämällä ministerin ohi nettotuloissa. Kolmas on perverssi ajattelu sekä vasemmalla (meidän suunnitelmilla tulee hyvä) että oikealla (tämä pakottaa kaikki liberalistisien arvojen varaan). Neljäs syy on, että harva poliitiikko on kansantaloustieteilijä tai edes kahden opintoviikon sankari. Onhan se jotenkin surullista, että Suomessa joku Matti Vanhanen esiintyy jakamassa käsityksiään makrotaloudesta.

 

Huusko: Entä jos suomalaiset asuntovelalliset joutuisivat yritysten lisäksi valuuttalainat käsissään maksumiehiksi euroeroharjoituksessa? Kuka korvaisi heille tuon inhimillisen kärsimyksen ja miten?

Mainitsin aiemmin, että asuntovelallisen kannalta on yhdentekevää, tuleeko maksuvaikeuksia työttömyyden, työmarkkinajoustojen (pätkää, osa-aikaa, palkkavaihtelua) kautta - vai valuuttakurssin myötä. Oletetaan euroexit, jossa markka devalvoituu 10%, vuotuinen inflaatiotahti nousee kahdella prosentilla, korkotaso loikkaa nykyisestä lähes nollasta kaksi prosenttia, talouskasvu kiihtyy parilla prosentilla ja alkuvaikeuksien jälkeen pankkien antolainauksen riskimarginaalit tippuvat noin puoleen, kun  vakaus esiintyy kokonaistaloudessa – eikä pelkästään valuuttakurssissa tai koroissa. Keskimäärin työttömyysuhka pienenee ja inflaation nousu nostaa asuntojen hintoja. Olisiko asuntolainan markkamäärän kasvu kymmenellä prosentilla katastrofi, erityisesti, jos siitä seuraisi voimakkaampi talouskasvu? Mikäli eduskunta haluaa, se voi myös määrätä, että asuntolainakanta muutetaan markkamääräiseksi. Kuten aiemminkin, suosittelen vilkaisemaan pseudonyymi ”Tyhmyrin” kirjoituksiin: Vakaan ja vahvan valuutan sekä työttömyyden suhde – jompikumpi joustaa

 


 

Oli eurosta mitä mieltä tahansa, avainkysymykset ovat mielestäni seuraavat:

 

Millainen trendikasvu ja shokeista toipuminen on eurossa vs. markassa. Itse väitän, että trendikasvu on aavistuksen verran heikompi eurossa, mutta shokinkestävyys on paljon heikompi. Tässä ei ole mitään uutta. Epsymmetrisistä shokeista osattiin varoittaa jo rahaliittoa suunnitellessa. Vaikka olettaisi, että trendikasvu on eurossa hieman parempi kuin omassa valuuttassa, on ilmiselvää, että epäsymmetristen shokkien aiheuttamien kustannusten korkeus eurossa ulosmittaa moninkertaisesti hyvien aikojen mahdollisen hyödyn. Vai olettaako joku, että kriisit loppuvat tähän?

Millainen euroalueesta tulee, eli hajoaako se vai tuleeko siitä tulonsiirtoliittovaltio, ja millaiset kustannukset / hyödyt se aiheuttaa Suomelle. Näen tämänkin negatiivisena Suomen kannalta - ts nettomaksaminen ja yhteisvastuut kasvaisivat liittovaltiossa.

Millainen negatiivinen shokki eurosta lähteminen olisi. Pidän shokkia todellisena ja kohtalaisen kokoisena, mutta en katastrofina. Oma arvaus on, että shokista olisi toivuttu max. kahdessa vuodessa, ja nettohyöty lähdöstä olisi positiivinen n. viidessä vuodessa.

 

Kumpikaan tie, markka vai euro, ei poista tarvetta asettaa julkisen sektorin toiminnot leikkuulaudalle ja lisätä markkinataloutta kaikilla sektoreilla (työmarkkinat, tukiaiset, sääntely jne.). Ylipäätään keskustelu siitä, että "on oma vika, ettemme pärjää eurossa", on mielestäni turhaa. Kannattaa tehdä oikeat asiat riippumatta siitä, miten valitaan. Itse toivoisin, kuten aika moni muukin vasemmalta oikealle, että ne asiat, jotka voidaan tehdä, pitää tehdä. En itse usko, että ne asiat kuitenkaan riittäisivät. Niistä olisi kuitenkin merkittävää hyötyä, valittiin sitten eurossa pysyminen tai markkaan lähteminen.

 

EDIT: lisäsin muutaman käppyrän, kun kommenteissa joku kertoi jotain, mikä ei pidä paikkaansa. Toivottavasti oppii jotain.

]]>
31 http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167896-vastauksia-kanniais-skeptikoille#comments Euro-ero Eurokriisi Markka takaisin Markku Huusko Vesa Kanniainen Mon, 12 May 2014 16:26:35 +0000 Juhani Huopainen http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167896-vastauksia-kanniais-skeptikoille
Euron tulevaisuus - markan toinen tuleminen http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166893-euron-tulevaisuus-markan-toinen-tuleminen <p>Minulla on ollut kunnia olla <a href="http://blogs.helsinki.fi/kanniain/">Vesa Kanniaisen</a> vetämässä &quot;<a href="http://www.libera.fi/tapahtumat/"><strong>Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot</strong></a>&quot; hankkeessa yhtenä 12 asiantuntijana (mukana olijoista on julkaistu mm. <a href="http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">Tuomas Malinen</a>, jonka kanssa raapaisimme aihetta <a href="https://soundcloud.com/radiorapu/28-4-2014-13-00-14-00-2-k?in=radiorapu/sets/28-4-2014-13-00-17-00-2-k">Radio Ravussa</a>, sekä <a href="http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">Elina Lepomäki</a>, joka myös kävi puhumassa aiheesta tänään). <a href="https://www.facebook.com/events/1402414790037566/">Ajatuspaja Libera valittiin julkaisemaan teos 7.5.</a> mutta ei ole vaikuttanut sen sisältöön. Muita kirjoittajia tulee julkisuuteen puhumaan aiheesta viimeistään julkistamishetkellä Economicumissa. Yhteisnimemme on <a href="https://twitter.com/search?q=%23EuroThinkTank&amp;src=typd">#EuroThinkTank</a>.</p><p>Libera julkaisi pienen maistiaisen kirjan skenarioista, blogaukseni markan toisesta tulemisesta. Sixten Korkman on kirjassaan Euro - valuutta&nbsp;vailla valtiota <a href="http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/10/23/historiallinen-eurokokeilu-on-vaakalaudalla/201314777/12">pohtinut markan käyttöönottoa pintapuolisesti</a>, mutta muuten asiaan ei ole juuri perehdytty Suomessa. Itse raapaisin aihetta täällä kaksi vuotta sitten kirjoituksessani <a href="http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111943-isosta-eurosingosta-markka-pyssyyn">Isosta eurosingosta markkapyssyyn</a>.</p><p>Ohessa kirjoitukseni <a href="http://www.libera.fi/blogi/markan-toinen-tuleminen/">Liberan blogiin aiheesta</a>&nbsp;&quot;Markan toinen tuleminen&quot;. Valuuttaunioneja tulee ja menee. Ensimmäinen&nbsp;tulemisemme oli jo 150 vuotta sitten! Henkeä ei kannata pidätellä toisen tulemisen kohdalla. Kirjakaan ei ole eurokriittinen vaan analyyttinen. Siinä käsitellään myös muita Euron tulevaisuuden skenaariota kuten 18 maan Euroliittovaltiota&nbsp;(USA:n mallin mukaisilla järkevillä tulonsiirroilla), sekä Maastrichtin sopimuksen mukaista euroa. Kannattaa tutustua!</p><p>-----</p><p><strong>Markan toinen tuleminen</strong></p><p>Aiempi kirjoitukseni <a href="http://www.libera.fi/en/blog/kaksipaisen-kotkan-varjosta/"><em><u>&rsquo;Kaksipäisen kotkan varjosta&rdquo;</u></em></a> kuvasi markan käyttöönottoa 150 vuotta sitten. Minkälainen savotta markan toinen tuleminen olisi?</p><p>Yllättävää kyllä, markan paluu ei olisi erityisen monimutkainen tai kansantaloudellisesti vaativa operaatio. Ero tapahtuu viikonlopun yli Suomen Pankin ilmoituksella olla muuntamatta muualta euromääräisesti tulevia suorituksia suhteessa 1:1. Tämän jälkeen markkinat alkavat välittömästi hinnoitella markan suhdetta euroon ja muihin valuuttoihin, kuten tapahtui ruplaunionin ja Tsekkoslovakian rahaliittojen hajotessa vuonna 1993 (Pomfret 2002, Nordvig 2014). Myös markan kellutus vuosina 1993-1996 alkoi yhden päivän toteutuksella. Ruotsi toimi samoin, mutta on jatkanut kruununsa kelluttamista, hyötyen rahapoliittisesta joustosta toisin kuin Suomi.</p><p>Ongelmia syntyisi jos markka devalvoituisi voimakkaasti euron arvoon nähden. Silloin käteiseurot poistuisivat kierrosta, koska yritykset ja yksilöt eivät haluaisi vaihtaa rahojaan vähempiarvoiseen markkaan. Näin ei kuitenkaan ole. Jens Nordvig, Nomuran ekonomisti arvioikin että markka voisi olla vain 7% euroa heikompi koska ulkoinen rahoitusasemamme on hyvä ja vaihtotaseemme on vain hiukan negatiivinen. &nbsp;Lisäksi Suomessa huomattavan suuri osa kaupankäynnistä tapahtuu pankki- ja luottokorteilla tai sähköistä rahaa käyttäen (Leinonen 2007). Vaikka vaikutus ei ole suuri, olisi perusteltua jättää Suomessa kiertävä käteinen euroiksi eikä vaatia välitöntä markkoihin vaihtoa tai leimaamista.</p><p>Hieman pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen valuutan heikentymisen Yhdysvaltojen dollaria ja Saksan markkaa vastaan katkaistiin vahvan markan politiikalla 1990-luvun alussa, silloisten päättäjien uskoessa virheellisesti kiinteiden valuuttakurssien voimaan taloutemme vakauttajana. Euroon liittyminen vuonna 1999 aloitti toisen vahvistumisjakson. Nyt olemme suunnilleen vuoden 1991 tilanteessa, tällä kertaa ilman kelluvan markan rahapoliittisen kevennyksen mahdollisuutta. Vuodesta 1988 nykypäivään Ruotsin ja Suomen 10 vuoden korkotaso on ollut lähes identtinen sekä markka- että euroaikanamme. Kelluvaan markkaan siirtyminen ei siis oletettavasti suoraan vaikuttaisi korkotasoomme, mikäli saavuttaisimme Ruotsin kaltaisen pienen ja kehittyneen maan uskottavuuden markkinoilla.</p><p>Elektroninen raha, pankkitalletukset, ovat pankin velkaa kuluttajille ja yrityksille (M1 ja M2-raha), jonka pankit ovat velvollisia vaihtamaan keskuspankin setelistöksi pyydettäessä. Kaikkia pankkeja ja rahoituslaitoksia käskettäisiin vaihtaa tileillä olevat eurot markoiksi suhteella 1:1. Tämän vuoksi kaikki pankki- ja luottokorttiostokset muuttuisivat uuden valuutan mukaisiksi käytännössä yhdessä yössä ja kaikki pankeista nostettavat käteisvarat leimattaisiin uudeksi valuutaksi. Käytännössä saatettaisiin tarvita kahden-kolmen päivän pankkivapaa, jonka aikana talletukset vaihdettaisiin markoiksi ja pankit valmistautuisivat setelistön leimaamiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää käteisen nostorajoituksia sen aikaa, kun rahat saadaan leimattua. Hätätilanteessa Suomen koko maksuliikenne voitaisiin todennäköisesti hetkellisesti hoitaa euroilla tai jopa ilman käteistä rahaa aiheuttamatta taloudelle sen suurempia vaurioita. Pankkiautomaateista vaihdon jälkeen nostettavat eurot veloitettaisiin tileiltä kelluvan markan vaihtokurssin perustuvalla hinnalla vaihtoviikonlopun jälkeen. Euro-markka-vaihdos voisi luoda pankeille avoimen valuuttaposition, jonka riski voitaisiin minimoida johdannaisilla, jonka Suomen Pankki voisi mahdollisesti sopia EKP:n kanssa ennen toteutusta.</p><p>Murroskohtaa edeltävä aikataulu on valuutan vaihdoksissa yleensä pulmallinen. Suomen kohdallakin tulisi välttää ennakkoilmoitusta uuden rahayksikön käyttöönotosta, vaikka rinnakkaisvaluutan, markan, ulkoinen arvo ei todennäköisesti juuri poikkea eurosta (spekulatiivinen paine on sitä suurempi mitä enemmän kansallisella valuutalla on devalvoitumis- tai revalvoitumispainetta). Kaikki tärkeät päätökset oman valuutan käyttöönottoperiaatteiden valinnasta eduskunnan hyväksyntään olisi hyvä tehdä yhden viikonlopun aikana. Eduskunnan tulisi antaa mahdollisimman laaja valtuutus hallitukselle (erityisesti pääministeri ja valtionvarainministeri) toteuttamaan valuuttauudistus.</p><p>Yritysten sopimusvaluuttojen muuttamisessa euroista markoiksi pitäisi ottaa huomioon kaupalliset ja kilpailulliset asiat. Kansainväliset sijoittajat todennäköisesti hinnoittelisivat Suomen markkasopimukset nopeasti Ruotsin vastaavien käytäntöjen ja hintojen perusteella.</p><p>Kaikista euromaista juuri Suomi on optimaalisessa asemassa oman valuutan käyttöönottoon. Etelä-Euroopan maiden kohdalla tilanne on toinen, koska niillä siirtymä vaatii todennäköisesti väliaikaisia pääomakontrolleja ja pitkiä pankkivapaita. Saksa taas joutuisi, oikeutetusti, taistelemaan yksin vahvistuvaa markkaansa vastaan. Saksan näkökulmasta euro onkin kultamunia muniva hanhi, joka mahdollistaa sen 7% vaihtotaseen ylijäämän ja talouden vahvuuden.</p><p>On myös tärkeää vakuuttaa Suomen sitoutumista Euroopan unioniin ja sen lakeihin myös valuutan vaihdon jälkeen. Suomen tulisi lisäksi hakea hyvissä ajoin konsultaatiota prosessin kaikissa vaiheissa erityisesti EKP:lta. Finanssi- ja rahapoliittisesti Suomen tulisi rakentaa uskottava sitoutuminen markan inflatoitumisen välttämiseen jotta haitallisia heikentymisodotuksia ei pääse muodostumaan markkinoilla tai työmarkkinajärjestöjen keskuudessa. Ruotsin onnistuneen oman valuutan toimintamallin korostaminen ohjenuorana myös Suomelle olisi helpoin tapa kommunikoida suunnitelma kansainvälisesti.</p><p>Voidaankin sanoa että markan käyttöönoton teknistä toteutusta suurempi kysymys onkin päätöksen ajoitus. Nykytiedon valossa Suomen taloudellinen tilanne on heikentymässä eurojärjestelmän vaatimien rakenteellisten muutosten pitkittyessä. Tämä pahentaa Suomen velkaantumista, kilpailukykyongelmia ja julkisia vajeita. Tässä valossa myös markan käyttöönoton riskit kasvavat mitä enemmän aikaa kuluu ja Suomi kehittyy heikoksi euromaaksi, jonka intresseissä on Euroalueen muuttuminen tulonsiirtoliittovaltioksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähteet:</strong></p><p>Kirjoitus on hyötynyt suuresti mm. Tuomas Malisen, Peter Nybergin ja Vesa Kanniaisen kanssa käydyistä keskusteluista.</p><p>Leinonen, H. (2007): &ldquo;Muovista biteiksi &ndash; maksutavat murroksessa&rdquo;, Euro ja Talous 4: 27-35.</p><p>Nordvig, J. (2014): &ldquo;The Fall of the Euro: Reinventing the Eurozone and the Future of Global Investing&rdquo;, New York: McGraw-Hill.</p><p>Pomfret, R. (2002): &ldquo;IMF and the ruble zone&rdquo;, Comparative Economic Studies, 44(4): 37-47.</p><p><strong>Kuvan lähde: </strong>Federal Reserve Bank of St. Louis. Ennen 1.1.1999 euron käyttöönottoa Suomen markan euroarvo on saatu jakamalla FIM-kiinnityssuhteella 5,94573</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla on ollut kunnia olla Vesa Kanniaisen vetämässä "Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot" hankkeessa yhtenä 12 asiantuntijana (mukana olijoista on julkaistu mm. Tuomas Malinen, jonka kanssa raapaisimme aihetta Radio Ravussa, sekä Elina Lepomäki, joka myös kävi puhumassa aiheesta tänään). Ajatuspaja Libera valittiin julkaisemaan teos 7.5. mutta ei ole vaikuttanut sen sisältöön. Muita kirjoittajia tulee julkisuuteen puhumaan aiheesta viimeistään julkistamishetkellä Economicumissa. Yhteisnimemme on #EuroThinkTank.

Libera julkaisi pienen maistiaisen kirjan skenarioista, blogaukseni markan toisesta tulemisesta. Sixten Korkman on kirjassaan Euro - valuutta vailla valtiota pohtinut markan käyttöönottoa pintapuolisesti, mutta muuten asiaan ei ole juuri perehdytty Suomessa. Itse raapaisin aihetta täällä kaksi vuotta sitten kirjoituksessani Isosta eurosingosta markkapyssyyn.

Ohessa kirjoitukseni Liberan blogiin aiheesta "Markan toinen tuleminen". Valuuttaunioneja tulee ja menee. Ensimmäinen tulemisemme oli jo 150 vuotta sitten! Henkeä ei kannata pidätellä toisen tulemisen kohdalla. Kirjakaan ei ole eurokriittinen vaan analyyttinen. Siinä käsitellään myös muita Euron tulevaisuuden skenaariota kuten 18 maan Euroliittovaltiota (USA:n mallin mukaisilla järkevillä tulonsiirroilla), sekä Maastrichtin sopimuksen mukaista euroa. Kannattaa tutustua!

-----

Markan toinen tuleminen

Aiempi kirjoitukseni ’Kaksipäisen kotkan varjosta” kuvasi markan käyttöönottoa 150 vuotta sitten. Minkälainen savotta markan toinen tuleminen olisi?

Yllättävää kyllä, markan paluu ei olisi erityisen monimutkainen tai kansantaloudellisesti vaativa operaatio. Ero tapahtuu viikonlopun yli Suomen Pankin ilmoituksella olla muuntamatta muualta euromääräisesti tulevia suorituksia suhteessa 1:1. Tämän jälkeen markkinat alkavat välittömästi hinnoitella markan suhdetta euroon ja muihin valuuttoihin, kuten tapahtui ruplaunionin ja Tsekkoslovakian rahaliittojen hajotessa vuonna 1993 (Pomfret 2002, Nordvig 2014). Myös markan kellutus vuosina 1993-1996 alkoi yhden päivän toteutuksella. Ruotsi toimi samoin, mutta on jatkanut kruununsa kelluttamista, hyötyen rahapoliittisesta joustosta toisin kuin Suomi.

Ongelmia syntyisi jos markka devalvoituisi voimakkaasti euron arvoon nähden. Silloin käteiseurot poistuisivat kierrosta, koska yritykset ja yksilöt eivät haluaisi vaihtaa rahojaan vähempiarvoiseen markkaan. Näin ei kuitenkaan ole. Jens Nordvig, Nomuran ekonomisti arvioikin että markka voisi olla vain 7% euroa heikompi koska ulkoinen rahoitusasemamme on hyvä ja vaihtotaseemme on vain hiukan negatiivinen.  Lisäksi Suomessa huomattavan suuri osa kaupankäynnistä tapahtuu pankki- ja luottokorteilla tai sähköistä rahaa käyttäen (Leinonen 2007). Vaikka vaikutus ei ole suuri, olisi perusteltua jättää Suomessa kiertävä käteinen euroiksi eikä vaatia välitöntä markkoihin vaihtoa tai leimaamista.

Hieman pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen valuutan heikentymisen Yhdysvaltojen dollaria ja Saksan markkaa vastaan katkaistiin vahvan markan politiikalla 1990-luvun alussa, silloisten päättäjien uskoessa virheellisesti kiinteiden valuuttakurssien voimaan taloutemme vakauttajana. Euroon liittyminen vuonna 1999 aloitti toisen vahvistumisjakson. Nyt olemme suunnilleen vuoden 1991 tilanteessa, tällä kertaa ilman kelluvan markan rahapoliittisen kevennyksen mahdollisuutta. Vuodesta 1988 nykypäivään Ruotsin ja Suomen 10 vuoden korkotaso on ollut lähes identtinen sekä markka- että euroaikanamme. Kelluvaan markkaan siirtyminen ei siis oletettavasti suoraan vaikuttaisi korkotasoomme, mikäli saavuttaisimme Ruotsin kaltaisen pienen ja kehittyneen maan uskottavuuden markkinoilla.

Elektroninen raha, pankkitalletukset, ovat pankin velkaa kuluttajille ja yrityksille (M1 ja M2-raha), jonka pankit ovat velvollisia vaihtamaan keskuspankin setelistöksi pyydettäessä. Kaikkia pankkeja ja rahoituslaitoksia käskettäisiin vaihtaa tileillä olevat eurot markoiksi suhteella 1:1. Tämän vuoksi kaikki pankki- ja luottokorttiostokset muuttuisivat uuden valuutan mukaisiksi käytännössä yhdessä yössä ja kaikki pankeista nostettavat käteisvarat leimattaisiin uudeksi valuutaksi. Käytännössä saatettaisiin tarvita kahden-kolmen päivän pankkivapaa, jonka aikana talletukset vaihdettaisiin markoiksi ja pankit valmistautuisivat setelistön leimaamiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää käteisen nostorajoituksia sen aikaa, kun rahat saadaan leimattua. Hätätilanteessa Suomen koko maksuliikenne voitaisiin todennäköisesti hetkellisesti hoitaa euroilla tai jopa ilman käteistä rahaa aiheuttamatta taloudelle sen suurempia vaurioita. Pankkiautomaateista vaihdon jälkeen nostettavat eurot veloitettaisiin tileiltä kelluvan markan vaihtokurssin perustuvalla hinnalla vaihtoviikonlopun jälkeen. Euro-markka-vaihdos voisi luoda pankeille avoimen valuuttaposition, jonka riski voitaisiin minimoida johdannaisilla, jonka Suomen Pankki voisi mahdollisesti sopia EKP:n kanssa ennen toteutusta.

Murroskohtaa edeltävä aikataulu on valuutan vaihdoksissa yleensä pulmallinen. Suomen kohdallakin tulisi välttää ennakkoilmoitusta uuden rahayksikön käyttöönotosta, vaikka rinnakkaisvaluutan, markan, ulkoinen arvo ei todennäköisesti juuri poikkea eurosta (spekulatiivinen paine on sitä suurempi mitä enemmän kansallisella valuutalla on devalvoitumis- tai revalvoitumispainetta). Kaikki tärkeät päätökset oman valuutan käyttöönottoperiaatteiden valinnasta eduskunnan hyväksyntään olisi hyvä tehdä yhden viikonlopun aikana. Eduskunnan tulisi antaa mahdollisimman laaja valtuutus hallitukselle (erityisesti pääministeri ja valtionvarainministeri) toteuttamaan valuuttauudistus.

Yritysten sopimusvaluuttojen muuttamisessa euroista markoiksi pitäisi ottaa huomioon kaupalliset ja kilpailulliset asiat. Kansainväliset sijoittajat todennäköisesti hinnoittelisivat Suomen markkasopimukset nopeasti Ruotsin vastaavien käytäntöjen ja hintojen perusteella.

Kaikista euromaista juuri Suomi on optimaalisessa asemassa oman valuutan käyttöönottoon. Etelä-Euroopan maiden kohdalla tilanne on toinen, koska niillä siirtymä vaatii todennäköisesti väliaikaisia pääomakontrolleja ja pitkiä pankkivapaita. Saksa taas joutuisi, oikeutetusti, taistelemaan yksin vahvistuvaa markkaansa vastaan. Saksan näkökulmasta euro onkin kultamunia muniva hanhi, joka mahdollistaa sen 7% vaihtotaseen ylijäämän ja talouden vahvuuden.

On myös tärkeää vakuuttaa Suomen sitoutumista Euroopan unioniin ja sen lakeihin myös valuutan vaihdon jälkeen. Suomen tulisi lisäksi hakea hyvissä ajoin konsultaatiota prosessin kaikissa vaiheissa erityisesti EKP:lta. Finanssi- ja rahapoliittisesti Suomen tulisi rakentaa uskottava sitoutuminen markan inflatoitumisen välttämiseen jotta haitallisia heikentymisodotuksia ei pääse muodostumaan markkinoilla tai työmarkkinajärjestöjen keskuudessa. Ruotsin onnistuneen oman valuutan toimintamallin korostaminen ohjenuorana myös Suomelle olisi helpoin tapa kommunikoida suunnitelma kansainvälisesti.

Voidaankin sanoa että markan käyttöönoton teknistä toteutusta suurempi kysymys onkin päätöksen ajoitus. Nykytiedon valossa Suomen taloudellinen tilanne on heikentymässä eurojärjestelmän vaatimien rakenteellisten muutosten pitkittyessä. Tämä pahentaa Suomen velkaantumista, kilpailukykyongelmia ja julkisia vajeita. Tässä valossa myös markan käyttöönoton riskit kasvavat mitä enemmän aikaa kuluu ja Suomi kehittyy heikoksi euromaaksi, jonka intresseissä on Euroalueen muuttuminen tulonsiirtoliittovaltioksi.

 

Lähteet:

Kirjoitus on hyötynyt suuresti mm. Tuomas Malisen, Peter Nybergin ja Vesa Kanniaisen kanssa käydyistä keskusteluista.

Leinonen, H. (2007): “Muovista biteiksi – maksutavat murroksessa”, Euro ja Talous 4: 27-35.

Nordvig, J. (2014): “The Fall of the Euro: Reinventing the Eurozone and the Future of Global Investing”, New York: McGraw-Hill.

Pomfret, R. (2002): “IMF and the ruble zone”, Comparative Economic Studies, 44(4): 37-47.

Kuvan lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis. Ennen 1.1.1999 euron käyttöönottoa Suomen markan euroarvo on saatu jakamalla FIM-kiinnityssuhteella 5,94573

]]>
32 http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166893-euron-tulevaisuus-markan-toinen-tuleminen#comments Ero Eurosta Euro Libera Markka Markka takaisin Wed, 30 Apr 2014 11:12:26 +0000 Sami Miettinen http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166893-euron-tulevaisuus-markan-toinen-tuleminen
Eurovaalit ovat esivaalit http://taistoorre.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166233-eurovaalit-ovat-esivaalit Taisto Orre Tulossa olevat europarlamenttivaalit ovat vain esivaalit tulevia kansanedustajanvaaleja varten. Europarlamentilla ei ole valtaa perussopimuksiin(Maastriht, Rooma, Lissabon) eikä Euroon. Niinpä sieltä ei saa tukea eroamiseen. Eurovaalit ovat tärkeät ja kaikki äänet, jotka menevät muille kuin nykyhallitukselle+Persut+Kepu valmistelevat oman eduskuntamme kokoonpanoa. Se ja vain se voi päättää erosta sekä Eu:iin että paluusta markkaan. Koska Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta ei ole voitu tuomita laittomaksi omasta valuutasta luopumista, vaikka se oli perustuslain vastainen päätös. Toivoa sopii että äänestäjät näkisivät tärkeäksi äänestää niitä puolueita, jotka vaativat eroa Eu:sta. Markka seuraa kyllä perästä ja maamme itsenäisyys on palautettavissa. Muistakaa äänestää!<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 4 http://taistoorre.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166233-eurovaalit-ovat-esivaalit#comments Eroon eu:sta Eurovaalit Markka takaisin Mon, 21 Apr 2014 13:17:54 +0000 Taisto Orre http://taistoorre.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166233-eurovaalit-ovat-esivaalit